2010-10-11 VU: Maahanmuuttajia ja pakolaisia ei haluta sotkea keskenään

[Iloveallpeople]

Kuuma peruna puhuttaa - maahanmuuttajia ja pakolaisia ei haluta sotkea keskenään

Verkkouutisten haastattelemien eduskuntapuolueiden ryhmäjohtajien mielestä työperäisen maahanmuuton pitäisi olla suunnitelmallisempaa. Myös kotouttamiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ghettoumisen estämiseksi.

Puolueiden ryhmäpuheenjohtajilla on erilaisia painotuksia maahanmuuton suhteen.

Annika Lapintien (vas.) mielestä "ihmisten erottelu kansallisuuden perusteella lähestyy rasismia eikä sitä tule missään muodossa suvaita".

Lapintien mukaan kaikkea maahanmuuttoa ei voi eikä tule niputtaa yhteen.

- Maailman pakolaisongelmasta Suomen on kannettava oma vastuunsa. Työperäistä maahanmuuttoa sen sijaan voi suhdanteiden ja tarpeiden mukaan säännellä, Lapintie toteaa.

- Tärkeintä on huolehtia siitä, että kaikilla Suomessa työtä tekevillä on samat oikeudet ja työehdot. Näin ei harmaa talous ja ulkomainen halpatyövoima syrjäytä rehellistä työtä, hän perustelee.

Bjarne Kalliksen (kd.) mielestä oleskeluluvan myöntäminen edellyttää tiettyjen ehtojen täyttämistä.

- Olemme tuohon sitoutuneet ja lupa on myönnettävä, jos ehdot täyttyvät. Työperäinen maahanmuutto koskee käytännössä vain EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Nykyinen lainsäädäntö on hyvä, Kallis kiittelee.

Perustuttava aitoon työvoimatarpeeseen

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma ei lähtisi radikaaleihin muutoslinjauksiin. Häneltä irtoaa aiheesta pitkä luento.

- Työperäisen maahanmuuttopolitiikan on jatkossakin perustuttava aitoon työvoimatarpeeseen ja sen tulee olla hallittua. Harmaa talous ja ulkomaisen työvoiman väärinkäyttö on saatava hallintaan mm. valvovien viranomaisten, kuten keskusrikospoliisin, verohallinnon ja aluehallintoviraston työsuojelun resurssien merkittävällä vahvistamisella, hän vaatii.

- Valmius pakolaisten vastaanottamiseen on osa suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa kansainvälistä solidaarisuutta ja siksi määrä tulee säilyttää nykyisellään. Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava lisäämällä käsittelijöiden määrää, Heinäluoma linjaa.

Käännytysasioissa Heinäluoma olisi nykyistä räväkämpi.

- Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä johtuvat käännytykset on pantava toimeen nykyistä nopeammin. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita EU-kansalaisia ei tule siirtää kunnallisen toimeentulotuen piiriin, vaan heidät tulee pitää vastaanottopalvelujen piirissä maasta poistumiseen saakka, Heinäluoma toteaa.

Tosin hänenkin mukaansa kolikolla on aina kaksi puolta.

- Ihmisten hädänalaisuus on aito ongelma eikä painopisteajattelu oikein sovi sitä kuvaamaan.

Heinäluoma ei siis panisi vastakkain työperäistä maahanmuuttoa ja pakolaisasiaa.

Mitään kansallisuutta ei voi rajata pois

Painopisteajattelun haastaa myös RKP:n Ulla-Maj Wideroos.

- Ei missään tapauksessa mitään kansallisuuksia voida rajata pois! Jokainen ihminen on samassa asemassa koko maailmassa - hänellä oma arvonsa. Jokainen ihminen on yksilö, Wideroos jyrähtää.

- On kannettava todella vastuuta, kun jotkut ihmiset jostain syystä kärsivät - riippumatta siitä, minkä näköisiä, miksi kärsivät, onko sota, nälänhätä, tms. Pakolaiskysymyksessä täytyy kantaa vastuu Suomen niin kuin muidenkin - meillä otetaan kiintiöpakolaisia alle 1000 per vuosi, hän toteaa.

- Työperäinen maahanmuutto on aivan eri asia, ei näitä voi asettaa vastakkain. Tarvitaan molempia, Wideroos linjaa.

Myöskään Ville Niinistö (vihr.) ei syty minkään kansallisuuden rajaamiseen pois hakijoiden joukosta.

- Ei pitäisi! Kysymys on oikeusvaltion perusteella täysin mahdoton. Kaikkia tapauksia on arvioitava kansainvälisillä ihmisoikeusperusteilla. Olisi ihmisoikeuksien polkemista, jos esimerkiksi pakolaiskysymystä ei voida arvioida aidosti turvan tarpeen perusteella, hän perustelee.

