2010-10-14 Voima: Kohti demokratiaa persut edellä?

[Roope]

Kohti demokratiaa persut edellä?

Perussuomalaiset & muut maahanmuuttokriittiset ovat ainakin yhdessä asiassa oikeassa. He ovat sinnikkäällä kritiikillään osoittaneet, että Suomessa valta on annettu teknokraateille.
[...]
"Jokaisella puolueella on 'kaksi kärkeä', jotka puhuvat keskeisistä teemoista ristiin", kirjoittaa toimittaja Taneli Heikka blogissaan. "Esimerkiksi kokoomuksella on maahanmuutossa pehmeämmän linjan Stubb ja kovemman linjan Katainen, sekä hommalaishenkisiä porvareita varten 'sosiaalipummit ulos' -target-ehdokkaita."

On oireellista, että liian monet puolustelevat maan tapaa ja teknokratiaa – esimerkiksi EU:n päätöksiä – mieluummin kuin antaisivat kansan päättää.

Persujen ja muiden vaatimukset suorista kansanäänestyksistä nostavat sekä teknokraattien että humanistien karvat pystyyn.

Silti lähes kaikki myöntävät, että suomalainen poliittinen järjestelmä on kriisissä. Sitä sen sijaan ei helposti myönnetä, että kyse olisi demokratian kriisistä. Vielä vaikeampaa olisi myöntää maahanmuuttokriittisten vanavedessä, että suoran demokratian lisääminen olisi ratkaisu.

Ei ole siis yllätys, että perussuomalaisten kannatus on noussut jo 12 prosenttiin. On perustettu maahanmuuttovastainen vapauspuolue, Muutos 2011 mainostaa televisiossa. Näyttää siltä, että maahanmuutto nousee ensi kevään eduskuntavaalien kuumaksi kysymykseksi. 
[...]
Förbom kirjoittaa, että asiantuntijat eivät enää uskalla puhua ääneen, koska he pelkäävät viharyöppyä, halveksuntaa ja uhkailua.

Samaan aikaan Förbom kirjoittaa itse vihoissaan maahanmuuton vastustajien "räyhäävästä tajunnanvirrasta", "asenteellisuudesta", "ahtaasta ja ennakkoluuloisesta puhetavasta", "epä-älyllisyydestä" ja "populistisesta teatterista".

Förbom suuntaa vihansa vihapuheeseen. Viha vihasta ei auta.

Förbom käy kirjassaan läpi maahanmuuttokeskustelua eduskunnassa kymmeneltä viime vuodelta. Hän osoittaa, että maahanmuuttoa vastustavat puheet eivät ole voimistuneet viime vuosina. Puheet ovat olleet yhtä voimakkaita ja räävittömiä koko ajan.

Samalla Förbom itse suhtautuu monikulttuurisuuteen samoin kuin useat muut sitä ymmärtävät. Monikulttuurinen kapitalismi on itse kohtalo, elämän laki, sille ei voi mitään.

Suomessa käydään turhan paljon muna vai kana -keskustelua siitä, ovatko kaikki kulttuurit jo itsessään aidosti monikulttuurisia tai vähemmän monikulttuurisia.
[...]
Maahanmuuttokriitikot taas ovat sisäistäneet eliitin välineellisen ajattelun. Tärkeintä on kulujen karsiminen ja yksilön hyödyllisyys yhteisölle.

"Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassa oleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. Yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä", kirjoittaa Jussi Halla-aho blogissaan.

Halla-aho asettuu selkeästi kansallisen kulttuurin tukijaksi. Hänelle, kuten muille kulturalisteille, yhteisö on tärkeämpi kuin yksilö. Samalla hän myös määrittää yksilön arvon sen kautta, mitä hyötyä yhteisölle hänestä on.
[...]
Samaan aikaan hallitus toisensa jälkeen vaatii, että maahanmuuttoa on lisättävä, koska Suomessa ei ole riittävästi ihmisiä tekemään paskaduunia. Mitä ajattelevat karsimisen sisäistäneet kansalaiset?

Ihmisten suut pyritään pesemään puhtaaksi likaisista lauseista. Förbom osoittaa kirjassaan, että media on sensuroinut eduskunnan ylilyöntejä, rasismia on peitelty. Samalla tavalla monikulttuurisuuden vastustajien kielestä on karsiutunut pois rotupohjainen rasismi Suomessa kuten muuallakin Euroopassa.

