2009-03-23 AL: Arvidsson ja Enestem: Huonosta ruotsin taidosta kärsii Suomi!

[Nikolas]

Karin Arvidsson ja Jan-Erik Enestam: Huonosta ruotsin taidosta kärsii Suomi!

20.03.2009 - 16:48

Pohjoismainen yhteistyö on menestystarina. On mahdotonta ymmärtää, miksi sen perustasta eli keskinäisestä ymmärryksestä niin kovasti halutaan eroon. Ruotsi on Pohjolan seurustelukieli, kirjoittavat Karin Arvidsson ja Jan-Erik Enestam.

Menestystarina. Sitä on pohjoismainen yhteistyö - sekä muodollinen että epämuodollinen. Ei liene toista samanlaista maiden joukkoa, joka olisi onnistunut yhtä hyvin integraatiopyrkimyksissään. Kaikki Pohjoismaat pärjäävät loistavasti kansainvälisissä vertailuissa, mitataanpa sitten kilpailukykyä, kestävää kehitystä, luovuutta tai panostusta tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä kaikki siitä huolimatta - tai ehkä juuri siksi - että Pohjoismaissa maksetaan eniten veroja maailmassa.

Pohjoismaisen yhteistyön peruspilareita ovat demokratia ja tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Tähän asti meillä on myös ollut mahdollisuus ymmärtää toisiamme kielellisesti. Lisäksi meillä on ollut näkemys siitä, että yhdessä olemme vahvempia.

Jokaisessa pohjoismaisessa koulussa on pakollisena oppiaineena jokin skandinaavinen kieli: tanskalaisissa kouluissa opetetaan tärkeimmät erot tanskan ja norjan sekä tanskan ja ruotsin kielten välillä; Islannissa puolestaan pakollisena aineena on tanskan kieli ja Suomessa ruotsin kieli. Muodolliset edellytykset ovat siis olemassa sille, että ymmärtäisimme toisiamme "skandinaaviskalla".

Todellisuus on kuitenkin toinen. Pakollinen kouluopetus ei anna käytännön valmiuksia puhua "skandinaaviskaa". Ja tilanne näyttää vain huonontuvan. Nuoret islantilaiset vaihtavat saman tien englantiin, kun aletaan puhua "skandinaaviskaa"; suomalaiset puhuvat mieluummin huonoa englantia kuin ruotsia, ja nuoret tanskalaiset puhuvat vielä epäselvemmin tanskaa kuin vanhempansa.

Pitäisikö siis luovuttaa ja ottaa englanti pohjoismaisen yhteistyön kieleksi? Vastauksemme on ei. Ensinnäkään kansanedustajien englannin kielen taito ei ole niin hyvä kuin monesti luullaan, ja toiseksi kokemukset fuusioituneista pohjoismaisista yrityksistä osoittavat, että sosiaaliseksi kieleksi tulee "skandinaaviska", vaikka konsernin kieli olisikin englanti. Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK että Keskuskauppakamari ovat huolissaan nopeasti huonontuvasta ruotsin kielen taidosta. Ruotsi on suomalaisyritysten kotimarkkina-aluetta. "Jos haluaa myydä jotakin, täytyy puhua asiakkaan kieltä", sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen.

Pohjoismaisessa yhteistyössä puuttuvan kielitaidon voi ratkaista tulkkausta lisäämällä. Tämä on kuitenkin lyhytnäköistä. Kauaskantoinen ratkaisu on panna täytäntöön pohjoismainen kielipoliittinen julistus, joka hyväksyttiin 1.9.2006. Pohjoismaisten opetusministerien on laadittava toimintasuunnitelma, jolla edistetään kielipolitiikkaa yhdenmukaisesti, kauaskantoisesti ja tehokkaasti.

Suomen päätös jättää ruotsin kieli pois ylioppilaskirjoituksien pakollisista aineista alkaa nyt "kantaa hedelmää", sanan kielteisessä merkityksessä. Hyvänä esimerkkinä tästä sadosta on Nuorten Pohjoismaiden neuvoston päätös käyttää viimeisenä oljenkortena englantia, kun skandinaaviset kielet eivät luista.