- Työperäisen maahanmuuton kannalta on voimassa EU-lainsäädäntö, joka mahdollistaa EU:n sisällä vapaamman liikkumisen työn perässä. Jos kaikki Suomessa työtä tekevien työehdot laitettaisiin kuntoon, saataisiin jo siinä tarvittavat säästöt. Turvapaikkajärjestelmässä on tärkeää noudattaa ihmisoikeusperiaatteita, Ville Niinistö alleviivaa.

Pääministeripuolue keskustan ryhmäpuheenjohtajan Timo Kallin mielestä "mitään kansallisuutta ei voi sulkea ulos maahanmuutosta".

- Jo Suomen perustuslaki kieltää tällaisen syrjinnän. Pakolaisia on kohdeltava yksilöinä siinä, missä muitakin ihmisiä. Heidän ihmisoikeuksiaan ei voi polkea, Kalli linjaa.

Työperäinen maahanmuutto sen sijaan on hänenkin mielestään aivan eri asia.
- Se saa kasvaa markkinaehtoisesti eli sen mukaan miten työtä on tarjolla, Kalli analysoi.

- Pakolaisia otetaan vastaan kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti. Tavoitteena luonnollisesti on, että maahanmuuttajat mahdollisimman joustavasti työllistyisivät, Kalli visioi.

Kotoutumiseen huomiota

Myöskään perussuomalaisten Raimo Vistbacka ei lähtisi luokittelevalle linjalle.

- Mitään kansallisuutta ei voida sulkea ulos maahanmuuttokysymyksissä. On toimittava kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Mitään erityisiä painopisteitä näissä asioissa ei voi olla, hän selkeyttää.

Työperäiseen maahanmuuttoon hän ottaa varovaisen linjan.

- Jos on pulaa jostain erityisosaamisesta, tulisi se mieluimmin huomioida koulutuksessa, Vistbacka sanoo.

- Jos työvoimasta olisi tai on pulaa, pitäisi ensin saada työttömät töihin ja maassa laillisesti olevat ulkomaalaiset myös työn pariin. Toivottavasti näillä ryhmillä on riittävästi työhaluja, Vistbacka heittää.

Kokoomuksen Pekka Ravi näkee maahanmuuttoasian hyvin selkeänä kokonaisuutena.

- Ihmisiä ei tule luokitella etnisen taustan perusteella. Kotoutumisedellytyksiin ja kotouttamismahdollisuuksiin on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, Ravi huomauttaa.

- Pakolaisten vastaanotto ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi täysin eri asiaa. Niitä ei pidä asettaa vastakkain. Suomi voi hyvin ottaa vastaan nykyisen määrän YK:n kiintiöpakolaisia, minkä lisäksi jokaisella on Suomen lain ja kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus hakea turvapaikkaa, Ravi toteaa.

Näin Verkkouutiset kysyi ryhmäpuheenjohtajilta:
"Pitääkö maahanmuutossa sulkea tiettyjä kansallisuuksia ulos, jos tämän nimenomaisen ryhmän integrointi vaikuttaa vaikealta? Entä pitäisikö painopiste olla pakolaisissa vai työperäisessä maahanmuutossa?"

Verkkouutiset

[KTM]

Olipa surullisen yksimielistä porukkaa.

Mielestäni tanskan malli jossa kotoutumista ja sopeutumista pisteytetään taustojen mukaan ja kiintiöpakolaisia ei saa ottaa maista joiden kansalaiset ovat sopeutuneet huonosti olisi hyvä.

Suomen tulisi pyrkiä uudistamaan ja kehittämään säädöksiään Tanskan mallin suuntaan, eikä junnata vanhassa vain koska säädökset on tälläiset, silloin kun ne ovat huonot ja ristiriidassa kansakunnan edun kanssa, niitä pitäisi pyrkiä parantamaan, se olisi fiksua.

[gammaaries]

Näin Verkkouutiset kysyi ryhmäpuheenjohtajilta:
"Pitääkö maahanmuutossa sulkea tiettyjä kansallisuuksia ulos, jos tämän nimenomaisen ryhmän integrointi vaikuttaa vaikealta? Entä pitäisikö painopiste olla pakolaisissa vai työperäisessä maahanmuutossa?"

Olipa helvetin tyhmä kysely ja tarpeeton olkinukke. Miksei voida kysyä turvapaikanhakijoista. Noista joiden vastaanottamista ei mikään kansainvälinensopimus ei velvoita, mutta joiden osuus Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta on kaikista merkittävin. Inconvenient truth.

