Ruotsin kielen vastustaminen

[NoJooJoo]

Laitan tähän linkin viime tammikuussa julkistettuun tutkimukseen, jossa kartoitettiin suomenkielisen väestön asenteita ruotsin kieleen: http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090121_svenskan.pdf
Asenteet ovat kautta linjan positiivisempia kuin moni luulee.
...
Huvinsa kullakin. Onnea heille valitsemallaan tiellä.

Riippuuhan nuo tulokset ihan siitä että missä sen tuotat ja kenellä. Mieti eroja jos kysyt vaikka imatralaiselta ja perään heti ahvenanmaalaiselta?

[Nanfung]

Muiataakseni Aadolf Ehrnrooth sanoi jotenkin näin: Suomi on paras maa meille ruotsalaisille.

[TiuskeaRakki]

Asenteet ovat kautta linjan positiivisempia kuin moni luulee.

Se on totta, että valitettavan moni ei oikeastaan ajattele mitä ensinnäkin omiin oikeuksiin kuuluu; ei arvosta omaa itseään eikä äidinkieltään esim. samalla tavalla kuin suomenruotsalaiset; eikä osaa vastata tämäntapaiseen manipulointiin vaan mieluummin myötäilee ja nyökyttelee että joo onhan se ihanaa kun meille lahjoitetaan toinen kotimainen. Se on toki vain tyhmyyttä ja turhaa nöyryyttä, mitä minusta ei ole koskaan löytynyt tekoauktoriteettien kohdalla.

Sitä, miksi jollakulla toisella on lähtökohtaisesti oikeus väittää ties mitä "perinteisestä sivistyksestä" ja juuri oman kielensä ihanuudesta juuri sinulle, ei ehkä oikein uskalleta tai osata kyseenalaistaa.

Se on kieltämättä aika säälittävää ja surullista.

Väärä vaikutelma pääsee helposti syntymään sitä kautta, että ruotsin kieleen kielteisesti suhtautuva vähemmistö pitää yleensä enemmän meteliä itsestään kuin myönteisesti suhtautuva enemmistö.

No itse asiassa me argumentoidaan kunnolla vastaan niiden muidenkin puolesta. Tämä vaatii kuitenkin aika paljon loogista otetta ja tiettyä "harrastuneisuutta", koska sitä rutiiniroskaa tulee vastapuolelta niin paljon kuin sitä vain suinkin ehtii kumota. Olen jopa nähnyt muutaman hölmön hippitytön antavan ihan suoraan periksi näille "mutta eihän suomenkielinen voi olla sivistynyt joten eikö ole ihanaa osata ruotsia"-väitteille. Toisaalta kaltaisesi tavalla ajattelevia on myös vain jonkinsortin hardcore-vähemmistö ruotsinkielisistä, olen jopa törmännyt aika moneen suruun joka oikeasti tajuaa että suomenkielisiä on ihan legitiimisti olemassa (ja että kysymys ei siis ole jostain kaksikielisistä tapauksista).

Monien ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin kielteisesti suhtautuvien kommentit sisältävät, kuten olemme kerta toisensa jälkeen huomanneet, epätavallisen paljon äärimmäisen kielteisiä tunneperäisiä ilmaisuja.

Tässä on mielenkiintoinen taktiikka joka tulee vastaan aina silloin tällöin. Ensin lähdetään puhumaan "oleellisesti kaksikielisestä kansakunnasta" (ilman mitään kunnon näyttöä), poikkeuksellisen epäoikeudenmukaisia kielitilanteita oikeuttavista "perinteistä" ja kansallisesta kulttuurista, kaikennäköisistä suomenruotsalaisten oikeuksista nähdä suomenkieliset myös ruotsia puhuvina... kaikki ovat jossain määrin varsin emotionaalisia, nationalistisia näkemyksiä. Sitten kun jos suomenkielinen sinänsä täysin normaalisti puolustaa esim. omaa äidinkieltään samalta pohjalta kuin kuka tahansa muukin tekisi -- erityisesti kumoamalla näitä argumentteja, yhtäkkiä se onkin suomenkielinen joka käyttää tunneperäisiä ilmaisuja! -- ihan kuin se olisi joku viileän looginen lopputulema että koska Suomessa on suomenruotsalaisia, suomenkielisten on ruvettava puhumaan ruotsia myös -- mieluiten lapsesta asti, jotta identiteetti on erilainen, vaikka vastaavia tilanteita ei hyväksytä missään muualla, eivätkä suomenruotsalaiset -- saati Ahvenanmaalaiset -- itse hyväksyisi vastaavia argumetteja myöskään.

Onkin vaikea välttyä siltä vaikutelmalta, että ruotsin kielen ja ruotsinkielisten vastustaminen toimii monille jonkinlaisena omien kompleksien ja traumojen purkuvälineenä, tavallaan eräänlaisena yrityksenä terapoida itseään ja lievittää eri syistä johtuvaa pahaa oloaan.

Jaaha.. näin luokatonta jo. Se paha olo syntyy oikeasti ihan siitä että kenenkään kanssa joutuu tämmöisiä keskusteluja käymään; oloni olisi oikeasti ihan OK jos maailmassa ei olisi porukkaa jolla on täysin absurdit käsitykset omasta merkityksestään muille. "Ruotsin puute" ei ole minua koskaan vaivannut; väkisin itsensä tykö tekevät uskonlahkot saavat kaikki minulta lähtöpassit. Suruilla valitettavasti vaan on lainsäädäntöä takana.

Asennevammojen syntymistä voidaan tehokkaasti ehkäistä lapsilla, mutta aikuisikään tultaessa se yleensä on jo liian myöhäistä.

Suora kysymys -- oletko sitä mieltä että siis minkä tahansa ihmisryhmän lapset voidaan tällä perusteella kielikylvettää jonkin kielen puhujiksi, jotta he eivät kokisi itseään painostettavan ko. kielellä myöhemmin? Vai ovatko suomenkieliset vain poikkeus? Neuvostoliittokin oli täynnä "asennevammaisia"...

Huvinsa kullakin. Onnea heille valitsemallaan tiellä.

Kiitoksia. Aion olla suomenkielinen jatkossakin ja elää elämäni sellaisena kuin olen ilman mitään sen ihmeempää tarvetta hyväksyä mitään itsekeskeisiä ulkopuolisia näkemyksiä siitä mitä minun pitäisi olla. Ikävää sinänsä että sinustakin tuli "yksittäistapaus jota ei saa yleistää" -- en lue sinua suomenruotsalaisuutta tai ruotsin kieltä vastaan sinänsä. Vaikka valitettavan moni teikäläisistä kyllä on vastenmielinen ihan yksilötasolla näkemystensä vuoksi.

[Aldaron]

Laitan tähän linkin viime tammikuussa julkistettuun tutkimukseen, jossa kartoitettiin suomenkielisen väestön asenteita ruotsin kieleen: http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090121_svenskan.pdf
Asenteet ovat kautta linjan positiivisempia kuin moni luulee.
...
Huvinsa kullakin. Onnea heille valitsemallaan tiellä.

Riippuuhan nuo tulokset ihan siitä että missä sen tuotat ja kenellä. Mieti eroja jos kysyt vaikka imatralaiselta ja perään heti ahvenanmaalaiselta?

Otos käsittää vain suomenkielistä väestöä maan eri puolilta.

[Aldaron]

Eihän akateemisesti sivistyneen "tarvinnut" osata suomeakaan pitkään, pitkään aikaan.

