2010-10-25 US:Somalialaisten ”Suomi-ilmiö”: Suomella ja Ruotsilla pieni ero

[B52]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/104547-somalialaisten-"suomi-ilmio"-suomella-ja-ruotsilla-pieni-ero

Sisäasiainministeriön mukaan Suomen perheenyhdistämispolitiikassa ei tällä hetkellä ole tarvetta muutoksiin. Tämä johtopäätös tehtiin selvityksestä, jossa Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjä verrattiin Pohjoismaihin, Iso-Britanniaan, Saksaan ja Alankomaihin.

Eduskunnalle toimitetun vertailun mukaan perheenyhdistämispolitiikan linjaukset vaihtelevat maittain, mutta Suomen politiikka ei olennaisesti eroa muista vertailumaista.

–Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan perheiden yhdistämiseen liittyvä politiikka verrattuna muihin valtioihin ei Suomessa ole muita maita houkuttelevampaa, todetaan selvityksessä.

Selvityksessä ei tämän lisäksi oteta kantaa siihen, mistä "suomalaiseksi ilmiöksi" kuvattu somalialaisten kasvattilasten suma johtuu. Asiaa pohditaan vertailemalla Suomen kasvattilapsikäytäntöä Ruotsin ja Norjan käytäntöihin, mutta selviä johtopäätöksiä vertailusta ei synny.

–Ruotsissa kasvattilasten ilmiö ilmeni silloin kun maa alkoi tehdä DNA-analyysejä perheenyhdistämistapauksissa, selvityksessä todetaan.

Suomi ja Ruotsi eroavat muista maista perheenjäsenten Suomeen muuton matkakustannusten suhteen. Kaikki kiintiöpakolaisia ottavat EU-maat maksavat kiintiössä otettujen matkat vastaanottavaan maahan, mutta vain Suomi ja Ruotsi korvaavat myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten matkoja valtion varoista. Suomen hallitus on kuitenkin jo esittänyt eduskunnalle matkakustannusten korvaamisen rajoittamista koskemaan vain kiintiöpakolaisten perheenjäsenten matkoja.

Myös Suomen ja Ruotsin välillä on asiassa pieni ero, sillä Ruotsissa voidaan korvata ainoastaan Geneven sopimuksen tarkoittaman pakolaisaseman saaneiden hakijoiden perheenyhdistämismatkat.

Suomessa ja vertailumaissa perheeksi katsotaan niin sanottu ydinperhe eli puoliso sekä puolisoiden alaikäiset, huollettavat lapset, mukaan lukien adoptiolapset. Kaikki maat edellyttävät myös maassa jo olevalta henkilöltä eli perheenkokoajalta turvattua toimeentuloa, jotta hän saisi perheenjäsenensä maahan. Tästä toimeentuloedellytyksestä tehdään sisäministeriön mukaan kaikissa vertailluissa maissa poikkeuksia, jos henkilö on saanut oleskelulupansa turvapaikkamenettelyn kautta tai jos hän on kiintiöpakolainen.

Ministeriö kertoo seuraavansa perheenyhdistämispolitiikan toimivuutta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, ja ryhtyy tarvittaessa selvittämään muutostarpeita. Nyt muutostarvetta ei ole. Tällä hallituskaudella perheenyhdistämissäännöksiin on jo tehty tiukennuksia.

Sisäasiainministeriö korostaa selvityksessään, että oikeus perhe-elämään on perusoikeus, joka on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. EU:n perheenyhdistämisdirektiivi säätelee perheenyhdistämistä. Perhe on yksi kotoutumiseen myönteisesti vaikuttavista tekijöistä.

[KTM]

Sisäasiainministeriö korostaa selvityksessään, että oikeus perhe-elämään on perusoikeus, joka on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. EU:n perheenyhdistämisdirektiivi säätelee perheenyhdistämistä. Perhe on yksi kotoutumiseen myönteisesti vaikuttavista tekijöistä.

Liekö tämäkään totta, perhe estää kotoutumista kun ollaan tekemisissä vain omien kanssa eikä pyritä luomaan siteitä yhteiskuntaan. Naisilla perhe puolestaan voi pakottaa burgaan ja neljän seinän sisään. Uskon vakaasti että kotoutuminen olisi tehokkaampaa ilman perhettä.

