Jussi Halla-ahon ek-vaalikampanjaketju (vaalituki yms.)

[HansGruber]

Taisin unohtaa onnitella, joten tässä tulee:  Onneksi olkoon!
Suorastaan kutkuttaa nähdä mitä hienoa tästä seuraa.

[Timoteus]

Kun samassa kaupunginosassa on useita eri äänestyspaikkoja (A, B, C,...) niin mistä noista tietää omansa?

Tuolta löytyy osoitteen mukainen äänestyspaikka.

http://vrk.navici.com/vaalikartta/vaalit2011/


Klikkaa "Vaalipäivän äänestyspaikat"

Myös kokonainen äänestysaluekartta löytyy kaupungin sivuilta PDF-muodossa: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Ruotsi/Esitys/2010/Halke_2010-04-07_Kvsto_06_El_R/26511595-912F-4E82-934E-357832E71108/Aanestysaluejakokartta.pdf

Miten sinä sait sivustolla järjestettyä tulokset parhaasta huonoimpaan?
Sivusto on liian monimutkainen.

En mitenkään. Kopioin tiedot taulukkolaskentaan ja järjestin ne siellä.

[juha_j]

Huvikseni pyörittelin noita lukuja itsekin ja huomasin mielenkiintoisen seikan, että äänioikeutettujen määrä, annetut äänet ja äänestysprosentti eivät osu kohdalleen. Äänestysalueesta riippuen siellä näyttää hävinneen kymmenkunta ääntä maksimin ollessa 32 vuosaaressa. Lienee selvää, että kyse on hylätyistä äänistä, vaikka niitä ei olekaan YLEn tiedoissa mainittu.

Itseä kiinnosti tutkia sitä, että miten äänestysprosentti vaikuttaa Halla-ahon suosioon ja sitä varten tein taulun missä on saadut äänet äänioikeutetuista. Siinä erot ovat pienempiä kuin tuossa toisessa, joten kai siitä voi päätellä, että jotku jotka olisivat muuten jääneet kotiin menivät nyt äänestämään Jussia. Muuten tämä tulos on ehkä vähän yllättäväkin tasainen.

Code Select Expand


Santahamina 9,28%
Puotinharju 5,25%
Mellunmäki B 5,25%
Vartioharju B 5,05%
Merihaka 4,80%
Myllypuro A 4,74%
Konala B 4,74%
Herttoniemi B 4,73%
Suutarila 4,62%
Kannelmäki B 4,55%
Töyrynummi 4,54%
Itäkeskus 4,50%
Heikinlaakso 4,50%
Mellunmäki A 4,49%
Vuosaari C 4,49%
Kivikko 4,48%
Vesala A 4,43%
Ylä-Malmi B 4,40%
Malminkartano A 4,38%
Jakomäki B 4,30%
Ala-Malmi B 4,29%
Pukinmäki A 4,27%
Tapaninkylä 4,26%
Konala A 4,26%
Malminkartano B 4,25%
Vuosaari A 4,24%
Pikku Huopalahti 4,20%
Pihlajamäki B 4,19%
Vuosaari H 4,16%
Vesala B 4,13%
Ala-Malmi A 4,13%
Vuosaari E 4,09%
Itä-Pakila 4,08%
Roihuvuori B 4,07%
Jollas 4,07%
Vuosaari G 4,05%
Laajasalo B 4,04%
Kontula A 4,03%
Myllypuro B 4,03%
Tapulikaupunki A 4,02%
Vuosaari B 4,02%
Pukinmäki B 4,02%
Pihlajisto 4,01%
Tapaninvainio 3,99%
Puistola 3,97%
Kurkimäki 3,97%
Hakuninmaa 3,93%
Mellunkylä 3,89%
Suomenlinna 3,87%
Länsi-Pasila A 3,86%
Tapanila 3,83%
Kannelmäki C 3,80%
Tapulikaupunki B 3,73%
Myllypuro C 3,73%
Laajasalo A 3,72%
Puotila 3,68%
Koskela 3,68%
Pohjois-Haaga A 3,68%
Kontula C 3,65%
Ylä-Malmi A 3,65%
Jakomäki A 3,64%
Pihlajamäki A 3,64%
Viikki B 3,63%
Torpparinmäki 3,61%
Yliskylä 3,61%
Maunula B 3,60%
Alppila C 3,56%
Itä-Pasila 3,56%
Vuosaari D 3,54%
Maunula A 3,54%
Hermanni 3,54%
Pitäjänmäki B 3,53%
Marjaniemi 3,53%
Vuosaari F 3,52%
Kannelmäki A 3,49%
Siltamäki 3,42%
Herttoniemenranta A 3,40%
Pitäjänmäki A 3,36%
Veräjämäki 3,36%
Lassila B 3,28%
Ruoholahti 3,26%
Alppila A 3,25%
Pitäjänmäki C 3,23%
Kontula B 3,22%
Oulunkylä A 3,21%
Roihuvuori A 3,19%
Sörnäinen 3,17%
Kannelmäki D 3,17%
Paloheinä 3,15%
Kallio A 3,13%
Lassila A 3,11%
Herttoniemi A 3,10%
Toukola A 3,10%
Linjat 3,10%
Tammisalo 3,05%
Herttoniemenranta B 3,03%
Länsi-Pasila B 2,97%
Etelä-Haaga A 2,95%
Pakila 2,90%
Kruununhaka B 2,88%
Kumpula 2,88%
Toukola B 2,88%
Vallila B 2,87%
Katajanokka 2,85%
Meilahti A 2,82%
Itäsalmi 2,82%
Lauttasaari C 2,81%
Länsi-Pakila 2,79%
Vallila A 2,78%
Kallio B 2,78%
Viikki A 2,78%
Oulunkylä B 2,76%
Alppila D 2,75%
Lauttasaari D 2,74%
Munkkivuori A 2,74%
Etelä-Haaga C 2,73%
Munkkivuori B 2,70%
Etelä-Haaga B 2,67%
Oulunkylä C 2,67%
Alppila B 2,65%
Pohjois-Haaga B 2,65%
Hietaniemi 2,59%
Lauttasaari E 2,57%
Eira 2,55%
Käpylä B 2,50%
Haaga 2,48%
Käpylä A 2,42%
Ullanlinna C 2,34%
Kulosaari 2,33%
Punavuori B 2,31%
Lapinlahti 2,29%
Hietalahti 2,28%
Kallio D 2,27%
Kamppi 2,26%
Lauttasaari F 2,24%
Etu-Töölö B 2,24%
Kallio C 2,20%
Meilahti B 2,16%
Kruununhaka A 2,16%
Munkkiniemi C 2,15%
Ruskeasuo 2,10%
Taka-Töölö C 2,06%
Punavuori A 2,03%
Lauttasaari B 2,03%
Kaartinkaupunki 2,02%
Ullanlinna B 2,00%
Munkkiniemi B 2,00%
Munkkiniemi A 1,98%
Etu-Töölö A 1,96%
Lauttasaari A 1,92%
Vartioharju A 1,86%
Ä-alue 090A 1,77%
Taka-Töölö B 1,76%
Siltasaari 1,74%
Ullanlinna A 1,69%
Etu-Töölö C 1,68%
Taka-Töölö D 1,67%
Taka-Töölö A 1,31%
Ä-alue 090B 0,27%