Jos tuntisit historiaa hieman paremmin, tietäisit, että suomi tuli pakolliseksi oppiaineeksi ruotsinkielisissä oppikouluissa jo 1800-luvun lopulla. Kukaan ei tämän jälkeen voinut päästä edes ylioppilaaksi lukematta suomea (ja hyvä niin; tunnut unohtavan, että kaksikielisyys on jo pitkään toiminut myös ja ennen kaikkea "toiseen suuntaan").
It wouldn't hurt to get your facts straight, now would it...? 

[EL SID]

Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, että kysymys toisen kotimaisen pakollisuudesta toimii monille ruotsin kielen vastustajille eräänlaisena väittelyteknisenä "dominona" seuraavanlaisessa ketjussa:
- "Voidaanhan ruotsi tehdä vapaaehtoiseksi koulussa, mutta monet pilaisivat tällä tavalla pelkkää omaa lapsellisuuttaan mahdollisuudet korkeakouluopintoihin, joissa ruotsia kuitenkin edellytetään. Älä unohda virkamiesruotsia!"
- "Tuo ongelma ratkeaa siten, että virkamiesruotsi poistetaan eikä korkeakoulututkinnon saajilta edellytetä ruotsin taitoa."
- "Entä ne, jotka hakevat virkamiehiksi kaksikielisiin kuntiin, vaikka Helsinkiin, Turkuun tai Vaasaan? Jos ei osaa ruotsia, ei pääse näiden kuntien virkamieheksi."
- "Vaatimus osata ruotsia onkin poistettava kaksikielisten kuntien virkamiehiltä."
- "Jos näin on, mitä jää jäljelle näiden kuntien kaksikielisyydestä."
- "Ei niiden tarvitsekaan olla kaksikielisiä. Suomi ainoana virkakielenä riittää."
- "Suomi on perustuslain mukaan kakskikielinen kansakunta. Kaksikielisyyttä vastaan äänesti eduskunnassa vain kolme edustajaa."
- "Sitten perustuslakia on muutettava. Suomi kansakunnan ja kaikkien kuntien ainoaksi kieleksi."
- "Et taida tuossa kovin helpolla onnistua. Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että ruotsinkielisen väestön olemassaolo riippuu olennaisesti siitä, että he saavat käydä koulua ruotsiksi ja että yhteiskunta ylläpitää näitä kouluja, koska ruotsi on virallisesti toinen kansalliskieli?"
- "Totta kai olen. On väärin, että yhteiskunta ylläpitää ruotsinkielisiä kouluja. Se on separatismia, apartheidiä ja kielellistä sortoa suomenkielistä enemmistöä vastaan. Kaikkien koulujen opetuskieleksi pelkästään suomi. Ne jotka eivät sopeudu voivat muuttaa Ruotsiin."
- "Tuohan johtaa vähitellen siihen, että ruotsinkielinen väestönosa katoaa täydellisesti."
- "Entä sitten? Sehän tässä juuri on tarkoituskin."

On syytä huomata, että olen rakentanut tuon ketjun hierarkisessa järjestyksessä (jokaisen argumentin kannattajien määrän mukaan porrastaen) alkaen siitä argumentista, että ruotsin pakollisuus oppiaineena tulisi poistaa ja päättyen siihen melko harvojen kannattamaan, mutta tälläkin foorumilla silloin tällöin päätään nostavaan argumenttiin, että olisi toivottavaa, että ruotsin kieli katoaisi Suomesta. Ne, jotka vastustavat ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä sinänsä, aloittavat käytännössä aina "pakkoruotsiargumentilla" ja käyttävät sitä "dominona" suunnilleen sen logiikan mukaan, jota olen edellä kuvannut.

Slippery slope.

Ei ole mitään loogista syytä, miksi pakkoruotsin poistaminen (ml. virkamiesruotsi) ja esim. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun muuttaminen yksikielisiksi kaupungeiksi jotenkin johtaisi ruotsinkielisten peruskoulujen ja lukioiden lakkauttamiseen jossain Tammisaaressa tai Kokkolassa.

Perusongelmana tässä asiassa voi pitää sitä, että oikeastaan kaikki reaalipoliittisesti mahdolliset ratkaisuehdotukset ovat tavalla tai toisella epätyydyttäviä. Miten sitten itse ratkaisisin tämän kysymyksen, jos saisin täysin vapaat kädet?
Olen vasta raapaissut tämän kysymyksen pintaa, joten asiaan täytyy palata joskus myöhemmin vähän perusteellisemmalla otteella.     

Turha tästä on jaaritella hirveän pitkään.

Tämä ei ole oikeasti kovin vaikea kysymys.

1.) Suomi ainoaksi valtakunnalliseksi kieleksi.
2.) Ruotsi saamen kielen kaltaiseksi alueelliseksi/paikalliseksi vähemmistökieleksi.
3.) Kuntien ylläpidettävä ruotsinkielisiä palveluja (terveydenhoito, koulutus jne.) ja ruotsin kieltä virkakielenä kunnallishallinnossa, jos ruotsinkielisiä on yli 10 % väestöstä yli 20 000 asukkaan kunnassa ja esim. yli 25 % väestöstä alle 20 000 asukkaan kunnassa.
4.) Kaikki ruotsinkielinen korkeakouluopetus ja -tutkimus ylipäätään kaikki ruotsinkielinen ylioppilastutkinnon jälkeinen koulutus lakkautettava tarpeettomana.
5.) Ahvenanmaan itsehallintolaki kumottava, kiinteistöomistuksen ja elinkeinonharjoittamisen rajoituksen Ahvenanmaalla lakkautettava.

Komppaan Ellilää tässä asiassa. onneksi Ellilä vastasi, eikä minun tarvinnut.

muutenkin, sinun Aldaron, vastauksessasi kuulsi läpi asenne, että pakkoruotsin opiskelu sivistäisi tai tekisi sen lukijasta sivistyneemmän, kuin suomijuntin, joka ei opettele/puhu ruotsia.

Ruotsinkielisten aseman turvaamiseksi riittää varsin hyvin kielen julistaminen vähemmistökieleksi. Sama koskee myös niitä ummikkoja ruotsinkielisiä, jotka eivät härkäpäisyyttään/rasistisuuttaan halua opetella suomea. Näiden muutaman kymmenentuhannen ummikon takiako viisi miljoonaa tämän maan suomen ja saamenkielistä joutuu opettelemaan pakkoruotsin?

[EL SID]

Ainakaan minun mielestäni Suomen olemukseen ei kuulu pakkoruotsi.

En ole koskaan puhunut sanaakaan ruotsinmongerrusta koulun ulkopuolella. Hyödytön ja kallis kieli yhteiskunnalle.

Sen verran olen kärsinyt tästä pakkoruotsin aivopierusta, että en esimerkiksi suostu neuvomaan ketään kadulla joka aloittaa ruotsiksi. Pikkukostoja, mutta tuntuu hyvältä antaa edes jotain palautetta.

Voisin pitää ruotsalaisista jos pakkoruotsia ei olisi. Nyt halveksin heitä.

Ihan vapaasti. Itsehän tuolla asenteella menetät eniten.

mitä kirjoittaja, eli tässä tapauksessa dark serenity, sinun mielestäsi menettää?

