2010-10-04 HS: Suomi ei osaa hyödyntää ulkomaalaistensa osaamista

[rähmis]

Suomen elinkeinoelämä ei osaa hyödyntää Suomessa asuvia ulkomaisia työntekijöitä, sanoo toimittaja Aira Hirvaskari. Hän on tehnyt Elinkeinoelämän valtuuskunnalle Evalle aiheesta raportin Talent Available (Talenttia tarjolla), joka julkistettiin maanantaina.

Raportin mukaan on menetys Suomelle, että ulkomailta muuttaneiden henkilöiden on vaikea löytää Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä.

Suomessa oli viime vuonna 156 000 täällä vakituisesti asuvaa ulkomaalaista, jotka eivät olleet turvapaikan hakijoita.

Hän listaa raportissaan syitä siihen, miksi Suomen työnantajien kannattaisi etsiä asiantuntijoita Suomesta.

Ensinnäkään suomalaisen työnantajan ei tarvitse lähteä etsimään kykyjä Suomen rajojen ulkopuolelta, koska kyvyt ovat jo täällä. Heillä on koulutusta ja kielitaitoa, jota Suomessa ei saa ja joka tuo työpaikalle uudenlaista ajattelua.

Toiseksi Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla on kontakteja ja kielitaitoa, jotka voivat auttaa esimerkiksi kasvuyritystä laajentumaan ulkomaille. Kolmanneksi heillä on jo kokemusta suomen kielestä ja kulttuurista sekä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisesta..

Brasilialaistaustainen Suomessa asuva Portugalin kansalainen Eduardo Domingues De Jesus totesi julkistamistilaisuudessa, että it-alalla suomen kielen taito ei ole niin ratkaiseva kuin joillakin muilla aloilla.

"It-alalla suomalaisilla on aivan samat ongelmat kuin Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla", hän totesi.

Eduardo Domingues De Jesus toimii tuotekehityspäällikkönä it-alalla. Lisäksi hän on vienyt ruotsalaisyhtye Bo Kaspers Orkesterin sekä J. Karjalaisen musiikkia Brasiliaan.

Hänen mukaansa sekä it:n että kulttuurin aloilla tarvittaisiin uudenlaista ajattelua ja ideoita. Näin voitaisin kehittää aivan uusia vientituotteita, jotka toisivat Suomeen työtä ja kassavirtaa.

Hesari

[KphS]

Voi että miten nerokkaita oivalluksia:

...it-alalla suomen kielen taito ei ole niin ratkaiseva kuin joillakin muilla aloilla.

[OTU]

Minä en oikein usko, että liikeyritys jättäisi käyttämättä yrityksen kannalta parasta työntekijää. Vai tarkoittaako tuo sitä, että ulkomaalaisten osaamista, esimerkiksi kamelin lypsämistä tai paimentamista, ei osata käyttää yhteiskunnassamme hyväksi.
Lisäksi olemme monissa vertailuissa kärkipäässä koko maailmassa ilman näitä kamelispesialistejakin.

[LW]

Varmasti ulkomaalaiselle voi olla hankalaa löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Se ei kuitenkaan kerro vielä yhtään mitään, ellei näitä lukuja verrata vastaavien alojen suomalaisiin, ja jotenkin yritetä ottaa huomioon sitä, että varsin monilla aloilla sujuva suomen kielen taito on iso valttikortti. Jos näin ei ole toimittu, raportilla on yhtä vähän arvoa kuin hatusta vetäisemälläni hypoteettisella tutkimuksella, joka toteaa, että miehet joutuvat jonottamaan julkisella sektorilla joitain hoitoja ja leikkauksia varsin pitkään, ja vetää siitä sen johtopäätöksen, että miehiä syrjitään niin kamalasti.

[MaisteriT]

Voi että miten nerokkaita oivalluksia:

...it-alalla suomen kielen taito ei ole niin ratkaiseva kuin joillakin muilla aloilla.

It-väkeä ei kyllä saada turvapaikanhakijana eikä varsinkaan silloin kun henkilö pitäisi periaatteessa karkottaa mutta lähtömaa on liian rauhaton.

[Runner]

Kertoo työtarjonnasta, jos ei niitä oikeitakaan osaajia työllistetä, niin pitää miettiä että mitä ''osaajia'' sitten oikeasti tarvitaan.

