2009-03-26 HS/Mielipide: Maahanmuuttajien hajauttaminen vaikeaa

[Saippuakupla]

Maahanmuuttajien hajauttaminen vaikeaa

Tomi Sevander esitti (HS 24. 3.) ratkaisumallin kaupunkien "gettoutumista" vastaan. Malli ei kuitenkaan toimisi. Se perustuu osin liian subjektiiviseen keskittymänäkökulmaan.

Ympäristöministeriö on hyväksynyt Turun kaupungin valtakunnalliseen lähiöohjelmaan 2008–2011. Turun hakemus liittyi monikulttuurisen asumisen kehittämiseen Varissuon suurkeskittymässä.

Tavoitteena on kehittää yleinen toimintamalli, jolla voidaan vaikuttaa pehmeästi lähiön pisteittäiseen maahanmuuttajakeskittymään ja tarvittaessa saada aikaan nousukierre kohteessa. Kyseistä mallia voisi soveltaa missä tahansa vastaavassa kohteessa.

Maahanmuuttajien prosenttiosuutta koko lähiön väestöstä tärkeämpi tieto on se, onko lähiössä isoja tontti- ja korttelikohtaisia maahanmuuttajakeskittymiä. Jos lähimiljöökeskittymä muodostuu korkeiden tornitalojen sijasta matalista, usean porrashuoneen lamellitaloista, kohde voi olla pääosin tasapainossa.

Maahanmuuttajakulttuurien lähiöasumista sekä alueellista etnistä segregaatioprosessia on tutkittu paljon. Maahanmuuttajien suunnitelmallisesta hajauttamisesta seuraa usein myös ongelmia. Tiedetään, että hajauttaminen maan sisällä synnyttää muuttajien omaehtoisen muuttovirran pois alkusijoituskunnista. Virta on suuntautunut Suomessa esimerkiksi Turkuun.

Ihmiset ovat tällöin muuttaneet tavallisesti muutamiin lähiöihin, joissa on paljon vuokrataloja. Kunnan palvelutuotanto on ylikuormittunut. Tästä huolimatta kunnan maahanmuuttajakeskittymät eivät ole joka suhteessa huono ja ongelmallinen asia.

Köyhyyden ja maahanmuuttajien keskittyminen johonkin paikkaan on aina laajemman kehityksen seurausta. Varsinkin hallinto, kaavoitus (esimerkiksi uusien suurten kauppakeskuskusten sijoittelu lähiöiden lähelle) ja asuntopolitiikka vaikuttavat siihen, miten keskittymät syntyvät ja miten esimerkiksi lähiön palvelut muuttuvat. Jatkuva lähiön uudistus on paras korjaussysteemi ongelmien hallitsemiseksi.

JUKKA PAASO
yleissuunnitteluarkkitehti
Turku

[Simo Hankaniemi]

Keskittymisen hallitseminen jää pelkäksi arkkitehtien kuvitelmaksi. Slummi muodostuu luonnonlain vääjäämättömyydellä, kun vain maahanmuuttajia on tarpeeksi. Olivat talot sitten lamelleja tai pilvenpiirtäjiä. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä alkuasukkaat alkavat kokea toiseusvärinän sijasta vierauden tunteita ja välttävät aluetta tai hakeutuvat pois.

Paljon rehellisempää kuin maalailla turhia utopioita olisi suoraan myöntää, että tiettyyn paikkaan syntynee slummi. Tällöin tulevaan slummiin ei turhaan satsattaisi kehitysmiljoonia, joiden vaikutus kuitenkin kumoutuu vuosikymmenessä. Ihmiset haluavat asua kaltaistensa parissa, ei sitä faktaa millään lamellitaloilla muuksi muuteta.

[Saippuakupla]

Tavoitteena on kehittää yleinen toimintamalli, jolla voidaan vaikuttaa pehmeästi lähiön pisteittäiseen maahanmuuttajakeskittymään ja tarvittaessa saada aikaan nousukierre kohteessa. Kyseistä mallia voisi soveltaa missä tahansa vastaavassa kohteessa.

Tämä tavoite/suunnitelma olisi mielenkiintoista saada luettavaksi, koska tuosta ei käy ilmi mitä tuo "pehmeä vaikuttaminen lähiön pisteittäisessä maahanmuuttajakeskittymässä" tarkoittaa. Samaten epäselväksi jää, että mitä tuo "nousukierre" tarkoittaa ja mihin sillä pyritään?