[EL SID]

Laitan tähän linkin viime tammikuussa julkistettuun tutkimukseen, jossa kartoitettiin suomenkielisen väestön asenteita ruotsin kieleen: http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090121_svenskan.pdf
Asenteet ovat kautta linjan positiivisempia kuin moni luulee. Väärä vaikutelma pääsee helposti syntymään sitä kautta, että ruotsin kieleen kielteisesti suhtautuva vähemmistö pitää yleensä enemmän meteliä itsestään kuin myönteisesti suhtautuva enemmistö. Monien ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin kielteisesti suhtautuvien kommentit sisältävät, kuten olemme kerta toisensa jälkeen huomanneet, epätavallisen paljon äärimmäisen kielteisiä tunneperäisiä ilmaisuja. Onkin vaikea välttyä siltä vaikutelmalta, että ruotsin kielen ja ruotsinkielisten vastustaminen toimii monille jonkinlaisena omien kompleksien ja traumojen purkuvälineenä, tavallaan eräänlaisena yrityksenä terapoida itseään ja lievittää eri syistä johtuvaa pahaa oloaan. Tulee mieleen Kari Suomalaisen mainion itseironisesti otsikoima kirja takavuosilta: "Viha etsii kohdetta."
Ruotsin kieli on monille "kätevä" potkupallo. Ikävä vain, että sen potkiminen tuskin koskaan on tehnyt ketään sen onnellisemmaksi.
Pikemminkin päinvastoin.
Asennevammojen syntymistä voidaan tehokkaasti ehkäistä lapsilla, mutta aikuisikään tultaessa se yleensä on jo liian myöhäistä.
Huvinsa kullakin. Onnea heille valitsemallaan tiellä.

vastaavaa tutkimusta on käytetty kielikeskusteluissa aiemminkin,. sillä on yksi ongelma: se ei ole samassa linjassa esimerkiksi MTVn ja monen muun median julkaisemien kyselyjen tulosten kanssa.
Miksiköhän?
olisiko syynä tutkija, eli pakkoruotsittajien ylläpitämä magma?

todellinen pakkoruotsin suosio on helppo mitata: järjestetään asiasta kansanäänestys. Mitä luulet, innostuisiko RKP tuosta ajatuksesta?

[Aldaron]

Laitan tähän linkin viime tammikuussa julkistettuun tutkimukseen, jossa kartoitettiin suomenkielisen väestön asenteita ruotsin kieleen: http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090121_svenskan.pdf
Asenteet ovat kautta linjan positiivisempia kuin moni luulee. Väärä vaikutelma pääsee helposti syntymään sitä kautta, että ruotsin kieleen kielteisesti suhtautuva vähemmistö pitää yleensä enemmän meteliä itsestään kuin myönteisesti suhtautuva enemmistö. Monien ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin kielteisesti suhtautuvien kommentit sisältävät, kuten olemme kerta toisensa jälkeen huomanneet, epätavallisen paljon äärimmäisen kielteisiä tunneperäisiä ilmaisuja. Onkin vaikea välttyä siltä vaikutelmalta, että ruotsin kielen ja ruotsinkielisten vastustaminen toimii monille jonkinlaisena omien kompleksien ja traumojen purkuvälineenä, tavallaan eräänlaisena yrityksenä terapoida itseään ja lievittää eri syistä johtuvaa pahaa oloaan. Tulee mieleen Kari Suomalaisen mainion itseironisesti otsikoima kirja takavuosilta: "Viha etsii kohdetta."
Ruotsin kieli on monille "kätevä" potkupallo. Ikävä vain, että sen potkiminen tuskin koskaan on tehnyt ketään sen onnellisemmaksi.
Pikemminkin päinvastoin.
Asennevammojen syntymistä voidaan tehokkaasti ehkäistä lapsilla, mutta aikuisikään tultaessa se yleensä on jo liian myöhäistä.
Huvinsa kullakin. Onnea heille valitsemallaan tiellä.

vastaavaa tutkimusta on käytetty kielikeskusteluissa aiemminkin,. sillä on yksi ongelma: se ei ole samassa linjassa esimerkiksi MTVn ja monen muun median julkaisemien kyselyjen tulosten kanssa.
Miksiköhän?
olisiko syynä tutkija, eli pakkoruotsittajien ylläpitämä magma?

todellinen pakkoruotsin suosio on helppo mitata: järjestetään asiasta kansanäänestys. Mitä luulet, innostuisiko RKP tuosta ajatuksesta?

Tutkimusta ei suorittanut Magma vaan Taloustutkimus, täysin validein standardimenetelmin.
Vastauksia eräisiin väittämiin:
"Minusta ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa" 73% samaa mieltä
"Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä"                       68% samaa mieltä
"Suomelle on poliittista hyötyä kaksikielisyydestä"                        67% samaa mieltä
"Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi olla jatkossakin pakollista Suomen peruskouluissa"  50% samaa mieltä, 48% eri mieltä, 2% ei osaa sanoa.
On otettava huomioon, että a) kysely koski ainoastaan suomenkielisiä ja että b) ruotsinkieliset ovat keskimäärin selvästi ahkerampia äänestämään kuin suomenkieliset.
Lisäksi ruotsin kielen vastustus on perinteisesti ollut kovinta vähemmän koulutettujen keskuudessa, jotka ovat, kuten tunnettua, varsin laiskoja äänestämään.
Kansanäänestyksessä voisi tosiaan olla tiettyä mielenkiintoa. Ainakin se tarjoaisi politiikan tutkijoille ja sosiologeille mielenkiintoista, mm. alueellisiin asenne-eroihin liittyvää tutkimusaineistoa (mm. Pääkaupunkiseutu äänestäisi ruotsin puolesta ja Pohjois-Karjala vastaan)
Mielenkiintoisia eroja eri ikäryhmien välillä kysymyksessä ruotsin pakollisuudesta:
15-24 v  59% ruotsin pakollisuuden puolesta
25-34 v  53%
35-49 v  48%
50-79 v  46%
Ja koko suomenkielisestä väestöstä siis 50%.

[Timo Hellman]

Mielenkiintoisia eroja eri ikäryhmien välillä kysymyksessä ruotsin pakollisuudesta:
15-24 v  59% ruotsin pakollisuuden puolesta
25-34 v  53%
35-49 v  48%
50-79 v  46%
Ja koko suomenkielisestä väestöstä siis 50%.

Uskottava se on, tämä kansa on läpeensä suometettu indoktrinaatiolla. Verot on pidettävä ylhäällä, ruoasta on maksettava ja Euroopan vammaisin kielipolitiikka säilytettävä - koska niin on ollut since isä lampun osti.

[EL SID]

Laitan tähän linkin viime tammikuussa julkistettuun tutkimukseen, jossa kartoitettiin suomenkielisen väestön asenteita ruotsin kieleen: http://www.magma.fi/images/stories/reports/rapport_090121_svenskan.pdf
Asenteet ovat kautta linjan positiivisempia kuin moni luulee. Väärä vaikutelma pääsee helposti syntymään sitä kautta, että ruotsin kieleen kielteisesti suhtautuva vähemmistö pitää yleensä enemmän meteliä itsestään kuin myönteisesti suhtautuva enemmistö. Monien ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin kielteisesti suhtautuvien kommentit sisältävät, kuten olemme kerta toisensa jälkeen huomanneet, epätavallisen paljon äärimmäisen kielteisiä tunneperäisiä ilmaisuja. Onkin vaikea välttyä siltä vaikutelmalta, että ruotsin kielen ja ruotsinkielisten vastustaminen toimii monille jonkinlaisena omien kompleksien ja traumojen purkuvälineenä, tavallaan eräänlaisena yrityksenä terapoida itseään ja lievittää eri syistä johtuvaa pahaa oloaan. Tulee mieleen Kari Suomalaisen mainion itseironisesti otsikoima kirja takavuosilta: "Viha etsii kohdetta."
Ruotsin kieli on monille "kätevä" potkupallo. Ikävä vain, että sen potkiminen tuskin koskaan on tehnyt ketään sen onnellisemmaksi.
Pikemminkin päinvastoin.
Asennevammojen syntymistä voidaan tehokkaasti ehkäistä lapsilla, mutta aikuisikään tultaessa se yleensä on jo liian myöhäistä.
Huvinsa kullakin. Onnea heille valitsemallaan tiellä.

vastaavaa tutkimusta on käytetty kielikeskusteluissa aiemminkin,. sillä on yksi ongelma: se ei ole samassa linjassa esimerkiksi MTVn ja monen muun median julkaisemien kyselyjen tulosten kanssa.
Miksiköhän?
olisiko syynä tutkija, eli pakkoruotsittajien ylläpitämä magma?

todellinen pakkoruotsin suosio on helppo mitata: järjestetään asiasta kansanäänestys. Mitä luulet, innostuisiko RKP tuosta ajatuksesta?

