2010-10-04 TE: Ota osaava maahan­muuttaja töihin

[Roope]

Raportissa sivutaan sitäkin, kuinka maahanmuuttajien työkulttuuri voi olla suomalaiseen itseohjautuvaan työtapaan verrattuna vanhanaikaista.

There is also the question of culture shock. Finnish employers
may feel unprepared to face different work ethics and methods
of communication. One of the benefits of turning to an expat
is that they are already far more integrated and familiar with
Finnish working life than people recruited directly from other
countries.

Finnish entrepreneurs who have already navigated these chal-
lenges say that it comes down to a question of leadership.
Foreigners may have certain expectations of how an employee-
employer relationship works, among other things. One exam-
ple of different working cultures is that Finnish employees are
usually used to working independently, without a lot of "inter-
ference" from their supervisor. However, for someone from
another working culture, this can be seen not as a vote of confi-
dence, but as neglect.

Asia yritetään kääntää vain johtamisen ongelmaksi, mutta miksi työantaja haluaisi palkata ihmisiä, joita pitää joka tilanteessa aktiivisesti johtaa ja valvoa? Se on järkevää vain silloin, jos ulkomaalainen on tarpeeksi halpa.

Aihetta sivuten Työelämä Pohjoismaissa -verkkolehdessä on muutama artikkeli pohjoismaisen kulttuurin eroista muuhun maailmaan.

Teema: Säilyykö luottamus lujana Pohjoismaissa?

Pohjoismaista mallia tavataan kuvailla yhteiskuntajärjestelmäksi, jossa on vahvat ammatti- ja työnantajayhdistykset, aktiivinen valtio sekä tiheä sosiaalinen turvaverkko. Mallin vieminen muihin maihin on kuitenkin vaikeaa erään kulttuurisen erityispiirteen vuoksi: Pohjoismaissa ihmiset luottavat toisiinsa erittäin paljon.

Pohjoismaat eroavat monin tavoin muusta Euroopasta ja maailmasta, mutta yhdessä asiassa ero näkyy kaikkein selvimmin. Tämä on todettu useita kertoja 57 maata kattavassa World Values Survey -arvotutkimuksessa, jossa on esitetty seuraava kysymys:

Oletko sitä mieltä, että useimpiin ihmisiin voi luottaa?

Pohjoismaat erottuvat joukosta, kun vastaajat jaetaan kahteen ryhmään eli niihin, joiden mukaan useimpiin ihmisiin voi luottaa tai joiden mukaan koskaan ei voi olla tarpeeksi varovainen.
[...]
Berliiniin WBC-instituutissa työskentelevä tutkija Jan Dehly on käynyt läpi 36 luottamukseen vaikuttavaa tekijää aina sisällissodasta kaupungistumiseen ja onnettomuusriskiin. Hän päätteli, että suuren luottamuksen kannalta tärkeitä tekijöitä on vain muutama. Esimerkkeinä niistä voidaan mainita etninen homogeenisuus, protestanttisuus, toimivat viranomaiset sekä vauraus ja samanaikainen tasa-arvoisuus.

– Luottamus on suurin silloin, kun nämä tekijät yhdistyvät, kuten Pohjoismaissa, Dehly kirjoittaa.
[...]
Hän ei allekirjoita väitteitä siitä, että luottamuksen edellytyksenä on etninen homogeenisuus tai että yhteiskuntien monietnisyys tekisi ihmisten välisestä luottamuksesta vähemmän todennäköistä.

– Asiaa on tutkittu paljon, ja tulokset ovat varsin ristiriitaisia. Maahanmuuton vähentämistä vaativat voisivat myös käyttää etnisen heterogeenisuuden vaikutusta luottamukseen lyömäaseena, hän sanoo.

– Pikemminkin on ehkä niin, että maahanmuutto lisää segregaatiota, joka taas on luottamuspulan varsinainen selitys. Silloin poliitikkojen tulisi vähentää segregaatiota eikä maahanmuuttoa.

Pohjoismaista luottamusta on vaikea viedä

– Yleinen perusajatus on, että yhteiskunnassa eläminen merkitsee itsestään selvää luottamista tiettyihin asioihin. Ei tarvitse pohtia, voiko johonkuhun luottaa, hän sanoo.

Luottamus on yksinkertaista: linja-autopysäkillä seisova on vakuuttunut siitä, että bussi tulee, ja puhelimella soittava odottaa saavansa vastauksen. Pohjoismaissa yhteiskunnan rakennusprojekti on paljolti perustunut tämän itsestään selvän luottamuksen ulottamiseen uusille alueille. Enää se ei kuitenkaan näytä kuuluvan kaikille kansalaisille: maahanmuuttajat jäävät sen ulkopuolelle ja nuorten on vaikeaa päästä sen piiriin, samoin kuin toiselta paikkakunnalta muuttavienkin.
[...]
Lagerspetz myöntää suhtautuvansa kehitykseen pessimistisesti. Jopa työntekijöiden suojaksi tarkoitettua lainsäädäntöä kierretään, ja rakennustyömailla pimeä työvoima on jokapäiväinen ilmiö.

Suomea vaivaa luottamuspula

Ruotsalaisen johtamiskulttuurin ydinperiaate on, että mikäli työntekijät saavat osallistua päätösprosessiin, he myös työskentelevät tehokkaammin ja valvontaa tarvitaan hyvin vähän. Yritysjohtajan ei itse tarvitse olla asiantuntija tai hallita ja valvoa yksityiskohtia. Ruotsalaisille yritysjohtajille on tärkeää antaa työntekijöille edellytykset suoriutua tehtävistään itsenäisesti. Eräs ruotsalaisista yritysjohtajista ilmaisi asian näin:

– Toteutustapa ei ole tärkeä. Tärkeintä on luovuus ja tuloksiin pääseminen. Kyse on luottamuksesta. Esimerkiksi meidän yrityksessämme kaikki yhteydet tiedotusvälineisiin on hajautettu. Kaikki projektinjohtajat saavat siis itse vastata viestinten esittämiin kysymyksiin.

Kiinalaisessa johtamiskulttuurissa hierarkia ja kontrolli ovat tärkeämpiä. Monissa yrityksissä "on vain yksi kynä", millä tarkoitetaan sitä, että yhdellä ainoalla henkilöllä on oikeus hyväksyä allekirjoituksellaan kaikki taloudelliset päätökset. Johtajien tulee olla osaavampia kuin työntekijöiden.

