Kulttuurifoorumi pohtii uskonnon ja kulttuurin suhdetta 1.-3.10. Turussa

[Iloveallpeople]

Kulttuurifoorumi pohtii uskonnon ja kulttuurin suhdetta

Onko uskonto kulttuurin kantaja? Miten uskonto kulttuuria kantaa? Miten uskonto ja kulttuuri kantavat ihmistä? Näitä kysellään monikulttuurisessa Kulttuurifoorumissa Turussa 1.-3. lokakuuta.

Tapahtumassa pohditaan myös uskonnon tilaa ja paikkaa yhteiskunnassa. Teemaan "Uskonto – kulttuurin kantaja?" otetaan erityisesti maahanmuuton näkökulma. Istunnoissa kysytään muun muassa, miten kotouttamisessa huomioidaan uskonto.

Keskustelun lisäksi monikulttuurinen foorumi ruokkii aisteja ruokakulttuurilla, musiikilla, sanataiteella, valokuvilla, kuvataiteella ja tanssilla.

Mukana tapahtumassa ovat muun muassa Astrid Thors, Kari Mäkinen, Irja Askola, Ilkka Kantola, Torsti Lehtinen, Ruth Illman, Tuomas Martikainen, Mohamed Ahmedane, Wali Hashi, Minh Nguyen, Roda Hassan, imaami Walid Hammoud, Seppo Rissanen, Johanna Korhonen, Hissu Kytö, Zinaida Lindén, Tiina Lindfors sekä johtaja Doris Peschke Euroopan kirkkojen maahanmuuttaja- ja pakolaistyön kattojärjestöstä.

Joka toinen vuosi järjestettävän tapahtuman pääjärjestäjänä on Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry.

Mukana järjestelyissä ovat tällä kertaa muun muassa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun Kirjamessut sekä Turun kaupunki.

Kaarinan Uutiset

[Iloveallpeople]

Uskonto avaa kotoutumisen solmuja

Maahanmuuttaja kaipaa puhetta suomalaisen toiveista, tavoista ja uskosta.

Buddhalaistemppelin rakennustyömaalla tehty ilkivalta ja tuhopoltto pohjustavat ikävästi Turussa lokakuun alussa vietettävää Kulttuurifoorumia, jossa käsitellään uskonnon asemaa yhteiskunnassa ja maahanmuutossa.

– Pelon merkitystä on aliarvioitu. Sen vaikutus näkyy asenteissa maahanmuuttoon, keskusteluissa ja teoissa, eikä sitä voi hälventää pelkällä asennekasvatuksella, arvioi Euroopan kirkkojen maahanmuuttaja- ja pakolaistyön järjestön CCME:n pääsihteeri Doris Peschke, joka osallistuu Kulttuurifoorumiin.

– Tarvitaan kohtaamista ja tutustumista uusien tulokkaiden ja paikallisten asukkaiden kesken, jotta peloista voidaan päästä irti. Kirkko voi toimia tällaisten kohtaamisten rakentajina. Paikalliset esimerkit ympäri Eurooppaa rohkaisevat.

– Kirkoilla voisi olla nykyistä suurempi rooli kotouttamisessa, sillä kirkot kykenevät avaamaan tilaa myös uusien tulijoiden uskonnolle, Doris Peschke sanoo.

– Kristittynä olemiseen liittyy kutsu lähimmäisyyteen. Meille jokainen on Jumalan luoma.

Suurin osa Euroopan muuttajista on kristittyjä. Valtaosa Suomen maahanmuuttajista on venäläisiä, virolaisia ja ruotsalaisia. Kirkolle kristityistä maista muuttavien pitäisi olla luontevia naapureita.

– Yhteiskunnan tasapainoinen kehittyminen edellyttää samaa kykyä avoimeen dialogiin myös toisten uskontojen kanssa, ei vain islamin vaan myös buddhalaisten, hindujen ja kaikkien muiden pienten vähemmistöuskontojen kanssa, Peschke toteaa.