[Simo Hankaniemi]

Suomessa on satojatuhansia suomalaisiakin, jotka eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Miksi se ei ole puheenaihe, mutta muutaman ulkomaalaisen ongelma on iso yhteiskunnallinen juttu? Minkä alan osaajia ne ulkomaalaiset muuten ovat, jotka eivät löydä "koulutustaan vastaavaa" työtä? Onko heillä molemmat kotimaiset ja englanti hyvin hallussa, kuten suomalaiselta yleensä edellytetään, "muu kielitaito katsotaan eduksi". Miten joku ulkomaalainen "osaaja" muuten keksii hakeutua kaikista maailman maista juuri Suomeen?

[Luotsi]

Varsinkin pienille yrityksille henkilöstön palkkaaminen on aina riski, ja mahdollisten rasismisyytösten myötä entistä suurempi riski: http://www.ts.fi/online/kotimaa/93682.html
Sitä saa mitä tilaa.

[BeerBelly]

Suomessa oli viime vuonna 156 000 täällä vakituisesti asuvaa ulkomaalaista, jotka eivät olleet turvapaikan hakijoita.

Koska Suomessa asui viime vuonna 155 705 ulkomaalaista, tarkoittaako tämä ettei Suomessa ole laisinkaan ulkomaalaisia turvapaikanhakijoita? Ai mutta tämähän on tätä kapulakieltä; eihän turvapaikan hakija vielä Suomessa vakituisesti asu, vasta sellaisen tai humanitaarisen oleskeluluvan saanut. Heitä onkin sitten kymmeniä tuhansia. Hesari ei petä.

[nevahood]

Hän listaa raportissaan syitä siihen, miksi Suomen työnantajien kannattaisi etsiä asiantuntijoita Suomesta.

Ensinnäkään suomalaisen työnantajan ei tarvitse lähteä etsimään kykyjä Suomen rajojen ulkopuolelta, koska kyvyt ovat jo täällä. Heillä on koulutusta ja kielitaitoa, jota Suomessa ei saa ja joka tuo työpaikalle uudenlaista ajattelua.

Joku tuossa on ristiriidassa. Mitä koulutusta ei saa suomesta? Tai paremminkin, moniko sellainen maahanmuuttaja on työttömänä, jolla on koulutus jota täältä ei saa? Jos jätetään vuohipaimenet ja uskonoppineet huomiotta, niin ei tule kovin montaa koulutusta mieleen. Kykyjä etsitään ulkomailta, jotta työt voidaan tehdä halvempien palkkakustannusten maissa. Yleensä ne koulutukset, joita täältä ei saa, suoritetaan vaihdossa. Ja ne maahanmuuttajat joilla tuollainen koulutus on, pääsevät suoraan töihin.

Toiseksi Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla on kontakteja ja kielitaitoa, jotka voivat auttaa esimerkiksi kasvuyritystä laajentumaan ulkomaille. Kolmanneksi heillä on jo kokemusta suomen kielestä ja kulttuurista sekä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisesta..

Näin on. Ovat kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Puola ja Kiina ovat tällä hetkellä kovassa huudossa. Ei löydy sopivia markkinoilta.

Hänen mukaansa sekä it:n että kulttuurin aloilla tarvittaisiin uudenlaista ajattelua ja ideoita. Näin voitaisin kehittää aivan uusia vientituotteita, jotka toisivat Suomeen työtä ja kassavirtaa.

Onni Rissanen approves.

[VeePee]

Ensinnäkään suomalaisen työnantajan ei tarvitse lähteä etsimään kykyjä Suomen rajojen ulkopuolelta, koska kyvyt ovat jo täällä. Heillä on koulutusta ja kielitaitoa, jota Suomessa ei saa ja joka tuo työpaikalle uudenlaista ajattelua.

Ehkä näiden mainittujen huippuosaajien koulutus ja kielitaito ovat sellaisia, joista ei Suomen työmarkkinoilla oikein ole käyttöä. Normaali voittoa tavoitteleva yritys kun ei oikein jaksa pitää erilaisuutta itseisarvona tai varsinaisena rikkautena. Millaisia positiivisa vaikutuksia yritykselle on, jos työpaikalle tulee "uudenlaista" ajattelua? Mitä konkreettista hyötyä esimerkiksi somaliasta tullut "uudenlaisesti ajatteleva" moniosaaja työpaikkaan tuo? Ainakin lähtömaan suunnalla ei asiat tunnu hoituvan kovinkaan tehokkaasti, joten sikäläisiä käytänteitä ei ehkä kannata Suomen työpaikoilla omaksua.