Kiinalaiset ja ruotsalainen johtamisperinne

Hän kuvailee kuntaansa myönteiseen sävyyn, vaikka mediassa kerrotaan usein suurista ongelmista, joita esiintyy etenkin Hovsjössä ja Ronnassa. Näillä alueilla yli 85 prosenttia asukkaista on ulkomaalaistaustaisia, ja niillä voi asua kokonaisen ihmisiän oppimatta lainkaan ruotsia.
[...]
Södertälje on teollisuuskaupunki, joten maahanmuutolla on pitkät perinteet. Kaupunkiin on asettunut eri kansallisuusryhmiä jo noin 40 vuoden ajan. Ensimmäisinä saapuivat suomalaiset. Heidän kohdallaan kyse oli työperäisestä maahanmuutosta, mutta sen jälkeen on tullut suuria pakolaisryhmiä. 2000-luvulla suurin pakolaisryhmä on ollut Irakin kristityt, ja kaupunkiin on tullut muutamassa vuodessa 6 000–7 000 irakilaista. Työpaikkojen ja asuntojen hankkiminen on kunnalle suuri haaste, ja tilanne on herättänyt kiinnostusta muuallakin. Kunnan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan perusviesti on, että irakilaisten joukkomaahanmuutto Södertäljeen on kestämätöntä ja että Yhdysvaltojen tulisi kantaa suurempi vastuu Irakin siviiliväestöstä. Puheenjohtaja suhtautuu kriittisesti myös Ruotsin pakolaispolitiikkaan, joka ei yritä saada useampia kuntia ottamaan vastaan pakolaisia.
[...]
Millä tavalla näin suuri maahanmuutto vaikuttaa Södertäljessä ihmisten väliseen luottamukseen sekä asukkaiden ja kunnan väliseen luottamukseen?

– Södertäljen eri ryhmien ja eri alueiden sisällä vallitsee vankka luottamus. Sen sijaan ei voi sanoa yleisesti, että eri ryhmien välinen luottamus olisi yhtä suuri. Päinvastoin – segregaatiota esiintyy paljon. Etniset ruotsalaiset seurustelevat pääasiassa keskenään, assyrialaiset keskenään ja syyrialaiset keskenään.
[...]
Kiinteistöyhtiö Telge Hovsjö perustettiin jo useita vuosia sitten. Tarkoituksena oli saada kuriin autojen polttelu ja muut pahasti segregoitunutta aluetta riivaavat ongelmat. Asukkaat olivat enemmistönä yhtiön hallituksessa, ja yhtiö ponnisteli tunnistaakseen levottomuuksien johtohahmot ja houkutellakseen heidät myönteisiin hankkeisiin. Alue on rauhoittunut, asukkaat osallistuvat enemmän ja yrityksessäkin työskentelee useita nuoria.
[...]
Anders Lago kertoo, että pakolaisille on pakko löytää oikeita työpaikkoja ja asuntoja, mutta on tärkeää, että toimenpiteet koskevat myös ruotsalaissyntyisiä. Telge Peabin työntekijöistä puolet on etnisiä ruotsalaisia, puolet maahanmuuttajia. Kokemus osoittaa myös, että kansallisuusryhmillä on taipumus muodostaa vahvoja yhteisöjä, ja silloin onkin syytä miettiä, miten kunnassa saadaan säilytettyä yhteenkuuluvaisuus ja halu toimia yhdessä yhteisen päämäärän puolesta.

Södertälje ja eriytyneen kunnan haasteet

[gloaming]

Ymmärsinkö nyt oikein että sinä pidät luonnollisena sitä että tietyn nimisiä nyt vaan syrjitään työhönotossa koska nimeen liittyy työnantajan mielessä "vähäpätöisiä epävarmuustekijöitä" täysin riippumatta hakijan yksilöllisistä ansioista tai kyvyistä?

Ilman muuta, ja kyse ei ole syrjinnästä, vaan rationaalisesta päätöksenteosta vajaiden tietojen vallitessa. On selvää, että jos koko elinikänsä johonkin yhteiskuntamalliin akkulturoitunut ja taannoin maahan saapunut henkilö ovat rekrytoinnissa vastakkain vastaavalla CV:llä, jälkimmäisellä täytyy olla jotain aivan erityistä tarjottavaa tullakseen valituksi (esim. olennaisesti matalampi palkkatoive). Työhönottaja pyrkii minimoimaan rekrytointiriskiä ja huomattava kulttuuriero on huomattava riski. Tämä vaikuttaa olevan aivan mahdoton asia käsitettäväksi henkilöille, jotka eivät ole koskaan rekrytoineet ihmisiä erityisesti omalla taloudellisella riskillä. Rekrytointi ei ole mitään "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" toteuttamista, vaan yritysten (strategista) toimintaa. Julkisen puolen suojatyöpaikat ovat luonnollisesti asia erikseen.

Kuriositeettina, noista viittaamistasi tutkimuksista otannaltaa suurimmassa (linkattu mm. Hommaan) maahanmuuttajataustaisen haastatteluun pääsemiseen vaikuttivat eniten maassa vietettyjen vuosien määrä sekä kyseisenä aikana hankittu työkokemus ja koulutus.

[Roope]

Ymmärsinkö nyt oikein että sinä pidät luonnollisena sitä että tietyn nimisiä nyt vaan syrjitään työhönotossa koska nimeen liittyy työnantajan mielessä "vähäpätöisiä epävarmuustekijöitä" täysin riippumatta hakijan yksilöllisistä ansioista tai kyvyistä?

En tiedä, mitä tarkoitat tässä yhteydessä "luonnollisella", mutta juuri näin tapahtuu ja sille on syynsä. Ilmiö on todellinen, eikä se katoa tai muutu paheksumalla, kiistämällä tai kauhistelemalla sen epäreiluutta. Taustalukemiseksi vaikkapa edellisen viestini artikkelit työkulttuurista ja luottamuksesta.

[gloaming]

Hyvä, olemme siis kaikki sitä mieltä että rekrytoinnissa ennakkoluuloilla ja myös rasismilla tai muukalaisvihamielisyydellä on vaikutuksensa joka vaikeuttaa työnsaantia. Ilmiö ei tosiaankaan katoa kauhistelemalla mutta ei se myöskään katoa sen olemassolo kieltämällä ja selittelemällä kuinka työnantaja kyllä palkkaa aina parhaan ja jos mamu ei saa töitä vika on kokonaan siinä että mamu sitä ja tätä ja mukana tulee koko suku jne.