Oikeus perhe-elämään säilyy vaikka perhe jääkin kotimaahan, ainahan sitä on vapaa palaamaan takaisin perheensä pariin.

Muutenkin tämän selvityksen on tainnut tehdä joku kukkahattu, joka on tulkinnut kaikki mahdolliset löydöt vain omaa kantaa vahvistaviksi.

[Kelpo Hääppönen]

Sisäasiainministeriö korostaa selvityksessään, että oikeus perhe-elämään on perusoikeus, joka on suojattu muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Sisäministeriö ei säästele vaivojaan korostaessaan, että notkujilla on ennen kaikkea oikeuksia. Oikeuksia, oikeuksia, oikeuksia. Heidän velvollisuuttaan ponnistella oman kotoutumisensa eteen ei edes mainita.

[stroop]

http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/141b01ea16857e7fc22577c700290b20/$file/perheenyhdistamisselvitys_ek_221010.pdf


KOKONAISVALTAINEN JA SYSTEMAATTINEN SELVITYS VOIMASSA OLEVISTA
ULKOMAALAISLAIN PERHEENYHDISTÄMISSÄÄNNÖKSISTÄ JA NIIDEN
SOVELTAMISESTA
1. PERHEEN YHDISTÄMISKÄYTÄNTÖJEN EUROOPPALAINEN VERTAILU
Tämän vertailun tarkoituksena on pyrkiä vastaamaan kysymykseen kuinka oleskeluluvan saaneiden
perheenyhdistämisedellytykset eroavat toisistaan valituissa Euroopan maissa. Kansainvälistä suojelua
hakeneita koskevat perheenyhdistämissäännöt ja käytännöt eri Euroopan maissa ovat vaihtelevia.
Perheenyhdistämispolitiikan taustalla vaikuttavia yhteisiä tekijöitä ovat Euroopan unionin
harmonisointipyrkimykset sekä eri ihmisoikeussopimukset. Tässä vertailussa taustoitetaan ensin
kansainvälisiä sitoumuksia perheenyhdistämisen osalta ja selvennetään sitä, miten
perheenyhdistämisdirektiivi sääntelee kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistämistä. Tämän
jälkeen esitellään Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan, Alankomaiden sekä Yhdistyneen
kuningaskunnan perheenyhdistämispolitiikkaa kansainvälistä suojelua hakeneiden perheenkokoajien
osalta. Lopuksi vertailutieto vedetään yhteen. Kansainvälinen vertailu on tehty hyödyntäen uusinta
saatavissa olevaa tietoa.
Euroopan ihmisoikeussopimus
Oikeus perhe-elämään on perusoikeus, joka on suojattu muu muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.
Sen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta.
Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on
välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan
taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai
moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
Euroopan ihmisoikeussopimus suojaa lähtökohtaisesti ydinperhettä. Perhe-elämää on kuitenkin aina
tarkasteltava tapauskohtaisesti. Esimerkiksi virallinen holhoussuhde tai läheinen biologinenkaan side ei
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella välttämättä merkitse, että osapuolten
välillä on todellista ja kiinteää perhe-elämää. Toisaalta kiinteää perhe-elämä voi olla lapsen ja hänestä
huolehtivan sukulaisen välillä, vaikka osapuolet eivät asuisikaan yhteistaloudessa. Kiinteää perhe-elämää
voi olla joissakin tapauksissa myös muiden kuin ydinperheen jäsenten välillä.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla ei tarkoita sitä, että jokaisella olisi täysi vapaus valita, missä
perhe-elämää viettää. Ensin on arvioitava, onko tapauksessa kyse 8 artiklan suojaamasta perhe-elämästä.
Valtiolle ei kuitenkaan automaattisesti synny yleistä velvoitetta sallia perheenjäsen maassa oleskelua,
vaikka kyseessä olisi todellinen perhe-elämä sopimuksen 8 artiklan tarkoittamassa merkityksessä.
SISÄASIAINMINISTERIÖ 2
Ehdotonta maahantulo-oikeutta ei sopimuksessa ole taattu. Valtion velvoitteiden laajuus määräytyy