[normi]

Edellenkään ei käy ilmi MIKSI pitäisi palkata? ainoa syy nyt on ollut, että kun ne osaa ja on niin hyviä...

ennen asia meni niin, että oli avoin työpaikka, joka oli siis laitettu avoimeksi, koska firma katsoi tarvitsevansa tietynlaista työntekijää, sitten firma valitsi mieleisensä hakijan. Siis semmoisen jota katsoi tarvitsevansa.

Pitäisikö nykyään siia palkata ulkomaalainen ja sitten miettiä, että mitähän työtä järjestetään (no heivataan Pirkko pihalle, niin Irina saa kivan työn?)

Tämä on vitsi, mutta pelkäänpä, että tulevaisuudessa tulee pakkoja, että ulkomaalaisia on pakko palkata.

[Eino P. Keravalta]

Eihän Suomi osaa hyödyntää edes omien kansalaistensa osaamista: kortistossa jonottaa puoli miljoonaa ihmistä työtä, ja sadat tuhannet tekevät sekalaisia töitä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan.

Tietysti voi olla niinkin, että monilla ulkomaalaisilla on sellaista piilo-osaamista, jota on vaikea todentaa; otetaan nyt vaikkapa esimerkiksi heidän tuottamansa "rikkaus". Sitäkään ei kukaan ole koskaan nähnyt, vaikka siitä ylisanoin puhutaan jo kolmatta vuosikymmentä.

Mutta ei hätää. Vaikka Suomi ei osaakaan hyödyntää ulkomaalaistensa osaamista, ovat ulkomaalaiset sentään Suomea fiksumpia: ulkomaalaiset nimittäin puolestaan osaavat hyödyntää Suomen osaamista erittäin hyvin. Suomi on sukupolvien kuluessa osannut rakentaa rauhallisen, vauraan, demokraattisen ja turvallisen maan. Sitä on nyt mukava tulla hyödyntämään. Vaikka vähän kauempaakin.

[hammerzeit]

Brasilialaistaustainen Suomessa asuva Portugalin kansalainen Eduardo Domingues De Jesus totesi julkistamistilaisuudessa, että it-alalla suomen kielen taito ei ole niin ratkaiseva kuin joillakin muilla aloilla.

1) Joku voisi kertoa Hesarille, että IT kirjoitetaan isoilla kirjaimilla.

2) Kielitaito? No, on ja ei. Englannilla pärjää usein pitkälle, varsinkin jos on kyse kansainvälisestä firmasta, mutta ongelma on siinä, että noihin firmoihin ei palkata porukkaa pystymetsästä tai kamelifarmilta. Alempi korkeakoulututkinto käteen ja portfolio kuntoon niin voidaan ryhtyä keskustelemaan harjoittelupaikasta. Jaa mitä, eikö Mogadishun yliopistossa opetetakaan tietojenkäsittelytiedettä? No hitto, jäi tämäkin voimavara sitten käyttämättä.

[dothefake]

Eino P.:Tietysti voi olla niinkin, että monilla ulkomaalaisilla on sellaista piilo-osaamista, jota on vaikea todentaa; otetaan nyt vaikkapa esimerkiksi heidän tuottamansa "rikkaus". Sitäkään ei kukaan ole koskaan nähnyt, vaikka siitä ylisanoin puhutaan jo kolmatta vuosikymmentä.

He ovat oitis omaksuneet sananlaskun:

Kell' rikkaus on, hän rikkauden kätkeköön.

[Veli Karimies]

Telkusta tuli joltain kanavalta joku tämmönen aamu-tv tms tyyppinen ohjelma jossa yhtenä vieraana oli muistaakseni kambodzalainen nainen. Hän painotti esimerkiksi sitä, että tärkeintä on oppia kieli, olla nöyrä työtä hakiessa ja sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Hän myös kertoi, että toki oli vaikeata löytää töitä, mutta niin se on kaikille muillekin.

