Väitöskirja: Matkalla suomalaiseksi ja hoiva-alan ammattilaiseksi?

[Iloveallpeople]

Matkalla suomalaiseksi ja hoiva-alan ammattilaiseksi? : Venäläis- ja virolaistaustaisten naisten ja suomalaisuuden kohtaamiset kuulumista rakentamassa

Tekijä: Antikainen, Maire

Tutkimuksessa tarkastelen maahanmuuttoa kansallisuuksien ja kulttuurien kohtaamisena ja kohtaamisten synnyttämiä kokemuksia, käsityksiä ja tunteita kuulumisesta. Monikulttuurisissa kohtaamisissa kansalliset ja etniset erilaisuudet nousevat merkittäviksi, mikä näkyy ihmisten positioitumisessa eri tavoin suhteessa toisiinsa. Tarkastelen sitä, millaista kuulumista kansalaisena ja jäsenenä Suomessa kohtaamiset tuottavat ja rakentavat venäläis- ja virolaistaustaiselle maahanmuuttajanaiselle. Kuulumisen käsitteen avulla avaan näkökulmia hänen kokemuksiinsa sekä mukaan ottamiseen suomalaisuuteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan että siitä poissulkemiseen, joka ilmenee liian erilaiseksi leimaamisena, syrjintänä ja rasismina. Pääasiallisesti tarkastelen kohtaamisia työ- ja koulutuskontekstissa. Aineisto koostuu elämäkerrallisista teemahaastatteluista, joita analysoin narratiivisella otteella.

Tutkimuksen mukaan venäläis- ja virolaistaustainen maahanmuuttajanainen kohdataan vieraana, mikä saa toiseuttavia sävyjä. Kokemus, käsitys ja tunne kuulumisesta suomalaisiin yhteisöihin ja yhteiskuntaan osoittautuu ehdolliseksi. Kuulumisen kokemus perustuu työmarkkina-kansalaisuudelle, jota määrittävät lähinnä kansalliset tarpeet. Muualta tullut positioituu hyvinvointivaltion palvelujen puutteiden korvaajaksi ja täydentäjäksi. Koulutuksen ja työelämän sukupuolittuneet rakenteet toimivat kehyksinä maahanmuuttajataustaisen naisen ratkaisuille.

Suomalainen koulutus merkityksellistyy resurssina suomalaisuuteen. Se tarjoaa valtakirjan työnhakijaksi ja kulttuurisen, inhimillisen ja sosiaalisen pääoman ohella myös vahvistuvia mukaan ottamisen kokemuksia. Koulutuksen tavoittelema kansalaisuus edellyttää kuitenkin suostumista sosiaalistettavaksi suomalaisuuteen. Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan lähes ainoa vaihtoehto neuvotella kelvollisuudestaan on rakentaa itseään suomalaisia ja länsimaisia kulttuurisia arvoja toteuttavana. Vaikka koulutusta koskevissa dokumenteissa painotetaan yhtäältä globaaleille työmarkkinoille suuntautumista, maahanmuuttajataustainen opiskelija positioituu lähinnä kohteeksi, jota muokataan suomalaisille työmarkkinoille sopivaksi resurssiksi.

Tutkimus osoittaa, että kohtaamiset suomalaisuuden ja suomalaisten kanssa positioivat maahanmuuttajataustaisen henkilön vielä suomalaisen koulutuksenkin saaneena toiseksi; matka maahanmuuttajana jatkuu. Maahanmuuttajataustaisella on pääsy vain tiettyihin, ennalta määriteltyihin subjektipositioihin, jotka rajaavat hänen toimijuuttaan. Kategorisoituessaan maahanmuuttajataustaiseksi hän rakentuu erilaiseksi ja samalla toiseksi suomalaisuuden kontekstissa. Suomalaisuus varauksettomana kuulumisen kokemuksena ja tunteena on maahanmuuttajataustaiselle jotain saavuttamatonta. Kuitenkin tulija osoittaa muutokseen pyrkivää toimijuutta. Hän haastaa tarjottua positiota ja kertoo itsensä vahvaksi toimijaksi. Hänen elämäntarinansa kertoo kamppailusta kuulumisesta ja hän myös osoittaa voimaa muuttaa elämäänsä.

Avainsanat: elämäntarina, jälkikoloniaalinen kohtaaminen, kansalaisuus, kansallisuus, maa-hanmuuttajan ura, positio, toimijuus

Helsingin Yliopisto

Julkaistaan ilmeisesti myöhemmin tänään verkossa:

Väitöskirja julkaistaan verkossa 26.10.2010

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5775-5

[Roope2]

Avainsanat: positioituminen, narratiivinen, toiseuttava, sukupuolittunut, subjektipositio, toimijuus