2016-06-01 Ruokalähetteinä paljon maahanmuuttajia, Palkka 9 e/h, ei eläkettä

[Roope]

Toimittajat heräilevät vuosien jälkeen, että mistäs ne Woltin johtajien miljoonat ja omistajien miljardit onkaan tarkoitus repiä, kun ei ehkä sittenkään hyväntekeväisyydestä.

Onko Wolt pelkkä välistävetäjä?

Onko alustataloudesta tullut pelkkää välistävetotaloutta? Pitäisikö ravintoloidenkin lähteä barrikadeille Wolt-kuskien tavoin, kysyy HS:n taloustoimittaja Merja Saarinen.

WOLTILLE työskentelevät ruokalähetit ovat penänneet oikeuksiaan ja parempia sopimuksia osoittamalla mieltään jo useampaan kertaan. Samoista syistä kaduille ovat lähteneet mieltään osoittamaan myös alustayhtiö Boltin taksikuskit.

Nousevatko barrikadeille seuraavaksi ravintolat?

Ainakin osalla niistä voisi olla siihen hyvä syy.

Julkisuudessa on puhuttu paljon ruokalähettien ongelmista, mutta kuskit eivät ole ainoita kärsijöitä. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ravintolat.

Myös niiden suhteen Wolt on vääntänyt ruuvin kireälle.

Tämä tarkoittaa sitä, että Wolt kuten kilpailija Foodorakin nappaavat ravintoloiden myymistä aterioista niin ison siivun, että bisnes ei ole enää ollut osalle ravintoloista lainkaan kannattavaa.

Tätä kotisohvaltaan ruokaa tilaava kuluttaja ei ole välttämättä tiennyt. Sen lisäksi, että Wolt perii aterian tilaajalta kuljetusmaksun, se perii samasta annoksesta myös ravintolalta palkkion eli niin sanotun komission.

Moni ravintola joutuu pulittamaan Woltille usein jopa 30 prosentin siivun myymänsä aterian hinnasta. Osa voi selvitä hieman pienemmällä osuudella, jos niillä on neuvotteluvoimaa, eli jos ne ovat Woltille tärkeitä houkuttelemaan asiakkaita.

Oman osuutensa Wolt perii silloinkin, jos kuluttaja tilaa annoksen Woltin kautta, mutta noutaa sen itse vaikkapa kahvilan tiskiltä. Silloin Wolt nappaa välistä reilut kymmenen prosenttia.

Koska ravintoloissa katteet ovat ennestään pienet, tämä tarkoittaa sitä, että Woltin ja muiden kuljetuspalveluiden kautta tapahtuva myynti voi olla osalle ravintoloista jopa täysin kannattamatonta bisnestä.

[...]

ONKO tämä reilua bisnestä? Olisiko alustatalouden oikeampi nimitys välistävetotalous?

Woltin kuten muidenkin lähettipalveluiden bisnesmalli on yksinkertaistettuna se, että ne vetävät välistä oman siivunsa, kun muut tekevät bisnestä. Wolt on vain luonut sitä varten alustan ja algoritmin.

Onko sen tarjoama alusta oikeasti niin arvokas, että ravintoloiden kannattaa maksaa siitä huikeita summia?

Asia ei ole aivan yksinkertainen.

Aina voi kysyä, olisiko jonkun ravintolan tilanne parempi, jos Woltin kautta saatava myynti jäisi kokonaan saamatta. Tai siirtyisivätkö wolttaajat syömään ruokansa kotisohvan sijasta ravintolassa, jolloin siitä jäisi ravintolalle parempi kate? Vai jäisivätkö ravintola-ateriat kokonaan syömättä?

Toisaalta, jos ravintoloitsijan käteen jäävä kate on niin pieni, ettei toiminta ole kannattavaa, onko bisneksessä mitään järkeä. Eikö ravintoloitsijan kannattaisi silloin käyttää aikansa johonkin kannattavampaan liiketoimintaan?

Monelle ravintolalle Woltista pois lähteminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Alusta tarjoaa näkyvyyttä, jota ilman ne eivät ainakaan itse usko voivansa elää.

[...]

Mutta toisin kuin moni ravintola odotti, asiakkaat eivät palanneetkaan sankoin joukoin ravintoloihin, kun pandemia hellitti, vaan wolttaaminen jatkui.

Siksi osa ravintolaväestä kokee nyt, että rengistä on tullut isäntä.

[...]

Ja onko koko ruokalähettipalveluiden bisnesmalli ylipäätään pielessä?

Wolt kuten useimmat muutkin ruokalähettifirmat maailmalla tekevät nimittäin tappiota. Woltin ostanut yhdysvaltalainen Doordashkin onnistui pinnistämään tuloksensa voitolliseksi ensi kertaa vasta tänä syksynä.

Tilanne voi kuitenkin muuttua. Sen varaan ainakin sijoittajat laskevat.

Sitä varten yhtiön pitää päästä vahvaan asemaan ja sanelemaan ehdot. Juuri siihen Woltinkin toimet tähtäävät.

[...]

Nykytilanteessa Ylönen näkee isoja kilpailullisia ongelmia.

"Kilpailupolitiikan painoarvo on noussut viimeisten 10–15 vuoden aikana digialan keskittymisen vuoksi, mutta Suomessa siitä ei juuri puhuta eikä sitä tutkita", Ylönen huomauttaa.