Jotenkin jäi sellainen kuva tuosta, että toinen vieras(kukkahattu) pyrki kokoajan puhumaan tämän mamun päälle, kun tämä ei painottanutkaan kotoutumisen tukemisia ja syrjintää vastaan taistelemista yms yms.

[skrabb]

Telkusta tuli joltain kanavalta joku tämmönen aamu-tv tms tyyppinen ohjelma jossa yhtenä vieraana oli muistaakseni kambodzalainen nainen. Hän painotti esimerkiksi sitä, että tärkeintä on oppia kieli, olla nöyrä työtä hakiessa ja sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Hän myös kertoi, että toki oli vaikeata löytää töitä, mutta niin se on kaikille muillekin.

Jotenkin jäi sellainen kuva tuosta, että toinen vieras(kukkahattu) pyrki kokoajan puhumaan tämän mamun päälle, kun tämä ei painottanutkaan kotoutumisen tukemisia ja syrjintää vastaan taistelemista yms yms.

Onko se tämä? On tämän aamun YLE1:n tuotos.
http://areena.yle.fi/video/1332597

Ykkösen aamu-tv: Koulutetut maahanmuuttajat - hukkaan heitetty voimavara
Juhlapuheissa Suomeen kaivataan korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Todellisuudessa monet maahanmuuttajista ovat koulutettuja, mutta he eivät kelpaa töihin Suomessa.

[Pliers]

...teilent eveilebel...

HILARIOUS!!! 

Vehaskarillakin on vaikeuksia pokan pitämisessä. 

[JR]

Joo se eukko oli Taiwanista ja fiksu, ei sellaisia tänne haluta, vievät "meidän" miehet. Ensin opetteli kielen ja sitten meni Nokialle töihin. Pitää "olla nöyrä" ja yrittää kovasti, eikä "työnsaaminen ole suomalaisellekaan helppoa."
Kaverilla on noita kaukoidän naisia useampiakin töissä. Kuulemma järjestävät itse työtehtävänsä ja asiansa. Milloin joku lähtee pois, järjestävät toisen tilalle ja pitävät huolen, että huonoja työntekijöitä ei sille työmaalle edes oteta. Kaveri tykkää oikein kovasti.

[_w_]

Suomen elinkeinoelämä ei osaa hyödyntää Suomessa asuvia ulkomaisia työntekijöitä, sanoo toimittaja Aira Hirvaskari. Hän on tehnyt Elinkeinoelämän valtuuskunnalle Evalle aiheesta raportin Talent Available (Talenttia tarjolla), joka julkistettiin maanantaina.

Tähän on yksinkertainen ratkaisu. Toiseksi kieleksi hurripakon sijaan englanti.
Eiköhän ne ala löytään töitä joskus sitten parinkymmenen vuoden päästä.

[Veli Karimies]

Onko se tämä? On tämän aamun YLE1:n tuotos.
http://areena.yle.fi/video/1332597

Juuri hän.

[Tinden]

HOK-Elanto kurssittaa maahanmuuttajia kauppoihin/Taloussanomat

Oletko sinä tuleva alepalainen? Näin kysellään ilmoituksessa, jossa kerrotaan maahanmuuttajille tarkoitetusta rekrytointikoulutuksesta. Neljän ja puolen kuukauden jakso sisältää peruskoulutuksen asiakaspalvelutehtäviin, suomen kielen opintoja ja työharjoittelua Alepassa.

Työvoimahallinto rahoittaa koulutuksen, mutta HOK-Elanto sitoo omaa väkeään opastamaan ja valmentamaan osallistujia. Lisäksi se sitoutuu tarjoamaan harjoittelu- ja työpaikkoja kurssilaisille.

Henkilöstöjohtaja Antero Levänen HOK-Elannosta kertoo, että koulutus ei ole ilmaista kauppaketjullekaan. Hänen mukaansa sillä menee aika paljon aikaa ja vaivaakin kurssitukseen. Panostus kuitenkin kannattaa.

– Aiemmilta kursseilta olemme saaneet viimeisen päälle loistavia asiakaspalvelijoilta, sanoo Levänen.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/10/05/alepa-lupaa-toita-maahanmuuttajille/201013779/139

[Anssi Sarvi]

On aika itsestäänselvää, että huonosti englantia osaava suomalainen ei pääse semmoiseen työhön, missä hyvä englanninkielen taito on välttämätön. Ihan yhtä itsestäänselvää pitäisi olla se, että huonosti suomea osaava maahanmuuttaja ei pääse semmoiseen työhön, missä hyvä suomenkielen taito on välttämätön.