Tilalle on tullut kulttuurirasismi. Sanotaan, että somalien kulttuuri tuottaa huonosti Suomeen sopivia kansalaisia. Ei sanota, että somalit olisivat huonoja, vaikka sitä juuri tarkoitetaan.

Sekä monikultuurisuus että uusrasismi painottavat puhetta eri ryhmien identiteeteistä ja eroista. Ei puhuta kaikkien oikeuksista vaan riidellään kulttuurien ja identiteettien eroista ja samankaltaisuuksista, hyvyyksistä ja huonouksista.

Myös hyvää tarkoittavien humanistien olisi ymmärrettävä, että maahanmuuttokysymyskin on taisteltava demokratian eikä teknokratian kentillä. Voitto väärällä kentällä on seuraavan taistelun tappio.

Voima

[törö]

Globalismia vastustavilla huuhailijoilla on ongelma: monikulttuurisuus on globalistien keksimä ideologia, jolla pyritään häivyttämään kansalliset kulttuurit, mutta sitä ei uskalleta vastustaa, koska joku globalistien sätkynukke on heti haukkumassa rasistiksi.

He tietävät kyllä, että näin on, sillä globalistit eivät ole toimineet erityisen salassa vaan he ovat kertoneet julkisesti kaiken olennaisen jo silloin kun he seurasivat kommunistien yrityksiä päästä eroon yksilöiden, kansanosien ja kansojen välisistä eroista ja koettivat ottaa niistä oppia omia suunnitelmiaan varten, mutta kun itsetunto on heikko niin turpa pysyy kiinni varsinkin silloin kun pitäisi vastustaa globalistien suunnitelmien etenemistä.

[Phantasticum]

Samalla tavalla monikulttuurisuuden vastustajien kielestä on karsiutunut pois rotupohjainen rasismi Suomessa kuten muuallakin Euroopassa.

Tilalle on tullut kulttuurirasismi. Sanotaan, että somalien kulttuuri tuottaa huonosti Suomeen sopivia kansalaisia. Ei sanota, että somalit olisivat huonoja, vaikka sitä juuri tarkoitetaan.

Sekä monikultuurisuus että uusrasismi painottavat puhetta eri ryhmien identiteeteistä ja eroista. Ei puhuta kaikkien oikeuksista vaan riidellään kulttuurien ja identiteettien eroista ja samankaltaisuuksista, hyvyyksistä ja huonouksista.

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2010/numero-8/kohti-demokratiaa-persut-edella

Olenko minä kulttuurirasisti? Kyllä minä olen. Minusta somalikulttuurissa on paljon sellaisia piirteitä, jotka yksinkertaisesti on karsittava pois heidän asettuessaan elämään Euroopassa.

En viitsi nyt tässä yhteydessä ruveta luettelemaan niitä huonoja puolia, kun jokainen - Taneli Heikka mukaan lukien - on kuitenkin tietoinen niistä. Ellei näitä huonoja piirteitä karsita, myös Euroopassa on niin sanotuilla monikulttuurisilla alueilla omat pikku Somaliansa muutaman vuosikymmenen kuluttua. Eikä somalien elämä ole muuttunut yhtään sen paremmaksi.

Ovatko somalit huonoja? Siis huonoja ihmisiäkö? Tämä on kuin vanhanajan kompakysymys. On ihan sama mitä vastaa, kun kumpikin vastaus on väärä.

On säälittävää, että suvaitsevaisina itseään pitävät yli-ihmiset eivät kerta kaikkiaan kykene puhumaan niistä asioista, jotka minua ja muita kulttuurirasisteja huolettaa. Tuoreimpana esimerkkinä uusi maltillinen imaami ja hänen kannanottonsa.

[Kimmo Pirkkala]

Ovatko somalit huonoja? Siis huonoja ihmisiäkö? Tämä on kuin vanhanajan kompakysymys. On ihan sama mitä vastaa, kun kumpikin vastaus on väärä.

Somalit ovat huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan sopivia ihmisiä. Ei siinä tarvitse ottaa kantaa ihmisten absoluuttiseen huonouteen ja hyvyyteen, jos sellaista nyt on olemassakaan.

Minusta näistä asioista keskusteleminen on helpointa kun puhuu totta ja sanoo mielipiteensä rehellisesti. Ei se kovin vaikeaa ole, meidän on vain ravistettava yltämme poliittisen korrektiuden paksu kerros, joka pakottaa meidät kerta toisensa jälkeen asettelemaan sanojamme niin kuin oletamme kuulijan niiden oikein olevan eikä niin kuin me itse tiedämme niiden olevan. Sitä kutsutaan valehtelemiseksi.