Tutkimusta ei suorittanut Magma vaan Taloustutkimus, täysin validein standardimenetelmin.
Vastauksia eräisiin väittämiin:
"Minusta ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa" 73% samaa mieltä
"Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä"                       68% samaa mieltä
"Suomelle on poliittista hyötyä kaksikielisyydestä"                        67% samaa mieltä
"Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi olla jatkossakin pakollista Suomen peruskouluissa"  50% samaa mieltä, 48% eri mieltä, 2% ei osaa sanoa.
On otettava huomioon, että a) kysely koski ainoastaan suomenkielisiä ja että b) ruotsinkieliset ovat keskimäärin selvästi ahkerampia äänestämään kuin suomenkieliset.
Lisäksi ruotsin kielen vastustus on perinteisesti ollut kovinta vähemmän koulutettujen keskuudessa, jotka ovat, kuten tunnettua, varsin laiskoja äänestämään.
Kansanäänestyksessä voisi tosiaan olla tiettyä mielenkiintoa. Ainakin se tarjoaisi politiikan tutkijoille ja sosiologeille mielenkiintoista, mm. alueellisiin asenne-eroihin liittyvää tutkimusaineistoa (mm. Pääkaupunkiseutu äänestäisi ruotsin puolesta ja Pohjois-Karjala vastaan)
Mielenkiintoisia eroja eri ikäryhmien välillä kysymyksessä ruotsin pakollisuudesta:
15-24 v  59% ruotsin pakollisuuden puolesta
25-34 v  53%
35-49 v  48%
50-79 v  46%
Ja koko suomenkielisestä väestöstä siis 50%.

Seinäjoella marraskuussa 2008 suomen lukiolaisten liitto vaati äänin 176-1 täydellistä kielivapautta kaikille koulutuksen tasoille.

Magman takana on raha ruotsinkielisistä rahastoista ja sen tarkoitus on yksinomaan ruotsin kielen aseman parantaminen Suomessa suomenkielisiin poliitikkoihin vaikuttamalla.
Magma haluaa myös täyttää kaiken sen mediatilan, joka suomenkielisessä mediassa on varattu kielipolitiikalle. Magma  syytää "tutkimuksia", joita se syöttää suomenkielisiin medioihin. Iltalehti, -sanomat, Helsingin Sanomat, Aamulehti ja monet muut ovatkin totisina julkaisemassa niitä.
ja näin jatkuu pohjois-korealaistyylinen aivopesu:  Uutisissa sitten toistetaan magman päätelmiä ja niitä analysoidaan, kuten magmalle sopii.
Tässähäbn ei ole mitään uutta: me nuivat olemme kokeneet samanlaisen painostuksen maahanmuuttoon liittyvissä asioissa, mutta pakkoruotsittajat käyvät vapaan keskustelun ja mediatilan kimppuun suurella rahalla.


tsekkaa tuon Magman "tutkimusta" ja sen johdattelevasti tehtyjä vastauksia jotka antavat ylimyönteisen kuvan tästä tästä suomalaisia orjuuttavasta siirtomaa-ajan jäänteestä.

"Jag tittar gärna på program i FST5 / Katselen mielelläni FST5:n ohjelmia - 44 procent.
FST5 har en annorlunda synvinkel på Finland än de övriga TV-kanalerna / FST5:llä on erilainen
näkökulma Suomeen kuin muilla TV-kanavilla - 39 procent.
Det är bra att YLE har radio- och TV-kanaler på svenska / On hyvä, että YLEllä on ruotsinkielisiä
radio- ja TV-kanavia - 83 procent.
Radio och TV på svenska gör det möjligt för mig att bättre förstå finlandssvenskarna / Ruotsinkieliset
radio- ja TV-ohjelmat auttavat minua ymmärtämään maamme ruotsinkielisiä
paremmin - 43 procent."

kun tietää, että katsojatutkimusten mukaan FST saa HUIKEAT 1 % katsojista, tämä kertoo kaiken, mistä tuossa tutkimuksessa on kyse.

"Mielipidekyselyissä on useita kohtia, mitkä voivat vääristää tuloksia. Tulosten vääristyminen voi olla epätoivottu mittausvirhe tai tarkoitushakuisesti tehtyä tulosten manipulointia. Ollakseen luotettavia, tulee kyselyn yhteydessä ilmoittaa käytetyt mittauskeinot, jotta lukija voi tulkita tuloksia oikein.
Kysymysten muotoilu ja järjestys, sekä vastausten numerointi ja järjestys voi vaikuttaa lopputulokseen. Joissain tapauksissa erilaisella kysymyksen asettelulla päästään hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Tiedusteluissa joissa pyritään ohjaamaan tuloksia, voidaan käyttää kahta erilaista kysymystä, jotka on suunnattu eri kohderyhmille. Kuitenkin yleisin keino vaikuttaa tulokseen on asettaa kysymys negatiiviseen tai positiiviseen sävyyn.
***Kyselyn alussa esitetyt kysymykset voivat olla myös vain johdantokysymyksiä, jotka muokkaavat kyselyyn osallistujan mielentilan halutunlaiseksi, ennen varsinaisen kysymyksen esittämistä.***"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mielipidetiedustelu#Ongelmat_kyselyiss.C3.A4

Ja tätähän Magma yritti.

http://magma.fi/magma/svenskan-har-stort-stoed-bland-folkmajoriteten

aamulehti käänsikin asian toisinpäin:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/47530-puolet-suomalaisista-pakkoruotsi-pois


edelleenkin muut gallupit kertovat toista:

Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta.

Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:ltä vuosina 1990-2003 tilaamien kyselytutkimusten mukaan 66—72 % suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista. Vuonna 1992 yli 90 % peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä.

Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 % kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista. Tutkimuksessa parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omanneet nuoret olivat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen.

Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet.

eli onpa omitusta, kun ruotsalaisen rahan ylläpitämä laitos tilaa tutkimuksen, sen tulokset ovat jotain muuta, mitä muut tutkimukset kertovat....


Jos luotat magnan tutkimuksiin, niin hyväksynet, että asiasta voidaan järjestää kansanäänestys....

[EL SID]

Mielenkiintoisia eroja eri ikäryhmien välillä kysymyksessä ruotsin pakollisuudesta:
15-24 v  59% ruotsin pakollisuuden puolesta
25-34 v  53%
35-49 v  48%
50-79 v  46%
Ja koko suomenkielisestä väestöstä siis 50%.

Uskottava se on, tämä kansa on läpeensä suometettu indoktrinaatiolla. Verot on pidettävä ylhäällä, ruoasta on maksettava ja Euroopan vammaisin kielipolitiikka säilytettävä - koska niin on ollut since isä lampun osti.

Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta.

Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:ltä vuosina 1990-2003 tilaamien kyselytutkimusten mukaan 66—72 % suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista. Vuonna 1992 yli 90 % peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä.

Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 % kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista. Tutkimuksessa parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omanneet nuoret olivat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen.

Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet.

eli onpa omitusta, kun ruotsalaisen rahan ylläpitämä laitos tilaa tutkimuksen, sen tulokset ovat jotain muuta, mitä muut tutkimukset kertovat....

[Aldaron]

Mielenkiintoisia eroja eri ikäryhmien välillä kysymyksessä ruotsin pakollisuudesta:
15-24 v  59% ruotsin pakollisuuden puolesta
25-34 v  53%
35-49 v  48%
50-79 v  46%
Ja koko suomenkielisestä väestöstä siis 50%.

Uskottava se on, tämä kansa on läpeensä suometettu indoktrinaatiolla. Verot on pidettävä ylhäällä, ruoasta on maksettava ja Euroopan vammaisin kielipolitiikka säilytettävä - koska niin on ollut since isä lampun osti.

Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta.

Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:ltä vuosina 1990-2003 tilaamien kyselytutkimusten mukaan 66—72 % suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista. Vuonna 1992 yli 90 % peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä.

Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 % kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista. Tutkimuksessa parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omanneet nuoret olivat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen.

Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet.

eli onpa omitusta, kun ruotsalaisen rahan ylläpitämä laitos tilaa tutkimuksen, sen tulokset ovat jotain muuta, mitä muut tutkimukset kertovat....

Oleellista on miten kysymys on muotoiltu. Ainakin eräässä noista tutkimuksista se kuului (siteeraan muistin mukaan): "Kannatatko ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta?"
Ihminen ei välttämättä tarvitse akateemista loppututkintoa sosiaalipsykologiasta tietääkseen, että ihmisiä voi manipuloida tietyntyyppisellä kysymyksenasettelulla ja että sana "vapaaehtoinen" herättää keskimääräisessä vastaajassa hyvin myönteisiä mielikuvia ja luo psykologista painetta vastata myöntävästi kysymykseen (mainonnassa ja markkinoinnissahan käytetään tällaisia pikkukikkoja aivan rutiininomaisesti). Taloustutkimuksen kyselyssä taas kysymys oli muotoiltu juuri niin kuin se tavallisesti esitetään, eli tulisiko ruotsin edelleen olla pakollista, ja tulokset olivat yllä kuvatun kaltaisia.
Se että epäilee Taloustutkimuksen väärentäneen omat tutkimustuloksensa menee jo foliohattuilun puolelle.
Olisi muuten kiva saada linkit noihin toisiin tutkimuksiin, niin voisi verrata kysymyksenasettelua ja metodologiaa.  

[EL SID]

Mielenkiintoisia eroja eri ikäryhmien välillä kysymyksessä ruotsin pakollisuudesta:
15-24 v  59% ruotsin pakollisuuden puolesta
25-34 v  53%
35-49 v  48%
50-79 v  46%
Ja koko suomenkielisestä väestöstä siis 50%.

Uskottava se on, tämä kansa on läpeensä suometettu indoktrinaatiolla. Verot on pidettävä ylhäällä, ruoasta on maksettava ja Euroopan vammaisin kielipolitiikka säilytettävä - koska niin on ollut since isä lampun osti.

Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta.

Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:ltä vuosina 1990-2003 tilaamien kyselytutkimusten mukaan 66—72 % suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista. Vuonna 1992 yli 90 % peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä.

Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 % kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista. Tutkimuksessa parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omanneet nuoret olivat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen.

Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet.

eli onpa omitusta, kun ruotsalaisen rahan ylläpitämä laitos tilaa tutkimuksen, sen tulokset ovat jotain muuta, mitä muut tutkimukset kertovat....

Oleellista on miten kysymys on muotoiltu. Ainakin eräässä noista tutkimuksista se kuului (siteeraan muistin mukaan): "Kannatatko ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta?"
Ihminen ei välttämättä tarvitse akateemista loppututkintoa sosiaalipsykologiasta tietääkseen, että ihmisiä voi manipuloida tietyntyyppisellä kysymyksenasettelulla ja että sana "vapaaehtoinen" herättää keskimääräisessä vastaajassa hyvin myönteisiä mielikuvia ja luo psykologista painetta vastata myöntävästi kysymykseen (mainonnassa ja markkinoinnissahan käytetään tällaisia pikkukikkoja aivan rutiininomaisesti). Taloustutkimuksen kyselyssä taas kysymys oli muotoiltu juuri niin kuin se tavallisesti esitetään, eli tulisiko ruotsin edelleen olla pakollista, ja tulokset olivat yllä kuvatun kaltaisia.
Se että epäilee Taloustutkimuksen väärentäneen omat tutkimustuloksensa menee jo foliohattuilun puolelle.
Olisi muuten kiva saada linkit noihin toisiin tutkimuksiin, niin voisi verrata kysymyksenasettelua ja metodologiaa.  

eli mielestäsi kaikki muut tutkimukset kuin magnan tekemä ovat harhaanjohtavia?

kuinka ovelaa....

 

sitähän ei lasketa, että myös suomalaisuuden liitto teetätti tutkimuksensa taloustutkimuksella?

[Aldaron]

Mielenkiintoisia eroja eri ikäryhmien välillä kysymyksessä ruotsin pakollisuudesta:
15-24 v  59% ruotsin pakollisuuden puolesta
25-34 v  53%
35-49 v  48%
50-79 v  46%
Ja koko suomenkielisestä väestöstä siis 50%.

Uskottava se on, tämä kansa on läpeensä suometettu indoktrinaatiolla. Verot on pidettävä ylhäällä, ruoasta on maksettava ja Euroopan vammaisin kielipolitiikka säilytettävä - koska niin on ollut since isä lampun osti.

Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta.

Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:ltä vuosina 1990-2003 tilaamien kyselytutkimusten mukaan 66—72 % suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista. Vuonna 1992 yli 90 % peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä.

Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 % kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista. Tutkimuksessa parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omanneet nuoret olivat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen.

Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet.

eli onpa omitusta, kun ruotsalaisen rahan ylläpitämä laitos tilaa tutkimuksen, sen tulokset ovat jotain muuta, mitä muut tutkimukset kertovat....

Oleellista on miten kysymys on muotoiltu. Ainakin eräässä noista tutkimuksista se kuului (siteeraan muistin mukaan): "Kannatatko ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta?"
Ihminen ei välttämättä tarvitse akateemista loppututkintoa sosiaalipsykologiasta tietääkseen, että ihmisiä voi manipuloida tietyntyyppisellä kysymyksenasettelulla ja että sana "vapaaehtoinen" herättää keskimääräisessä vastaajassa hyvin myönteisiä mielikuvia ja luo psykologista painetta vastata myöntävästi kysymykseen (mainonnassa ja markkinoinnissahan käytetään tällaisia pikkukikkoja aivan rutiininomaisesti). Taloustutkimuksen kyselyssä taas kysymys oli muotoiltu juuri niin kuin se tavallisesti esitetään, eli tulisiko ruotsin edelleen olla pakollista, ja tulokset olivat yllä kuvatun kaltaisia.
Se että epäilee Taloustutkimuksen väärentäneen omat tutkimustuloksensa menee jo foliohattuilun puolelle.
Olisi muuten kiva saada linkit noihin toisiin tutkimuksiin, niin voisi verrata kysymyksenasettelua ja metodologiaa.  

eli mielestäsi kaikki muut tutkimukset kuin magnan tekemä ovat harhaanjohtavia?

kuinka ovelaa....