[JR]

Sellainen huolestuttava juttu on olemassa, että monet vanhukset kieltäytyvät menemästä ulkomaalaustaustaiselle lääkärille näitten huonon suomenkielen takia. Varmaan se hyvä puoli on, että jonot lyhenevät, kun vanhukset kuolevat suosiolla.

[Iloveallpeople]

Suomi kouluttaa mutta ei työllistä

Suomalaiset menettävät vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, koska Suomessa koulutetut ulkomaalaiset eivät työllisty ja muuttavat muualle. Syinä tähän ovat muun muassa ulkomaalaisia kohtaan tunnetut ennakkoluulot sekä pikkutarkka takertuminen kielivaatimuksiin ja byrokratiaan.

Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) julkisti maanantaina raportin, jossa kuvataan koulutettujen ja ammattitaitoisten maahanmuuttajien vaikeuksia työllistymisessä.

Suomi on ulkomaisten opiskelijoiden suosiossa, sillä Suomea pidetään ympäristöltään puhtaana huipputekniikan maana, jossa opetus on tasokasta. Vaihto-opiskelijat mukaan luettuina Suomessa opiskelee vuosittain noin 23 000 ulkomaalaista.

Ulkomaalaisten kouluttaminen ei ole halpaa. Viime vuonna Suomessa valmistui eri oppilaitoksista lähes 2 000 ulkomaalaista. Jos jokaisen opiskelijan koko opiskeluajan keskimääräisiksi kustannuksiksi lasketaan noin 30 000 euroa, se merkitsee vuosittain noin 57 miljoonan euron sijoitusta ulkomaalaisiin opiskelijoihin.

Kun ulkomaalaiset opiskelijat aikanaan valmistuvat Suomessa ammattiin, heille on tarjolla työpaikkoja vain muutamissa suuryrityksissä. Useimmissa töissä vaaditaan täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka pääosa työstä tehtäisiinkin englannin kielellä.

Yliopisto- tai ammattitutkinnon suorittaneet ulkomaalaissyntyiset nuoret ovat sitä työvoimaa, jota Suomeen juhlapuheissa toivotaan. He ovat koulutettuja, nuoria, työkykyisiä ja -haluisia ja jo kiinnittyneitä suomalaiseen yhteiskuntaan. Työhön päästyään he maksaisivat veroina takaisin koulutuksen kustannuksia, kuten suomalaissyntyiset opiskelutoverinsakin.

Työtä hakiessaan ulkomaalaissyntyiset Suomessa koulutetut ihmiset törmäävät paitsi ennakkoluuloihin myös suomalaisten omiin verkostoihin, jotka ovat peräisin jo kouluajoilta. Työpaikat annetaan mieluummin vaikka vähemmän koulutetuille suomalaisille kuin maahanmuuttajille.

Evalle raportin tehnyt, puoliksi ulkomaalaistaustainen toimittaja perääkin etenkin pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä asennemuutosta ulkomaalaissyntyisen osaavan työvoiman palkkaamisessa. Yritysten pitäisi pystyä näkemään ulkomaalaissyntyinen työntekijä apuna kansainvälistymisessä ja verkostoitumisessa.

Kun taantuma nykyisten arvioiden mukaan on taittumassa ja tulevan vuosikymmenen aikana työvoimasta poistuu kymmeniätuhansia ihmisiä enemmän kuin suomalaisia on kasvamassa työikään, kansainvälisesti suuntautuneet ammatti-ihmiset ovat kullan arvoisia.

Helsingin Sanomat

[Roope]

Kun ulkomaalaiset opiskelijat aikanaan valmistuvat Suomessa ammattiin, heille on tarjolla työpaikkoja vain muutamissa suuryrityksissä.

Ei pidä paikkaansa.

Useimmissa töissä vaaditaan täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka pääosa työstä tehtäisiinkin englannin kielellä.

Täysin huuhaaväite.