kulloisenkin asian tosiseikkojen perusteella ja kussakin tapauksessa on punnittava, onko perhe-elämän
rajoittamiselle 8 artiklassa mainittuja perusteita eli säädetäänkö asiasta laissa ja onko oikeuden
rajoittaminen välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai
maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai
moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Perhe-elämän
suojaa ei lähtökohtaisesti loukata esimerkiksi, jos perhe on perustettu aikana, jolloin jonkun
perheenjäsenen asema maahanmuuttajana on ollut sellainen, että perhe-elämän jatkuvuutta ei voida
tietyssä maassa taata. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa siihen, edellyttääkö perhe-elämän
viettäminen välttämättä sitä, että asianosaiset asuvat juuri siinä maassa, johon joku perheenjäsenistä hakee
oleskelulupaa.
Edellä mainitun perhe-elämän suojan lisäksi perheenyhdistämisasioissa tulee ottaa huomioon kaikki
muutkin perus- ja ihmisoikeudet, kuten perustuslain 6 §:n vaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta.
Euroopan unionin perheenyhdistämisdirektiivi
Perheenyhdistämistä säädellään Euroopan unionin neuvoston 22. syyskuuta 2003 antamalla direktiivillä
oikeudesta perheenyhdistämiseen. Direktiivillä pyritään lähentämään kolmansien maiden kansalaisten
perheenjäseniin sovellettavaa maahantuloa ja maassa oleskelua koskevaa jäsenvaltioiden kansallista
lainsäädäntöä. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jää mm. toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien
perheenjäsenten maahanmuutto. Direktiivissä vahvistetaan ne edellytykset, joiden täyttyessä
jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevilla kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus perheenyhdistämiseen.
Direktiivin erityisenä tarkoituksena on huomioida ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi
tehdyn Euroopan yleissopimuksen 8 artikla, joka velvoittaa suojelemaan perhettä sekä kunnioittamaan
perhe-elämää.
Direktiivi tunnustaa perhe-elämän kotouttavan vaikutuksen. Direktiivin mukaan perheiden yhdistäminen
edistää sellaisen sosiaalisen ja kulttuurisen vakauden muodostumista, joka helpottaa kolmansien maiden
kansalaisten kotoutumista jäsenvaltioissa. Direktiivin tavoitteen mukaisesti perheenjäsenten kotoutumista
olisi edistettävä myöntämällä heille perheenkokoajasta riippumaton oleskelulupa perhesiteen katketessa
sekä perheenkokoajan kanssa yhdenvertaiset oikeudet työntekoon ja koulutukseen.
Direktiivin mukaan perheenyhdistämisen tulee koskea ainakin ydinperheen jäseniä eli aviopuolisoa,
naimattomia alaikäisiä lapsia ja huollettavia adoptiolapsia. Alaikäinen ilman huoltajaa tullut ja
pakolaisaseman saanut perheenkokoaja on oikeutettu perheenyhdistämiseen vanhempiensa kanssa.
Jäsenmaat voivat direktiivin mukaan edellyttää perheenkokoajalta ja hänen aviopuolisoltaan
vähimmäisiän ennen perheenyhdistämistä, vähimmäisikä voi olla enintään 21 vuotta.
Direktiivi ei lähtökohtaisesti erottele perhesuhteita sen mukaan, ovatko ne solmittu ennen vai jälkeen
perheenkokoajan maahantuloa, vaan suojelee oikeutta perheenyhdistämiseen molemmissa tapauksissa.
Direktiivin mukaan jäsenvaltio voi vaatia hakemuksen tehneeltä henkilöltä todisteita, että
perheenkokoajalla on riittävät asuinjärjestelyt, sairausvakuutus sekä perheen ylläpitoon riittävä
toimeentulo. Riittäväksi asuinjärjestelyksi direktiivi määrittelee asunnon, jota voidaan pitää
vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella. Sairausvakuutuksen tulisi direktiivin
mukaan olla yhtäläinen jäsenvaltion kansalaisen vakuutusturvan kanssa. Direktiivi määrittelee riittävän