Tietenkin rasismi voi vaikuttaa, samoin aiemmat positiiviset rekrytointikokemukset. Molemmat eräinä monista vaikuttavista asioista, joita ei ylipäätään pysty tarkoittamallasi tutkimusasetelmalla yksilöimään tai erottelemaan. Jos yhtään lohduttaa, myös suomalaiset törmäävät samaan ilmiöön hakiessaan työtä ulkomailla ulkomaisesta firmasta. Mikä ihmeen "koko suku"?

[Roope]

Hyvä, olemme siis kaikki sitä mieltä että rekrytoinnissa ennakkoluuloilla ja myös rasismilla tai muukalaisvihamielisyydellä on vaikutuksensa joka vaikeuttaa työnsaantia. Ilmiö ei tosiaankaan katoa kauhistelemalla mutta ei se myöskään katoa sen olemassolo kieltämällä ja selittelemällä kuinka työnantaja kyllä palkkaa aina parhaan ja jos mamu ei saa töitä vika on kokonaan siinä että mamu sitä ja tätä ja mukana tulee koko suku jne.

Ennakkoluulot ja -käsitykset tai yleistykset ovat ihan eri asia kuin rasismi tai muukalaisvihamielisyys. Miksi pitkät ihmiset saavat helpommin töitä ja parempaa palkkaa? Tuskin se johtuu lyhyiden ja keskipitkien vihaamisesta. Astrid Thorsin haastattelulausunnon mukaan tosin maahanmuuttajien suomalaisia korkeammat työttömyysluvut voi selittää yksinomaan työnantajien rasismi. Maahanmuuttajuus voi taustasta riippuen olla positiivinen tai negatiivinen tekijä, mutta usein se tarkoittaa työnantajalle lisävaivaa.

[Finka]

Hyvä, olemme siis kaikki sitä mieltä että rekrytoinnissa ennakkoluuloilla ja myös rasismilla tai muukalaisvihamielisyydellä on vaikutuksensa joka vaikeuttaa työnsaantia. Ilmiö ei tosiaankaan katoa kauhistelemalla mutta ei se myöskään katoa sen olemassolo kieltämällä ja selittelemällä kuinka työnantaja kyllä palkkaa aina parhaan ja jos mamu ei saa töitä vika on kokonaan siinä että mamu sitä ja tätä ja mukana tulee koko suku jne.

Ennakkoluulot ja -käsitykset tai yleistykset ovat ihan eri asia kuin rasismi tai muukalaisvihamielisyys. Miksi pitkät ihmiset saavat helpommin töitä ja parempaa palkkaa? Tuskin se johtuu lyhyiden ja keskipitkien vihaamisesta. Astrid Thorsin haastattelulausunnon mukaan tosin maahanmuuttajien suomalaisia korkeammat työttömyysluvut voi selittää yksinomaan työnantajien rasismi. Maahanmuuttajuus voi taustasta riippuen olla positiivinen tai negatiivinen tekijä, mutta usein se tarkoittaa työnantajalle lisävaivaa.

Sanoisin vastaan hieman voimallisemmin. Samaan kultuuriin kuuluvat ymmärtävät suuremmalla todennäköisyydellä toisensa oikein ja ymmärtävät mihin ovat sitoutumassa. Saman kielen ja kultuurin jakavat ihmiset todennäköisesti kommunoivat sujuvammin ja virheitä sattuu näin pienemmällä todennäköisyydellä. Riskien minimoiminen on järkevää silloin kun muut tekijät voidaan sulkea pois ja muulloinkin kriittisissä toiminnoissa riskittömämpi vaihtoehto saattaa olla yritykselle halvempaa parempi. Analogiana voidaan tarkastella auton hankkimista, Honda on useimmiten kalliimpi mutta riskittömättämänä saattaa pitkällä tähtäimella tulla halvemmaksi.

[Sivulause]

Jos yrittäjä omalla riskillään palkkaa työntekijän, luonnollisesti hän valitsee tehtävään oman näkemyksensä mukaan parhaiten soveltuvan henkilön. Jos työntekijäehdokas ei herätä luottamusta esim. huonon kielitaidon takia, se on harmi. Kompentenssia varsinaiseen työhön ei välttämättä kielitaidolla mitata, kyseessä voi todellakin olla vaikka kuinka hyvä tekijä, mutta jokainen joka on työtä hakenut tietää, että työhaastattelussa ei mitata osaamista, vaan sitä kuinka saat itsesi, persoonasi ja kuvitellun osaamisesi myytyä. Joissain tapauksissa työnantajakaan ei osaa erottaa hänen kannaltaan parasta tekijää, mutta se on sitten työnantajan häpeä.

Vähän sama asia kuin naisen iskeminen baarista. Vikaa olla olosuhteissa, pukeutumisessa, omassa käytöksessä tai vaikka missä. Nainenkaan ei välttämättä tiedä kuka sulhokandidaatti parhaiten täyttäisi hänen vaatimuksensa. Joka tapauksessa se on tuo nainen, joka sen päätöksen tekee. Tuolla päätöksellä ei ole valitusoikeutta, eikä ole olemassa mitattavia ominaisuuksia jotka sulhon pitäisi täyttää.
Tutkintojen, työkokemuksen, verkostojen ja osaamisen jälkeenkin se on se ihminen, jonka sinä palkkaat/valkkaat, eikä sitä päätöstä pelkät muotoseikat voi sanella. Tässä mielessä, toki työnantajasta riippuen, eri kulttuuripiiristä tuleva/erikielinen hakija on yleensä altavastaajan asemassa.

Työnhakijan kannalta tähän on onneksi olemassa helppo lääke. PRH:n lomakkeet Y1- Y3.

[Tommi Korhonen]

Vaikka onkin sääli että ennakkoluulot voivat olla esteenä paremman palkkaamiselle, niin yllä onkin hyvin tullut esitetyksi se että myös kulttuuri vaikuttaa, ei vain paperit. Uskon ainakin että pystyn helpommin puhumaan ongelmanratkaisutavoista Tepon kuin Ahmedin kanssa. Tämä ilmiö näkyy jo Keski-Euroopan kansoihin katsottuna, jopa niihin tehokkaisiin ja järjestelmällisiin saksalaisiin verrattuna.