Yliopisto- tai ammattitutkinnon suorittaneet ulkomaalaissyntyiset nuoret ovat sitä työvoimaa, jota Suomeen juhlapuheissa toivotaan. He ovat koulutettuja, nuoria, työkykyisiä ja -haluisia ja jo kiinnittyneitä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Nimenomaan juhlapuheissa, ei käytännössä. Vastavalmistuneilla ei välttämättä ole vielä lainkaan työkokemusta omalta alaltaan tai ylipäätään suomalaisesta työelämästä. En myöskään allekirjoittaisi läheskään kaikkien kohdalta tuota kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Monilla ei ole alunperinkään aikomusta jäädä tänne, vaan he käyttävät hyväkseen ilmaisen koulutuksen ja siirtyvät eteenpäin.

Työtä hakiessaan ulkomaalaissyntyiset Suomessa koulutetut ihmiset törmäävät paitsi ennakkoluuloihin myös suomalaisten omiin verkostoihin, jotka ovat peräisin jo kouluajoilta. Työpaikat annetaan mieluummin vaikka vähemmän koulutetuille suomalaisille kuin maahanmuuttajille.

Verkostojen luominen jo opiskeluaikana ja niissä luoviminen on olennainen osa korkeakoulutettujen ammattitaitoa kaikkialla maailmassa. Ilmankin voi pärjätä, mutta hyvät kontaktit ja suosittelijat ovat kullanarvoisia. Pelkkä CV on sitä hyödyttömämpi, mitä korkeammalle mennään.

[Sanglier]

Nyt head hunterit hox: Pohjois-Karjalan rasismiketjusta löytyy lieksalaistunut Ali joka aikoo mennä aikuisten peruskouluun. Nyt katiskat veteen ettei kultamuna ui karkuun n. 10 vuoden kuluttua, hankittuaan keskivertosuomalaisen 16-vuotiaan koulutustason. Ja mitkä verkostot! Kielitaitoakin löytyy nimestä päätellen.

[Ammadeus]

Minä en oikein usko, että liikeyritys jättäisi käyttämättä yrityksen kannalta parasta työntekijää. Vai tarkoittaako tuo sitä, että ulkomaalaisten osaamista, esimerkiksi kamelin lypsämistä tai paimentamista, ei osata käyttää yhteiskunnassamme hyväksi.
Lisäksi olemme monissa vertailuissa kärkipäässä koko maailmassa ilman näitä kamelispesialistejakin.

Rullaportaiden tarkkailu ostarilla,talkoo työllä tämänkin hoitavat.
Tai siis,maksaahan valte apurahaa.

[Oho]

Ehkä vuosi pari sitten Hesarissa siteerattiin muistaakseni juuri AMK:sta valmistuneiden maahanmuuttajien työllistymisongelmia selvittänyttä tutkimusta. Tosi vähälle huomiolle jäi työnantajapuolelta usein tullut kommentti hakijoiden liian suurista luuloista. He ihmettelivät kuinka monet juuri valmistuneet kilpailivat samoista paikoista pidemmälle koulutettuja useampia vuosia työelämässä olleita vastaan.

Mutta kuten sanottu, hiukan toi toiseuspalvonta, vaikka se saattaa olla tahatonta nyppii.

[jopparai]

Ehkä vuosi pari sitten Hesarissa siteerattiin muistaakseni juuri AMK:sta valmistuneiden maahanmuuttajien työllistymisongelmia selvittänyttä tutkimusta. Tosi vähälle huomiolle jäi työnantajapuolelta usein tullut kommentti hakijoiden liian suurista luuloista. He ihmettelivät kuinka monet juuri valmistuneet kilpailivat samoista paikoista pidemmälle koulutettuja useampia vuosia työelämässä olleita vastaan.

Mutta kuten sanottu, hiukan toi toiseuspalvonta, vaikka se saattaa olla tahatonta nyppii.

Olen törmännyt sivuavaan asiaan useasti. Olen työni puolesta joutunut olemaan tuotantolaitoksien käyttöönotoissa monessa maassa.
Paikallisissa on herättänyt kummastusta, että Suomalainen M.Sc ta B.Sc tasoinen insinööri touhuaa koneen kimpussa haalarit päällä. Muualla maailmassa saman koulutuksen omaavat kaverit käyttävät pukua ja solmiota työasuna.