[Topi Junkkari]

Noista Helsingin äänestysalueista vielä sen verran, että kahta äänestysaluetta ei ole nimetty minkään kaupunginosan mukaan. 90A on niille, joilla ei ole vakinaista osoitetta, ja 90B ulkomailla asuville. Näitä erikoistapauksia ei ole kovin mielekästä verrata tavallisiin äänestysalueisiin.

[antero]

Tilastokeskuksella on kätevät tietokannat juuri tuollaiseen tarkoitukseen.

http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vaa/evaa/Eduskuntavaalit%20-%202011/Eduskuntavaalit%20-%202011_fi.asp

Halla-ahon kannatusprosentti äänestysalueittain parhaasta huonoimpaan.

051A Santahamina 11,6%
047J Mellunmäki B 7,7%
045D Puotinharju 7,6%

Miten sinä sait sivustolla järjestettyä tulokset parhaasta huonoimpaan?
Sivusto on liian monimutkainen.

Yks vaihtoehto on tallennus-avaus openofficeen ja siellä sit sorttaus.

[timouti]

Onnittelut Jussille ja Matiakselle.

Mielenkiintoisia päiviä elämme 
Miten Jussi päivänsä viettää nyt, kun koulutus alkaa vasta ensi viikolla.
Millaiseksi muodostuu Jussin ja torkkupeiton suhde, vai joutuuko Jussi uudelle puolelle ilman torkkupeittoa.

Ja tämä

Tajusin just, että arvojohtajahan kutsuu nyt Jussin ja pari muutakin nuivaa itsenäisyyspäivänjuhliin. Voi sitä iloista kohtaamista.

Ja muut oheisilmiöt, rouvan kolttu, tanssitaito, jatkopaikka ja mitä tähän sirkukseen nyt kuuluu 

[MustaLeski]

Onnittelut Jussille (ja kaikille muillekin, tasapuolisesti!)! 

[ttw]

Tajusin just, että arvojohtajahan kutsuu nyt Jussin ja pari muutakin nuivaa itsenäisyyspäivänjuhliin. Voi sitä iloista kohtaamista.

Totta muuten. Eipä tullut mieleenkään tuo. On mahtavaa kyllä seurata seuraavia kekkereitä. 

[Aldaron]

Tajusin just, että arvojohtajahan kutsuu nyt Jussin ja pari muutakin nuivaa itsenäisyyspäivänjuhliin. Voi sitä iloista kohtaamista.

Totta muuten. Eipä tullut mieleenkään tuo. On mahtavaa kyllä seurata seuraavia kekkereitä. 

Siellä tullaan tosiaankin näkemään kaikki 39 persuedustajaa seuralaisineen.

[Noottikriisi]

Tajusin just, että arvojohtajahan kutsuu nyt Jussin ja pari muutakin nuivaa itsenäisyyspäivänjuhliin. Voi sitä iloista kohtaamista.

Totta muuten. Eipä tullut mieleenkään tuo. On mahtavaa kyllä seurata seuraavia kekkereitä. 

Siellä tullaan tosiaankin näkemään kaikki 39 persuedustajaa seuralaisineen.

Sitä tuulipukujen kahinaa, punoittavia niskoja ja hikikarpaloita nenän alla tulee olemaan ilo seurata.

[saint]

Kiitos äänestysaluekohtaisesta selvityksestä! Käytän sitä omassa raportissani.

Lupaan loikata sen benji-hypyn tulevan kesän aikana. Ilmoittelen asiasta Hommassa ja Scriptassa.

Tämä on viimeinen viestini tähän ek-vaaliketjuun.

Paljon onnea kansanedustajalle!

Mitä benji-hyppyyn tulee, varmistathan kuitenkin sitten, että hyppyvaljaitten kiinnittäjä ei ole mikään "suvaitsevaiston" edustaja.

Ehdotan, että mustapukuinen mies valmistautuu varmuuden vuoksi ennen hyppyä  antamaan käsimerkkejä sen varmistamiseksi, että köyden toinen pää on luotettavasti kiinnitettynä.

[Nautiluseläin]

Lämpimät onnittelut Jussille!

Kopioin tähän esittäytymisketjusta tekstin viime juhannukselta.


Jussi Halla-aho. Scripta. Kirjoituksia uppoavasta lännestä. Hommaforum. Nämä nimet eivät merkinneet minulle mitään vielä reilut kaksi vuotta sitten. Nyt ne merkitsevät isanmaallisinta ja rohkeinta, mitä tässä maassa tällä hetkellä on julkisuudessa näkyvissä. Ei voi muuta kuin kiittää Vihreiden naisia, jotka aikoinaan tekivät tutkintapyynnön. Sen avulla aihe "maahanmuutto" breikkasi lopullisesti julkisuuteen ja keskustelunaiheeksi.