 

a) Toistan: se on Taloustutkimuksen tekemä, ei Magman.
b) Kysymys "pakkoruotsista" kuuluu esittää siten kuin se yleensä esitetään (ja niin kuin se esitettäisiin kansanäänestyksessä), eli juuri kysymyksenä pakollisuudesta, kuten Taloustutkimus teki.
c) Se että suoraan väität Taloustutkimuksen väärentäneen omat tutkimustuloksensa on foliohattuilua. Valheella on nimittäin lyhyet jäljet eikä ole uskottavaa, että arvostettu firma tutkijoineen panisi oman maineensa ja viime kädessä olemassaolonsa tuolla tavoin vaakalaudalle.

[EL SID]

Mielenkiintoisia eroja eri ikäryhmien välillä kysymyksessä ruotsin pakollisuudesta:
15-24 v  59% ruotsin pakollisuuden puolesta
25-34 v  53%
35-49 v  48%
50-79 v  46%
Ja koko suomenkielisestä väestöstä siis 50%.

Uskottava se on, tämä kansa on läpeensä suometettu indoktrinaatiolla. Verot on pidettävä ylhäällä, ruoasta on maksettava ja Euroopan vammaisin kielipolitiikka säilytettävä - koska niin on ollut since isä lampun osti.

Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta.

Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:ltä vuosina 1990-2003 tilaamien kyselytutkimusten mukaan 66—72 % suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista. Vuonna 1992 yli 90 % peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä.

Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 % kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista. Tutkimuksessa parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omanneet nuoret olivat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen.

Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet.

eli onpa omitusta, kun ruotsalaisen rahan ylläpitämä laitos tilaa tutkimuksen, sen tulokset ovat jotain muuta, mitä muut tutkimukset kertovat....

Oleellista on miten kysymys on muotoiltu. Ainakin eräässä noista tutkimuksista se kuului (siteeraan muistin mukaan): "Kannatatko ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta?"
Ihminen ei välttämättä tarvitse akateemista loppututkintoa sosiaalipsykologiasta tietääkseen, että ihmisiä voi manipuloida tietyntyyppisellä kysymyksenasettelulla ja että sana "vapaaehtoinen" herättää keskimääräisessä vastaajassa hyvin myönteisiä mielikuvia ja luo psykologista painetta vastata myöntävästi kysymykseen (mainonnassa ja markkinoinnissahan käytetään tällaisia pikkukikkoja aivan rutiininomaisesti). Taloustutkimuksen kyselyssä taas kysymys oli muotoiltu juuri niin kuin se tavallisesti esitetään, eli tulisiko ruotsin edelleen olla pakollista, ja tulokset olivat yllä kuvatun kaltaisia.
Se että epäilee Taloustutkimuksen väärentäneen omat tutkimustuloksensa menee jo foliohattuilun puolelle.
Olisi muuten kiva saada linkit noihin toisiin tutkimuksiin, niin voisi verrata kysymyksenasettelua ja metodologiaa.  

eli mielestäsi kaikki muut tutkimukset kuin magnan tekemä ovat harhaanjohtavia?

kuinka ovelaa....

 

a) Toistan: se on Taloustutkimuksen tekemä, ei Magman.
b) Kysymys "pakkoruotsista" kuuluu esittää siten kuin se yleensä esitetään, eli juuri kysymyksenä pakollisuudesta, kuten Taloustutkimus teki.
c) Se että suoraan väität Taloustutkimuksen väärentäneen omat tutkimustuloksensa on foliohattuilua. Valheella on nimittäin lyhyet jäljet eikä ole uskottavaa, että arvostettu firma tutkijoineen panisi oman maineensa ja viime kädessä olemassaolonsa tuolla tavoin vaakalaudalle.

A) taloustutkimus on tehnyt myös suomalaisuuden liiton kyselyt, joissa tulos on toisenlainen

B) Suomalaisuuden liiton gallupin kysymys "Pitäisikö ruotsinkielen opetus olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille" on oikein. Minäkin olisin kysynyt kysymyksen noin. Se ei jätä mitään varaa virheille, kun taas jotkut magnan kysymykset kuten "Minusta ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa" 73% samaa mieltä, jättää paljon selittämisen varaan. voi olla että itsekin olisin vastannut kyllä, koska ruotsihan on, ikävä kyllä, oleellinen osa yhteiskuntaa, vaikka en haluasi sen olevan. Sama olisiko kysytty "onko hauki olennaisesti petokala"
Lisäksi Magnan kysymykseen "mielestäni ruotsin opiskelun tulisi olla jatkossakin pakollista peruskouluissa" oli monia eri vaihtoehtoja, joista täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä olevat vaihtoehdot yhdistettiin ja saatiin näin magman haluama vastaus. Itseasiassa "täysin samaa mieltä oli vain 25% vastaajista. Oliko kyselyssä edes mahdollisuutta vastata kielteisesti? ainakaan tuloksia ei julkaistu. Eli oliko täysin kielteisesti suhtautuvien määrä täysin myönteisesti suhtautuvien määrää suurempi?
Periaatteessa siis 75% vastaajista ei kannata täysin pakkoruotsia.

Vain "kaksikieliset tieviitat ovat ärsyttäviä ja tarpeettomia" oli tarpeeksi hyvä ja selkeä kysymys, ja samaa mieltähän oli yli 70% vastaajista.

mitä enemmän magnan tutkimusta penkoo, sitä enemmän siitä löytyy hämärää.


C) en suoraan väitä mitään, vaan ihmettelen sitä kummallista juttua, että kun pakkoruotsitusta kannattava yhdistys tilaa tutkimuksen, sen tulos on päinvastainen kun edelliset. Eikö se sinustakin ole ihmeellistä?
tosin sen jälkeen kun tutustuu tutkimukseen, ei sen tuloksia enää ihmettele....

Eli kyllä, jotta asialle saataisiin selvyys, ja pakkoruotsikeskustelulle stoppi, niin järjestetään se kansanäänestys. Mitäs luulet, eikö RKPn kannaata alkaa ajaa sitä, kun magna kerran lupaa sille noin hyvää vastausta?

[todellisuus]

Magman tilaama tutkimus, eli kysymyksenasettelu ja otantakohteet olivat Magman päätettävissä.

Jos luullaan, että puolet suomalaisista kannattaa pakkoruotsia, eletään haavemaailmassa. Helsingissä, Turussa tai Vaasassa suomenkieliset voivat nähdä ruotsin jossain määrin tarpeellisena, mutta sisämaahan mentäessä vaikkapa Hämeen suuntaan ylivoimainen enemmistö näkee ruotsin turhauttavana ja kiusallisena pakkona. Vähemmistö saa ruotsintuputtamisesta elinikäisen asennevamman ruotsinkielisiä kohtaan, jonka satoa täälläkin todistamme.

Väärä vaikutelma pääsee helposti syntymään sitä kautta, että ruotsin kieleen kielteisesti suhtautuva vähemmistö pitää yleensä enemmän meteliä itsestään kuin myönteisesti suhtautuva enemmistö.

Tämä on samanlainen kaunis valhe, kuin monikulttuuri-uskovaisten todistelut toisilleen siitä, että monikultturismia kannattaa ylivoimainen enemmistö ja sitä vastustaa vain pieni joukko nettihörhöjä, joiden lisääntyvä esiintyvyys kertoo vain tämän mielisairaan vähemmistön metelöintitasosta. Diplomaattisesti sanottuna optimistien luomaa toiveajattelua, rumasti sanottuna täyttä paskaa.

Mutta. Kyselyiden tuloksista on turha vängätä. Jos kerran enemmistö kansalaisista mielestäsi kannattaa pakkoruotsia, niin miksemme järjestäisi kansanäänestystä asiasta?

[EL SID]

Magman tilaama tutkimus, eli kysymyksenasettelu ja otantakohteet olivat Magman päätettävissä.

