2010-11-15 HKK: Rahiman tie kirjastoon

[Iloveallpeople]

Rahiman tie kirjastoon

Kannelmäen vilkkaassa kirjastossa ei voi olla kiinnittämättä huomiota huivipäiseen naiseen, joka selvästi kuuluu henkilökuntaan, sillä niin tottuneesti sujuu asiakaspalvelu. Vuoden -90 lopussa keskelle kylmintä talvea yksin muuttanut nainen ei varmasti uskonut, että kirjastosta löytyy työpaikka tulevaisuudessa. Näin kuitenkin kävi: Kirjasto sai luotettavan ja ahkeran työntekijän ja Rahima uuden ammatin.

Tiistaina 16.11. vietetään kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää. Silloin ja muulloinkin on hyvä pysähtyä ja muistuttaa erilaisuuden kunnioittamisesta erilaisten kulttuurien ja ihmisten välillä.

– Tulin Suomeen talvella ja minut vietiin Vaasaan vastaanottokeskukseen. Kun minulle selitettiin, että viiden vuoden kuluttua voisin anoa kansalaisuutta, ajattelin itsekseni, etten aio olla täällä niin kauaa. Nyt on kuitenkin vierähtänyt jo yli 20 vuotta, lapseni ovat syntyneet täällä ja minulla on ammatti, nauraa Rahima.

Kirjaston asiakkaana kyllä, mutta että työntekijänä?

– Olen käynyt Somaliassa lukion ja toivoin jatkavani yliopistoon, mutta sota katkaisi ne haaveet. Halusin päästä lasten jälkeen kiinni työelämään. Kävin usein asiakkaana kirjastossa, enkä oikeastaan edes ajatellut tätä mahdollisena työpaikkana. Erilaisten sattumien kautta pääsin tänne kuitenkin työharjoitteluun ja sen jälkeen oppisopimuskoulutukseen. Ja nyt, kolmen vuoden opiskelun jälkeen, olen valmistunut kirjastovirkailijaksi, kertoo Rahima ylpeyttä äänessään.

Ja niin Rahima, myös me olemme ylpeitä sinusta!

Miten kirjasto voisi sitten edistää suvaitsevaisuutta?

Solveig Stormbom, Kannelmäen kirjaston johtaja:
Kannelmäen kirjasto edistää suvaitsevuutta mm. tarjoamalla maahanmuuttajaäideille
kielikahvilan kerran viikossa suomenkielentaidon edistämiseksi ja läksyhelpin ala-asteikäisille iltapäivisin. Läksyhelpiin ovat tervetulleita sekä suomalaissyntyiset että maahanmuuttajataustaiset lapset, mikä myös edistää suvaitsevaisuutta ja toistensa ymmärtämistä. Kaikkia asiakkaitamme pyrimme tietysti palvelemaan yhtä hyvin taustoista riippumatta!

Leena Sallas, Jakomäen ja Kontulan kirjaston johtaja: Asiakaspalvelu on taitolaji. Olen usein pohtinut, että miten saamme erilaiset asiakkaat tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Meillä on paljon maahanmuuttajataustaisia TET-harjoittelijoita, ja olemme huomanneet, että heidän läsnäolonsa lisää ymmärtämystä toisiamme kohtaan. Olen myös sitä mieltä, että henkilökunnan pitää olla samantyyppistä kuin asiakaskunnan. Näin pystymme palvelemaan heitä paremmin!

Riitta Hämäläinen, informaatikko: Kirjastossa on koko maailma läsnä ja kaikkien tavoitettavissa tietona ja tarinoina - kirjoissa, lehdissä, elokuvissa ja musiikissa - monessa eri muodossa ja monella kielellä. Suvaitsemattomuus voi johtua siitä, että näemme kanssaihmisen vain yhdestä kapeasta näkökulmasta. Meissä kaikissa on kuitenkin useita eri puolia ja piirteitä ja jokaisella on oma ainutlaatuinen tarinansa kerrottavanaan. Hyvä tarina voi auttaa ymmärtämään kulttuureja ja tapoja. Kirjastossa lukemalla, katselemalla ja kuuntelemalla voi oppia lisää toisista ihmisistä.

Kaupunkimme tarvitsee myös yhteisiä, eläviä julkisia tiloja, joissa sen asukkailla on mahdollisuus kohtaamiseen ja vuoropuheluun. Kirjastot ovat juuri sellaisia paikkoja, jotka voivat edesauttaa kulttuurienvälistä yhteisöllisyyttä. Kirjastot tarjoavat tilat yhdessä olemiseen, toimintaan, tekemiseen ja keskusteluun.

Lisätietoja:
• Katso video Turun ammattikorkeakoulusta ,jossa on käynnistynyt korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kirjastoalan koulutus. Videon on tuottanut Kirjastokaista.
• Kirjaston monikulttuuriset sivut

Helsingin kaupunginkirjasto

[Sanglier]

Jeesus mitä nännisti-lellististä holhoamista. Kai Rahima tajuaa olevansa tätien Kaalimaan Kakara ja Barbinukke. Nyt tää ois niinku kirjastotäti ja nää ois ylpeitä.