Umpirehellisenä on helppoa.

[MW]

Ovatko somalit huonoja? Siis huonoja ihmisiäkö? Tämä on kuin vanhanajan kompakysymys. On ihan sama mitä vastaa, kun kumpikin vastaus on väärä.

Somalit ovat huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan sopivia ihmisiä. Ei siinä tarvitse ottaa kantaa ihmisten absoluuttiseen huonouteen ja hyvyyteen, jos sellaista nyt on olemassakaan.

Minusta näistä asioista keskusteleminen on helpointa kun puhuu totta ja sanoo mielipiteensä rehellisesti. Ei se kovin vaikeaa ole, meidän on vain ravistettava yltämme poliittisen korrektiuden paksu kerros, joka pakottaa meidät kerta toisensa jälkeen asettelemaan sanojamme niin kuin oletamme kuulijan niiden oikein olevan eikä niin kuin me itse tiedämme niiden olevan. Sitä kutsutaan valehtelemiseksi.

Umpirehellisenä on helppoa.

Täsmentäisin, että umpirehellisenä pitäisi olla helppoa.

[Runner]

'' Samalla Förbom itse suhtautuu monikulttuurisuuteen samoin kuin useat muut sitä ymmärtävät. Monikulttuurinen kapitalismi on itse kohtalo, elämän laki, sille ei voi mitään.''
Olettaen että Monikulttuurinen kapitalismi on tulevaisuus, niin mikä tekee nykyisten ''monikulttuurin''-edustajien (jotka edustavat vain omaa kulttuuriaan ja sitä mitä haluavat suomalaisessa kulttuurissa) tuomisesta väistämätöntä?
Jos monikulttuurinen kapitalismi maailma on niin välttämätön, niin eiköhän se KAPITALISMI ja MONIKULTTUURI tule yhdessä Suomeen samassa paketissa? Nyt saamme Toista kulttuuria ja kehitysmaata yhdessä paketissa.

Tekstissä mainitaan ''uusrasismi'' ja ''kulttuurirasismi''.
En tunne rotuvihaa, jos jotain vihaa pitää tuntea niin se on päättäjiä ja tälläisiä ihmisiä kohtaan. Nk. Uusrasismi on sitä että ihmiset jotka ovat huomanneet ongelman, puhuvat siitä sellaisenaan kuin se on, eivätkä puhu rasistisia asioita. Uusrasismilla asioista puhuminen pyritään demonisoimaan, halutaan että se ainoa tapa ilmaista mielipiteitään maahanmuutto-asioissa olisi rasismi. Mietin edelleen minkä nerokkaan nimen keksisin tämän tyyppiselle propaganda valehtelulle. NeoKommufasistinen Propaganda kuulostaa tarpeeksi typerältä ja vahvalta.

[as336uyli]

Maahanmuuttokriitikot taas ovat sisäistäneet eliitin välineellisen ajattelun. Tärkeintä on kulujen karsiminen ja yksilön hyödyllisyys yhteisölle.

"Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassa oleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. Yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä", kirjoittaa Jussi Halla-aho blogissaan.

En ole kyllä koskaan ole Halla-ahoa kokenut miksikään äärivasemmistohenkiseksi "ihminen on yhteisöä varten" -ajattelijaksi, vaan jopa pikemminkin individualismia kannattavaksi.

Se, että yhteiskunnan ulkopuolelta yhteiskuntaan (mahdollisesti) tulevien ihmisten vaikutusta yhteisöön punnitaan, on eri asia, kuin se, että yhteisössä jo olevia arvioitaisiin heidän "hyödyllisyytensä" perusteella. Tosin tämähän on maahanmuuttomonikulttuurisuvaitsevaiston ongelma aina ollut - he eivät osaa tehdä eroa kahden ihmisryhmän välille, eli:

1) ne, jotka jo ovat yhteiskunnassa, ja
2) ne, jotka yhteiskuntaan pyrkivät.

Tilalle on tullut kulttuurirasismi.

Mikä on sitten kulttuurirasismin vaihtoehto? Kulttuurirelativismiko, jossa esim. pedofilia on "väärin" vain jos siihen suhtaudutaan rikoksena, ja ihmissyönti on vain makuasia? Edes itse, moraalisena relativistina, en kannata kulttuurirelativismia. Moraalit ovat suhteellisia, mutta moraalivalintoihin perustuvat säännöt ovat silti tarpeellisia järjestäytyneen yhteiskunnan ylläpitämiseksi.

