2010-11-15 YLE: Maahanmuuttajien suomen kielen opetus kaipaa tehostusta

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajien suomen kielen opetus kaipaa tehostusta

(Kuva: Muslimi-isä on seksualisoinut pienen viattoman tyttärensä pakottamalla hänet pitämään huivia)

Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa on paljon kehitettävää. Opetuksen on tehostuttava, jos Suomessa aiotaan ryhtyä toteuttamaan Norjan mallia, jossa kielen opiskelu on ehto oleskeluluvalle.

Suomen maahanmuuttajista puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan jo vuosien 2008 - 2009 vaihteessa helsinkiläiset puhuivat noin 150 eri kieltä.

Kieli on tärkeä osa maahanmuuttajan sopeutumista yhteiskuntaan, sanoo SPR:n monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä, itsekin maahanmuuttaja Saeed Warsame.

- Suomessa on jo 20 vuotta yritetty kehittää toimivaa mallia kotoutumiseen, mutta näen, että se on edelleen lapsen kengissä, Saeed Warsame toteaa.

Tutkija näkee suomen kielen koulutusongelmat hallinnollisina

Kielitutkija ei pidä suomen kieltä mitenkään erityisen vaikeana oppia tai opettaa. Kieli on erilainen kuin moni muu, mutta ei mahdoton oppia, sanoo erikoistutkija Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta.

– Kehitettävät asiat liittyy ihan tällaisiin pedagokisiin kysymyksiin ja toisaalta kotoutumiskoulutuksen hallinnollisiin kysymyksiin. Eli millä tavalla kotoutumiskoulutusta järjestetään, millaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajilla on päästä koulutuksiin mukaan, kenellä on mahdollisuus päästä mukaan ja että miten koulutusta rahoitetaan ja kilpailutetaan.

Suomen kielen koulutuksen tarve ja osaamistaso hakusessa

Viimeaikoinamonet tahot mm. vihreät ovat vaatineet maahanmuuttajien suomen kielen opiskelua perusteeksi erilaisten yhteiskunnan tukien saamiseen. Myös maahanmuuttoministeri kannattaa ns. Norjan mallia, jossa kielen opiskelu on pysyvän oleskeluluvan peruste.

Maahanmuuttajaa huolettaa kielitaidon vaatimustaso.

– Jos tehdään kielestä kynnyskysymys, että sinun täytyy osata täydellistä suomea, että esimerkiksi kelpaat siivoojaksi, silloin me ollaan epäonnistuttu, sanoo Saeed Warsame.

Maahanmuuttoministeri muistuttaa, että Suomeen tullaan nykyään hyvin monenlaisista syistä.

– Aiemmin on ollut hyvin paljon painopiste niin sanotussa humanitaarisessa maahanmuutossa. Maahanmuutto on muuttanut muotoaan ja tänne tullaan hyvin paljon muidenkin syiden perusteella.

– Meillä olisi vielä paljon opittavaa Norjasta, jossa he edellyttävät opiskelua kaikilta, jotta esimerkiksi saa pysyvän oleskeluluvan, ministeri Thors painottaa.

Koulutetut maahanmuuttajat hakeutuvat muualle töihin

Suomesta koulutetut ja kielitaitoisetkin maahanmuuttajat hakeutuvat muualle töihin, jos työpaikkaa ei täältä heltiä. Hankalan työmarkkina-aseman ja vaikean työnsaannin vuoksi moni maahanmuuttaja on yrittäjä. Helsingin kaupungin tietojen mukaan maahanmuuttajat ovat yrittäjinä jopa aktiivisempia kuin muu väestö.

Se raha, mikä maahanmuuttajien kouluttamiseen menee, olisi kai hyvä saada takaisin myös verotuloina, toteaa Saeed Warsame SPR:ltä

– Meilläkin on aika paljon perinteisesti pakolaisena tai turvapaikanhakijana ja muutenkin perheenyhdistämisen kautta tulleita, jotka on hyvin kouluttautuneet, mutta he eivät välttämättä saa sitä työtä mikä miellyttää tai välttämättä saa mitään aikaiseksi, silloin menetetään voimavara, kun ne ihmiset lähtevät muualle. Britanniaan, Kanadaan tai Saksaan veronmaksajiksi. Suomi häviää tässä prosessissa.

Pasilan parlamentissa keskustellaan tänään maanantaina pääkaupunkiseudun maahanmuuttotilanteesta.

YLE Helsinki

[Roope]

Maahanmuuttajien suomen kielen opetus kaipaa tehostusta
– Kehitettävät asiat liittyy ihan tällaisiin pedagokisiin kysymyksiin ja toisaalta kotoutumiskoulutuksen hallinnollisiin kysymyksiin. Eli millä tavalla kotoutumiskoulutusta järjestetään, millaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajilla on päästä koulutuksiin mukaan, kenellä on mahdollisuus päästä mukaan ja että miten koulutusta rahoitetaan ja kilpailutetaan.

Tärkein kysymys on maahanmuuttajille ja kouluttajille asetettavat tulosvaatimukset. Nyt niitä ei ole, eikä ole myöskään tulossa. Nykyinen koulutus on samalla sekä amatöörimäistä puuhastelua että ammattimaista rahastusta.

Viime aikoina monet tahot mm. vihreät ovat vaatineet maahanmuuttajien suomen kielen opiskelua perusteeksi erilaisten yhteiskunnan tukien saamiseen. Myös maahanmuuttoministeri kannattaa ns. Norjan mallia, jossa kielen opiskelu on pysyvän oleskeluluvan peruste.