Asiasta pitäisi Ylösen mukaan puhua enemmän ja selvittää, millainen liikkumavara Suomella on EU:n kilpailulainsäädännön puitteissa.

EU:ssa on toki nähty isoja kilpailuoikeudenkäyntejä. Ylösen mukaan ongelmallista kuitenkin on se, että prosessit kestävät niin kauan, että siinä ajassa digialan yritys on ehtinyt saada jo määräävän markkina-aseman.

Silloin tilannetta on enää vaikea korjata. Silloin ravintoloiden, ruokalähettien ja kuluttajien on maksettava mitä pyydetään.

Helsingin Sanomat 9.11.2024

On ollut alusta asti selvää, että woltit ovat syöpäkasvaimia ja ne on tarkoituksella suunniteltu sellaisiksi. Siksi muuten suhteeton arvo.

[Viimeinen linja]

Olen ihmetellyt moneen kertaan miksi ravintolat eivät perusta omaa vastaavaa palvelua omakustannushintaan, halukkaat saavat liittyä kustannuksia vastaan. Joku osuuskunta tyyppinen ratkaisu, miksi olla onkun "alustatalouden" toimijan renkinä.
Palvelu pystyyn ravintolat sanovat woltin irti ja siirtyvät uuteen palveluun, asiakkaat tulevat perässä koska palvelu on uudessa paikassa.
Ja jos haluavat voivat maksaa läheteille jonkun osuuden woltin nyt ottamasta katteesta niin aina parempi.

[Torspo]

Olen ihmetellyt moneen kertaan miksi ravintolat eivät perusta omaa vastaavaa palvelua omakustannushintaan, halukkaat saavat liittyä kustannuksia vastaan. Joku osuuskunta tyyppinen ratkaisu, miksi olla onkun "alustatalouden" toimijan renkinä.
Palvelu pystyyn ravintolat sanovat woltin irti ja siirtyvät uuteen palveluun, asiakkaat tulevat perässä koska palvelu on uudessa paikassa.
Ja jos haluavat voivat maksaa läheteille jonkun osuuden woltin nyt ottamasta katteesta niin aina parempi.

Muinoin oli Suomessa tähän tapaan pizza-online.fi. Pitsapaikat hoisivat kuljetukset ja valmistuksen ja nettiportaali vain mainonnan ja yhden käyttöliittymän.

Sivusto myytiin saksalaiselle delivery herolle ja se toimii täällä nykyään Foodorana. Uuden luominen vaatii pääomia markkinointiin ja epäilen rehtien jättien sopimusten kieltävän kilpailevan toiminnan.

[ikuturso]

Olen sitä täälläkin julistanut varmaan kymmenen kertaa:

Ravintolassa ruokailijat maksavat kohonneina ruoan hintoina kotona makaavien wolttitilaajien komission.

Wolttiannokset menevät nollakatteella. Jotta niitä olisi kannattavaa myydä, pitää ravintolan saada itse ruokansa hakevilta tai ravintolassa syöjiltä sekin kate, mitä noiden wolttiannosten tekemisestä jää saamatta.

Jos paistinkääntäjä saa palkkaa x euroa ja wolttitilauksien vuoksi pitää palkata toinen paistinkääntäjä tai lisätä tämän yhden työaikaa, niin se lisä, mikä ravintolan kulupuolelle tulee kaikkine sivukuluineen, jää ravintolaruokailijoiden maksettavaksi.

Ruokailkaa vain ravintoloissa, joista ei saa tilata wolttia tai foodoraa. Oikeastaan ravintoloiden pitäisi perustaa sellainen joku "ei tilausruokaa" -kampanja, jolloin aterioitsijat tietäisivät, etteivät maksa jonkun (ensanomitäajattelen kotonamakaavista ruokatilaajista) aterioiden kuljetuskustannuksia.

-i-

[l'uomo normale]

Jos paistinkääntäjä saa palkkaa x euroa ja wolttitilauksien vuoksi pitää palkata toinen paistinkääntäjä tai lisätä tämän yhden työaikaa, niin se lisä, mikä ravintolan kulupuolelle tulee kaikkine sivukuluineen, jää ravintolaruokailijoiden maksettavaksi.
-i-

Jospa ravintolat vain pikkuhiljaa tyytyisivät heikentämään tuotteittensa tasoa ja välittäisivät vähemman raaka-aineitten ja puolijalosteittensa alkuperästä? (Mahdollisimman tehotuotettua antibioottilihaa suoraan hameesta?)

[JoKaGO]

Olen ihmetellyt moneen kertaan miksi ravintolat eivät perusta omaa vastaavaa palvelua omakustannushintaan, halukkaat saavat liittyä kustannuksia vastaan. Joku osuuskunta tyyppinen ratkaisu, miksi olla onkun "alustatalouden" toimijan renkinä.

Heh, just männäviikolla kaffepöytäkeskustelussa ihmeteltiin asiaa toisin päin. Miksi ÄÄS-ryhmä ajelee omilla roboteilla kaupparuokaa ihmisille, kun olisi olemassa jo valmis alustatalouskin. Niinpä!

Mun mielestä myös Kotipizza ajelee itse pizzoja kotiin tilaajille(?) Itse en käytä mitään noista palveluista, vaan haluan juosta itse Prisman läpi kaljahyllyiltä liha-juusto-leipähyllyjen kautta heviin ja siitä kassalle, jossa on ihminen rahastamassa.

Ja joskus kun tekee mieli törsätä, menen ravintolaan pihville.