Maahanmuuttajien Daisy Ladies -järjestöä Turussa pyörittävä Hülya Kytö toivoo, että maahanmuuttoon, uskontoon ja kulttuuriin liittyvät kysymykset opittaisiin näkemään myönteisinä haasteina eikä ongelmina.

– Ainakin siinä kirkko voisi käyttää vahvaa asemaansa.

Kytö on tullut Suomeen Turkista neljäkymmentä vuotta sitten. Hänen kokemuksensa on, että omaa kulttuuria ja uskontoa voi Suomessa nostaa esiin vain varovaisesti. Vaatimuksia ei kannata esittää.

Hülya Kydön mielestä tulokkaan pitää rohkaistua toimimaan itse. Esimerkiksi Daisy Ladies on maahanmuuttajanaisten omaa toimintaa, jossa jokainen on hyväksytty sellaisena kuin ovesta sisään tulee.

– Keskustelemme täällä hyvin paljon: mitkä ovat sinun arvosi, mitkä minun, mikä sinun uskontosi, mikä minun. Arvokeskustelun kautta syntyy ymmärrystä ja kunnioitusta toista kohtaan.

Doris Peschke kannustaa kirkkoja luomaan juuri tämäntyyppisiä avoimen keskustelun paikkoja.

– On vaikuttavaa, miten paljon Suomessa on kehitetty kotouttamistoimia. Ne ovat kuitenkin pääosin hallinnollisia. Tarvitaan enemmän toimintaa, jossa maahanmuuttajat voisivat kohdata tavallisia ihmisiä, tulla tutuiksi ja kokea olevansa yhteisön jäseniä.



Suomalaisilta Hülya Kytö toivoo enemmän sekä tekoja että suoraa puhetta uskonnonkin suhteen.

– Täällä puhutaan paljon kulttuurisesta rikkaudesta ja avoimuudesta erilaisuutta kohtaan. Teot puhuvat toista.

– Toisekseen, suomalaisten pitäisi kertoa itsestään niin selkeästi: nämä ovat meidän tapojamme, nämä toiveitamme, nämä tabuja, tämä pyhää ja tällainen on meidän uskontomme, Hülya Kytö sanoo.

– Mutta suomalaiset eivät puhu eivätkä kerro. Mitä maahanmuuttaja silloin voi ymmärtää? Mihin hän silloin voi yrittää kotoutua?

Doris Peschke rohkaisee enemmistöuskontoon ja -kirkkoon kuuluvia irrottautumaan itsekeskeisyydestä.

– Vuoropuheluun uskaltautuminen avaa molemmille uusia näköaloja. Molemmat muuttuvat, syntyy yhteistä arvopohjaa. Se ehkäisee sitä vaarallista erillisiin maailmoihin kasvamista, joka parhaillaan on meneillään.

Astrid Thors: Kotoutuminen tarvitsee uskonnon tuntemusta

– Kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt voivat arvokkaalla tavalla toimia maahanmuuttajien kotouttamisessa. Esimerkiksi monet seurakunnat ovat jo hienosti aktivoituneet järjestämään erityyppistä toimintaa, sanoo maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Uskonnon asema maahanmuutossa on kahtalainen. Toisaalta tulijalla on oikeus säilyttää kielensä, kulttuurinsa ja uskontonsa. Toisaalta hänen on maahan kotoutuakseen opittava tuntemaan täkäläinen kieli, kulttuuri ja uskonto.

– Kotouttamisprosessi on uskonnon suhteen aina kaksisuuntainen: Jotta muuttaja voi ymmärtää, mihin hän on saapunut, suomalaisten on syytä itsekin tietää, mikä heidän uskontonsa perusta on. Vuoropuhelu käynnistyy siitä.

Kehittämistarpeita on siinä, miten seurakuntien ja muiden kansalaisjärjestöjen toimintaa maahanmuuttajien kohtaamisessa tuetaan. Kun kansalaisyhteiskunta alkaa toimia, se saa enemmän aikaan kuin viranomaiset.