Jos luullaan, että puolet suomalaisista kannattaa pakkoruotsia, eletään haavemaailmassa. Helsingissä, Turussa tai Vaasassa suomenkieliset voivat nähdä ruotsin jossain määrin tarpeellisena, mutta sisämaahan mentäessä vaikkapa Hämeen suuntaan ylivoimainen enemmistö näkee pakkoruotsin turhauttavana ja kiusallisena pakkona. Vähemmistö saa ruotsintuputtamisesta elinikäisen asennevamman ruotsinkielisiä kohtaan, jonka satoa täälläkin todistamme.

Mutta. Kyselyiden tuloksista on turha jankata, jos kerran enemmistö kansalaisista mielestäsi kannattaa pakkoruotsia, niin miksemme järjestäisi kansanäänestystä asiasta?

tässähän tämä magnan kyselyn idea olikin. täällä Vaasassakin nähdään kyllä ruotsin kieli tarpeelliseksi, mutta ei haluta sitä pakollisesti.

tämä magnan tutkimus on vain hyvä esimerkki siitä, kuinka keskustelu ohjataan sivuraiteelle. nytkin, kuten huomaat, emme keskustele pakkoruotsituksen tarpeellisuudesta, vaan gallupista, joka on turha, koska gallupit eivät ole ennekään ratkaisseet mitään, vaan asiasta voidaan ratkaista kansanäänestyksellä, jolloin vaihtoehdot ovat selvät, kyllä/ei.

[domokun]

tämä magnan tutkimus on vain hyvä esimerkki siitä, kuinka keskustelu ohjataan sivuraiteelle. nytkin, kuten huomaat, emme keskustele pakkoruotsituksen tarpeellisuudesta, vaan gallupista, joka on turha, koska gallupit eivät ole ennekään ratkaisseet mitään, vaan asiasta voidaan ratkaista kansanäänestyksellä, jolloin vaihtoehdot ovat selvät, kyllä/ei.

Mieti millaisia vaihtoehtoja Suomalaisen demokratian kehittämiseen tämä antaisi ja sitä paitsi onhan täällä ennenkin pidetty äänestyksiä useammalla vaihtoehdolla kuin kahdella, esim. eduskunta-, presidentin-, kunnallis- ja eurovaalit.

Mielestäni pakkoruotsia koskevassa kansanäänestyksessä tulisi olla ainakin seuraavat vaihtoehdot:

1) Täysin eri mieltä
2) Jokseenkin eri mieltä
3) Melkein samaa mieltä
4) Aku Ankka
5) Over 9000
6) WTF?
7) It's epic
Mustanaamio
9) Melkein eri mieltä
10) Jokseenkin samaa mieltä
11) Täysin samaa mieltä

[Horn Hill]

Unohdit äänestyksestä vaihtoehdon:
12) Nimeni ja osoitteeni saa lisätä RKP/KRP Supon luetteloon - tarvittaessa vangittava/likvidoitava (jälkimmäiseen tarvitaan lupa Rådilta)

[Aldaron]

Magman tilaama tutkimus, eli kysymyksenasettelu ja otantakohteet olivat Magman päätettävissä.

Et taida oikein tuntea alaa. Se ei nimittäin toimi noin. Tilaaja määrittelee kysymykset, joihin se haluaa vastauksen, mutta ei määritä otantakohteita, koska a) sillä ei ole siihen kompetenssia ja b) se tekisi kyselyn tuloksista täysin arvottomat. Kohteena oli Suomen koko suomenkielinen väestö, josta Taloustutkimus valitsi alan standardimenetelmillä edustavan otoksen.  

[Aldaron]

Vain "kaksikieliset tieviitat ovat ärsyttäviä ja tarpeettomia" oli tarpeeksi hyvä ja selkeä kysymys, ja samaa mieltähän oli yli 70% vastaajista.

Jahas... Otapa vaikka silmä käteen ja lue tuo kohta kyselystä uudestaan. Tulet huomaamaan, että kyseisen väitteen kanssa oli
Täysin samaa mieltä        12%
Jokseenkin samaa mieltä 17%
Siis yhteensä                   29%
Pyydän, voisitko tehdä vielä pari tämäntyyppistä mokaa lisää?
Make my day... 

[Aldaron]

Jos luullaan, että puolet suomalaisista kannattaa pakkoruotsia, eletään haavemaailmassa.

Juuri se tuosta tutkimuksesta kuitenkin ilmenee. Vieläpä: ei edes "ainoastaan"puolet kaikista suomalaista, vaan vieläpä puolet kaikista suomenkielisistä.
Ikävä herättää sinut unestasi, mutta :sinä elät haavemaailmassa, ystäväiseni...

[Aldaron]

Itseasiassa "täysin samaa mieltä oli vain 25% vastaajista. Oliko kyselyssä edes mahdollisuutta vastata kielteisesti? ainakaan tuloksia ei julkaistu. Eli oliko täysin kielteisesti suhtautuvien määrä täysin myönteisesti suhtautuvien määrää suurempi?
Periaatteessa siis 75% vastaajista ei kannata täysin pakkoruotsia.

Taas menit mokaamaan. Lue nyt ihan todella se tutkimus vähän tarkemmin. Siellähän lukee ihan selvästi, että väittämän kanssa (ruotsin kielen opetuksen tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa) on
Täysin samaa mieltä        25%
Jokseenkin samaa mieltä 25%
Jokseenkin eri mieltä       21%
Täysin eri mieltä              27%
Ei osaa sanoa                   2%

Jos tuntisit yhteiskuntatieteiden metodologiaa vähän paremmin, tietäisit, että tällaisissa asennetutkimuksissa on ihan standardia porrastaa vastausvaihtoehdot tällä tavalla, koska siten saadaan sekä vastaus yksinkertaisempaan kysymykseen "kyllä tai ei" (yhdistämällä toisaalta myönteiset ja toisaalta kielteiset kannat) että vastaus siihen kysymykseen, miten suuria ovat ne ryhmät, jotka kokevat tämän kysymyksen hyvin tärkeänä ("Täysin samaa mieltä" ja "Täysin eri mieltä"). Kansanäänestyksissähän ei tietenkään koskaan anneta tällaisia porrastettuja vastausvaihtoehtoja, vaan voit vastata vain "kyllä" tai "ei".
Yhdistämme siis toisaalta myönteiset ja toisaalta kielteiset vastaukset ja saamme:
Samaa mieltä  50%
Eri mieltä         48%
Ei osaa sanoa   2%

Q.E.D.

[Totuusko?]

HS 26.03.1997

Taloustutkimuksen teettämässä mielipidetutkimuksessa 70 prosenttia suomenkielisistä oli sitä mieltä, että ruotsi pitäisi olla kouluissa vapaaehtoinen aine. Työväestä 80 prosenttia vastusti pakkoruotsia ja johtajista puolet.

HS 23.06.1989

Ruotsinkielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston tähtitieteelliseen, maa- ja metsätaloustieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan.


Eiry:n sivuilta löydettyä materiaalia (kannattaa käydä tutustumassa):

esimerkkejä toteutuneista pisterajoista (Historia):
Pääsykoe (maks. 10 p.), suomenkieliset 6,13 p, ruotsinkieliset 4,31 p. Pääsykoe + ylioppilastodistus (maks. 19 p.), suomenkieliset 14,50 p, ruotsinkieliset 11,91 p.


Lääketieteessä, oikeustieteessä, maa- ja metsätaloudessa sekä kaupallisessa opiskelussa, joissa sisäänpääsy perustuu kiintiöihin, syrjintä näkyy noitakin lukuja selvemmin. Muun muassa oikeustieteessä ruotsinkielinen pyrkijä syrjäyttää suomenkielisen, joka on saanut 6 pistettä paremman tuloksen. Vuonna 1990 kasvatustieteellisissä koulutusohjelmissa ruotsinkielisten kiintiö oli 32 %. Ruotsinkielisistä pyrkijöistä 62 % pääsi opiskelemaan, suomenkielisistä 18 %. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että vain 5,6 % ylioppilaista on ruotsinkielisiä.