Miksi? Monet suoraan töihin tulevista eivät tarvitse kieltä, mutta toisaalta pelkkä kurssille osallistuminen ei tee osaajia niistä, jotka kieltä eniten tarvitsisivat. Tämä on jo nähty.

– Jos tehdään kielestä kynnyskysymys, että sinun täytyy osata täydellistä suomea, että esimerkiksi kelpaat siivoojaksi, silloin me ollaan epäonnistuttu, sanoo Saeed Warsame.

Ei vaadita. Epäselvää suomea puhuvia on palkattu esimerkiksi televisiotoimittajiksi ja lääkäreiksi. Siinä on epäonnistuttu.

Maahanmuuttoministeri muistuttaa, että Suomeen tullaan nykyään hyvin monenlaisista syistä.

– Aiemmin on ollut hyvin paljon painopiste niin sanotussa humanitaarisessa maahanmuutossa. Maahanmuutto on muuttanut muotoaan ja tänne tullaan hyvin paljon muidenkin syiden perusteella.

Humanitaarinen maahanmuutto ei ole koskaan ollut suurempaa kuin nyt. Työperäinen maahanmuutto on parin viime vuoden aikana vähentynyt reippaasti, samoin esimerkiksi ammattikorkeakouluihin hakevien ulkomaalaisten määrä.

Suomesta koulutetut ja kielitaitoisetkin maahanmuuttajat hakeutuvat muualle töihin, jos työpaikkaa ei täältä heltiä. Hankalan työmarkkina-aseman ja vaikean työnsaannin vuoksi moni maahanmuuttaja on yrittäjä. Helsingin kaupungin tietojen mukaan maahanmuuttajat ovat yrittäjinä jopa aktiivisempia kuin muu väestö.

Se raha, mikä maahanmuuttajien kouluttamiseen menee, olisi kai hyvä saada takaisin myös verotuloina, toteaa Saeed Warsame SPR:ltä.

Suomi on aivovuotomaa. Myös suuri joukko koulutettuja suomalaisia hakeutuu pysyvästi muualle töihin, mutta tämä ei kiinnosta ketään.

Kielenopetuksen uudistamisesta:

Yksi reunahuomio vielä liittyen julkisen vallan rooliin: En ole vakuuttunut, että tällä hetkellä Suomessa on ongelmana olisi julkisten resurssien puute – kyllä resursseja (rahat+henkilöstö) on, mutta niiden käyttö on osin tehotonta. Tämä on osa laajempaa ongelmaa, jossa julkisen sektorin hankintakäytännöt eivät saa aikaan toivottuja tuloksia. Kielikoulutukseen laitetaan paljon rahaa mahdollisesti laihoin tuloksin – tässä pitäisi kokeilla uusia tapoja. Avain julkisten hankintojen kehittämiselle on siirtyminen toimenpiteiden ostamisesta tulosten
ostamiseen eli siirtymiseen ns. tulosperusteisiin hankintamalleihin.

Esimerkki tulosperusteisista hankintamalleista löytyy Tanskasta. Tanskassa maahanmuuttajien kielikoulutusta ostetaan oppimistulosten perusteella. Toisin sanoen kielikouluttajille ei makseta järjestetystä opetuksesta, vaan ainoastaan saavutetuista tuloksista. Erilaiset maahanmuuttajien kouluttajat ja kurssien järjestäjät pitäisi pistää "tiukemmalle" miettimään uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja sekä tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Risto Karinen

[Mao]

– Meilläkin on aika paljon perinteisesti pakolaisena tai turvapaikanhakijana ja muutenkin perheenyhdistämisen kautta tulleita, jotka on hyvin kouluttautuneet, mutta he eivät välttämättä saa sitä työtä mikä miellyttää tai välttämättä saa mitään aikaiseksi, silloin menetetään voimavara, kun ne ihmiset lähtevät muualle. Britanniaan, Kanadaan tai Saksaan veronmaksajiksi. Suomi häviää tässä prosessissa.

Mulla on patenttiratkaisu! Ei oteta pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muutenkin perheenyhdistämisen kautta tulleita. Problem solved!

Missä maassa muuten palkkaavat hyvin koulutetun henkilön joka ei välttämättä saa mitään aikaiseksi? Voimavara! Jeah, mäkin voisin olla voimavara, täytyy vaan lopettaa työt.

[Mursu]

Maahanmuuttajien suomen kielen opetus kaipaa tehostusta

(Kuva: Muslimi-isä on seksualisoinut pienen viattoman tyttärensä pakottamalla hänet pitämään huivia)

Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa on paljon kehitettävää. Opetuksen on tehostuttava, jos Suomessa aiotaan ryhtyä toteuttamaan Norjan mallia, jossa kielen opiskelu on ehto oleskeluluvalle.

Tämä on tyypillistä mokuajattelua, jossa maahanmuuttajat ovat objekteja olma omaa tahtoa ja vastuuta. Ei se opetuksen laatu ainoastaan ratkaise vaan opiskelumotivaatiolla on myös merkitystä. Jos ilman kielitaitoa tulee lähtöpassit, niin kyllä sitä motivaatiota löytyy.

- Suomessa on jo 20 vuotta yritetty kehittää toimivaa mallia kotoutumiseen, mutta näen, että se on edelleen lapsen kengissä, Saeed Warsame toteaa.

Aivan, koska maahanmuuttajilla ei ole mitään motivaatiota kotoutua. Kansalaisuus tulee kotoutumattakin.