Ministeri näkee myös koulujen uskonnonopetuksen arvokkaana välineenä kotouttamisprosessissa.

– Hyvä esimerkki löytyy Blomängenin ala-asteelta Vartiokylästä, missä koulu vietti lukuvuoden aikana viiden uskonnon juhlapyhiä. Perheet ja isovanhemmatkin tuotiin mukaan. Samaa mallia kokeillaan nyt muuallakin pääkaupunkiseudulla, Thors kertoo.

Lisätietoja: http://www.kulttuurifoorumi.fi.

Kirkko & kaupunki

[Aurelius]

– Hyvä esimerkki löytyy Blomängenin ala-asteelta Vartiokylästä, missä koulu vietti lukuvuoden aikana viiden uskonnon juhlapyhiä. Perheet ja isovanhemmatkin tuotiin mukaan. Samaa mallia kokeillaan nyt muuallakin pääkaupunkiseudulla, Thors kertoo.

Ok. Lisää syitä laittaa lapsi kristilliseen kouluun.

[Iloveallpeople]

Arkenilla kulttuurien juhlaa lauantaina

Arkenilla Turussa vietetään lauantaina hersyvän monikulttuurista iltaa yhdessä Turkuun muualta maailmasta muuttaneiden kanssa.

Eri kulttuureista tulevat ryhmät tarjoavat illan verran juhlaa musiikin ja tanssin parissa. Tarjolla on myös makuelämyksiä pikkurahalla.

Makujen maailma – Multicultural Evening with Music and Spices –illassa nähdään muun muassa kurdien kansantanssia sekä tanssia Thaimaasta ja Latinalaisesta Amerikasta.

Afgaaninaiset järjestävät muotinäytöksen.

Marokosta muuttaneiden naisten ryhmä Warda esittelee marokkolaista hääkulttuuria ja vaatteita.

Makujen maailmassa soi kansanmusiikki Bosniasta. Nematullah Shir Mohammadi tutustuttaa santuriin, joka on Lähi-idän musiikkiperinteessä tärkeä kaikulaatikosta ja kielistä muodostuva sitrasoitin.

Makujen maailma on tarjolla Arkenilla ensi lauantaina ilta viidestä kahdeksaan. Ilta on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy. Ilta on osa monikulttuurista Kulttuurifoorumia Turussa.

Kulttuurifoorumin pääjärjestäjänä on Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry. Kulttuurifoorumi järjestetään 14. kerran.

Kaarinen Uutiset

[Iloveallpeople]

Tuomiokirkossa pyhästä ja kulttuurista

Turun tuomiokirkossa puhutaan ensi perjantai-iltana siitä, miten pyhän voi kohdata kulttuurissa. Ilta on monikulttuurisen Kulttuurifoorumin avajaistilaisuus, joka on kaikille avoin.

Kulttuuriturkulaiseksi vastikään nimetty kirjailija Harri Raitis puhuu Turusta maahanmuuttajien kaupunkina. Suomalainen kuvakirja –palkinnon useita kertoja voittanut kuvataiteilija, kuvittaja ja kirjailija Riikka Juvonen pohtii, mitä on pyhä taide. Arkkipiispa Kari Mäkinen käsittelee kirkon ja kulttuurin ajankohtaisia kysymyksiä.

Puheenvuorojen lomassa musisoi raisiolainen lauluyhtye Pyhän Martin Laulajat.

Pyhän kohtaaminen kulttuurissa –ilta Turun tuomiokirkossa perjantaina 1.10. klo 20-21 on kaikille avoin ja iltaan on vapaa pääsy.

Monikulttuurisessa Kulttuurifoorumissa Turussa 1.-3. lokakuuta kysytään, onko uskonto kulttuurin kantaja. Miten uskonto kulttuuria kantaa? Uskontojen ja kulttuurien rinnakkaiselosta keskustellaan erityisesti maahanmuuton näkökulmasta. Keskustelun lisäksi monikulttuurinen foorumi ruokkii aisteja ruokakulttuurilla, musiikilla, kuvilla, sanataiteella ja tanssilla.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

[as336uyli]

Vai että mokutusta ja uskontoa oikein samalla kertaa.