Sitäpaitsi, juna kulkee joskus toiseenkin suuntaan. Tiedän firman jossa palkataan todennäköisemmin virolainen kuin suomalainen, ihan pysyviin työsuhteisiin suomalaisella työehdoilla. Koska aiemmin on alan suomalaiset työntekijät osoittautuneet junteiksi ja joustamattomiksi ja tarpeen vaatiessa (liiton käskiessä) firmansa rampauttaviksi. Aika kovaa peliä sekin on, mutta tuossa se kulttuurikehys vaikuttaa.

[Octavius]

Mikä asiassa on niin vaikeaa?

Työnantaja palkkaa kenet haluaa palkata. Yllättäen työsuhde solmitaan useimmiten sellaisen henkilön kanssa, josta työnantaja arvioi saavansa itselleen suurimman arvon. Tähän rekryvaiheessa arvioituun arvoon liittyy taas varmaan tuhatmäärin muuttujia, joista jokin kuvitteellinen ihonväri tai etnisyys ovat täysin toissijaisia.

Jos työsuhdetta ilman jääneet ovat arvokkaimpia liiketoiminnan menestyksen kannalta, heidät palkataan jonnekin muualle tai he perustavat oman yrityksen.

Sitä kutsutaan markkinataloudeksi. Olen elänyt sellaisessa käsityksessä, että se on vielä laillista Suomessa, vai onko?

[Finka]

Tässä saa sellaisen kuvan, että etnisyys ei yllä ihonväriä syvemmälle. Jos tämä etnisyys on siis vain hauskaa monivärisyyttä, niin värjätään joka kymmenes suomalainen siniseksi niin saadaan edullisesti väriä katukuvaan.

Oikeasti, olen jakanut keittiöni kymmenien etnisyyksien edustajien kanssa ja eri aaltopituudella oleminen on varsin suuri riesa pitkän päälle ( siis ensimmäisten "kuinka jännää"-päivien jälkeen). Ymmärrän ja jaan huolen siitä, ettei ulkomaalaisia oteta yksilöinä. Yleensä kokemus vain antaa hyvän ennusteen tulevasta ja ainakaan minä en jaksa suvaitsevaisuusleikkejä arkipäivinä ja työaikana. Katsotaan, jos joskus sunnuntaisin.

[Roope]

Nyt ei tavallisesta poiketen yritetäkään kieltää että ulkomaalaisten olisi vaikeampaa saada töitä työnantajan ennakkoluuloista johtuen, nyt nämä ennakkoluulot on käännetty hyveeksi. Esitätte että työnantajalle on kannattavaa olla ennakkoluuloinen, koska mahdollisesti eri kulttuurista tulevan kanssa voi olla hankalampaa. Ja tämä siis täysin siitä yksilöllisestä hakijasta riippumatta. Koska Karimit ja Victoriat nyt vaan jotenkin kummasti edustavat viiteryhmiään vaikka suomalaiset ovat kaikki yksilöitä.

Mitä kulttuurisiin eroihin muuten tulee, niin uskoisin että sieltä Sorbonnesta valmistuneen Karimin kanssa tulee ihan yhtä hyvin juttuun kuin Jeaninkin. Mutta sitähän ei tietenkään saa koskaan selville jos Karimia ei nimen perusteella edes kutsu haastatteluun...

Joidenkin ulkomaalaisten (tuskin kuitenkaan Fazerin, Finlaysonin tai von Bonsdorffin) on vaikeampaa saada töitä, mutta se voi olla tai voi olla olematta perusteltua, koska työnantaja tekee päätöksensä epätäydellisen tiedon varassa. Pelataan oletusarvoilla ja päätös voi olla myös huono. Työnantajalla ei ole käytettävissä kaikkea olennaista tietoa, ja siksi näennäisen epäolennaisetkin asiat voivat yksittäisissä tapauksissa korostua. Tämä ei koske vain maahanmuuttajia, sillä tällaisia asioitahan on lukematon määrä. Tätä on turha nähdä hyveenä tai paheena, eikä tähän ainakaan tarvita mitään rasismiselitystä.

Ei varmaan ole kivaa Sorbonnesta valmistuneelle Karimille (tai Jarkolle), jos hän ei pääse heti haastatteluun, mutta toivottavasti hän ymmärtää taustalla vaikuttavan mekanismin, jotta voi parantaa mahdollisuuksiaan. Ja jos kuilu maahanmuuttajien todellisen ja oletetun kyvykkyyden välillä on suuri esimerkiksi joidenkin työnantajien puutteellisen kulttuurivaiston vuoksi, niin sittenhän kenttä on vapaa sellaisille toimijoille, jotka nappaavat nämä kyvykkäät maahanmuuttajat hommiin. Sellainen työnantaja, joka tekee ennakkoluuloisuutensa tai rasisminsa vuoksi jatkuvasti epäonnistuneita päätöksiä ei tule kilpailussa pärjäämään.

Vaikeaa sen sijaan voi olla työnsaanti jos nimi viittaa työhönottajan mielessä johonkin kuviteltuun etnisyyteen josta työhönottajan ennakkoluulot ovat negatiiviset. Täysin riippumatta hakijayksilön yksilöllisistä ominaisuuksista.

Täällä joskus aiemmin lainatussa tutkimuksessa maahanmuuttajan piti lähettää muistaakseni puolet enemmän hakemuksia, että pääsi haastatteluun. Tämä osoittaa, että tausta vaikuttaa. Maahanmuuttaja joutuu näkemään enemmän vaivaa, mutta tie ei ole kokonaan pystyssä. Etenkin korkean työttömyyden aikana työnantaja voi karsia hakemuksia kovalla kädellä ja oletettu maahanmuuttajatausta on harvoin mikään meriitti.

[Luotsi]

Jos työnantaja palkkaa heikosti tuottavia työntekijöitä vaikkapa vain etnisyyden perusteella, ko. yritys joutuu huonompaan kilpailuasemaan kuin kilpailija joka ei etnisyydestä välitä. Ennen pitkään heikosti tuottavia työntekijöitä palkannut yritys poistuu markkinoilta luonnollista tietä.
Problem solved, mitään lakeja tms yhteiskunnan väliintuloa ei tarvittu!