[_w_]

Taloudellinen tilanne tulisi ottaa huomioon. Tällä hetkellä kun lainaa otetaan sekä valtion että kuntien toimesta ja työttömyys on korkeaa, ei tulisi ottaa yhtään. Sitten kun on (oikea) pula työllisistä, on myös (oikea) aika ottaa väkeä, eli tämä tarkoittaa alle kolmen prosentin työttömyyttä. Tällöin kotimaisia voidaan kouluttaa samalla kun ulkomaisia otetaan, tuohon kolmeen prosenttiin on laskettava myös koulutuksessa olevat ja karenssijärjestelmät on lopetettava. Leipäjonot on oltava purettuina ja suomalaisia asunnottomia ei saa olla.

[as336uyli]

- Valmius pakolaisten vastaanottamiseen on osa suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa kansainvälistä solidaarisuutta ja siksi määrä tulee säilyttää nykyisellään. Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava lisäämällä käsittelijöiden määrää, Heinäluoma linjaa.

Vai että pakolaisten vastaanottaminen kuuluu suomalaiseen kulttuuriin... nojoo, enpä sano mitään.

Mutta mahtaako Heinäluoma tajuta mistä puhuu, kun hän sanoo että TP-hakemusten käsittelyä pitää nopeuttaa lisäämällä käsittelijöiden määrää? Eli jos Heinäluomalta olisi kysytty, että pitääkö poliisien määrää kasvattaa huomattavasti, niin mitä hän olisi mahtanut vastata?

Nykyisinhän TP-hakemukset käsittelee poliisi, ja kyseisestä toiminnasta aiheutuva työmäärä on ainakin isommilla paikkakunnilla niin suuri, että se hidastaa merkittävästi esim. rikosasioiden käsittelyä (tai joskus jopa estää ko. asioiden käsittelyn syyteoikeuden vanhentuessa). Paljon puhutaan "ulkomaalaispoliisista", mutta todellisuudessa ne TP-hakemuspinot notkuvat yhtälailla niiden rikosasioitakin hoitavien poliisien työpöydillä... nimimerkillä "nähty on".

[Jouko]

Nämä kellokkaat näkevät ulkomaalaiset pelkkinä sosiaalitapauksina.Oikeasta siirtolaisuudesta ei puhuta mitään. Tämä varmasti suututtaa työn vuoksi maahan muuttaneita.

[Roope]

- Valmius pakolaisten vastaanottamiseen on osa suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa kansainvälistä solidaarisuutta ja siksi määrä tulee säilyttää nykyisellään.

Kunnissa on ollut pitkään valmius noin 1 500-2 000 vuosittaisen pakolaisen vastaanottoon. Sijoitettavia on nyt yhtäkkiä tuplasti enemmän, kuntasijoituspaikkojen määrä on alkanut vähenemään ja perheenyhdistämisjonot vain pitenevät. Tulijat ovat taustansa vuoksi entistäkin vaikeammin suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuvia. Joko vastaanottoon on satsattava moninkertaisesti nykyistä enemmän tai sitten lakeja on nopeasti tiukennettava vastaamaan muiden EU-maiden tasoa, jotta Suomen kiinnostavuus vähenee. Tähän Heinäluoman pitäisi ottaa kantaa, mutta hän kiertää kysymyksen.

Pakolaiskysymyksessä täytyy kantaa vastuu Suomen niin kuin muidenkin - meillä otetaan kiintiöpakolaisia alle 1000 per vuosi, hän toteaa.

Koko EU-alueelle otetaan kiintiöpakolaisia yhteensä noin 7 000 ja useimmat EU-maat eivät ota vastaan ainoatakaan kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaisten osuus Suomen humanitaarisesta maahanmuutosta oli vielä muutama vuosi jopa yli puolet. Nyt se on enää noin viidesosa ja pienenee jatkuvasti perheenyhdistämisten valtavan lisääntymisen vuoksi.

- Pakolaisia otetaan vastaan kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti.

Suomi voi hyvin ottaa vastaan nykyisen määrän YK:n kiintiöpakolaisia, minkä lisäksi jokaisella on Suomen lain ja kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus hakea turvapaikkaa, Ravi toteaa.

Vastaanottokriteerit perustuvat suurimmaksi osaksi omaan yksipuoliseen päätökseemme ja valintaamme. Turvapaikanhakijoille, heidän omaisilleen ja ns. kasvattilapsilleen jaetaan Suomessa oleskelulupia perusteilla, jollaisia useimmat samojen kansainvälisten sopimusten velvoittamat maat eivät tunnusta. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on kaikille maille täysin vapaaehtoista ja mihinkään sopimuksiin perustumatonta.