Pitäisiköhän mennä paikalle?
Siis oksentamaan.

[IDA]

Turun tuomiokirkossa puhutaan ensi perjantai-iltana siitä, miten pyhän voi kohdata kulttuurissa.

YLE:n Elävässä arkistossa on hyvä, parin tunnin pätkä siitä miten pyhä kohdataan Turun tuomiokirkossa. Etsivä löytää

[Iloveallpeople]

Paperittomat kertoo varjokansan tarinaa

Euroopan paperittomien siirtolaisten tarinaa kerrotaan valokuvin Brinkkalan galleriassa 1.-24. lokakuuta. Näyttely on osa Kulttuurifoorumia Turussa tänä viikonloppuna.

"Missä nukun ensi yönä? Maksaako työnantaja lupaamansa palkan? Minne menen, jos lapseni sairastuu? Onkohan naapuri ilmiantanut meidät? Ei kai rapusta kuulu poliisien ääniä?"

Paperittomaksi voi päätyä monesta eri syystä. Joku jää maahan, vaikka viisumi on umpeutunut. Toinen on maksanut salakuljettajalle ja päässyt rajan yli ilman passia. Kolmas ei saanut turvapaikkaa ja jäi piileskelemään. Paperittomat ovat varjokansa, jota kansalaiset ja päättäjät eivät huomaa. Heitä on Euroopassa kuitenkin ainakin yhtä paljon kuin suomalaisia.

Helsinkiläinen työpari, valokuvaaja Katja Tähjä ja toimittaja Kaisa Viitanen, tutustuivat vuoden ajan piilossa ilman oleskelulupaa eläviin siirtolaisiin ja perheisiin seitsemässä Euroopan maassa: Britanniassa, Kreikassa, Belgiassa, Hollannissa, Ruotsissa, Espanjassa ja Suomessa.

Paperittomat -näyttely tutustuttaa eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan harvemmin nähtyyn puoleen ja havahduttaa huomaamaan julkisessa keskustelussa usein kielteisesti leimatun ryhmän tavalliset ihmiset.

"Meidän silmämme avautuivat Euroopan varjoissa elävälle vähemmistölle. Halusimme tuoda heidän äänensä kuuluviin ja kasvonsa näkyviin ja näyttää, millaista elämä on maan alla. Se ei ole helppoa. Paperittomat joutuvat usein hyväksikäytetyiksi, mutta siitä kukaan ei tiedä mitään", kertoo valokuvaaja Katja Tähjä.

Sattumasta alkaneen puolentoista vuoden työrupeaman tuloksena syntyi paitsi näyttely myös kirja samalla nimellä. Paperittomat on Euroopan ensimmäinen dokumentaristinen valokuvakirja, jossa paperittomat saavat kasvot ja pääsevät itse ääneen.

Ei ole kahta samanlaista paperitonta ihmistä, mutta Ruotsiin päätynyt Rita kiteyttää heidän elämästään jotain olennaista: "En enää tiedä, kuka olen. En vietä enää muslimien ramadania, mutta käyn joskus kirkossa. En ole serbi, albaani enkä ruotsalainen. Olen vain ihminen ilman kotimaata."

Paperittomat-valokuvanäyttely on nähtävillä Brinkkalan Galleriassa (Vanha Suurtori 3, Turku) 1.-24. lokakuuta. Galleria on avoinna ti-pe klo 12-19 sekä la-su klo 11-17.

Näyttely on osa monikulttuurista Kulttuurifoorumia Turussa 1.-3.10.2010. Kulttuurifoorumissa kysytään, onko uskonto kulttuurin kantaja. Miten uskonto kulttuuria kantaa? Uskontojen ja kulttuurien rinnakkaiselosta keskustellaan erityisesti maahanmuuton näkökulmasta. Keskustelun lisäksi monikulttuurinen foorumi ruokkii aisteja ruokakulttuurilla, musiikilla, kuvilla, sanataiteella ja tanssilla.