[VeePee]

Miksi suomalaisia pitää syyllistää tässä(kin) asiassa? Miksei Victoria syyllistä kotimaataan, joka ei ole työllistänyt häntä? Ovatko suomalaiset syyllisiä aina?

Ja taitaa Vickyltä unohtua se, että hän sai täällä paskasuomessa ihan ilmaisen koulutuksen. Ja varmasti Moldoviassa arvostetaan kansainvälisyyttä, joten tottahan sieltä töitä löytyy Suomalaisen kulttuurin ja kielen tuntijalle. Ihme ruikutusta kyseiseltä mimmiltä.

[Jeremias]

Ehkäpä kyse on niinkin yksinkertaisesta asiasta, että työperäiselle maahanmuutolle ei oikeasti ole tarvetta. Kuinka vaikeaa voi olla päättäjien ymmärtää, että jossain on vikaa kun haalitaan tuhansittain vierasperäisiä moniosaajia jotka Suomeen päästyään jäävät kortistoon ruikuttamaan.  Jos yrityksillä olisi tarvetta valtavalle määrälle eri maista tulevia moniosaajia, yritykset luultavasti houkuttelisivat nämä ihmiset tekemään töitä ja asumaan Suomeen. Mamu-moniosaajatyövoimalle on tarvetta vain hyysääjien päiväunissa ja utopioissa.

[Octavius]

Mikä asiassa on niin vaikeaa?

Työnantaja palkkaa kenet haluaa palkata. Yllättäen työsuhde solmitaan useimmiten sellaisen henkilön kanssa, josta työnantaja arvioi saavansa itselleen suurimman arvon. Tähän rekryvaiheessa arvioituun arvoon liittyy taas varmaan tuhatmäärin muuttujia, joista jokin kuvitteellinen ihonväri tai etnisyys ovat täysin toissijaisia.

Paitsi että tutkimusten mukaan se ei ole toissijaista. Lähettämällä tismalleen samat paperit eri nimillä on selvitetty että etnisyys, tai kuviteltu sellainen, vaikuttaa haastattelukutsujen määrään.

Mutta ei tässä mitään sinänsä vaikeaa ole. Vaikeaa sen sijaan voi olla työnsaanti jos nimi viittaa työhönottajan mielessä johonkin kuviteltuun etnisyyteen josta työhönottajan ennakkoluulot ovat negatiiviset. Täysin riippumatta hakijayksilön yksilöllisistä ominaisuuksista.

Öh.

Olisitko ystävällinen ja näyttäisit kyseiset tutkimukset. Otaksun, että viittaat siihen jo kuuluisaksi tulleeseen Ruotsissa tehtyyn Ahmed-tutkimukseen?

Ainakin tiedän sen faktan, että tunnen satoja yrityksiä ympäri Eurooppaa ja en ole koskaan tavannut edes mitään tuohon suuntaan viittaavaa. Todella kummallinen ja täysin naurettava väite.

Jos ahmed perälähiöstä ei saa töitä ja pertti posiolta ei saa töitä, niin se että ahmed perälähiöstä jää ilman työpaikkaa on siis ahmedin etnisyyden syy?

Herätkää nyt Vihreät oikeasti noista houreistanne. Tämä on oikea maailma.

Onhan siinä kestämistä, todellisuus, maailma ja kaikkea. Voivoi - ei kai muuta kuin osaa ottaa.

[Luotsi]

Koko tuo itkeminenhän on täysin epäloogista: koska karjuva työvoimapula on aivan just nurkan takana, tottakai kaikki halukkaat työllistyvät ihan kohta kykyjensä mukaisesti. Ihan ennenaikaista vauhkoamista siis 

[Roope]

Noista nimitutkimuksista aikaisempia ketjuja:
2010-04-01 HS: Tutkimus: Ranska syrjii islamia enemmän kuin ihonväriä
2009-10-23 Taloussanomat: Väärä nimi sulkee ovet
2009-06-29 Englanti: Hallitus etsii rasismia.
2009-05-21 Tutkimus Kanadassa: Länsimaisesta nimestä hyötyä työnhaussa

Ei kannata kieltää tuollaisen tilastollisen ilmiön olemassaoloa. Nimi, osoite, opiskelupaikka, ikä, siviilisääty, kaikki mahdollinen vaikuttaa käsitykseen ennestään tuntemattomasta ihmisestä. On sitten ihan eri asia, mistä se milloinkin johtuu ja miten siihen tulisi suhtautua.

[Simo Hankaniemi]

Ulkomaalainen voi olla yhtä hyvä tai parempi työntekijä kuin jokin suomalainen, mutta se ei vielä riitä syyksi palkkaamiseen. On erittäin rasittavaa olla yhteisössä, jossa on useampia huonosti tai hiukan puutteellisesti kieltä osaavia henkilöitä. Asioiden hoito menee jankkaamiseksi ja väärinkäsitysten selvittelyksi. Viihtyvyys heikkenee ja sitä myöten alkavat tuloksetkin heikentyä. Ulkomaalaiset alkavat selitellä, että heille kuuluisi oikeastaan paljon parempi asema ja palkka, ihmetellään miksi suomalaiset eivät puhu tulokkaan kieltä jne. ad infinitum. Joku alkaa kuvitella, että häntä luullaan "vakoojaksi" yms.

Se nyt on vain niin, että samanlaiset pelaavat parhaiten keskenään. Oman etnoksen rajojen ulkopuolelle pysyvästi meneminen tietää usein ongelmia niin henkilölle itselleen kuin myös vastaanottavalle yhteisölle. Se on aivan sama kuin jos siirtäisi jääkarhun pohjoisnavalta pingviinien joukkoon etelänavalle tai päin vastoin. Parempi että jokainen moniosaa ihan siellä omassa pilttuussaan. Moni ulkomaalainen lähtee Eurooppaan seikkailemaan nähtyään savimajassa usalaisia pornofilmejä ja kuvitellen, että paratiisi aukeaa. Mutta se ei vaan aukea ja sillä sipuli.

[Tommi Korhonen]

Paitsi että tutkimusten mukaan se ei ole toissijaista. Lähettämällä tismalleen samat paperit eri nimillä on selvitetty että etnisyys, tai kuviteltu sellainen, vaikuttaa haastattelukutsujen määrään.

Ymmärrän että olet tietyistä epäloogisuuksista huolissasi.