Olemme vakuuttuneita siitä, että on välttämätöntä muuttaa radikaalisti toisen kotimaisen kielen opetusta Suomessa, tanskan kielen opetusta Islannissa, ruotsin ja tanskan kielen opetusta Norjassa ja ruotsin ja norjan kielten opetusta Tanskassa. Painopisteen ei pidä olla kirjoittamisen vaan puhekielen opetuksessa. Opetuksessa täytyy panostaa siihen, että oppilaasta on hauskaa oppia kieltä. Ja mikä ehkä kaikkein tärkeintä: opetuksen on alettava paljon aikaisemmin kuin nykyään. Suomessa olisi harrastettava "kielikylpyjä" jo päiväkodissa: tuttuja lauluja voisi laulaa toisella kotimaisella kielellä. Samoin voisi tehdä tuttujen satujen kanssa. Tällä olisi myönteinen vaikutus asenteisiin, mitä voitaisiin hyödyntää aloittamalla todellinen opetus jo ala-asteen ensimmäisellä tai toisella luokalla. Nykyään opetus aloitetaan, kun oppilaat ovat vähiten motivoituneita, ja tulos on sen mukainen.

Kaikki kieltenopetusta koskevat tutkimukset osoittavat selvästi, että mitä useamman kielen oppii, sitä helpompi on oppia muita kieliä. Tämä tarkoittaa myös, että suomalaisten saavuttama ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten, kuten englannin tai saksan, oppimista.

Toimivan pohjoismaisen yhteistyön jatkuvuus voidaan taata, jos osaamme paremmin yhtä kolmesta skandinaavisesta kielestä. Yhteistyö mahdollistaa kokemusten ja kulttuurin jakamisen. Tällä on merkitystä myös Pohjolan kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta meneillään olevassa talouskriisissä.

Käytännössä ruotsin kieli on Pohjolan lingua franca.

Jan-Erik Enestam
Karin Arvidsson

Suomentanut: Mervi Leino-Niemelä.

Jan-Erik Enestam on Pohjoismaiden neuvoston johtaja, pitkäaikainen rkp:n puheenjohtaja ja ministeri.

Karin Arvidsson on Pohjoismaiden neuvoston ruotsalainen viestintäpäällikkö.

Lähde: Aamulehti Asiat-liite sunnuntaina 23. maaliskuuta 2009.
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_avaus/8624043.shtml

Muistaakseni tästä asiasta oli juttua täällä aivan äskettäin, joten ajattelin tämän kiinnostavan lukijoita.

Muokkaus:

Käytänpä tässä tilaisuutta hyväksi ja annan hiukan vastapainoa edelliselle tekstille:
Muutamia asioita vapaaehtoisen ruotsin opiskelun puolesta

[Lemmy]

Tuo osuus kielenopetuksesta jne. on kyllä ihan kohdallaan. Ainoa ero on siinä, että ruotsinkielestä ei ole juuri mitään hyötyä jos vertaa englannin opiskeluun. Sen jälkeen tulevat maailmankielet ja lähikielet, jossa ruotsi nyt painii venäjän ja saksan kanssa samassa sarjassa, espanjaa ja ranskaa unohtamatta maailmankielten sarjasta.

[PMH]

Jokaisessa pohjoismaisessa koulussa on pakollisena oppiaineena jokin skandinaavinen kieli: tanskalaisissa kouluissa opetetaan tärkeimmät erot tanskan ja norjan sekä tanskan ja ruotsin kielten välillä; Islannissa puolestaan pakollisena aineena on tanskan kieli ja Suomessa ruotsin kieli. Muodolliset edellytykset ovat siis olemassa sille, että ymmärtäisimme toisiamme "skandinaaviskalla".

Eikö Ruotsi ole pohjoismaa? Vai opetetaan Ruotsissa tärkemmät erot Ruotsin ja Arabian kielten väliltä?

suomalaiset puhuvat mieluummin huonoa englantia kuin ruotsia

Suomalaiset nuoret puhuvat yleensä melko hyvää englantia.

Kaikki kieltenopetusta koskevat tutkimukset osoittavat selvästi, että mitä useamman kielen oppii, sitä helpompi on oppia muita kieliä. Tämä tarkoittaa myös, että suomalaisten saavuttama ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten, kuten englannin tai saksan, oppimista.

Ero on vain siinä että englannilla, saksalla, venäjällä ja espanialla teen jotain.
(Pakko)Ruotsin suitsuttamisella rkp. vain korostaa omaa, häviämässä olevaa, asemaansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja politiikassa.