Kyllä jos minua sanotaan "kulttuurirasistiksi", niin totta vieköön sen tunnustan. Enkä sitä pätkääkään häpeä.

Sanotaan, että somalien kulttuuri tuottaa huonosti Suomeen sopivia kansalaisia. Ei sanota, että somalit olisivat huonoja, vaikka sitä juuri tarkoitetaan.

No eihän tarkoiteta. En ainakaan itse usko, että somaleilla olisi jokin geneettinen piirre joka automaattisesti, syntymästä lähtien, tekisi heistä sopeutumiskyvyttömiä (länsimaiseen) yhteiskuntaan. Tai jos onkin, niin sellaisen toteaminen vaatisi lisätutkimuksia, sen sijaan että väite heitettäisiin ilmaan vain yhtäkkiä ilman perusteita. Mutta se, mikä on tilastollisesti totta, on, että somalien sopeutuminen on huonoa, paitsi Suomessa, niin myös muualla Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa. Kuulemma eivät kovin suurta suosiota nauti edes Afrikan mantereella.

Se, mikä tekee somaleista "huonosti sopeutuvia", on pysyvän kinaamisen aihe niin kauan, kunnes asiaa objektiivisesti tarkastelevia tutkimuksia voidaan tehdä. Mikä taas on mahdotonta, koska "suvaitsevaisto" ei hyväksy mitään sellaista tarkastelua, jossa myös "ikävät" vaihtoehdot (eli kaikki muu paitsi "kantaväestön rasismi") otettaisiin huomioon. Ding ja dong, vaihtoehdoksi jää vain karu pragmatismi - "tämä ihmisryhmä sopeutuu huonosti yhteiskuntaamme, joten heidän määränsä lisääminen on epäedullista yhteiskunnan kannalta".

Itkekööt sitten vihervasemmistosuvaitsevaistomonikulttuurimaahanmuuttohöpöttäjät tilannetta, jonka heidän oma kapeakatseisuutensa on luonut. Mutta älkööt odottako omalla järjellä ajattelevilta sympatiaa.

[xor_rox]

Mikä on sitten kulttuurirasismin vaihtoehto? Kulttuurirelativismiko, jossa esim. pedofilia on "väärin" vain jos siihen suhtaudutaan rikoksena, ja ihmissyönti on vain makuasia? Edes itse, moraalisena relativistina, en kannata kulttuurirelativismia. Moraalit ovat suhteellisia, mutta moraalivalintoihin perustuvat säännöt ovat silti tarpeellisia järjestäytyneen yhteiskunnan ylläpitämiseksi.

Kyllä jos minua sanotaan "kulttuurirasistiksi", niin totta vieköön sen tunnustan. Enkä sitä pätkääkään häpeä.

Osui ja upposi. Minäkin olen kulttuurirasisti!!1!

[M.K.Korpela]

Mikä taas on mahdotonta, koska "suvaitsevaisto" ei hyväksy mitään sellaista tarkastelua, jossa myös "ikävät" vaihtoehdot (eli kaikki muu paitsi "kantaväestön rasismi") otettaisiin huomioon.

Kysymys on mitä suurimmassa määrin urakehityksestä. Kun on rakennettu koneisto monikulttuurisen periaatteen mukaisesti, tulee jokaisen kulttuurin olla yhtä hyvä ja kaikki on kyettävä selittämään sosiaalisilla tekijöillä.

Kun kyetään osoittaa, että sosioekonominen vakiointi murtuu useiden siirtolaisryhmien kohdalla, ovat monikulttuuristit periaatteessa hävinneet. Nyt kuitenkin on niin, että jo luotu tohtorikunta ja näiden väitöskirjat on jotenkin pidettävä sieraimet vesirajan ylää, joten tarvitaan uusi rasismi eli kulttuurirasismi. Entisen sosioekonomisen kriteerin tilalle luodaan uusi kriteeri, jolloin koko monikulttuurinen koneisto voidaan pitää käynnissä.

[Marius]

Ehkä on niin, että demokratia nähdään pelkästään positiiviseksi ja siihen liitetään kiinteänä vain toteamus "Kyllä".
Demokratia ei siis saisi lainkaan sanoa "Ei".

[Gert Lush]

Pahuksen hyvä artikkeli Voima-lehden tuotokseksi.

[ämpee]

Halla-aho asettuu selkeästi kansallisen kulttuurin tukijaksi. Hänelle, kuten muille kulturalisteille, yhteisö on tärkeämpi kuin yksilö. Samalla hän myös määrittää yksilön arvon sen kautta, mitä hyötyä yhteisölle hänestä on.