Mutta ne paperit eivät ole yhteneviä. Niissä on eri nimi. Ja se nimi on jonkinlainen tiedonmurunen. Huono kyllä. Mutta on silti.

Voihan se työnantaja esimerkiksi olla sitä mieltä että oman maansa kansalaisille pitäisi saada töitä. Onko tämä kiellettyä? Entäpä jos se työhönottaja onkin kovasti multikulttuurisen työpaikan edusta ja ottaa mieluummin Ahmedin, onko sekin kiellettyä? Voihan sillä työhönottajalla olla ennakkokokemusta ramadanin ajan työskentelystä. Tai Matin krapula-aamuista.

Nyt sitten se hyvä kysymys: miksi tuota ongelmaa ei tunnu olevan John Smith nimisillä ihmisillä? Tai jos on, niin miksi heitä sorretaan kun he eivät olekaan (oikealla tavalla) väärän värisiä?

Ja miksi esimerkiksi Vera on saanut koko ajan työpaikkoja. Kertoi kerran täällä että työpaikan loputtua maahanmuuttovirasto (joku) alkoi kyselemään viisumin oikeutusta. Ja kahdessa viikossa Vera sai uuden työpaikan. Sorrettiinko häntäkin?

Jos oletat että Vera on jotenkin poikkeus, niin mitä hänessä voi olla työnantajaa kiinnostavaa? Entä mitä hänen tarvitsee kompensoida sillä poikkeavalla kiinnostavuudella?


Kyllä silti saa(t) esittää epäloogisuuksista huolestumista. Sellaiset ovat minustakin Homman yksi isoja ongelmia. Mutta vänkääminen on tietysti laji jota en tässä ymmärrä. Kaikilla ihmisillä on jotain syitä toimintaansa, myös sillä myyttisellä työhönottajalla. Mikähän syy kmruuskalla mahtaa olla vängätä täällä? Mikä on se henkilökohtaisesti saavutettava hyöty? Vielä antaumuksella. Eikö elämä olisi helpompaa jos keskittyisit vaikka teen juomiseen?

[BeerBelly]

Yleensä maahanmuuttajille käy Suomessa kuten moldovalaiselle Victorialle.

Victoria on juuri saanut valmiiksi kauppatieteiden opintonsa Lappeenrannan teknillisesä yliopistossa. Hän puhuu täydellistä venäjää ja englantia, osaa hyvin suomea ja tuntee suomalaisen kulttuurin. Hän haluaisi jäädä töihin Suomeen.

Puolen vuoden kuluttua Victoria luovuttaa. Yksikään työnantaja ei ole kiinnostunut hänen osaamisestaan. Victorian on pakko palata takaisin Moldovaan.

Samaan aikaan kaikki juuri valmistuneet suomalaiset saivat heti oman alansa töitä. Jopa Savon murretta puhuvat

Moni näkee maahanmuuttajat yhtenä, yhtenäisenä joukkona. Keskustelupalstojen irvikuva maahanmuuttajasta on kielitaidoton, huonosti koulutettu vetelehtijä, joka tulee Suomeen vain väärinkäyttämään sosiaaliturvaa.

Mutta onneksi Suomen media tietää että kaikki maahanmuuttajat ovat korkeasti koulutettuja, osaavat vähintään viittä kieltä täydellisesti eivätkä koskaan elä sosiaaliturvan varassa. Hei, osaan mäkin leimakirvestä heiluttaa!

Kuva ei tee oikeutta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suurelle enemmistölle. Vielä pahemmin se leimaa ja runtelee muita Suomeen saapuvia maahanmuuttajia.

Ei muuta kuin faktaa pöytään. Mikä on pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden keskimääräinen koulutustaso ja kielitaito? Kuinka suuri osa elää sosiaaliturvan varassa?

[Lauttasaaren Emiiri]

Victorialla on vielä yksi työllistämistä heikentävä tekijä, nimittäin sukupuoli. Hänestä oletetaan että hän seuraavan parin vuoden sisään kuitenkin paukahtaa paksuksi ja sehän aiheuttaa lisäkustannuksia. Tätähän ei saisi kysyä haastattelussa, joten joko asia silti kysytään (ja haastattelija olettaa negatiivisen vastauksen olevan valetta) tai sitten suoraan tehdään tämä päätelmä.

Jos samaisesta opinahjosta valmistuneella han-suomalaisellakin naispuolisella (lisättynä työkokemuksella) työnhakijalla on vaikeuksia löytää töitä, niin ei se ole mitenkään ihmeellistä että ongelmia on muillakin. Tällä hetkellä monia tehtäviä kohtaan hakijoita on satoja per tehtävä, joten se että kukaan ei ole pelkästään kansainvälisyysaspektin nojalla saa yöpaikkaa, ei ole mikään ihme. Monella suomalaisella korkeasti koulutetulla on suunnattomia vaikeuksia löytää koulutustaan vastaavaa työtä.

[skrabb]

Ykkösen aamutv:ssa haastateltiin juuri äsken EVA:n raportin kirjoittajaa Aira Vehaskaria ja Nokialla työskentelevää erittäin fiksun tuntuista Taiwanista Suomeen perheensä kanssa tullutta naista.

Meinasi taiwanilaisnainen vesittää koko jutun, kun kehtasi sanoa, että suomen kieltä on tärkeää osata jo työpaikan sosiaalisen kanssakäymisenkin takia, vaikkei sitä itse työssään juurikaan tarvita.
Rouva oli itse opiskellut aktiivisti suomea.
"Olemmehan Suomessa."
Kehuipa hän myös työvoimavirastoja, kuinka sieltäkin apua ja neuvoja saa.

Jotenkin tuntui siltä, ettei haastattelu mennyt ihan suunnitellun mukaisesti l. ulkomaalaissyntyinen ei haukkunutkaan Suomen systeemiä ja siihenpä päättyikin ko. rouvan haastattelu ja loppuaika menikin Vehaskarin valitukseen siitä, kuinka täällä ulkkisten on vaikeata työllistyä ja suomalaiset verkostoituvat keskenään & antavat duuneja suosikilleen etc.

Kannattaa katsoa, kun tulee YLE areenaan.

[normi]

Ja jälleen mokutuksen tuotti NAINEN. Selvästi sukupuolisidonnaista, joten tulee väkisin mieleen psykologiset tekijät ja näiden naisten omat tarpeet, kuten hyysäys, holhous, pelastaja, äitihahmo ym. objektiivista näkemystä rajoittavat tunteet ja tunnetilat ja asenteet.