[tusujusuu]

Tyypillistä pakkoruotsittajien vääntämistä.

"suomalaiset puhuvat mieluummin huonoa englantia kuin ruotsia"

Miten niin huonoa englantia?
Suomalaisten nuorten englanti on aivan tarpeeksi hyvää keskinäiseen kommunikointiin. Vain aksentti löytyy, mutta ymmärretyksi tullaan. Ja vielä kun ottaa huomioon, että suomalainen aksentti on luultavasti yksi helpoiten ymmärrettävissä.

"Pitäisikö siis luovuttaa ja ottaa englanti pohjoismaisen yhteistyön kieleksi? Vastauksemme on ei. Ensinnäkään kansanedustajien englannin kielen taito ei ole niin hyvä kuin monesti luullaan"

Tosin, onhan se parempi kuin ruotsin kielen taito. Vai mitä?

Ja sitä paitsi, englanti on Pohjoismaissa ainoa neutraali kieli.

"Ruotsi on suomalaisyritysten kotimarkkina-aluetta. "Jos haluaa myydä jotakin, täytyy puhua asiakkaan kieltä", sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen."

Ei pidä paikkaansa, ja Mäkinen tietää sen. Jos tuo pitäisi paikkansa, suomalaisten pitäisi siltikin osata mieluummin saksaa ja venäjää, kuin ruotsia.

Vain yhteinen kommunikointikieli on löydyttävä, ja se on englanti.

" Painopisteen ei pidä olla kirjoittamisen vaan puhekielen opetuksessa. Opetuksessa täytyy panostaa siihen, että oppilaasta on hauskaa oppia kieltä. Ja mikä ehkä kaikkein tärkeintä: opetuksen on alettava paljon aikaisemmin kuin nykyään. Suomessa olisi harrastettava "kielikylpyjä" jo päiväkodissa: tuttuja lauluja voisi laulaa toisella kotimaisella kielellä."

Häkellyttävää. Kuka oikeasti luulee, että Enestamia kiinnostaa pohjoismainen yhteistyö? Hän haluaa, että ruotsinkieliset saavat edelleen palvelua ruotsiksi, jotta suomenruotsalaisuus ei katoaisi kokonaan.

Siinä hän ei tule onnistumaan. Pohjoismainen yhteistyö ei katso käytettävää kieltä.

"Tämä tarkoittaa myös, että suomalaisten saavuttama ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten, kuten englannin tai saksan, oppimista."

Niin, tai sitten opiskellaan suoraan englanti ja saksa, ja jätetään se ruotsi ojan pohjalle.

"Käytännössä ruotsin kieli on Pohjolan lingua franca."

Olette hyvin väärässä. Lingua franca on englanti. Ruotsin kieli on lingua franca vain pakkoruotsittajien pään sisäpuolella.

Ruotsi on turha kieli. Varsinkin kun markkinat suuntautuvat yhä enemmäksi itään ja etelään, eikä Ruotsiin.

Enestamilla on oma lehmä ojassa.

[Porilainen munalla]

kokemukset fuusioituneista pohjoismaisista yrityksistä osoittavat, että sosiaaliseksi kieleksi tulee "skandinaaviska", vaikka konsernin kieli olisikin englanti. Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK että Keskuskauppakamari ovat huolissaan nopeasti huonontuvasta ruotsin kielen taidosta. Ruotsi on suomalaisyritysten kotimarkkina-aluetta. "Jos haluaa myydä jotakin, täytyy puhua asiakkaan kieltä", sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen.

Kuten jo tänään täällä toisessa topicissa totesin, em. copypaste on pelkkää asiaa.

[Dark Serenity]

Miten taunoja voi hurrit olla ettei itse välitä opetella englantia. Englanti on kaupankäynnin ja yhteistyön kieli koko länsimaailmassa.

[Veli Karimies]

Köhöm. Mikäs pohjoismaalainen kieli se on kakkoskielenä Ruotisssa? Ai ei mikään? Jaajaa. Että englantia opiskelevat sielä vai.

Ruotsi on suomalaisyritysten kotimarkkina-aluetta.