Silmien kerran auettua on ollut järkyttävää havaita missä tilassa Suomi on. Maan rajat ovat levällään hunnien ja attiloiden tulla. Sananvapaus maassa on kyseenalaistettu. Maahanmuuton aikaansaamista kulujen ja vaikutusten kumulatiivisesta kasvusta ei mikään virallinen taho uskalla sanoa sanaakaan.

Tavallinen suomalainen ajattelee yhä, että hädänalainen ihminen, joka saa apua ja suojaa, olisi vähintään kiitollinen auttajalleen. Ja ilman muuta yrittäisi parhaansa mukaan sopeutua uusiin oloihin. Näin tapahtuikin tässä maassa aluksi vuosikausia. Nyt kiitollisuuden ja sopeutumisen sijaan olemme saaneet osaksemme kiittämättömyyttä, arroganssia ja rikollisuutta. Meille esitetään vaatimuksia sen suhteen, mikä tulijalle sopii ja mikä ei sovi. Luottamusyhteiskuntaan on luikerrellut väkivallan pelko, jolla ei ole selkeää hahmoa eikä nimeä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Siten, että osa suomalaisista ei ole koskaan käynyt maan rajojen ulkopuolella eikä maan rajojen ulkopuolelle suuntautuvaa kiinnostusta yksinkertaisesti ole. Siten, että se, mitä tapahtuu nyt Ranskassa, Englannissa, Tanskassa ja Ruotsissa, ei osan mielestä mitenkään voi koskea Suomea. Koskaan.

Mihin tämä luja usko perustuu?

Suomen nykyisellä maahanmuuttoministerillä ei ole mitään aikaisempaa kokemusta esimerkiksi somalien Suomeen asuttamisesta ja asuttamisen seurauksista. Mistä siis kumpuaa tämä omahyväinen itsevarmuus tyyliin "me-tiedämme-mitä-me-teemme-älkääkä-te-muut-siinä-yhtään-nassuttako-vieressä" -asenne? Onko se jonkinlainen yhden ihmisen persoonan grandiositeetti? Voiko kourallinen ihmisiä – RKP – niin absoluuttisen, erehtymättömän varmasti tietää, mikä viidellemiljoonalle Suomen kansalaiselle on näiden parhaaksi?

Ei voi.

Onko hallituksessa, kaikissa hallituspuolueissa - ja SDP:ssä lisäksi - menossa jonkinlainen pienimuotoinen joukkopsykoosi? Maahanmuutto- ja monikulttuurihihhulointi? Vai pitääkö nyt jokaisen poliittisen elämän huipulla tasapainoilevan henkilön osoittaa olevansa "kokenut, kansainvälinen kosmopoliitti" siten, ettei uskalla asettaa kyseenalaiseksi Suomen – sallikaa minun nauraa -  "kansainvälistymistä". Muutoinhan voi saada vaikka sen hirmuisen leiman nimeltään "rasisti".

Mikä siinä seitsenkirjaimisessa sanassa oikein pelottaa? R-a-s-i-s-t-i. Onko niin paha rasti olla rasisti? Etenkin, kun näyttää siltä, että sana Suomessa on lähtenyt elämään aivan omaa elämäänsa ja alkaa olla lähinnä synonyymi maanpuolustuksesta kiinnostuneelle henkilölle? - - - Mieluummin ollaan lautakasoja?

Olenko rasisti, jos haluan tasan nyt sulkea rajat – näin siitä huolimatta, että minulla on ystävinä myös maahanmuuttajia, jotka pysyvästi asuvat Suomessa? Ovatko sellaiset maahanmuuttajat rasisteja, jotka haluavat vain hoitaa työnsä ja perheensä täällä ja passittaisivat mielellään rikoksiin ja lorvintaan taipuvaiset lajitoverinsa takaisin sinne mistä ovat tulleet? Sitten voi olla, että valtaosa suomalaisista on rasisteja.

Kun auttaja vajoaa, vajoavat autettavatkin. Jos yhteiskuntajärjestys Suomessa rapautuu, turha luullakaan, että avustukset enää tippuvat uusdiplomaattien tilille yhtä sutjakkaasti kuin nyt. Siitä voi seurata epäjärjestystä.  Epäjärjestyksen ohella ja kentis osittaisena seurauksena diplomaattistatukseen kuuluva koskemattomuus muuttuu: mummojen potkimisesta ja ryöstämisestä hautausmaalla voi alkaa saada muitakin tuomioita kuin ehdollista. Vankeinhoidon kulut kasvavat.

Kantaväestön auttaminen sen nykyisissä ongelmissa vaatisi peiliin katsomista. Pitäisi kysyä itseltään, mitä olemme tehneet väärin, kun niin monet kantasuomalaiset voivat huonosti. Kenties siksi on lähdetty uusdiplomaattien auttamisen arvaamattomalle tielle – se on hetkellisesti helpompaa.

Se, mikä nykymenossa kummastuttaa, on se, että auttajalle (Suomelle ja suomalaisille) esitetään vaatimuksia. Siis vaatimuksia, ei pyyntöjä. Pitää huomioida kulttuuri. Pitää huomioida uskonto. Pitää huomoida kielimuuri. Pitää huomioida haluttomuus integroitumiseen. Ja ennen kaikkea pitää huomoida Suomen maine. Olisihan se nyt vallan kamalaa, jos uusdiplomaatit alkaisivat kommentoida ulkomailla Suomen puritaanisuutta ja tylsyyttä: Näin siitä huolimatta, että puritaanista ja tylsäähän täällä on – koska sellainen meno miellyttää meitä.