Tuo arvio "kulturalisteista" menee Mestarin osalta metsään niin että kahina käy.
Mestari on aina halunnut yksilölle toimivan yhteisön, eikä toimiva yksilö ole toimivan yhteisön kannalta huono ajatus sekään.
Kyse oli ainoasta määriteltävissä olevasta ihmisarvosta, eikä ainoasta olemassa olevasta ihmisarvosta.
Yhteiskunta koostuu ihmisistä.

[Kommeli]

En ole kyllä koskaan ole Halla-ahoa kokenut miksikään äärivasemmistohenkiseksi "ihminen on yhteisöä varten" -ajattelijaksi, vaan jopa pikemminkin individualismia kannattavaksi.

Se, että yhteiskunnan ulkopuolelta yhteiskuntaan (mahdollisesti) tulevien ihmisten vaikutusta yhteisöön punnitaan, on eri asia, kuin se, että yhteisössä jo olevia arvioitaisiin heidän "hyödyllisyytensä" perusteella. Tosin tämähän on maahanmuuttomonikulttuurisuvaitsevaiston ongelma aina ollut - he eivät osaa tehdä eroa kahden ihmisryhmän välille, eli:

1) ne, jotka jo ovat yhteiskunnassa, ja
2) ne, jotka yhteiskuntaan pyrkivät.

En tiedä onko valinta tietoinen mutta kirjoittaja tekee selvän eron itsensä ja Halla-aholaisten välille. Samalla hän määrittelee kansallisuustunteen tai kansallisen kulttuurin yksilöstä riippuvaiseksi muuttujaksi, joka tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Toisin sanoen hänelle varsinaista kansaa ja täten kansallisvaltiota - kiinteätä suomalaisuutta saunoineen ja lenkkimakkaroineen - ei ole olemassa. Todennäköisesti hänen suomalaisuutensa pohjaa näille ihanille näennäisille monikulttuurisille arvoille kuten tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Huomattava on myös, että kirjoittajalle tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat juuri tätä monikulttuurista pehmeää mössöä, jota ei voi mitata, vaan joka perustuu juurikin erilaisuutta ihannoivalle ja korostavalle mielettömälle, pohjattomalle ja perusteettomalle, sokealle arvomaailmalle.
""Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassa oleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. Yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä""
On mielestäni outoa, miksi tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannattajat näkevät ihmisarvon instrumentaalisen mahdollisimman tarkan mitattavuuden uhkana, vaikka eikös juuri todellinen tasa-arvo toteudu silloin, kun lähtökohdat on tieteellisesti ja faktuaalisesti oikein. Nykyinen tasa-arvo keskusteluhan on nimenomaan tälläistä lapsien "Äiti opetti minulle, että mustat ihmiset on ihania." vastaan "Isä sanoi, että suomalaisuus on hienoa." kinastelua ja nimenomaan arvokeskustelua, jossa järjestöt kuten Amnesty International ovat vahvoilla, koska heidän puolustamansa arvot nähdään ultimaattisesti pyhinä ja hyvinä.
Toisin sanoen tämä Voiman artikkeli on ihan täyttä monikulttuurista soopaa, joka pitäisi polttaa, sylkeä päälle ja kirota koko lehti ja lähettää Ruotsiin.

[Jaska Pankkaaja]

Luultavasti Voiman fiksuin juttu koskaan. Tai no eihän niitä kaikkia juttuja olla sentään luettu

[Lemmy]

Luultavasti Voiman fiksuin juttu koskaan. Tai no eihän niitä kaikkia juttuja olla sentään luettu

Tulee sitä luettua aina kun kaupungille eksyy. Mielenkiintoisia juttuja ollut aika-ajoin.

[Cicero]

Toiset kulttuurit ovat vain kehittyneempia kuin toiset. Afrikkalaiset kulttuurit ovat sangen jalkeenjaaneita valtion rakentamisen, filosofian, taiteen, tieteen jne. saralla.

Verratkaamme tiettyjen kulttuurien saavutuksia. Eurooppalaiset voivat ylpeilla vaikkapa monilla keksinnoillaan, kristillisella humanismilla, filosofiallaan, arkkitehtuurillaan, taiteillaan, historiallaan jne. jne. jne. Esimerkiksi Kiina, maailman vanhin sailynyt kulttuuri on sekin kiistamatta mita elinvoimaisin ja sivistynein kulttuuri jossa filosofia, tiede, taide ja kirjallisuus ovat kukoistaneet vuosituhansia.