Tätä muuten kuulee usein. Ja sitä, että suomessa tarvitsisi yritystoimintaan paljon ruotsinkieltä. On muuten silkkaa paskaa. Missään yrityksessä, jossa minä olen työskennellyt ei ole tarvinnut ruotsin kieltä vaikka kauppaa on tehty myös ruotsinkielisiin kuntiin. Siskoni on ollut 5 vuotta sihteerinä yrityksessä jonka markkina-alue on koko Suomi ja kerran on tarvinnut ruotsin kieltä töissään. Äiti on ollut sihteeri 30 vuotta PK kokoisista yrityksistä pieniin yrityksiin eikä hän edes osaa ruotsia.

Suomalaisyrityksen markkina-alue on Suomi.

[Porilainen munalla]

Suomalaisyrityksen markkina-alue on Suomi.

Ok, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että on Ruotsissa toimivan (suomalaisen)yrityksen etu mikäli se puhuu ruotsia, myydessään tuotetta ruotsalaisille.

Itse näen Suomelle/suomalaisille olevan runsaasti enemmän hyötyä kuin haittoja ruotsin kielen hallinnasta.
Vastustajat näkevät vain haitat.
"Kaikki puhuu enklantia möhmöhmöh" on niin irti todellisuudesta oleva väite, etten edes jaksa sitä enää perustella.

[Jii]

Itse näen Suomelle/suomalaisille olevan runsaasti enemmän hyötyä kuin haittoja ruotsin kielen hallinnasta.
Vastustajat näkevät vain haitat.
"Kaikki puhuu enklantia möhmöhmöh" on niin irti todellisuudesta oleva väite, etten edes jaksa sitä enää perustella.

Onhan jokaisesta kielestä varmasti hyötyä, mutta ruotsin opettaminen ikäryhmälle toisensa jälkeen nykyiseen malliin on kallista (ja ei, minulla ei ole tarkkoja lukuja, tämä on mutua). Mieluusti olisin jotain muuta opiskellut sillä ajalla joka niihin tunteihin koulussa meni.

Ja mitä "irti todellisuudesta" olevaa on siinä, että kaikki bamlaa enkkuu?

[Kerpo]

kokemukset fuusioituneista pohjoismaisista yrityksistä osoittavat, että sosiaaliseksi kieleksi tulee "skandinaaviska", vaikka konsernin kieli olisikin englanti. Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK että Keskuskauppakamari ovat huolissaan nopeasti huonontuvasta ruotsin kielen taidosta. Ruotsi on suomalaisyritysten kotimarkkina-aluetta. "Jos haluaa myydä jotakin, täytyy puhua asiakkaan kieltä", sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen.

Kuten jo tänään täällä toisessa topicissa totesin, em. copypaste on pelkkää asiaa.

Ei kyllä käsitysteni mukaan pidä paikkaansa. Monissa suurissa pohjoismaisissa yrityksissä, kuten vakuutusyhtiöissä ja pankeissa, suomalaiset puhuvat englantia norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa. Lisäksi yhteistyö on nykyään laajentunut myös Baltiaan ja Venäjälle, joissa ei luonnollisestikaan puhuta ruotsia. Kun Matti on tässä lähiaikoina vieraillut ahkerasti Ruotsissa, on englanninkielen käyttö ollut ainoa asia, jota hän ei pyydä anteeksi.

Sitä paitsi, minkä takia kaikkien muiden Pohjoismaiden pitää mukautua Ruotsin tarpeisiin? Norjalaisia ja tanskalaisia on pirun vaikea ymmärtää kouluruotsilla. Sitä paitsi vaihtoehdot eivät ole "ruotsi ja huono englanti" vaan "huono ruotsi ja keskitasoinen englanti". Liitän tähän esimerkin suomalaisten nuorten ruotsintaidosta: http://www.youtube.com/watch?v=7nZBYKosvaU. Kielikylpyjä kyllä kannatan, mutta englanniksi tai vaikka venäjäksi.

[Luotsi]

Suomalaisyrityksen markkina-alue on Suomi.

Ok, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että on Ruotsissa toimivan (suomalaisen)yrityksen etu mikäli se puhuu ruotsia, myydessään tuotetta ruotsalaisille.

Itse näen Suomelle/suomalaisille olevan runsaasti enemmän hyötyä kuin haittoja ruotsin kielen hallinnasta.
Vastustajat näkevät vain haitat.
"Kaikki puhuu enklantia möhmöhmöh" on niin irti todellisuudesta oleva väite, etten edes jaksa sitä enää perustella.