Ehkä Kannelmäen kirjasto on nyt enemmän asiakkaidensa näköinen. Pointsit työtä tekevälle ulkkarille toki.

[Oluttikka]

Leena Sallas, Jakomäen ja Kontulan kirjaston johtaja, kertoo:

Olen myös sitä mieltä, että henkilökunnan pitää olla samantyyppistä kuin asiakaskunnan.

Olen sanaton.

[Lentomestari]

Itkuhan tässä tulee, kun on näin lykästänyt.

[KJ]

Ja niin Rahima, myös me olemme ylpeitä sinusta!

Kaikkia asiakkaitamme pyrimme tietysti palvelemaan yhtä hyvin taustoista riippumatta!

Näin pystymme palvelemaan heitä paremmin!

Tuollainen huutomerkkien käyttö ei varsinaisesti anna kirjoittajista kovinkaan tärähtämätöntä kuvaa.

[Fincum]

Olen myös sitä mieltä, että henkilökunnan pitää olla samantyyppistä kuin asiakaskunnan. Näin pystymme palvelemaan heitä paremmin!

Joensuuhun haettiin itsenäistä hot dog -myyjäyrittäjää ilmoituksella, jossa muun muassa sanottiin, että työ "ei sovi värivikaisille
...Ilmoituksessa mainittu yhteyshenkilö ei ollut halukas selvittämään Ilta-Sanomille rasistiselta kuulostavan ilmoituksen sisältöä tarkemmin"

Tää on taas niin tätä!

[Aapo]

Ei pahaa sanaa täältä suunnasta. Hyvä esikuva monille muille maahanmuuttajille.

Ei Rahimassa varmaan mitään vikaa ole, mutta tuo muun henkilökunnan asenne hänen suhteen vaikuttaa hieman yli-innokkaalta.

[Jaska Pankkaaja]

Leena Sallas, Jakomäen ja Kontulan kirjaston johtaja, kertoo:

Olen myös sitä mieltä, että henkilökunnan pitää olla samantyyppistä kuin asiakaskunnan.

Olen sanaton.

Minä en: olen samaa mieltä! Myös kirjaston ulkopuolisen maailman täytyy olla samantyyppistä. Kirjaston ja muidenkin julkisten palvelujen rahoittajien tulee myöskin olla samantyyppisiä kuin niiden käyttäjätkin jne. Siis koko tämä todellisuus tulee tietenkin siirtää sinne missä kaikki on samantyppistä!

[hyperbeli]

Olen nyt vähän kuulopuheiden varassa tässä, mutta käsittääkseni Suomessa valmistuu joka vuosi paljon kirjastotyöntekijöitä kortistoon. Minullakin on lähipiirissäni nuori neito, joka haluaisi päästä kirjastoon, mutta se ei vain ole realistinen suunnitelma tällä hetkellä...

Siksipä ihmettelenkin hieman, että mitä tarkoittaa tämä oppisopimuksella Rahiman kouluttaminen kirjastotyöntekijäksi? Eikös suomalaisen pitäisi käydä ammattikorkeakoulu tai yliopisto päästäkseen kirjastotädiksi?

Pointsit silti Rahimalle töissäkäynnistä ja yrittämisestä.

[Miniluv]

Kirjastosihteeriksi oppisopimuksella tai amkissa, kirjastonhoitajaksi yliopistossa.

[Ernst]

Leena Sallas, Jakomäen ja Kontulan kirjaston johtaja, kertoo:

Olen myös sitä mieltä, että henkilökunnan pitää olla samantyyppistä kuin asiakaskunnan.

Olen sanaton.

Minustakaan kirjastojen työntekijöiden luku- ja kirjoitustaitovaatimuksista ei saa tinkiä.

[Oluttikka]

Leenan tokaisusta voisi päätellä vainoharhaisempi, että tarkoitus on muuttaa koko kirjastolaitos Helsingistä alkaen Suomalia-tyyliseksi.
En tiedä lukevatko lukutaidottomat mamut sitten kuvakirjoja.

[Aallokko]

En tiedä lukevatko lukutaidottomat mamut sitten kuvakirjoja.

Monikulttuuristen kirjastojen elämää nähneenä en muista havainneeni juuri koskaan kirjaa ns. "varsinaisen" maahanmuuttajan hyppysissä. Kirjastossa heitä kiinnostaa lähes yksinomaan netti. Jos nettikoneet poistettaisiin, katoaisivat myös "varsinaiset" kirjaston asiakaskunnasta.

[Lentomestari]

En tiedä lukevatko lukutaidottomat mamut sitten kuvakirjoja.

Monikulttuuristen kirjastojen elämää nähneenä en muista havainneeni juuri koskaan kirjaa ns. "varsinaisen" maahanmuuttajan hyppysissä. Kirjastossa heitä kiinnostaa lähes yksinomaan netti. Jos nettikoneet poistettaisiin, katoaisivat myös "varsinaiset" kirjaston asiakaskunnasta.

Juu, tuskin Päätalon teokset niissä näpeissä kuluu. Yleiset nettipalvelut voisi siirtää kierrätyskeskuksiin, siellä on jo valmiina venäläiset hamstrarit keräämässä kuteita rajan taakse, syntyisi selvä synergiaetu, ainakin täällä Etelä-Karjalassa.