Kuka voi tosissaan vaittaa Afrikkalaisten kulttuurien olevan edes jotenkin verrattavissa eurooppalaiseen, kiinalaiseen tai vaikkapa intialaiseen kulttuuriin? Heidan tieteensa, taiteensa, historiansa, filosofiansa, valtionsa, kansanluonteensa, kirjallisuutensa ja miltei kaikki "saavutuksensa" jaavat auttamatta naiden suurten kulttuurien varjoon.

Ja jos taman tosiseikan toteaminen tekee minusta kulttuurirasistin, olkoon niin. Mina nyt vain satun arvostamaan omaa kulttuuriamme hieman korkeammalle kuin kaiken maailman barbaarisia "kulttuureja".

[Miniluv]

Mannertenvälisissä kulttuurivertailuissa mennään jo liian kauas ketjun aiheesta.

[Mietintämyssy]

Melko asiallinen artikkeli mielestäni.

Toisin sanoen hänelle varsinaista kansaa ja täten kansallisvaltiota - kiinteätä suomalaisuutta saunoineen ja lenkkimakkaroineen - ei ole olemassa. Todennäköisesti hänen suomalaisuutensa pohjaa näille ihanille näennäisille monikulttuurisille arvoille kuten tasa-arvo ja ihmisoikeudet.

Voi olla, että yllättävän monelle ei ole olemassa "kiinteää" suomalaisuutta, joka olisi sidoksissa joihinkin tiettyihin objekteihin. Sauna toki on hieno asia ja siitä pitävät lähes kaikki. Enemmänkin on kuitenkin kyse arvojen ja tapojen kokonaisuudesta, joka aikojen saatossa muokkautuu ja uudistuu, ottaen uusia vaikutteita ja antaen vaikutteita myös muille. Samoin osa tarjotuista vaikutteista hylätään toimimattomina.

Kyllä tasa-arvo ja ihmisoikeudet tuntuvat olevan hyvin monelle olennainen osa suomalaisuutta ja länsimaisuutta, etenkin silloin kun perustellaan, miksi esimerkiksi islamin jyrkimmät tulkinnat perheistä ja yhteisöistä eivät ole tervetulleita Suomeen (tai muuallekaan maailmaan).

Toisin sanoen tämä Voiman artikkeli on ihan täyttä monikulttuurista soopaa, joka pitäisi polttaa, sylkeä päälle ja kirota koko lehti ja lähettää Ruotsiin.

Niin, samalla voisi lähteä joukolla kadulle riehumaan, polttaa vaikkapa Voiman julisteita ja hakata Voiman toimittajan nukkea kepeillä. Niin saataisiin pois nämä demoniset voimat, jotka ovat syypäitä esimerkiksi valtion velkaan ja vanhustenhoidon tilaan.

[nimetönkeskustelija]

On oireellista, että liian monet puolustelevat maan tapaa ja teknokratiaa – esimerkiksi EU:n päätöksiä – mieluummin kuin antaisivat kansan päättää.

Suomalaiset johtajat on vaan niin hemmetin surkeita. Jo nyt maksamme EU:n korkeimpia jäsenmaksuja. Suomalaiset johtajat eivät osaa neuvotella. He kerjäävät vaan EU-pomojen hyväksyntää ja omasta kansasta ei ole väliä. Vähän samalla tavalla käy joskus autokaupoilla kun ammattineuvottelija kusettaa asiakkaan maksamaan liikaa huonosta autosta. Suomalaiset ministerit eivät vaan osaa.

[Nauris]

Aamulehden Helsingin toimituksen esimies Taneli Heikka:

"Suomessa maahanmuuttokriitikoille on annettu paljon palstatilaa sillä perusteella, että "maahanmuuton ongelmista on voitava puhua". Olen itsekin toimituksen esimiehenä perustellut toimintaani ajatuksissani usein näin.

Jälkeenpäin en ole varma, onko tämä todella johtanut "laadukaaseen keskusteluun maahanmuuton ongelmista". Yleensä ratkaisu on tarkoittanut sitä, että on sisäistetty maahanmuuttokriitikoiden käsitys niin keskustelun laadusta, maahanmuutosta kuin sen ongelmista. Tai ainakin sitä, että vastavoima on kadonnut.