Tätä kirjoittaessanikin viereisessä huoneessa on Sveitsiläinen insinööri kauluspaita päällä kirjoittamassa palaverimuistiota ja minä istun haalarit päällä ja tutkin tietokantoja.
Suomessa koulutetaan tekniselle alalle niin paljon insinööritason henkilöitä, että nimike on kärsinyt konkurssin.

Näillä ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulevilla on varmasti mielessä kotimaan, saman koulutuksen saaneen, asema tulevassa työpaikassa.

[Kaptah]

Tätä kirjoittaessanikin viereisessä huoneessa on Sveitsiläinen insinööri kauluspaita päällä kirjoittamassa palaverimuistiota ja minä istun haalarit päällä ja tutkin tietokantoja.  kirjoittelen Homma-foorumille

Sori 

[jopparai]

Tätä kirjoittaessanikin viereisessä huoneessa on Sveitsiläinen insinööri kauluspaita päällä kirjoittamassa palaverimuistiota ja minä istun haalarit päällä ja tutkin tietokantoja.  kirjoittelen Homma-foorumille

Sori 

OOPS, osu ja uppos 

[JoKaGO]

Tätä kirjoittaessanikin viereisessä huoneessa on Sveitsiläinen insinööri kauluspaita päällä kirjoittamassa palaverimuistiota ja minä istun haalarit päällä ja tutkin tietokantoja.  kirjoittelen Homma-foorumille

Sori 

OOPS, osu ja uppos 

Ennen sanottiin, että olen replikoimassa 

Mutta tosiaankin, insinööri, engineer, konemestari, on AINA ollut sellainen kaveri, joka on mennyt ensimmäisenä ihmettelemään, miksi jokin härpäke ei toimi. Ja sama kaveri on tiennyt tuosta härpäkkeestä kaiken, ihan kaiken, koska hän on ollut parin asentajan kanssa lenkkiavaimet kädessä tuota härpäkettä kokoamassa.
Suomessakin joskus vuonna kivi ja jäkälä alettiin arvostaa koulutusta niin, että insinööreistäkin tuli yllättäen valkokaulus-kraka-puku-miehiä. Ihan niinkuin nytkin, jos afrikkalainen koulutetaan Euroopassa koneenhoitajaksi, ja hän palaa kotiinsa, siellä odottaa vähintäinkin kyläpäällikön posti ja 15 jalkavaimoa.

[Maailmanmies]

Tätä kirjoittaessanikin viereisessä huoneessa on Sveitsiläinen insinööri kauluspaita päällä kirjoittamassa palaverimuistiota ja minä istun haalarit päällä ja tutkin tietokantoja.
Suomessa koulutetaan tekniselle alalle niin paljon insinööritason henkilöitä, että nimike on kärsinyt konkurssin.

Virkaveli siis.

Suomalainen insinööri on aina ollut haalarit päällä jos niin tarvitaan. Ei siinä ole mitään uutta. Käyttöönotot ovat tietynlaisten ihmisten puuhia jotka eivät todellakaan sovi kaikille. Suomessa koulutus on ollut hyvin pragmaattislähtöistä eikä kuten monessa muussa maassa keino ansaita tietty asema.
Organisaatiomme ovat aina olleet matalia ja tehokkaita. Insinöörejä todellakin koulutetaan liikaa, mutta ei niitä huonoja todellakaan päästetä maailmalle käyttöönottohommiin.

[jopparai]

Virkaveli siis.

Suomalainen insinööri on aina ollut haalarit päällä jos niin tarvitaan. Ei siinä ole mitään uutta. Käyttöönotot ovat tietynlaisten ihmisten puuhia jotka eivät todellakaan sovi kaikille. Suomessa koulutus on ollut hyvin pragmaattislähtöistä eikä kuten monessa muussa maassa keino ansaita tietty asema.
Organisaatiomme ovat aina olleet matalia ja tehokkaita. Insinöörejä todellakin koulutetaan liikaa, mutta ei niitä huonoja todellakaan päästetä maailmalle käyttöönottohommiin.

Suuresta koulutusmäärästä on varmasti ollut myös apua Suomen talouden nostossa. Johtajan posteja ei tietysti kaikille riitä, mutta hyvä koulutus auttaa kaiken tason töissä.

Luin tuon kirjoitukseni uudelleen ja selvennykseksi on sanottava, että pidän työstäni eikä tarkoitus ollut millään lailla valittaa Suomalaisen insinöörin asemaa.