Tuosta edellä olevasta käy mielestäni ilmi, että Aira Vehaskari lähtee "faktasta", että maahanmuuttajia syrjitään satavarmasti ja mikään päinvastainen tieto ei tätä "faktaa" SAA kumota.

Kun lähtökohta on siis asenteellisen rasistinen (suomalaisia työnantajia kohtaan) niin valheellinen viesti onkin looginen lopputulos.

[CaptainNuiva]

Ykkösen aamutv:ssa haastateltiin juuri äsken EVA:n raportin kirjoittajaa Aira Vehaskaria ja Nokialla työskentelevää erittäin fiksun tuntuista Taiwanista Suomeen perheensä kanssa tullutta naista.
Meinasi taiwanilaisnainen vesittää koko jutun, kun kehtasi sanoa, että suomen kieltä on tärkeää osata jo työpaikan sosiaalisen kanssakäymisenkin takia, vaikkei sitä itse työssään juurikaan tarvita.
Rouva oli itse opiskellut aktiivisti suomea.
"Olemmehan Suomessa."
Kehuipa hän myös työvoimavirastoja, kuinka sieltäkin apua ja neuvoja saa.
Jotenkin tuntui siltä, ettei haastattelu mennyt ihan suunnitellun mukaisesti l. ulkomaalaissyntyinen ei haukkunutkaan Suomen systeemiä ja siihenpä päättyikin ko. rouvan haastattelu ja loppuaika menikin Vehaskarin valitukseen siitä, kuinka täällä ulkkisten on vaikeata työllistyä ja suomalaiset verkostoituvat keskenään & antavat duuneja suosikilleen etc.
Kannattaa katsoa, kun tulee YLE areenaan.

Juu,huomasin saman että pikahaastattelu ikään kuin putosi raiteiltaan;D

Pidän korkean työttömyyden oloissa käsittämättönä sitä että valitetaan olevan ikään kuin suomalaisen kulttuurin syytä että vain ulkomaalaisten on vaikea työllistyä.
Ihan yhtä hyvin voisivat valittaa sitä että systeemi on mätä kun pilvisellä säällä aurinko ei paista ulkomaalaisille.

[normi]

Noista nimitutkimuksista aikaisempia ketjuja:
2010-04-01 HS: Tutkimus: Ranska syrjii islamia enemmän kuin ihonväriä
2009-10-23 Taloussanomat: Väärä nimi sulkee ovet
2009-06-29 Englanti: Hallitus etsii rasismia.
2009-05-21 Tutkimus Kanadassa: Länsimaisesta nimestä hyötyä työnhaussa

Ei kannata kieltää tuollaisen tilastollisen ilmiön olemassaoloa. Nimi, osoite, opiskelupaikka, ikä, siviilisääty, kaikki mahdollinen vaikuttaa käsitykseen ennestään tuntemattomasta ihmisestä. On sitten ihan eri asia, mistä se milloinkin johtuu ja miten siihen tulisi suhtautua.

No tähänhän pitää suhtautua ihan positiivisesti, koska se on luonnollista ja järkevää että sovelletaan ennakkotietoja eri kulttuureista, niin potentiaalisia ongelmia voidaan välttää. Stephen Elopin tapauksessa vältettiin suomalaisten jäykkyys ja luontainen pidättyvyys (kulttuurisia erityispiirteitä, ehkä jopa geneettisiä). Lontoon pörsissä haastateltu talousoimittaja (ulkomaalainen) katsoi, että pidättyvän suomalaisen sijasta Elop tuo uutta ilmettä Nokiaan. Siis ennakkotieto suomalaisista johti rasistiseen päätökseen valita sujuvampi kanukki. Mielestäni Nolian rasistinen johtajavalinta oli pelkästään hyvä asia, jossa toteutettiin juuri noita "kauhisteltuja" ikiaikaisia kriteereitä, joista ei koskaan päästä eroon eikä pidäkään.

Pärstäkerroin, pukeutuminen, nimi, tekorusketus, kaikki KERTOVAT tarinaa hakijasta. Katsokaa naisten muotiohjelmia, joissa haetaan uutta ilmettä rajuinkin keinoin, jotta nainen saisi sitä itsetuntoa ja kappas ympäristö alkaakin upgreidattua naista pitämään uskottavampana myös työssään.

Korelaisilla kaiketi on amerikassa hyvä maine työntekijöinä, sen sijaan latinoilla ei niinkään. Etnisten ryhmien on ANSAITTAVA maineensa, eli sitä niittää mitä kylvää myös työmarkkinoilla.

Isien pahat teot kostautuvat kolmanteen polveen, näin se menee.

p.s. Työnantajalla tulee olla täysi oikeus kenet parhaaksi katsoo, jos kilpailevat firmat A palkkaa keskiverto Pekan ja B huippuosaaja Abdullahin, niin silloinhan firma B menestyy paremmin ja palkkaa menestyksen myötä ehkä Abdullahin serkun Osaman. Sen sijaan Pekka voi menettää kilpailussa työpaikkansa, kun firma A tajuaa ahdingossaan potentiaalin Igorissa. Markkinat siis hoitavat lopulta parhaat voimat oikeisiin töihin.

p.p.s Thorsin ja koplattarien kauhukuva on, että Pekka saattaa sittenkin olla se huippuosaaja ja Abdullah vain pikkaisen hyvä.

[Vera]

Voihan se työnantaja esimerkiksi olla sitä mieltä että oman maansa kansalaisille pitäisi saada töitä. Onko tämä kiellettyä? Entäpä jos se työhönottaja onkin kovasti multikulttuurisen työpaikan edusta ja ottaa mieluummin Ahmedin, onko sekin kiellettyä?

On toki kiellettyä, molemmat.

Ja miksi esimerkiksi Vera on saanut koko ajan työpaikkoja. Kertoi kerran täällä että työpaikan loputtua maahanmuuttovirasto (joku) alkoi kyselemään viisumin oikeutusta. Ja kahdessa viikossa Vera sai uuden työpaikan. Sorrettiinko häntäkin?

Jos oletat että Vera on jotenkin poikkeus, niin mitä hänessä voi olla työnantajaa kiinnostavaa? Entä mitä hänen tarvitsee kompensoida sillä poikkeavalla kiinnostavuudella?