Ero Ruotsiin on siinä, että naapurimaassa sekä monet journalistit että mm. pääministeri Fredrik Reinfeldt ovat argumentoineet Ruotsidemokraattien väitteitä vastaan; Reinfeldt on pitänyt yllä linjaansa siitä, että Ruotsi tarvitsee maahanmuuttoa jatkossakin esimerkiksi työvoimaksi. Toisin sanoen journalistit ja muut puolueet ovat säilyttäneet omat arvonsa ja linjansa maahanmuuttokriitikoiden vyörytyksen paineessa ja väittävät vastaan, eivät mukaudu siihen. Yhteiskunnassa on vallinnut dialogi.

Suomessa kaikki suuret puolueet ja merkittävä osa journalistikuntaa ovat sen sijaan yhtäkkiä omaksuneet maahanmuuttokriitikoiden lähestymistavan asioihin. Maahanmuutto onkin paisunut "ongelmaksi", josta on keskusteltava aivan uudella tavalla. Kaikki muu kuin maahanmuuttokriitikoiden vaatima keskustelu on sananvapauden rajoittamista.

Journalistit ovat saaneet uuden toteemin, jota palvomalla vältytään ajattelulta, ja puolueet ovat löytäneet uuden vaa'ankielen, jota heilauttamalla saattaa kenties välttää vaalitappion: maahanmuuttokritiikin.

...

Maahanmuutossa konsensuksen petosta valmistellaan täyttä päätä. Minun on myönnettävä, että sen lopputulos on joiltain osin minulle mieluinen, mutta se ei tee petoksesta oikeutettua. Kuvio menee näin:

Suurten puolueiden kakkos- tai ykköskärki omaksuu persujen retoriikan. Näin puolueet valmistautuvat kahteen asiaan: sekä imuroimaan mahdollisimman paljon ääniä persuilta ja muilta maahnmuutokriittisiltä ryhmiltä ullkomaalaiskriittisiä tunteita hyödyntämällä; että vaalien jälkeiseen hallitusyhteistyöhön persujen kanssa.

Vaalien jälkeisessä tilanteessa otetaan käyttöön toinen, vaihtoehtoinen kärki. Puolueet palaavat järkevään maahanmuuttopolitiikkaan eli työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Puolueet voivat tarpeen tullen vedota kakkoskärkensä vaaleja edeltäviin puheisiin: "Stubbhan korosti ennen vaaleja, että maahanmuutossa kokoomus on..." Mahdollisesti hallitukseen nousseille persuille voidaan antaa myönnytyksiä, jotka näyttävät merkittäviltä maahanmuuttolinjan kiristämiseltä, kuten säätää kosmeettisia, tehottomia ja vaikeasti valvottavia kerjäämisen kieltäviä lakeja tai kiristää maahanmuuttajien sosiaalitukia. Käytännössä ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa ja monikulttuurisuus lisääntyy. Suomi seuraa Ruotsia muutaman vuosikymmenen perässä.

Tiedänkö, että kuvio menee näin? En tietenkään. Olisin kuitenkin todella hämmästynyt, jos puolueet eivät toimisi suunnilleen kuvatulla tavalla - jopa demarit, joiden ajatus työperäisen maahanmuuton tyrehdyttämisestä on älyttömyyden huippu (niin, heilläkin on kakkoskärki Mikael Jungner, joka kannattaa työntekijöiden maahantuontia, toisin kuin esimerkiksi Eero Heinäluoma). Suomalainen konsensus on epädemokraattinen ja kansalaista pilkkaava järjestelmä, joka on johtanut 30 vuotta laskeneisiin äänestysprosentteihin. Mutta sen ominaispiirteisiin kuuluu kaikesta huolimatta tietty realismi ja ratio, joka puhuu maahanmuuton jatkumisen puolesta. Suomen ero Ruotsiin on se, että Ruotsissa tämä ratio kerrotaan äänestäjille jo ennen vaaleja ja toteutetaan lupauksen mukaan; Suomessa se salataan ennen vaaleja ja toteutetaan, mikä konsensusporukalla parhaaksi nähdään.

Maahanmuuttokriittisyys on uusi Neuvostoliitto. Ääneen sitä ei saa kyseenalaistaa. Silti vaalien jälkeen lännettyminen jatkuu.

Jos niin tapahtuu, minusta vastaus alun pohdintaan selvä. Ruotsissa sekä toteutetaan fiksumpaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin Suomessa, että keskustellaan siitä laadukkaammin."

Lähde

Pressiklubi: Onko Ruotsi moraalisen hysterian luvattu maa?
Politiikan vihikoirien lauma on liikkeellä
Kirjoitus uppoavasta Suomesta
Musta lesbo Mäntyniemeen
Avoin kirje Pensseli-sedälle
Moralismin aalto vie Kiesiä ja Halla-ahoa
Mitä vastaanotatte "tiskin ali", Halla-aho?