toimeentulon sellaiseksi, ettei perheenkokoajan tai hänen perheenjäsentensä tarvitsisi turvautua
jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Riittävän toimeentulon määrittelyn tulisi ottaa huomioon
kansalliset vähimmäispalkat ja -eläkkeet sekä perheenjäsenten lukumäärä.
SISÄASIAINMINISTERIÖ 3
Edelleen perheenyhdistämistä varten voidaan edellyttää kotouttamistoimenpiteiden noudattamista
kansallisen lainsäädännön mukaisesti sekä perheenkokoajan laillista asumista maassa enintään kahden
vuoden ajan ennen perheenyhdistämistä. Direktiivi ei määrittele tarkemmin kotouttamistoimenpiteiden
sisältöä. Kohtaa soveltavissa jäsenvaltioissa sen sisällöksi on nähty mm. alkeellinen kielitaito sekä
vaatimus vähimmäistietoudesta yhteiskunnasta.
Direktiivissä myönnetään pakolaisaseman saaneelle tiettyjä erivapauksia perheenyhdistämiseen.
Jäsenvaltiot voivat vaatia, että perhesiteet olivat olemassa ennen hänen maahantuloaan. Direktiivin
mukaan pakolaisaseman saaneelta voidaan edellyttää asumiseen, sairausvakuutuksiin tai ylläpitoon
liittyviä edellytyksiä vain, mikäli perheenyhdistämistä koskeva hakemus tehdään yli kolme kuukautta
pakolaisaseman myöntämisestä. Edellytyksiä voisi soveltaa myös, jos perhe voi yhdistyä kolmannessa
maassa, johon on erityisiä siteitä. Pakolaisaseman saanut perheenkokoaja ja hänen perheensä on
vapautettu kotoutumis- ja asumisaikavaatimuksista.
Direktiivi ei sido unionin jäsenmaista Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Irlantia tai Tanskaa. Direktiivi ei
vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen antaa tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat direktiivin säännöksiä
suotuisampia. Komission työohjelmassa on vihreä kirja tästä direktiivistä syksyn 2010 aikana.
Maakohtaiset käytännöt
Suomi
Suomen ulkomaalaislain mukaan perheenyhdistäminen on mahdollista perheenkokoajan ydinperheelle:
avio- tai avopuolisolle, rekisteröidylle kumppanille sekä huollettavalle naimattomalle lapselle.
Avopuolisolta vaaditaan kahden vuoden yhdessä asumista, yhteistä lasta tai muuta painavaa syytä.
Oleskelulupa voidaan joissakin tapauksissa myöntää myös muulle omaiselle kuin ulkomaalaislain
mukaiselle perheenjäsenelle, jos siitä on säädetty erikseen (Suomen kansalaisen tai kansainvälistä
suojelua saaneen perheenjäsen). Alaikäisen perheenkokoajan tapauksessa hänen huoltajansa katsotaan
perheenjäseneksi.
Yleisenä lähtökohtana perheitä yhdistettäessä on toimeentuloedellytys (asiasta tarkemmin 2 kohdassa).
Elokuussa 2010 tulivat voimaan uudet säännökset kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen
perheenyhdistämiselle. Lain muutoksen mukaan kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen
ulkomaalaisen perheenyhdistäminen edellyttää turvattua toimeentuloa, jos perhe on muodostettu vasta
Suomeen tulon jälkeen.
Ruotsi
Ruotsin ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa myönnetään perheenyhdistämisen perusteella maassa
asuvan perheenkokoajan puolisolle, rekisteröidylle kumppanille tai asuinkumppanille sekä naimattomalle
biologiselle lapselle. Oleskelulupa myönnetään myös yksintulleen kansainvälistä suojelua saaneen lapsen
vanhemmille sekä voidaan myöntää perheenkokoajasta riippuvaiselle sukulaiselle.
Ruotsissa säädettiin maaliskuussa 2010 ensimmäistä kertaa kolmansien maiden kansalaisten
perheenyhdistämiseen asunto- ja toimeentuloedellytys. Tämän mukaan alle neljä vuotta Ruotsissa
asuneen perheenkokoajan tulisi voida elättää sekä tarjota muuttavalle perheelleen asianmukainen asunto.
Asunto- ja toimeentuloedellytystä ei kuitenkaan sovelleta mm. pakolaisaseman tai toissijaista suojelua
saaneisiin.