Törmäsin hiljattain vanhaan, mielenkiintoiseen kirjasarjaan nimeltään Suomen sana – Kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto (WSOY 1963). Kirjasarjan kolmannessa niteessä lingvisti ja tutkimusmatkailija Matthias Alexander Castrén, jonka pääteoksena pidetään samojedin kielioppia, kertoo matkoistaan ja havainnoistaan Lapissa, Uralilla, Siperiassa ja Kiinassa. Eräässä kohtaa kiinnitti huomiotani erityisesti se, miten hän kuvaili suomalaisia verratessaan näitä votjakkeihin Siperiassa: "Hiukan yli 100 virstaa matkustettuani jätin Kasanin kuvernementin, eikä Vjatkassa enää näe tataareja, vaan aluksi tseremissiläisiä, venäläisiä ja votjakkilaisia kasvonpiirteitä. Etäämpänä Malmyzin piirissä ja eritoten Glazovissa votjakit ovat vallitsevana väestönä. He ovat, kuten tunnettua, permalaisen heimon haara ja yleensä hiljaisia, hyväntahtoisia ja uutteria. Koko votjakkien alueen läpi matkustaessani tuntui kuin olisin ollut Suomessa. Ensinnäkin luonto oli suuresti omiaan herättämään kotimaan illuusioita, sillä täällä näin kuten Suomessakin jokia, järviä, metsiä, soita, kankaita, kukkuloita ja laaksoja. Lisäksi kummassakin maassa asuu pohjimmaltaan samaa kansaa. En halua tässä puhua suomalaisten ja votjakkien kielen yhteenkuuluvuudesta, vielä vähemmän heidän kasvonpiirteidensä ja kallojensa vastaavaisuuksista, vaan ainoastaan antropologisesta, yleisinhmillisestä yhtäläisyydestä. Tämä yhtäläisyys ilmenee yleensä hiljaisesta, sävyisästä ja nuhteettomasta elintavasta, mikä suuresti poikkeaa useimmissa muissa kuvernementeissa näkemästäni ja kokemastani. Niinpä en sikäläisissä kylissä tavannut vetelehtijöitä, en uteliaita töllistelijöitä enkä hoilaavia humalaisia, vaan jokainen tuntui askartelevan omissa töissään ja toimissaan. Kyytiasemilla kävi kaikki erittäin hiljaisesti. Missään minua ei petetty eikä maksuista koskaan napistu. Kaikki toivomukseni toteutettiin mitä avuliaimmin etukäteen palkkiota määräämättä, ja vähäisinkin korvaus otettiin vastaan vilpittömän kiitollisesti. Tällaiseksi havaitsin votjakin – säyseäksi, teeskentelemättömäksi ja viattomaksi kuin suomalainen talonpoika."

Mutta täältä hyvien ja säyseiden ihmisten maasta uusdiplomaatit haluavat siis välillä lomailla entisissä, ristiriitojen repimissä kotimaissaan. Näin, vaikka tulijan vaatimukset on täytetty paremmin kuin huono-osasisen kanta-asukkaan kainot toivomukset.  Herää kysymys, onko virkamies asettautunut  kynnysmatoksi, johon voi pyyhkiä jalkansa mennen tullen. Vai miten tällainen rähmälläänolo on selitettävissä? Olemmeko liian nuori kansa osataksemme pitää kiinni järjestyksestä? Katsomme niska kenossa ylöspäin jokaista, joka ei puhu suomea? Eihän Suomi ole valtiona vielä edes sataa vuotta vanha. - Sitä huolestuttavammaksi uusdiplomaattien sopeutumattomuuden tekee se, etteivät edes vanhemmat, kehittyneemmät kulttuurit kuten ranskalainen ja brittiläinen kulttuuri, joissa sentään on jo valmiiksi piirteitä myös siirtomaakulttuurista, ole kyenneet integroimaan uusdiplomaatteja osaksi toimivaa yhteiskuntaa.

Miksi mukaudumme sopeutumattomien uusdiplomaattien rikoksiin ja huonoon käytökseen – ja pyrimme jopa selittelemään sitä? Tällaista toimintaa ei voi selittää mikään muu kuin kaukainen pohjoinen sijaintimme ja tähän asti suojattu elämänpiirimme sekä M.A. Castrénin ylläkuvaama suomalainen luonteenlaatu. Me emme yksinkertaisesti tunnista uusdiplomaattien röyhkeyttä röyhkeydeksi, koska mallia siitä ei löydy omasta tähänastisesta kokemuspiiristämme. Siispä me kiellämme itsellemme vieraan mallin olemassaolon; selitämme ja/tai vaikenemme sen pois. Emme ota sitä käsittelyyn.

Yksi ihminen uskalsi lähteä avaamaan aihetta pohjia myöten ja otti sen perusteelliseen käsittelyyn. Tiedätte kaikki, ketä tarkoitan. Sen jälkeen Suomen valtio otti hänet käsittelyyn. Reilu kerho.

Ja kirjailijat ja toimittajat vaikenevat. Onko sen nimi reilu kauppa?

Liityn nyt ylläolevan vuodatuksen kautta teihin, jotka puolustatte Suomea ja sananvapautta, ja olette nousseet Jussi Halla-ahon rinnalle taistelemaan isänmaan puolesta.

In fidem,
Nautiluseläin 

[elven archer]

Olenko rasisti, jos haluan tasan nyt sulkea rajat – näin siitä huolimatta, että minulla on ystävinä myös maahanmuuttajia, jotka pysyvästi asuvat Suomessa?

Minusta on ihan turha tuskailla edes koko asian tiimoilla. Se, että ei ole rasisti, on aivan erinomainen syy vaatia tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Näin vältämme parhaiten tuontirasismin ja -tribalismin ja vältämme parhaiten rasististen ajatusten syntymistä kantaväestön mielissä. Mitä laaduttomampi maahanmuuttopolitiikka, sen enemmän Suomessa on rasismia. Jos ei ole ongelmia tietyistä ryhmistä, vaan päinvastoin ryhmien edustajat ovat kelpo kansalaisia, niin ei ole mitään sytykkeitä rasistiselle ajattelulle.

[herra 4x]

On ollut hetki aikaa sulatella vaalitulosta ja sen saamia reaktioita kotimaassa ja ulkomailla.

Jokainen voi kuvitella kuinka upealta nyt tuntuu, kun demokratia on noussut haudastaan ja se luojan kiitos Suomessa vielä toimii ja sen annetaan toimia.