[Roope]

Ero Ruotsiin on siinä, että naapurimaassa sekä monet journalistit että mm. pääministeri Fredrik Reinfeldt ovat argumentoineet Ruotsidemokraattien väitteitä vastaan; Reinfeldt on pitänyt yllä linjaansa siitä, että Ruotsi tarvitsee maahanmuuttoa jatkossakin esimerkiksi työvoimaksi. Toisin sanoen journalistit ja muut puolueet ovat säilyttäneet omat arvonsa ja linjansa maahanmuuttokriitikoiden vyörytyksen paineessa ja väittävät vastaan, eivät mukaudu siihen. Yhteiskunnassa on vallinnut dialogi.

Suomessa kaikki suuret puolueet ja merkittävä osa journalistikuntaa ovat sen sijaan yhtäkkiä omaksuneet maahanmuuttokriitikoiden lähestymistavan asioihin. Maahanmuutto onkin paisunut "ongelmaksi", josta on keskusteltava aivan uudella tavalla. Kaikki muu kuin maahanmuuttokriitikoiden vaatima keskustelu on sananvapauden rajoittamista.

Journalistit ovat saaneet uuden toteemin, jota palvomalla vältytään ajattelulta, ja puolueet ovat löytäneet uuden vaa'ankielen, jota heilauttamalla saattaa kenties välttää vaalitappion: maahanmuuttokritiikin.
[...]
Vaalien jälkeisessä tilanteessa otetaan käyttöön toinen, vaihtoehtoinen kärki. Puolueet palaavat järkevään maahanmuuttopolitiikkaan eli työperäisen maahanmuuton edistämiseen. (...)  Mahdollisesti hallitukseen nousseille persuille voidaan antaa myönnytyksiä, jotka näyttävät merkittäviltä maahanmuuttolinjan kiristämiseltä, kuten säätää kosmeettisia, tehottomia ja vaikeasti valvottavia kerjäämisen kieltäviä lakeja tai kiristää maahanmuuttajien sosiaalitukia. Käytännössä ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa ja monikulttuurisuus lisääntyy. Suomi seuraa Ruotsia muutaman vuosikymmenen perässä.
[...]
Suomalainen konsensus on epädemokraattinen ja kansalaista pilkkaava järjestelmä, joka on johtanut 30 vuotta laskeneisiin äänestysprosentteihin. Mutta sen ominaispiirteisiin kuuluu kaikesta huolimatta tietty realismi ja ratio, joka puhuu maahanmuuton jatkumisen puolesta. Suomen ero Ruotsiin on se, että Ruotsissa tämä ratio kerrotaan äänestäjille jo ennen vaaleja ja toteutetaan lupauksen mukaan; Suomessa se salataan ennen vaaleja ja toteutetaan, mikä konsensusporukalla parhaaksi nähdään.

Maahanmuuttokriittisyys on uusi Neuvostoliitto. Ääneen sitä ei saa kyseenalaistaa. Silti vaalien jälkeen lännettyminen jatkuu.

Jos niin tapahtuu, minusta vastaus alun pohdintaan selvä. Ruotsissa sekä toteutetaan fiksumpaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin Suomessa, että keskustellaan siitä laadukkaammin.

Taneli Heikka tuntuu olevan irrallaan sekä Ruotsin että Suomen todellisuudesta. Ruotsalainen maahanmuuttokeskustelu laadukasta ja maahanmuuttopolitiikka fiksua? Kannattaa vilkaista, mitä Ruotsissa tapahtui vaalien alla ja niiden jälkeenkin. Suomalainen maahanmuuttopolitiikka järkevää ja realistista? Järkevä maahanmuuttopolitiikka ei ole työperäisen maahanmuuton edistämisen synonyymi, vaikka Vihreät ja Elinkeinoelämän keskusliitto niin vakuuttavat. Käytännössä on edistetty lähinnä ulkomaalaisia hyväksikäyttävän harmaan talouden juurtumista Suomeen. Ja mihin Heikaltakin unohtui pitkästä puheenvuorostaan humanitaarinen maahanmuutto, jota on maahanmuuttokeskustelussa kritisoitu kaikkein eniten?

Siinä Heikka on oikeassa, että suuret puolueet koettavat vaalien alla tarjota näennäiskriittisyyttä ja tehottomia lakiuudistuksia. Sitä ei pidä hyväksyä, eikä huijaus gallupeista ja kansalaiskeskustelusta päätellen ole läpi mennytkään.