-- Lisäsin pitkään linkkiin url-tagit ympärille.

[BeerBelly]

Mihin unohtui Ruotsin vaatimat viralliset pre-1991 henkkarit yhdistettäviltä somaleilta? Aijoo, ei kai se ole millään lailla merkittävä ero, mitä nyt somaleiden perheenyhdistämiset romahtaneet sen seurauksena.

Korjattu linkki selvitykseen: http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/141b01ea16857e7fc22577c700290b20/$file/perheenyhdistamisselvitys_ek_221010.pdf

[rähmis]

Eduskunnalle toimitetun vertailun mukaan perheenyhdistämispolitiikan linjaukset vaihtelevat maittain, mutta Suomen politiikka ei olennaisesti eroa muista vertailumaista.

Olin pudota pallilta kuullesani radiosta tämän uutisen päivällä. Siis voiko ihmisille valehdella näin ilman jälkiseuraamuksia!?

Pikainen vertailu Norjaan, missä perheenkokoojan tulee olla Norjan tai jonkun muun Pohjoismaan kansalainen tai omata ainakin oleskelulupa maahan.

So far so good. Mutta...

Ennen iloista jälleennäkemistä perheenyhdistäjän tulee osoittaa, että hän pystyy vastaamaan yhdistettävien ylläpidosta ja tulijoille tulee olla tarjolla katto pään päälle. Perheenyhdistäminen ei koske serkkuja, setiä, mummoja ja vastaavia, vaan pääsääntöisesti ainoastaan perheenjäseniä, joiksi luetaan alle 18-vuotiaat lapset, puoliso tai rekisteröity kumppani, tai avopuoliso (jonka kanssa pitää olla 2 vuotta yhteistä taivalta takana). Ja tietenkin yhdistettävä maksaa itse matkansa Norjaan.

Lisäksi olen muistavinani, että suloiset parta-ankkurit eivät pysty kokoomaan perhettään Norjaan ennen täysi-ikäisyyttä, jolloin nuo edellä mainitut vaatimukset on taas täytyttävä.

Kuinka Rakkauden Ministeriö ei pysty näkemään tässä mitään olennaista eroa?

Muiden maiden kohdalla löytyy varmasti lisää eroja. Mm Iso-Britannia muistaakseni penää Addis Abebassa vastaanotetusta perheenyhdistämishakemuksesta 100 euroa. Näinkin yksinkertaisella konstilla yhdistämisjono on saatu siirretyksi naapurilähetystön ovelle.

[Miniluv]

Kuinka Rakkauden Ministeriö ei pysty näkemään tässä mitään olennaista eroa?

Mitä minä nyt taas olen tehnyt?

[Embo]

Eduskunnalle toimitetun vertailun mukaan perheenyhdistämispolitiikan linjaukset vaihtelevat maittain, mutta Suomen politiikka ei olennaisesti eroa muista vertailumaista.

Olin pudota pallilta kuullesani radiosta tämän uutisen päivällä. Siis voiko ihmisille valehdella näin ilman jälkiseuraamuksia!?

Niin no, nyt pitäisi vielä määrittää ne olennaiset erot. Ilmeisesti ministeriön mukaan mikään nuo erot eivät ole olennaisia.

Ei voi ymmärtää, ei.

[Viimeinen suomalainen]

Kaksi sanaa:

Ritva Viljanen

[Eino P. Keravalta]

Kaksi sanaa:

Ritva Viljanen

Milloin Suomen kansa pääsee Viljasesta eroon? Onko hänellä määräaikainen pesti, vai lähteekö enää punkkipihdeilläkään?

[Ano Nyymi]

Se mua vain ihmetyttää että miksi se Suomeen roudattava perhe niin harvoin on mitään sukua "perheen" yhdistäjälle? Ja että miksi meidän suomalaisten veronmaksajien on maksettava koko lysti maailman tappiin asti?

[MW]

Kaksi sanaa:

Ritva Viljanen

Milloin Suomen kansa pääsee Viljasesta eroon? Onko hänellä määräaikainen pesti, vai lähteekö enää punkkipihdeilläkään?

Punikkipihdit, siihen tarvitaan punikkipihdit...

[Nissemand]

Aamulehdestä
Sisäministeriö: pakolaisten perheenyhdistämisen säännöksiä ei tarvitse muuttaa

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiskäytäntö näyttäisi säilyvän ennallaan.

Sisäministeriö on luovuttanut eduskunnalle selvityksen, jossa se vertaili perheenyhdistämispolitiikkaa Pohjoismaihin, Iso-Britanniaan, Saksaan ja Alankomaihin. Tuloksena oli, että Suomen käytäntö ei olennaisesti eroa vertailumaista, eikä muutostarpeita ole. Suomen käytäntöjä on tiukennettu tällä hallituskaudella.