Reaktioista voidaan sanoa, että on säälittävää, masentavaa ja jopa uskomatonta millaisiin rimanalituksiin muka järkevät länsimaalaiset Suomessa ja muualla kykenevät sekä yksilöinä että esimerkiksi mediaentiteetteinä. Se, kuinka typeryys, disinformaatio eli vääristely, tosiasioitten pimittäminen ja demokratian halveksunta saa sijaa ihmisissä ja media-ajassa osaa yllättää aina. Soinia ja Ps-puoluetta lyödään kuin vierasta sikaa.

Vanha sanonta siitä, että totuudenpuhujalla ei ole yösijaa osoittautui taas päteväksi.

Sitten iloisempiin asioihin. Ehdotan että Jussi Halla-aholle onnistuneen benji-hypyn päätteeksi luovutetaan kullattu kottaraispönttö koivunlehvin tässä sitten kun on sen aika. Ja Matias tsekkaa kiinnitykset viimeisenä.

[siipisupi]

Ensiksi onnittelut mahtavasta äänisaaliista, ja siitä että avustit monta muuta fiksua persua eduskuntaan.

Maahanmuuttokriitikot kuitenkin varmaan ovat yhtä mieltä siitä, että rakentava kritiikki on aina tervetullutta. Siksi otan kantaa tuohon toissijaiseen suojeluun, jota Jussi olet nyt kovasti kritisoinut mediassa. Sanot, että toissijainen suojelu ei kuulu kansainvälisten sopimusten mukaisiin pakolaissopimuksiin. Eihän se toki pakolaisuuteen liitykään, mutta EU-direktiivi 2004/83/EY siitä kyllä säätää. Humanitaarinen suojelu puolestaan on sellainen suojeluryhmä Suomen lainsäädännössä, jota eivät EU-direktiivit vaadi. Se tosin on suhteellisen pieni ryhmä (tänä vuonna 6,5 % myönteisistä päätöksistä). On aika epätodennäköistä, että Perussuomalaiset saisivat Kokoomuksen ja SDP:n rikkomaan EU-direktiivejä. Mielestäni kannattaisi siis keskittyä niihin asioihin, jotka ovat suomalaisten lainsäätäjien määrättävissä (perheenyhdistämiset, kansalaisuuskriteerit, turvapaikanhakijoiden tuet yms.). Jos vaaditaan muutoksia, jotka vaativat kansainvälisten sopimusten kuten EU-direktiivien rikkomista, voi käydä niin, ettei saada läpi yhtään mitään.

[Lasse]

Jos vaaditaan muutoksia, jotka vaativat kansainvälisten sopimusten kuten EU-direktiivien rikkomista, voi käydä niin, ettei saada läpi yhtään mitään.

Heh, noudatetaan niitä EU-direktiivejä ihan yhtä hyvin kuin Kreikka, Romania, Bulgaria ja all the usual suspects.

Artisti maksaa...

--Lasse

[Nüivistunut]

Tarkistuslaskennassa Halla-ahon äänimäärä nousi 15 074:n.

[Taikakaulin]

Tarkistuslaskennassa Halla-ahon äänimäärä nousi 15 074:n.

Varsinaisena laskettu äänimäärä oli 14 884. Tarkistuslaskennassa löytyi siis peräti 190 ääntä Jussille lisää. Hmm, yrittivätköhän jotkut desantit pistää epätoivoisesti selviäkin ääniä "epäselvien joukkoon" Jussin pelosssa?

[herra 4x]

Tarkistuslaskennassa Halla-ahon äänimäärä nousi 15 074:n.

Varsinaisena laskettu äänimäärä oli 14 884. Tarkistuslaskennassa löytyi siis peräti 190 ääntä Jussille lisää. Hmm, yrittivätköhän jotkut desantit pistää epätoivoisesti selviäkin ääniä "epäselvien joukkoon" Jussin pelosssa?

Prosentuaalisesti 190 on nafti puolitoista prosenttia. En tiedä mikä on hylsyprosentti yleisesti. Ottaen huomioon että numero oli 127, joka on altis väärintulkinnoille, niin lienee luonnollista.

[Jussi Halla-aho]

Ensiksi onnittelut mahtavasta äänisaaliista, ja siitä että avustit monta muuta fiksua persua eduskuntaan.

Maahanmuuttokriitikot kuitenkin varmaan ovat yhtä mieltä siitä, että rakentava kritiikki on aina tervetullutta. Siksi otan kantaa tuohon toissijaiseen suojeluun, jota Jussi olet nyt kovasti kritisoinut mediassa. Sanot, että toissijainen suojelu ei kuulu kansainvälisten sopimusten mukaisiin pakolaissopimuksiin. Eihän se toki pakolaisuuteen liitykään, mutta EU-direktiivi 2004/83/EY siitä kyllä säätää. Humanitaarinen suojelu puolestaan on sellainen suojeluryhmä Suomen lainsäädännössä, jota eivät EU-direktiivit vaadi. Se tosin on suhteellisen pieni ryhmä (tänä vuonna 6,5 % myönteisistä päätöksistä). On aika epätodennäköistä, että Perussuomalaiset saisivat Kokoomuksen ja SDP:n rikkomaan EU-direktiivejä. Mielestäni kannattaisi siis keskittyä niihin asioihin, jotka ovat suomalaisten lainsäätäjien määrättävissä (perheenyhdistämiset, kansalaisuuskriteerit, turvapaikanhakijoiden tuet yms.). Jos vaaditaan muutoksia, jotka vaativat kansainvälisten sopimusten kuten EU-direktiivien rikkomista, voi käydä niin, ettei saada läpi yhtään mitään.

Huomasin, että sanoin tämän epätarkasti jossakin suullisessa puheenvuorossa. Tarkoitin toissijaisen suojelun sisältöä, en kategoriaa itsessään, ja etenkin "humanitaarista suojelua", joka on suomalainen erikoisuus.

Tarkkuuteen pitää pyrkiä, mutta aina se ei onnistu.

[Ant.]

Tarkistuslaskennassa Halla-ahon äänimäärä nousi 15 074:n.

Varsinaisena laskettu äänimäärä oli 14 884. Tarkistuslaskennassa löytyi siis peräti 190 ääntä Jussille lisää. Hmm, yrittivätköhän jotkut desantit pistää epätoivoisesti selviäkin ääniä "epäselvien joukkoon" Jussin pelosssa?