Kun Helsingin yliopistossa tehtiin silloisen opetusministeri Ole Norrbackin vaatimuksesta 14.2.1991 päätös, joka suosii oikeustieteelliseen tiedekuntaan pyrkiviä ruotsinkielisiä, yliopiston prosessioikeuden professori Erkki Havansi ilmoitti eroavansa valintakoelautakunnan puheenjohtajan tehtävästä. Perustelussaan hän toteaa: "Päätös rikkoo suomenkielisten opiskelijoiden perustuslaillista oikeutta tasa-arvoiseen kansalaiskohteluun. Laki ei salli kansalaisen äidinkieleen perustuvaa syrjintää, eli valintakokeessa kiistattomasti ansaitun opiskelupaikan riistämistä huonommin menestyneen - ehkä jopa kuusi pistettä huonommin menestyneen - ruotsinkielisen hyväksi."


Mutta varmasti Aldaron osaa perustella nämäkin epäkohdat...ai niin, tätäkään epäkohtaa ei olisi, mikäli KAIKKI olisivat aidosti kaksikielisiä 

[Aldaron]

HS 26.03.1997

Taloustutkimuksen teettämässä mielipidetutkimuksessa 70 prosenttia suomenkielisistä oli sitä mieltä, että ruotsi pitäisi olla kouluissa vapaaehtoinen aine. Työväestä 80 prosenttia vastusti pakkoruotsia ja johtajista puolet.

Huomaa se, mitä ylempänä kirjoitin "vapaaehtoisuus"-sanan manipulatiivisesta käytöstä. Eivät Suomalaisuuden liiton johtajat ole mitenkään typeriä. He ovat hyvin tietoisia siitä minkätyyppisellä kysymyksellä saadaan mahdollisimman paljon "oikeita" vastauksia.
I wasn't born yesterday, you know...

[Totuusko?]

Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.(Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92):

Helsingin yliopiston kanslerin päätöksellä ruotsinkielisten opiskelijoiden kiintiötä nostettiin 50 % eli 20:stä 30:een. Oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry kanteli kiintiön kasvattamisesta oikeuskanslerille. Yhdistyksen mielestä ei ole oikein, että ruotsinkielinen pyrkijä voi päästä oikeustieteelliseen tiedekuntaan jopa kuusi pistettä heikommalla pistemäärällä kuin suomenkielinen. Lukuisilta suomenkielisiltä evätään siten heille kuuluva opiskelupaikka, Pykälä ry totesi. Pykälä ry korosti, että jo ennen kiintiön kasvattamista noin kymmenen suomenkielistä pyrkijää menetti joka vuosi opiskelupaikkansa ruotsinkielisille. Lisäksi lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.

Onko tämä sitä positiivista syrjimistä?

[TiuskeaRakki]

Mutta varmasti Aldaron osaa perustella nämäkin epäkohdat...ai niin, tätäkään epäkohtaa ei olisi, mikäli KAIKKI olisivat aidosti kaksikielisiä 

Sehän se koko pointti ja tarkoitus tässä puuhassa on, lue se Aldaronin "kysehän ei ole palveluista"-postaus. Mistä tahansa populaatiosta saadaan "aidosti kaksikielinen" kun niitä jotka eivät ole aidosti kaksikielisiä vaan kivasti syrjitään tarpeeksi. Ja sehän ei tietenkään ole ongelma, koska ainahan voi vaan mukautua ja antaa kielipolitiikalle periksi. Ei sinua syrjitä, aina pääset X-kielisyyskiintiöön mukaan halutessasi!

Kiinaa mahtaisi kiinnostaa esim. Tiibetiä silmällä pitäen lainata RKP:tä muutamaksi kymmeneksi vuodeksi, muuttuisi politiikka kummasti "positiivisemmaksi", eikä sille enää kukaan täysipäinen voisi sanoa vastaan. Saataisiinkohan siitä joku diili.

Minä ihan oikeasti haluan lähteä lahjoittamaan jotain udmurttia Ahvenanmaalle (joo, tiedän, "minkä tahansa kielen opiskeleminen on hyödyllistä, paitsi ruotsinkielisille"...). Ei sielläkään olisi esim. lukio-opetuksen rajaaminen vain udmurtin ja ruotsin kielille mikään ongelma, kunhan vaan ihmiset ovat aidosti kaksikielisiä. Siihenkin heitä pitää voida jotenkin auttaa ihan päiväkodista asti. Onhan se hienoa jos lapsilla olisi laajempi maailmankuva kuin mitä pelkkä ruotsi antaa.

[Aldaron]

Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.(Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92):

Helsingin yliopiston kanslerin päätöksellä ruotsinkielisten opiskelijoiden kiintiötä nostettiin 50 % eli 20:stä 30:een. Oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry kanteli kiintiön kasvattamisesta oikeuskanslerille. Yhdistyksen mielestä ei ole oikein, että ruotsinkielinen pyrkijä voi päästä oikeustieteelliseen tiedekuntaan jopa kuusi pistettä heikommalla pistemäärällä kuin suomenkielinen. Lukuisilta suomenkielisiltä evätään siten heille kuuluva opiskelupaikka, Pykälä ry totesi. Pykälä ry korosti, että jo ennen kiintiön kasvattamista noin kymmenen suomenkielistä pyrkijää menetti joka vuosi opiskelupaikkansa ruotsinkielisille. Lisäksi lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.

Onko tämä sitä positiivista syrjimistä?

No ei tosiaan ole. Siinä on kysymys Helsingin ruotsinkielisten aloituspaikkojen suhteuttamisesta koko maan tilanteeseen.
Tuollaisissa kysymyksissä on otettava huomioon se, että Helsingin oikis, johon on perinteisesti ollut kaikkein vaikein päästä, on myös maan ainoa, joka sisältää ruotsinkielisen linjan (sama pätee lääkikseen). Pisterajat vaihtelevat eri vuosina. Pitäisi verrata maan kaikkia suomenkielisiä aloituspaikkoja (ja miten helppoa niihin on päästä eri ylipistoissa ja keskimäärin) Helsingin ruotsinkielisten aloituspaikkojen pisterajoihin.
Kohtalainen urakka.
Lisäksi: ruotsinkielisiä aloituspaikkoja ei ole tarkoitettu vain äidinkieleltään ruotsinkielisille, vaan kaikille, jotka ymmärtävät ruotsia riittävän hyvin. Ruotsinkieliselle linjalle hyväksytyt joutuvat joka tapauksessa suorittamaan osan opinnoistaan suomeksi.

[Aldaron]

(joo, tiedän, "minkä tahansa kielen opiskeleminen on hyödyllistä, paitsi ruotsinkielisille"...)

Mistähän tuo on peräisin? Ei ainakaan minulta.
Kuten olen jo pari kertaa muistuttanut, ruotsinkielisissä kouluissa suomen opiskelu alkaa jo ala-asteella.
Ja hyvä niin.
Ei enää "olkiukkoargumentteja", pyydän. On rasittavaa joutua oikomaan niitä kerta toisensa jälkeen.
EDIT: Ihan uteliaisuudesta: mitä mieltä olet Ellilän ohjelmasta (löytyy tuolta ylempää) kielikysymyksen ratkaisuksi? Itse en ole sen kannalla, mutta olisi kiinnostavaa saada tietää, mitä mieltä sinä olet siitä.