2010-10-14 City: Kolumni: Pohjalla ollaan

[Iloveallpeople]

Pohjalla ollaan

Jos tässä maassa jostain aiheesta puhutaan ilman että tunnetaan faktoja, niin maahanmuutosta. Ainahan voi lukea "tutkimuksia" ja "journalismia", mutta parempi on ottaa asioista selvää itse.

Naamioiduin maahanmuuttajaksi. Esikuvanani oli Günter Wallraff, joka esiintyi 1980-luvulla turkkilaisena siirtotyöläisenä Saksassa, jolloin hän oli valkoihoinen keski-ikäinen mies. Miettikääpä, miksei uraauurtavaa tutkimusta tehnyt aito turkkilainen. Aivan.

Lensin Addis Abebaan, jossa ostin itselleni väärennetyt henkilöpaperit – yllättävän kallista, muuten – ja palasin Suomeen ensimmäisellä lennolla, jossa oli vielä tilaa business-luokassa. Kiinnostiko viranomaisia se, että selvästi varakas henkilö tulee maahamme hakemaan turvapaikkaa? Ei. Lentopisteillä buukkasin kesäksi matkan Elsassin viinialueelle, mutta se ei nyt kuulu tähän.

Ensimmäisenä selvisi, että kuka tahansa ei voi kävellä vastaanottokeskukseen ja saada sieltä Visa Debit -korttia tai edes riihikuivaa käteistä. Jos en olisi piilottanut mustaa Amexia sukanvarteen, olisi kokeilu epäonnistunut heti kärkeen. Maahanmuuttajien elämä sujuisi paremmin, jos he osaisivat vähän ennakoida.

Sain kerjättyä Makkaratalon nurkalla päivässä enemmän kuin mitä peruspäiväraha on. Tämä osoittaa jälleen kerran, miten sosiaaliturvajärjestelmämme tukee laiskureita. Sitä paitsi kerjäämällä saadut rahat ovat verovapaita, mutta osinkoja koskee tuplaverotus. Voiko tämä olla oikein?

Seuraavaksi halusin vuokrata asunnon kantakaupungista. Se onnistui aivan yhtä helposti kuin suomalaiseltakin! Ilmeisesti kuka tahansa, joka on valmis maksamaan 1230 euroa kuukaudessa punavuorelaiskaksiosta, saa elää yhteiskunnan varoilla aivan miten leveästi tahansa. Ei ihme, että ghettoontuminen etenee.

Testin päätteeksi kokeilin hakea Suomen kansalaisuutta. Kerroin syntyneeni täällä, puhuvani kieltä täydellisesti ja perustaneeni kymmenittäin yhtiöitä, joista valtaosa ei ole mennyt konkurssiin. Kyllä tällaisilla ansioilla pitäisi päästä osaksi maailman parasta kansakuntaa, mutta turvamiehet saattoivat minut ulos varsin kovakouraisesti.

Lienee selvää, että kokemuksistani voidaan tehdä vain yksi johtopäätös Suomen maahanmuuttopolitiikasta.

Julkaistu: City-lehti, nro 20/2010
Teksti: Asko S. Oksa

City-lehti

[PaulR]

Kiva kun olet päässyt ihka oikeaan lentokoneeseen. 

[pelle12]

 Joku tutkiva, siis todella TUTKIVA, journalisti voisi naamioitua romanikerjäläiseksi ja todeta onko 10 euron päiväsaldo totta vai tarua. Siis ihan aikuisten oikeesti.