Prosentuaalisesti 190 on nafti puolitoista prosenttia. En tiedä mikä on hylsyprosentti yleisesti. Ottaen huomioon että numero oli 127, joka on altis väärintulkinnoille, niin lienee luonnollista.

Halla-ahon äänimäärä nousi tarkistuslaskennassa 190 äänellä. Paavo Arhinmäen äänimäärä nousi 127 äänellä. Aika samoissa luvuissa siis liikutaan.

Vaali-iltana julkaistuja äänimääriä etsiessäni törmäsin Helsingin Uutisten uutiseen, jonka mukaan Halla-aho tuli Helsingissä vasta kolmanneksi.

VAALIT 2011 Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki nousi sunnuntaina Helsingin uudeksi äänikuninkaaksi. Arhinmäki keräsi 17 099 ääntä.

Toiseksi eniten ääniä sai edellisvaalien ykkönen, kokoomuksen Ben Zyskowicz. Zyskowicz sai nyt 13 349 ääntä. Potti on yli 4 000 ääntä pienempi kuin neljä vuotta sitten. Tuolloin konkaripoliitikkoa äänesti 17 607 helsinkiläistä.

Kolmanneksi eniten ääniä sai odotetusti perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jota äänesti 14 884 kaupunkilaista.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/49732-zyskowicz-kadotti-yli-4-000-aanta-donner-havisi-alle-sadalla

[Roope]

Huomasin, että sanoin tämän epätarkasti jossakin suullisessa puheenvuorossa. Tarkoitin toissijaisen suojelun sisältöä, en kategoriaa itsessään, ja etenkin "humanitaarista suojelua", joka on suomalainen erikoisuus.

Tämä kuva havainnollistaa hyvin eri maiden eroja suojelun sisällössä:
ECRE: Asylum lottery in Europe, in four maps

Kuva olisi Suomen suhteen vielä dramaattisempi, jos siitä olisi vähennetty kaikki varsinaisen turvapaikan saajat, koska Suomessa heitä on erityisen vähän verrattuna muihin maihin.

Suomessa turvapaikan saaneiden suhde suojelun tarpeen vuoksi oleskeluluvan saaneisiin on 1:10, kun vaikkapa Ruotsissa suhde on 1:4 ja Tanskassa 1:1. Suomen tulkinnassa suojelun tarpeesta on siis jotain todella kummallista verrattuna muihin maihin. Itse asiassa Astrid Thors jossain yhteydessä lipsauttikin, että poikkeuksellisen löysän tulkinnan on tarkoitus osaltaan kompensoida Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden vähäistä määrää.

edit:

Vuoden 2009 turvapaikkaluvuilla Suomessa hyväksyttyjen "complementary"-päätösten (muu kuin Geneven sopimuksen tarkoittama turvapaikka) osuus kaikista aineellisesti käsitellyistä hakemuksista oli 71,5 %, kun EU25-keskiarvo oli 17,1 %.
Pohjoismaat: Ruotsi 29,6 %, Norja 25,7 %, Tanska 21,8 %
Suuret maat: UK 9,7 %, Ranska 3,2 %, Saksa 6,4 %

[siipisupi]

Ensiksi onnittelut mahtavasta äänisaaliista, ja siitä että avustit monta muuta fiksua persua eduskuntaan.

Maahanmuuttokriitikot kuitenkin varmaan ovat yhtä mieltä siitä, että rakentava kritiikki on aina tervetullutta. Siksi otan kantaa tuohon toissijaiseen suojeluun, jota Jussi olet nyt kovasti kritisoinut mediassa. Sanot, että toissijainen suojelu ei kuulu kansainvälisten sopimusten mukaisiin pakolaissopimuksiin. Eihän se toki pakolaisuuteen liitykään, mutta EU-direktiivi 2004/83/EY siitä kyllä säätää. Humanitaarinen suojelu puolestaan on sellainen suojeluryhmä Suomen lainsäädännössä, jota eivät EU-direktiivit vaadi. Se tosin on suhteellisen pieni ryhmä (tänä vuonna 6,5 % myönteisistä päätöksistä). On aika epätodennäköistä, että Perussuomalaiset saisivat Kokoomuksen ja SDP:n rikkomaan EU-direktiivejä. Mielestäni kannattaisi siis keskittyä niihin asioihin, jotka ovat suomalaisten lainsäätäjien määrättävissä (perheenyhdistämiset, kansalaisuuskriteerit, turvapaikanhakijoiden tuet yms.). Jos vaaditaan muutoksia, jotka vaativat kansainvälisten sopimusten kuten EU-direktiivien rikkomista, voi käydä niin, ettei saada läpi yhtään mitään.

Huomasin, että sanoin tämän epätarkasti jossakin suullisessa puheenvuorossa. Tarkoitin toissijaisen suojelun sisältöä, en kategoriaa itsessään, ja etenkin "humanitaarista suojelua", joka on suomalainen erikoisuus.

Tarkkuuteen pitää pyrkiä, mutta aina se ei onnistu.

Kiitos. Helpotti tietää, ettei olla taistelemassa tuulimyllyjä vastaan.

Jos on näin kiireisenä aikana aika vielä selittää tarkemmin mitä tuolla täsmällisemmin tarkoitat, niin olisi ihan mielenkiintoista tietää. Itse kävin lukemassa Suomen laista toissijaisen suojelun määritelmän, enkä huomannut siitä juuri eroa EU-direktiiviin.

88 § (8.5.2009/323)
Toissijainen suojelu

Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;

2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;

3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella jätetään myöntämättä ulkomaalaiselle, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hän on tehnyt:

1) rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainvälisten sopimusten määritelmien mukaisesti;

2) törkeän rikoksen; taikka

3) Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301

Vrt. Eu-direktiivi

TOISSIJAISEN SUOJELUN EDELLYTYKSET

15 artikla

Vakava haitta

Vakavalla haitalla tarkoitetaan seuraavia:

a) kuolemanrangaistus tai teloitus; tai

b) hakijan alkuperämaassa kokema kidutus tai epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus; tai

c) siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä.