Perheenyhdistämissäännöissä on jonkin verran eroja, mutta selvityksen mukaan lopputulos on yleensä sama. Perheenkokoajalta vaaditaan turvattua toimeentuloa, mutta pakolaisstatuksen saaneilta tai suojelun tarpeessa olevilta ei vaadita kykyä elättää perheensä.

Perheeksi katsotaan niin sanottu ydinperhe eli puoliso sekä puolisoiden alaikäiset, huollettavat lapset, mukaan lukien adoptiolapset.

Kaikki selvityksessä mukana olevat maat maksavat kiintiöpakolaisten perheenjäsenten matkat vastaanottavaan maahan. Suomi ja Ruotsi eroavat vertailumaista siinä, että ne maksavat myös pelkän oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten matkat.

Mari Kamaja

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/sisaministerio-pakolaisten-perheenyhdistamisen-saannoksia-ei-tarvitse-muuttaa/195178

[Jouko]

Kyllä täytyisi tässäkin asiassa asettaa pääasiaksi kansallinen etu globaalin, internationaalin ja EU:n edun eteen.
"Maamme ompi Suomi, Suomi armas synnyinmaa." Suomi ON suomalaisten edunvalvontajärjestelmä, Ritva Viljanen.

[Ernst]

Kaksi sanaa:

Ritva Viljanen

Milloin Suomen kansa pääsee Viljasesta eroon? Onko hänellä määräaikainen pesti, vai lähteekö enää punkkipihdeilläkään?

Ritva, tuo suuri inspiraationi lähde, on nyt 52-vuotias. Jos hän jatkaa uraansa valtion palveluksessa 68 vuoden eroamisikään asti, saamme nauttia hänen esiintuloistaan vielä seuraavat 16 vuotta. Hän on syntynyt vapunpäivänä, joten maaginen luku on joskus kevättalvella tai keväällä 2026. Oletan, että hän pitää vuosilomapäivänsä ennen eläkkeelle jäämistään.

[Arto Tuhkamuna]

Suomi ei ole suomalaisten edunvalvontakoneisto.

Suomi on suomalaisen koneiston edunvalvontakoneisto.

Se on iso koneisto: paljon rattaita, jotkut pyörii, jotkut sakkasi jo 70-luvulla, mutta öljyä se tarvii.

Ja se öljy ei ole halpaa.

[matti]

Kaksi sanaa:

Ritva Viljanen

Milloin Suomen kansa pääsee Viljasesta eroon? Onko hänellä määräaikainen pesti, vai lähteekö enää punkkipihdeilläkään?

Ritva, tuo suuri inspiraationi lähde, on nyt 52-vuotias. Jos hän jatkaa uraansa valtion palveluksessa 68 vuoden eroamisikään asti, saamme nauttia hänen esiintuloistaan vielä seuraavat 16 vuotta. Hän on syntynyt vapunpäivänä, joten maaginen luku on joskus kevättalvella tai keväällä 2026. Oletan, että hän pitää vuosilomapäivänsä ennen eläkkeelle jäämistään.

Kansliapäälliköiden virat ovat määräaikaisia, Ritulla on viisivuotinen virka. Arvojohtajamme nimitti hänet toiselle viisivuotiskaudelle elokuussa 2008 eli Suomi Afrikaksi -projekti voi jatkua SM:n puolesta vielä kolme vuotta. Ei liene pelkoa, että Ritua valitaan enää seuraavalle kaudelle.

[BeerBelly]

Suomi ja Ruotsi eroavat vertailumaista siinä, että ne maksavat myös pelkän oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten matkat.

Ei pidä paikkaansa, Ruotsi maksaa turvapaikan saaneiden perheenjäsenten matkat. Oleskeluluvan saaneiden matkat maksoi aiemmin Ruotsin Punainen Risti, mutta perheenyhdistäjälle jäi 6000 kruunun omavastuuosuus joka on sittemmin nostettu 8000 kruunuun. Tosin Punaiselta Ristiltä loppuivat rahat joulukuussa 2009. Elämä on.

http://www.folkbladet.nu/173646/2010/05/05/inga-bidrag-fran-kommunen

[matti]

Kiittäkäämme myös avjojohtajaa, jonka mahtikäskyillä ns. oppositiopuolueella on enemmän valtaa kuin moni arvaakaan.

