Kehitysapu täysremonttiin: ostetaan afrikkalaisia tuotteita

[Olkinukke]

Voisimme tämän otsikon alle listata erilaisia laadukkaita tuotteita, joita tuotetaan maissa, jotka vastaanottavat kehitysapua. Niitä ostamalla tuemme ko. maiden liiketoiminnan tervettä kehitystä. Tietenkään ostamista ei pidä ensisijaisesti perustella "kehitysapuna", vaan tuotteiden houkuttelevalla hinnan ja laadun suhteella.

Ensimmäisenä mieleeni tulevat Etelä-Afrikkalaiset viinit. Viinistä Viiniin 2009 -teoksesta voidaan nostaa esiin seuraavia tuotteita:

Versus Red 2006 (***) Hinta-laatusuhde: 2 Hinta: 5,99
Obikwa Merlot 2007 (***) Hinta-laatusuhde: 2 Hinta: 6,50
KMV Shiraz 2005 (****) Hinta-laatusuhde: 2 Hinta: 9,76
Roodeberg 2005 (****) Hinta-laatusuhde: 1 Hinta: 9,99
Kumala Cabernet Sauvignon-Shiraz (***) Hinta-laatusuhde: 2 Hinta: 26,90

KMV:tä ja Roodebergiä on tarjolla usein suomalaisissa ruokaravintoloissa eli ne ovat varmasti kiinnostavia valintoja.

Tukekaamme positiivista kehitystä kulutusvalinnoillamme!

[Pöllämystynyt]

Yleensä kannattaa ostaa reilun kaupan tuotteita, jos haluaa vaikuttaa kehitysmaiden talouteen ja samalla ihmisten hyvinvointiin terveellä tavalla. Kehitysmaista saa halpojakin tuotteita tai halpaa työvoimaa, mutta jos puhutaan varsinaisesta avusta, niin reilu kauppa auttaa enemmän.

Kehitysavun täysremontista minulle kyllä tulee lähinnä mieleen se että länsimaat siirtävät pakolaisuuden ylläpitoon pumpatut rahat kehitysapuun tai reilunpaan maailmantalouteen. Ei siihen paljon hommalaisten valinnat auta. Paitsi moraalisina edelläkävijöinä voimme toki näyttää muille esimerkkiä 

[KoD]

Itse vältän reilun kaupan tuotteita kuin ruttoa.

-Vääristää markkinoita
-Ei minkäänlaista tulosvastuuta
-Hidastaa ns. kehitysportaiden nousua kehitysmaissa
-Kannustaa "banaanivaltio" -mallia ja tuhoaa sisämarkkinoita

Toki asiaan liittyy esim. kehitysavulla saatu ilmainen ruoka jne.

Saa korjata jos on pahoja faktuaalisia virheitä.

[Pohjolan puolesta]

Kenian itsenäistyi vuonna 1963 jolloin sen väkiluku oli 8 milj.
Tänään kenialaisia on 37 milj.
Voidaankin kysyä että onko kokonaisuuden kannalta kehitysavulla ollut minkäänlaista positiivista vaikutusta?

http://www.economist.com/world/mideast-africa/displaystory.cfm?story_id=13278261

Suurin vaikutus kehitysavulla on se että tietty ryhmä on tehnyt siitä oman elinkeinonsa.

[lymilijä]

Keskustelun avaukseen viitaten. Taitaapi olla vain niin, että Etelä-Afrikka ei juuri kehitysapua saa. Toinen asia on EU:n elintarvikeprotektionismi. Arvonlisäverot ja tullit kolmansista maista on kannattamatonta, koska niistä pitää maksaa fiskaalisia maksuja.

Itse olen niin kyyninen, että Afrikan mantereen maihin ei tunnu auttavan enää mikään. Varsinkaan siihen ei auta subventoitu raha tai suoranainen sosiaaliapu.

Paljon puhutaan siirtomaaorjuutuksesta ja valkoisen miehen rötöstelyistä, jota koko touhu pääasiassa olikin. Täytyy kuitenkin muistaa, että Intia, Malesia, Filippiinit, Vietnam ja Kambodza ovat ollee myös osittain orjuutetussa asemassa. Talous näyttää näissä maissa kuitenkin hiljalleen elpyvän ja yhteiskuntarauha harmonisoituvan.

Sitä viisastenkiveä ei ole löytänyt Halonen, ei liike-elämä eivätkä YK:n alaisuudessa toimivat järjestötkään. Afrikka on Luonnonvaroiltaan maailman rikkain manner jossa kaikki on päin persettä. Kehityksen pitää lähteä Afrikkalaisista itsestään. Kaikkinainen säälistä tapahtuva kaupankäynti ei palvele viimekädessä ketään.

[UralinViikinki]

Etelä-Afrikka ei kehitysapua tarvitse, mutta investointeja senkin edestä. Maa on myös loistava jakamaan pääomaa ympäri Afrikan mannerta, sillä se on tällä hetkellä (Eteläisen-)Afrikan talouskeskus.

Mitä tulee Reiluun kauppaan niin eikös siellä ole joku länsimainen välitystiimi/johto joka vie välistä aika Reilut voitot itselleen?

Itse ostan tuotteita maasta riippumata parhaan hinta-hyöty suhteen mukaisesti. Elintarvikkeissa tosin suosin suomalaista. En näe järkeä tällaisessa maa/manner spesifisessä kulutuksessa. Jos maasta ei löydy yhtäkään kilpailukykyistä tuotetta, niin ei sen taloutta kannata keinotekoisesti auttaa ostamalla muita, huonomman laadun omaavia tuotteita. Saattaa jopa hidastaa tällaisten tuotteiden syntyä.

[UralinViikinki]

Paljon puhutaan siirtomaaorjuutuksesta ja valkoisen miehen rötöstelyistä, jota koko touhu pääasiassa olikin. Täytyy kuitenkin muistaa, että Intia, Malesia, Filippiinit, Vietnam ja Kambodza ovat ollee myös osittain orjuutetussa asemassa. Talous näyttää näissä maissa kuitenkin hiljalleen elpyvän ja yhteiskuntarauha harmonisoituvan.

Vaikka siirtomaahallinnolla varmasti onkin ollut oma osansa kurjuudessa, niin noiden esimerkkien rinnalle voisi myös nostaa Etiopian, joka on yksi maailman vanhimmista itsenäisistä valtioista. Sitä ei vallattu siirtomaa-aikeissa (paitsi Italia toisen maailmansodan aikana muutamaksi vuodeksi), vaan sillä oli jopa omia kolonialistisia suunitelmia Afrikan sarven varalle. Epäonnistuneet valloitusretket lähialueille kuitenkin kostautuivat.