16 artikla

Lakkaaminen

1. Kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö lakkaa olemasta henkilö, joka voi saada toissijaista suojelua, jos toissijaisen suojelun myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin, ettei suojelua enää tarvita.

2. Jäsenvaltioiden on 1 kohtaa soveltaessaan otettava huomioon, onko olosuhteiden muutos niin huomattava ja pysyvä, että henkilö, joka voi saada toissijaista suojelua, ei ole enää vaarassa joutua kärsimään vakavaa haittaa.

17 artikla

Poissulkeminen

1. Toissijaista suojelua ei myönnetä kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, jos on perusteltua syytä olettaa, että hän on:

a) tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmisyyttä vastaan siten kuin nämä rikokset on määritelty asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa;

b) tehnyt törkeän rikoksen;

c) syyllistynyt Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan johdanto-osassa sekä 1 ja 2 artiklassa esitetyn mukaisesti;

d) vaaraksi sen jäsenvaltion yhteiskunnalle tai turvallisuudelle, jossa hän on.

2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan henkilöihin, jotka yllyttävät siinä mainittuihin rikoksiin tai tekoihin tai muulla tavoin osallistuvat niiden suorittamiseen.

3. Jäsenvaltio voi jättää toissijaisen suojelun myöntämättä kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle, jos hän on ennen jäsenvaltioon pääsyään tehnyt yhden tai useamman 1 kohdan soveltamisalaan kuulumattoman rikoksen, josta voitaisiin määrätä vankeusrangaistus, jos se olisi tehty kyseisessä jäsenvaltiossa, ja jos hän on jättänyt alkuperämaansa ainoastaan välttääkseen näistä rikoksista johtuvia seuraamuksia.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004L0083:FI:HTML

Roope tuossa mainitsikin nuo erot lain tulkinnassa eri maiden välillä. Itse kallistun sen suuntaan, että itse Suomen laki ei ole toissijaisen suojelun kohdalla niinkään ongelmaa (tai se ei ainakaan eroa merkittävästi muiden EU-maiden lainsäädännöstä), vaan sen löysä tulkinta. Laissa sanotaan esimerkiksi, että toissijaista suojelua ei tarvitse myöntää, jos hakija on tehnyt törkeän rikoksen. Epäilen, että Suomessa tuskin todellisuudessa oleskelulupa evätään tuon takia.

[Roope]

Itse kallistun sen suuntaan, että itse Suomen laki ei ole toissijaisen suojelun kohdalla niinkään ongelmaa (tai se ei ainakaan eroa merkittävästi muiden EU-maiden lainsäädännöstä), vaan sen löysä tulkinta.

Samaa mieltä, mutta voisi sitä varmaan tarkentaa. Sitten on tuo suomalainen humanitaarisen suojelun käsite, joka mahdollistaa esimerkiksi ympäristöpakolaisuuden. "Ilmastopakolainen" voi saada Suomen lisäksi humanitaarista suojelua EU-maista vain Tanskassa (ja ehkä myös Ruotsissa) eli Suomen omaa keksintöä tämäkin. Ilmastopakolaisuuden käsite on mukavasti avoin luovalle maahanmuuttokritiikittömälle laintulkinnalle.

[Nüivistunut]

Muistiko kukaan katsoa, paljonko ääniä nro. 121 alustavassa laskennassa sai? Tarkistuslaskennassa ääniä kertyi 10.

[gloaming]

Jussi, myöhästyneet, mutta lämpimät onnittelut kansanedustajan mandaatista ja massiivisesta äänipotista (yli 2x enemmän kuin arvioin).

Jos joku olisi vuonna 2007 ennustanut, että kokonaistilanne vuonna 2011 olisi nykyisen kaltainen, häntä olisi pidetty parhaimmillaankin harhaisena.

Apropos, nyt olisi mahdollista lisätä fokusalueisiin aiempaa suuremmalla painolla tietoyhteiskunta- ja (verkon) sananvapausasiat, uudessa eduskunnassa ensimmäiselle on syntynyt kasvin kaivertama aukko.

[juge]

Palautetta Osmo Soininvaaran blogissa:

az kirjoitti 22.4.2011 kello 17:51

Jos yhden uuden näkökulman vielä yrittäisi tuoda tähän keskusteluun. Internet politiikan alustana tuntuu jääneen arvoaan vähäisemmälle huomiolle.

Aloitetaan vertauskohdasta. Hommaforum sai eduskuntaan 6 ensikertalaista kansanedustajaa (Eerola, Halla-aho, Hirvisaari, Immonen, Jalonen ja Lohela). Uudeltamaalta olisivat vielä voineet saada seitsemännen paremmalla äänten keskittämisellä ja kaksi hommalaista jäi niukasti ensimmäiselle varasijalle. Tämä on s**tanan kova suoritus, oli heidän politiikastaan muutoin mitä mieltä tahansa.

Vielä joitakin vuosia sitten Homma ei näkynyt internetissä kuin muutaman kymmenen aktiivin keskustelijan yhteisönä Halla-ahon vieraskirjassa. Jo silloin heillä oli visioita ja tavoitteita tämän kaltaisista saavutuksista (no ainakin muutamasta kansanedustajasta), mutta niihin pyrkimisen keinoista erimielisyyttä. Olin tuolloin Halla-ahon vieraskirjan keskusteluissa aktiivisesti mukana ja vaikka monista asiatason kysymyksistä olin pitkälle samaa mieltä, niin käsitykseni tuolloin oli, että valitulla tyylillä ja retoriikalla oli turha haaveilla valtavirtaisen median huomiosta ja ennustin, että kohtelu tulisi olemaan hyvin rujoa ja poliittinen menestys sitä myöten surkeaa. Tästä aiheesta tuli käytyä hyvin eksessiivisesti vääntöä, ja nyt voin myöntää olleeni kolikon toiselta puolelta nähtynä hyvin väärässä.