"Pitääkö maahanmuutossa sulkea tiettyjä kansallisuuksia ulos, jos tämän nimenomaisen ryhmän integrointi vaikuttaa vaikealta?"

Eri kansallisuuksia ei nytkään käsitellä samalla tavalla. Tietyistä maista saapuvat saavat Suomesta oleskeluluvan, vaikka voisivat siirtyä oman maansa rauhallisille alueille tai vaikka ovat eläneet jo vuosia toisessa turvallisessa maassa. Oleskeluluvan myöntäminen ei yleensä perustu henkilökohtaiseen uhkaan vaan alkuperäisen asuinpaikan oletettuun turvattomuuteen.

Tiettyjen ryhmien sopeutumisongelmat on jo syytä tunnustaa ja tehdä lähtömaiden kanssa yhteistyötä tulijamäärän pienentämiseksi ja palautusten tehostamiseksi. Suomen maakohtaisista palautussopimusneuvotteluista ei ole kuulunut tänäkään vuonna yhtään mitään, vaikka Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on ollut sopimuksia jo pitkään.

[kuhlmey]

2010, jälipuolisko : Poliitikot ymmärtävät mahdollisesti viimeinkin termien pakolainen ja turvapaikanhakijan eron. Seuravaaksi opetellaan todelliset lukumäärät ja kansainvälisten sitoumusten velvoittavuus. Ehkä siinä 2013 sitten..

[Pliers]

Kuuma peruna puhuttaa - maahanmuuttajia ja pakolaisia ei haluta sotkea keskenään

Verkkouutisten haastattelemien eduskuntapuolueiden ryhmäjohtajien mielestä työperäisen maahanmuuton pitäisi olla suunnitelmallisempaa. Myös kotouttamiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ghettoumisen estämiseksi.

Puolueiden ryhmäpuheenjohtajilla on erilaisia painotuksia maahanmuuton suhteen.

Annika Lapintien (vas.) mielestä "ihmisten erottelu kansallisuuden perusteella lähestyy rasismia eikä sitä tule missään muodossa suvaita".

Lapintien mukaan kaikkea maahanmuuttoa ei voi eikä tule niputtaa yhteen.

- Maailman pakolaisongelmasta Suomen on kannettava oma vastuunsa. Työperäistä maahanmuuttoa sen sijaan voi suhdanteiden ja tarpeiden mukaan säännellä, Lapintie toteaa.

Onko Lapintien ehdotus siis rasismia? Riittääkö vastuunkannoksi kiintiöpakolaisten vastaanotto, vai täytyykö kaikkien halukkaiden saada tulla Suomeen? Jos kaikkien on saatava tulla, millä Lapintie perustelee työntekijöiden erottelun? Onko Lapintie rasisti?

Eero Heinäluoma (sdp)
- Työperäisen maahanmuuttopolitiikan on jatkossakin perustuttava aitoon työvoimatarpeeseen ja sen tulee olla hallittua. Harmaa talous ja ulkomaisen työvoiman väärinkäyttö on saatava hallintaan mm. valvovien viranomaisten, kuten keskusrikospoliisin, verohallinnon ja aluehallintoviraston työsuojelun resurssien merkittävällä vahvistamisella, hän vaatii.

- Valmius pakolaisten vastaanottamiseen on osa suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa kansainvälistä solidaarisuutta ja siksi määrä tulee säilyttää nykyisellään. Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava lisäämällä käsittelijöiden määrää, Heinäluoma linjaa.

...

Heinäluoma ei siis panisi vastakkain työperäistä maahanmuuttoa ja pakolaisasiaa.

Humanitaarisen maahanmuuton ei tarvitse olla hallittua, mutta työperäisen tulee? Herätys Heinäluoma, kansa on keittänyt jo kahvit.

Mitään kansallisuutta ei voi rajata pois

Painopisteajattelun haastaa myös RKP:n Ulla-Maj Wideroos.

- On kannettava todella vastuuta, kun jotkut ihmiset jostain syystä kärsivät - riippumatta siitä, minkä näköisiä, miksi kärsivät, onko sota, nälänhätä, tms. Pakolaiskysymyksessä täytyy kantaa vastuu Suomen niin kuin muidenkin - meillä otetaan kiintiöpakolaisia alle 1000 per vuosi, hän toteaa.
...
- Työperäinen maahanmuutto on aivan eri asia, ei näitä voi asettaa vastakkain. Tarvitaan molempia, Wideroos linjaa.

Mihin humanitaarista maahanmuuttoa tarvitaan? Tarvitaanko myös työttömiä, rikollisia ja alkoholistejakin?



Huomiota kiinnittää se, että vaikka alkuperäinen kysymys on idiotismia, kokevat vastaajat tarvetta vastata ohi tai yli kysymyksen.