Voin suoraan sanoa että minussa ei ole mitään poikkeavaa kiinnostavuutta, tai jos on niin se ei ole sellaista mistä työnantajat kiinnostuu.

Mielenkiintoistä uutisointia muuten - luin sen raportin itse, ja siellä ihan suoraan arveltiin Viktorian suurimmaksi ongelmaksi se, että hän on valmistunut vuonna 2009, jolloin kaikkien on ollut vaikea saada töitä.

Aitoa syrjintää voi olla ihan hyvin olemassakin, mutta mun on vaikea uskoa että se olisi pääasiallinen syy työllistymisongelmiin. Ihmisellä on taipumus etsiä töitä kunnes se löytää sen, ja vaikka joku tutkimus osoittaisi että maahanmuuttaja saa töitä lähetettyään 12 hakemusta kun samalla koulutuksella, kokemuksella ja kielitaidolla työtä hakeva suomalainen joutuu lähettämään vain 10 hakemusta, se ei vielä yleensä pidä ihmisiä pois työmarkkinoilta.

Omassa tapauksessani tässä vaiheessa toki auttaa myös se, että mun CV:sta ei yleensä enää näy että olen ulkomaalainen enkä vain suomalainen jolla on hassu sukunimi. Karu totuus toki selviää heti haastattelussa aksentista, ja siihen sinun mainitsemaasi aikaan myös siitä että jouduin hakemaan oleskelulupia, mutta siinä vaiheessa haastattelija myös näkee että ihan oikeasti osaan suomea ja tunnen suomalaista työelämää yms.

Muttei sen ensimmäisenkään työpaikan löytäminen aikanaan ollut vaikea.

Pari juttua maahanmuuttajien työnsaantivaikeuksista:

- Maahanmuuttajien koulutusjakauma on eri kuin suomalaisten. En siis tarkoita lukutaidottomia yms. vaan sitä että esim. suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten pääainejakauma on eri kuin suomalaisten. En usko että sekään vaikuttaisi niin paljon, mutta minkä tahansa järkevän tutkimuksen pitäisi ottaa se huomioon.

- Lehdistolla ja sitä kautta mahdollisesti joillain maahanmuuttajillakin - varsinkin opiskelijoilla - on aivan epärealistinen käsitys "kansainvälisten taitojen" arvosta. Joillain työpaikoilla niille varmaan on käyttöäkin, mutta suurimmalla osalla ei. Olen itsekin törmännyt aika moneen ihmiseen jotka oli sitä mieltä että työnantajien pitäisi olla hirveän innoissaan mun neljästä kielestä, kahdessa eri maassa saadusta koulutuksesta ja työkokemuksesta jne., mutta ketään työnantajaa nämä asiat eivät ole koskaan kiinnostaneet - niitä kiinnosti vain ohjelmointikielet, käyttöjärjestelmät, jne.

- Maahanmuuttajilla on hyvin epärealistinen kuva siitä kuinka hyvin täällä voi pärjärä ilman kieltä tai heikolla kielitaidolla. Osittain sitä kuvaa ruokii kyllä se, että täällä - ainakin IT-alalla - tosiaankin on firmoja joiden sisäinen kieli on englanti ja jotka ottavat kielitaidottomia töihin. Sen jälkeen se työntekijä kertoo kaikille tutuille siitä, ja ne kaikki muutkin kuvittelee että pystyvät saamaan sellaisen työpaikan.

- On olemassa työnantajia jotka eivät oikeastaan usko että maahanmuuttaja osaa suomea ennen kuin näkevät.

- Kontaktien puute monilla maahanmuuttajilla, mikä ei välttämättä ole maahanmuuttajien eikä suomalaistenkaan vika.

[Oho]

Voihan se työnantaja esimerkiksi olla sitä mieltä että oman maansa kansalaisille pitäisi saada töitä. Onko tämä kiellettyä? Entäpä jos se työhönottaja onkin kovasti multikulttuurisen työpaikan edusta ja ottaa mieluummin Ahmedin, onko sekin kiellettyä?

On toki kiellettyä, molemmat.

Onko tosiaan. Tässähän on ollut suunnitelmia ja pyrkimyksiä tarveharkinnan poistamisesta työperäisessä muutossa ja se kyllä löisi aika reilusti tommosta periaatetta korville.

[Kareliana-55]

Tämä kuuluisi nyt oikeastaan tuonne Ulkomaan uutiset-osioon, mutta koska liittyy osaltaan aiheeseen:

http://www.expressen.se/nyheter/1.2161505/svensk-atalas-for-krigsbrott

Elikkäs Ruotsiin v.2001 tullutta ja Ruotsin kansalaisuuden v.2006 saanutta henkilöä epäillään siviilien bosnianserbien kidutuksesta ja murhista vankileirillä. Tästä hänet on nyt asetettu syytteeseen.

Henkilö on toiminut Ruotsissa kouluvahtimestarina.

[Juho Eerola]

Tyly fakta on se, että jokainen työnantaja palkkaa aina sellaisen työntekijän, josta hän arvioi koituvan lisäarvoa yritykselleen. Valitettavasti tilanne Suomessa on sellainen, että pk-sektorin yrittäjien ei juuri kannata palkata yhtään ketään, vaan tehdä suurin osa työstä itse.

Se mikä minua näissä uutisissa ja keskusteluissa työnantajien nuivuudesta ottaa päähän, on se että monet työnantajia syyllistävät puheenvuorot ovat sellaisten ihmisten pitämiä, jotka eivät itse ole elämänsä aikana työllistäneet yhtään ketään. Eivät suomalaista, eivätkä maahanmuuttajaa. Eivät miestä, eivätkä naista. Muutama vuosi pienyrittäjyyttä tekisi oikein hyvää näille inisijöille. Sitten tietäisivät millainen on työntekijä joka kannattaa palkata ja silloin tietäisivät, kuinka raha todella ansaitaan itse, eikä vain jonkun projektin kustantamana.

[normi]

Jep, kouluissa, yliopistoissa, projekteissa, järjestöissä jne. aikuisikänsä viettäneet voisivat pitää mölyt mahassa eikä tulla syyllistämään esimerkiksi yrittäjiä. Jos olisi yrittäjä, niin nyt en ainkaan palkkaisi ulkomaalaista ihan vastareaktiona.