1) Ruotsalaiset puhuvat keskimäärin parempaa englantia kuin suomalaiset.
2) Suomalaiset puhuvat keskimäärin huomattavasti heikompaa ruotsia kuin ruotsalaiset englantia.
3) Suomalaiset puhuvat keskimäärin parempaa englantia kuin ruotsia.

Nuo ovat faktoja, loppu on loogista päättelyä.

[Kulttuurinköyhdyttäjä]

Miten taunoja voi hurrit olla ettei itse välitä opetella englantia. Englanti on kaupankäynnin ja yhteistyön kieli koko länsimaailmassa.

Ruotsalaiset puhuu parempaa englantia kuin suomalaiset.

Edit. hidas..

[Alceste]

Ruotsi on suomalaisyritysten kotimarkkina-aluetta.

Tätä muuten kuulee usein. Ja sitä, että suomessa tarvitsisi yritystoimintaan paljon ruotsinkieltä. On muuten silkkaa paskaa. Missään yrityksessä, jossa minä olen työskennellyt ei ole tarvinnut ruotsin kieltä vaikka kauppaa on tehty myös ruotsinkielisiin kuntiin.

Komppaan. Minä olen puhunut englantia bisnesasioissa niin ruotsalaisten, tanskalaisten, liettualaisten, latvialaisten, eestiläisten kun ranskalaistenkin kanssa. Yksikään ei tiedustellut että enkö puhuisi ruotsia mielummin.

Ranskalaiset kyllä kysyivät puhunko ranskaa

[Jepulister]

Ehkä jollekulle voi olla hyötyä ruotsin kielen osaamisesta, jos myy ruotsalaisille ummikoille tavaraa. Tämä ei kuitenkaan ole perustelu opettaa pakolla koko ikäluokalle tätä mikrokieltä, etenkään, kun suurimmalla osalla ikäluokasta ei ole todellista motivaatiota opiskeluun. Suomi antaa juuri Ruotsille aikamoisen tasoituksen viedessään opetussuunnitelmistaan pakkoruotsilla yhden oikeasti hyödyllisen kauppakielen paikan. Esimerkiksi portugalin osaajia ei maassamme ole juuri lainkaan, ja Brasiliassa on puolen EU:n laajuinen markkina-alue, jonka kasvupotentiaali on sangen huomattava. Ruotsissa osataan toimia ruotsia osaamattakin, koska yhteiskunta siellä on pitkästä yhteisestä historiasta ja maantieteellisestä läheisyydestäkin johtuen samankaltainen kuin Suomessa. Brasiliassa toimiminen sitä vastoin edellyttää oikeasti aikamoisessa määrin laajempaa yhteiskuntaan ja kulttuuriin perehtymistä, mukaan lukien kielen osaaminen.

Tosiasia on, että koko ikäluokan pakollisella ruotsin opetuksella ei ole mitään tekemistä yksittäisten yritysten tai kuntien ruotsintaitoisten henkilöiden tarpeen kanssa. Ruotsi on niin helppo kieli, että kauppaan ja palveluihin tarvittava määrä sen osaajia pystytään kouluttamaan, vaikka sen opettaminen peruskouluissa lakkaisi kokonaan. Tämä tulisi halvemmaksikin. Nykymalli on hirveää tuhlausta. Selvän rahan tuhlausta, ja henkisten resurssienkin.

[Porilainen munalla]

Tottelen Mestaria.. Tottelen Mestaria.... Tottelen Mestaria,,,

Jussi Halla-aho
Global Moderator
Jäsen^^

Viestejä: 239


     Vs: 2008-03-19 Hbl: Appell stoppar Halla-ahos EU-kandidatur?
« Vastaus #37 : 20.03.2009, 22:51:18 »   

--------------------------------------------------------------------------------
Opetelkaas nyt ruåtsia, pojjaat. 

http://hommaforum.org/index.php?topic=3685.msg56707#msg56707

[PP]

Ranskalaiset kyllä kysyivät puhunko ranskaa

Ranskikset ovatkin euroopan vastine pakkoruotsittajille.

[Vasuri]

Ranskalaiset kyllä kysyivät puhunko ranskaa

Ranskikset ovatkin euroopan vastine pakkoruotsittajille.

Paitsi että ranska on kauniimpi kieli ja mieluummin kultainen häkki kiitos.