Ritullahan on muuten hyvät näytöt jo aikaisemmalta uraltaan, Väestörekisterikeskuksen johtajana hän hassasi nelisenkymmentämiljoonaa euroa sähköisen henkilökortin kehittämiseen. Vastuuta hän ei tietenkään suostu asiasta ottamaan. Nämä olivat vain oppirahoja suurempia projekteja varten; paljonkohan SM:n maailmaasyleilevä häslääminen turvapaikka-asioissa on tullut maksamaan? Viljanenhan SM:n kansliapäällikkönä nimittäin johtaa sisäministeriötä. Ilmeisen kipakka akka, kun sisäministeri Holmlund ei saanut Ritua kuriin, vaan avuksi piti ottaa ensin Teija Tiilikainen ja sittemmin Antti Pelttari.

Varmennefiaskon vastuu ei maistu ex-johtajalle
Valtio polttanut sähköiseen tunnistamiseen yli 40 miljoonaa

[Miniluv]

Poistin viestin, jossa oli kopioitu suoraan pitkä pätkä HS:n arkistosta.

Ja jos vaikka ei toveri Viljasesta paljoa enempää tässä ketjussa.

[Melbac]

Joku voisi ottaa noi mokuttajat syynäykseen ja tehdä suunnilleen kaikista niiden toimista valituksia yms.Voiko noiden päätöksistä yms yleensäkkin tehdä mitään tutkintapyyntöjä?.

[Oho]

Suomi ei ole suomalaisten edunvalvontakoneisto.

Suomi on suomalaisen koneiston edunvalvontakoneisto.

Se on iso koneisto: paljon rattaita, jotkut pyörii, jotkut sakkasi jo 70-luvulla, mutta öljyä se tarvii.

Ja se öljy ei ole halpaa.

Niin valtio on muuttunut itsetarkoitukseksi ja yhteiskunta on lähinnä, öh jotain jolla ei enää juurikaan ole tekemistä yhteisyyden kanssa mitä nyt veroja perusteltaessa ja vieraiden kukkarolla käytäessä.

Jossain ollaan menty pahasti pieleen kun huolen aiheeksi on noussut Suomen tulevaisuus ikään kuin Suomella olisi sinäänsä mitään itseisarvoa vaikka Suomen pitäisi olla vain väline. Se kertoo kansalaisuuden alamaisuudeksi taantumisesta ja kanslaisyhteiskunnan katoamisesta jos Suomessa moista on kuunaan oikeasti ollut.

[svobo]

Joku voisi ottaa noi mokuttajat syynäykseen ja tehdä suunnilleen kaikista niiden toimista valituksia yms.Voiko noiden päätöksistä yms yleensäkkin tehdä mitään tutkintapyyntöjä?.

No kukapa niitä mistään tuomitsisi, kun Suomen oikeuslaitoksen korkeimmat virat ovat saman sisäpiirikoplan hallussa. Ei ne joudu kantamaan vastuuta mistään.

[Ernst]

Kansliapäälliköiden virat ovat määräaikaisia, Ritulla on viisivuotinen virka. Arvojohtajamme nimitti hänet toiselle viisivuotiskaudelle elokuussa 2008 eli Suomi Afrikaksi -projekti voi jatkua SM:n puolesta vielä kolme vuotta. Ei liene pelkoa, että Ritua valitaan enää seuraavalle kaudelle.

Hän palanneee entisiin tehtäviin valtionhallinnossa.

[Ernst]

Poistin viestin, jossa oli kopioitu suoraan pitkä pätkä HS:n arkistosta.

Ja jos vaikka ei toveri Viljasesta paljoa enempää tässä ketjussa.

Sopiihan se, mutta avatartani en poista 

[skrabb]

Poistin viestin, jossa oli kopioitu suoraan pitkä pätkä HS:n arkistosta.

Ja jos vaikka ei toveri Viljasesta paljoa enempää tässä ketjussa.

Tunnustan Hesarin arkistokopioinnin.
Jutussa kerrottiin kuinka Halonen nimitti R Viljasen vastoin valtioneuvoston suositusta.
Ei lisää Viljasesta - tässä ketjussa!
Eikä pitkien pätkien suoraa kopiointia - pilkotaan, pilkotaan.