Näin epäonnistumisen valtavirtaisen median hyväksynnän saamisessa esteenä poliittiselle menestymiselle. Homman ydinjoukko lienee jo tuolloin jollain tasolla linjannut, että tämän hyväksynnän tavoittelu ei ollut heille tärkeää. En osannut nähdä, kuinka merkittävä politiikan alusta internetistä oli tulossa vaikka seurasin sitä laajalti ja osallistuin siihen keskustelijana aktiivisesti.

Merkkejä ehkä olisi voinut lukea, jos olisi hoksannut. Esimerkiksi nörttien MuroBBS (Suomen aktiivisin keskustelufoorumi) oli tuolloin "nuivistumassa" ja Halla-ahon kirjoituksiin linkitettiin ahkerasti. Samoin kaikkien mahdollisten lehtien ja foorumien keskustelut saivat mukaansa kommentoijia, jotka jokaiseen vähänkään monikulttuurisuutta sivunneeseen aiheeseen alkoivat tuoda esiin kriittisiä näkökantojaan, mikäli sensuurista läpi pääsivät.

Nyt muutamia vuosia myöhemmin tilanne on edellä mainittu toiseen korotettuna. Erityisesti Facebook on entisestään lisännyt internetin merkitystä poliittisena alustana. Onhan Facebookissa aktiivisesti mukana satojatuhansia suomalaisia äänestäjiä ja välitön reaaliaikainen mielipiteisiin linkittäminen ja niiden levittäminen yhden klikkauksen päässä. Monet Homman läpimenneistä ehdokkaista kampanjoivatkin lähinnä internetissä tai internettiin keskittyneesti.
Internet tarjosi heille myös välineen vaalikassan kerryttämiseen. Halla-aho keräsi pienistä kymmenien eurojen lahjoituksista yli 60,000 euron vaalikassan. Yksikään eduskuntapuolueiden puheenjohtajista ei päässyt kansalaisilta saatujen vaalitukien osalta edes kymmesosaan tästä. Sinnemäki jäi 1700 euroon.

Tilastokeskuksen tietojen perusteella suomalaisista 72% käyttää internettiä päivittäin. 44% lukee uutisia internetistä. 40% seuraa blogeja. Lähes 2 miljoonaa on rekisteröitynyt Facebookiin Jne. Nuorempien ikäluokkien kohdalla nämä luvut ovat tietysti vielä merkittävämpiä. Monille nuoremmista internet on likimain ainoa poliittisen tiedon lähde.

Kyse ei siten ollut vain kampanjoinnista internetissä, vaan vieläkin merkittävämmin jatkuvasta poliittisesta läsnäolosta internetissä. Hommaforumissa ei varsinaisesti "masinoida" kommentointia kaikkiin monikulttuurisuutta sivuaviin uutisiin, mutta likipitäen jokainen monikulttuuria käsittelevä suomenkielinen uutisartikkeli, kolumni tai blogikirjoitus linkitetään Homman uutisosioon. Ketään ei tarvitse varsinaisesti masinoida menemään linkin kautta esittämään kriittistä näkökantaansa. Kasvaneen ja paisuneen Homman muutamasta tuhannesta aktiivista aina jokaisen uutisen kohdalla voi luottaa siihen, että ainakin muutama sen tekee. Näin he näkyvät poliittisena kollektiivina kaikkialla internetissä.

Jälkiviisaana Homman eduskuntavaalimenestys ei sittenkään tullut yllätyksenä eikä varoituksetta.

Tätä Osmon blogia lukuunottamatta vihreiden näkyvyys ja läsnäolo internetissä on ollut hyvin vähäistä ja amatöörimaista Hommaan verrattuna. Miksi asian pitäisi olla näin myös seuraavat neljä vuotta?
Eikö tapahtuneen ja nähtävän kehityksen pitäisi viimeistään nyt olla herätys, potku takamukseen muille puolueille, vihreille muiden mukana, herätyksen lähteä kehittämään aktiivista strategiaa läsnäololle ja kuulumiselle verkossa? Kotisivua aivan uusiksi ja interaktiiviseksi ja osallistavaksi, eläväksi ja jatkuvasti päivittyväksi, kiinnostavaksi, lähestymiskynnykseltään matalaksi, foorumia pystyyn koska ei kukaan suostu vain kuuntelijaksi, näkyviä edustajia keskustelemaan Facebookiin ja muualle internettiin myös vaalien välillä, poliittisen yhteisön kommunikoinnin fokusoimista, vapaaehtoisten aktivoimista keskustelemaan ja ottamaan kantaa...?

En mene uudistusten pohtimiseen pidemmin, ehkä tästä joku voi aihetta jatkaa. Tässä ei keskeisenä pointtina ollut se, miten tällainen poliittinen verkkostrategia tulisi tarkalleen luoda, vaan pyrkiä osoittamaan, että sellaisen poliittinen merkitys on kasvanut hyvin merkittäväksi ja kasvaa entisestään tulevaisuudessa.

http://www.soininvaara.fi/2011/04/18/mika-meni-vikaan/

[Lalli IsoTalo]

... vihreiden näkyvyys ja läsnäolo internetissä on ollut hyvin vähäistä ja amatöörimaista Hommaan verrattuna.

Ehkäpä heiltä puuttuu motivaatiota tehdä töitä aatteensa eteen
- rutiininomaisesti joka päivä,
- oma-aloitteisesti,
- talkoopohjalta ja
- lakeja noudattaen?

[junakohtaus]

Isotalo puhuu asiaa. Lisään vielä, että vihreillä ei myöskään ole varsinaisia teemoja, joiden ympärille kerääntyä. Lähimmäksi pääsee Voima/fifi, mutta se on enemmänkin vassareihin kallellaan.

Ei Vihreillä kertakaikkiaan ole mitään sellaista, mikä innostaisi ihmisiä järjestäytymään (taisteluun saadakseen palkkansa, iltateensä ja valtiovallan).

[ttw]

Tuo kommentti Soininvaaran blogiin on aika hyvä.

Juuri vieraskirja, muro, homma/hommaforum, myöhemmin uuden suomen blogi sekä facebook ovat olleet se kanava monille. Netin aika on ollut näkyvissä pidempään, mutta sitä vaan monet on naureskellut. Osalle tuli yllätyksenä kun huomasivat ettei nettiä voi hallita.