2009-03-21 T&T: Maahanmuuttajat pyörittävät USA:n tietotekniikkaa

[Jeppe]

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article257023.ece

Työvoima
Jukka Lukkari, 21.3.2009, 10:42

Maahanmuuttajat pyörittävät USA:n tietotekniikkaa

Piilaakson uusien yritysten perustajista yli puolet on syntynyt muualla kuin Yhdysvalloissa. Kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli vain runsas neljännes.

Maahanmuuttajien merkityksen kasvu näkyy myös patenttitilastoissa. Yhdysvaltojen kotimaisissa patenttihakemuksissa joka neljännessä hakija on syntyperältään muualta, kun kymmenen vuotta sitten tällaisia oli vain 8 prosenttia. Tilastoja esitellään Economist-lehdessä.

Jokainen it-alaa seurannut on huomannut, kuinka yleisiä etenkin aasialaistaustaiset johtajat ovat it-yrityksissä. Tilastot vahvistavat käsityksen: maahanmuuttajien osuus on suurin puolijohde-, tietoliikenne- ja ohjelmistoyritysten perustajina. Heitä työskentelee runsaasti myös näiden yritysten teknologiajohtajina.

Pienimmillään ulkomaalaistaustaisten osuus on ympäristötekniikan ja sotilaallisen tekniikan yrityksissä.

Yhdysvallat on jo pitkään onnistunut maahan houkuttelemaan teräviä kykyjä, joista suuri osa on myös ryhtynyt yrittäjiksi. Tärkein yksittäinen syy huipputekniikan yritysten suureen määrään on se, että Yhdysvallat on maailmassa edelleen omaa luokkaansa pääomasijoittamisessa. Arvioiden mukaan venture capital- rahalla synnytetyt yritykset vastaavat lähes viidesosasta maan bruttokansantuotteesta.

Uusien yritysten synty ja kasvu poikkeaakin rajusti Euroopasta. EU on tehnyt selvityksen, jossa tarkastellaan tuhatta pörssiarvoltaan suurinta yritystä. Euroopassa tässä joukossa on vain viisi prosenttia vuoden 1980 jälkeen syntyneitä yrityksiä. Yhdysvalloissa vastaava lukema on 22 prosenttia.

Kumma juttu, kun tämänlaiset maahanmuuttajat menevät Yhdysvaltoihin töihin eivätkä tule tänne. Onhan meillä sentään tarjota paljon paremmat kotouttamispalvelut ja yllin kyllin toimettomia kukkahattutätejä auttamaan kotoutumisessa. Leif Salmén  voisi konsultoida, miten Suomesta tehtäisiin yhtä houkutteleva hyvinvointivaltio kuin USA:sta.

Artikkelin herättelemänä päätin hakea tietoa Suomen onnistumisesta tällä saralla eli huippuosaavista maahanmuuttajista ja huippuosaajista.

Tulos oli odotettu. Vain syitä miksi emme houkuttele, mutta tarvitsemme lisää huippuosaajia. Löytyi sentään Valtiovarainministeriön muistio aiheesta "TULOVEROTUS JA HUIPPUOSAAJIEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS"

Siinä sitä tutkimustulosta suoraan Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta.

2 Muuttoliikkeen ja tuloverotuksen yhteys – katsaus kirjallisuuteen

Maiden välinen muuttoliike riippuu henkilöiden kannusteista ja rajoitteista, joihin maiden taloudelliset instituutiot vaikuttavat monella tapaa. Maahanmuuton rajoitteisiin vaikuttaa muuttokustannusten sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden lisäksi maahanmuuttopolitiikka. Taloudellisiin kannusteisiin puolestaan vaikuttaa lähtö- ja kohdemaan työmarkkinoiden tilanne sekä verojen, tulonsiirtojen ja julkisten palvelujen yhdistelmä. Tässä luvussa keskitytään tuloverotuksen ja sosiaaliturvan rooliin. Tuloverotuksen ja tulonsiirtojen yhdistelmä voi vaikuttaa muuttoliikkeen suuruuteen ja osaamisrakenteeseen suoraan vaikuttamalla tulojakaumaan sekä epäsuorasti vaikuttamalla osaamisintensiivisten yritysten ja toimintojen sijoittumiseen.

Erot lähtömaan ja kohdemaan ansaintamahdollisuuksissa ovat yksi tärkeimmistä maahanmuuton kannusteista. Maan tarjoama tuloverotuksen ja tulonsiirtojen yhdistelmä vaikuttaa ansaintamahdollisuuksiin ja siksi myös muuttoliikkeeseen ja sen rakenteeseen. Muuttoliikkeen osaamisrakenteen ja tulonjaon voimakkuuden yhteyttä voidaan tarkastella Borjasin (1987) analyysiin perustuen. Borjas (1987) esitti, että kohdemaan tulojakauman ollessa lähtömaata tasaisempi, kohdemaahan valikoituu henkilöitä lähtömaan tulo- ja kyvykkyysjakauman alapäästä. Vastaavasti tasaisen tulonjaon maasta epätasaisemman tulonjaon maahan muuttajiksi valikoituu lähtömaan tulo- ja kyvykkyysjakauman parhaimmistoa. He saavat kyvykkyydelle paremman korvauksen maassa, jonka vero- ja tulonsiirtojärjestelmään ei sisälly voimakasta tulojen tasausta.
Tasaisen tulonjaon maan progressiivinen tuloverotus ja hyvä sosiaaliturva puolestaan vakuuttaa matalan koulutustason omaavat maahanmuuttajat huonon työmarkkinamenestyksen varalta.

Työvoiman liikkuvuus saattaa siis olla erityinen uhka Pohjoismaisille hyvinvointivaltioille, joissa on matalat palkkaerot ja voimakas tulojen uudelleenjako. Lisääntyvä liikkuvuus saattaa johtaa "shoppailuun", jossa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta haetaan ilmainen koulutus itselle ja lapsille, mutta opiskelun ja lasten saannin välillä käydään tekemässä rahaa matalan verotuksen maassa.

Empiiriset havainnot ja tutkimustulokset kansainvälisestä muuttoliikkeestä ovat pääosin Borjasin hypoteesin mukaisia. Empiirinen kirjallisuus on kuitenkin varsin kehittymätöntä ja on vaikea löytää tutkimusta, jossa identifioitaisiin vakuuttavasti verojärjestelmän piirteiden vaikutuksia kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Ongelmat johtuvat osaltaan tilastoinnin ja mittaamisen ongelmista ja osaltaan tutkittavan ilmiön monimutkaisuudesta.

Mestarikin on kirjoittanut samasta asiasta jo vuonna mies ja kivi, mutta löytyypähän kapulakielisempi versio aiheesta. Asiahan on niin monimutkainen, että sen täytyy kuulostaakin siltä.