Kulttuurifoorumin pääjärjestäjänä on Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry ja mukana järjestelyissä muun muassa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turun kaupunki. Kulttuurifoorumi järjestetään 14. kerran. Lisätietoja tapahtumasta www.kulttuurifoorumi.fi.

Turun ja Kaarinen seurakuntayhtymä

[Antti Tulonen]

Kulttuurifoorumi pohtii uskonnon ja kulttuurin suhdetta

Onko uskonto kulttuurin kantaja? Miten uskonto kulttuuria kantaa? Miten uskonto ja kulttuuri kantavat ihmistä? Näitä kysellään monikulttuurisessa Kulttuurifoorumissa Turussa 1.-3. lokakuuta.

...

Mukana tapahtumassa ovat muun muassa Astrid Thors, Kari Mäkinen, Irja Askola, Ilkka Kantola, Torsti Lehtinen, Ruth Illman, Tuomas Martikainen, Mohamed Ahmedane, Wali Hashi, Minh Nguyen, Roda Hassan, imaami Walid Hammoud, Seppo Rissanen, Johanna Korhonen, Hissu Kytö, Zinaida Lindén, Tiina Lindfors sekä johtaja Doris Peschke Euroopan kirkkojen maahanmuuttaja- ja pakolaistyön kattojärjestöstä.

Pitäisiköhän tuonne mennä kysymään Thorsilta, mitä hän tarkoitti sanoessaan sharian olevan islamin vastainen?

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Thors+Islamistinen+puolue+olisi+osoitus+puoluelain+puutteista/1135233918414

[Iloveallpeople]

"Yhteiskunta tarvitsee kulttuuritulkkeja"

"Kotoutumisen edistämiseksi toivon entistä enemmän yhteistyötä sekä uskonnollisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen huomioimista silloin, kun kunnissa laaditaan käytännön kotouttamisohjelmia", sanoi maahanmuuttoministeri Astrid Thors valtakunnallisen Kulttuurifoorumin ensimmäisenä istuntopäivänä Turussa 2. lokakuuta.

Thors kiitti yhteisöjen työtä sen puolesta, että Suomeen muuttajat tuntevat olonsa "turvalliseksi ja tutuksi".

"Tarvitsemme enemmän aitoa kohtaamista. Mitä enemmän sitä on, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää ymmärtämystä ja vuoropuhelun syntymistä. Viranomaiset eivät yksin riitä vaan he voivat vain auttaa."

14. kertaa järjestettävän Kulttuurifoorumin teemana on "Uskonto – kulttuurin kantaja?". Tapahtuman keskusteluissa kysytään muun muassa sitä, miten kotouttamisessa otetaan huomioon uskonto, millaista uskontojen lukutaitoa tarvitaan ja mitkä ovat kirkon erityiset haasteet monikulttuurisessa Suomessa.

Lauantain tapahtumat keräsivät Åbo Akademin Arkenille kolmisensataa osallistujaa, myös paljon Suomeen muuttaneita. Kulttuurifoorumi jatkuu Turussa vielä sunnuntaina 3. lokakuuta.

Tulkkeja ja monimuotoisuutta

Kotoutuminen on molemminpuolinen prosessi, jossa niin kantaväestö kuin Suomeen muuttaneet tarvitsevat taustoittamista asioiden ymmärtämiseen. Thors liittää suomalaisuuteen konkreettisen tekemisen perinteen. Monikulttuurisessa Suomessa tekemiseen tarvitaan mukaan kulttuurien tuntijoita:

"Suomalainen yhteiskunta tulee tarvitsemaan kulttuuritulkkeja, jotka selittävät puolin ja toisin mitä mikäkin tekeminen tarkoittaa", sanoi Astrid Thors.

Johtaja Doris Peschke Euroopan kirkkojen maahanmuuttaja- ja pakolaistyön kattojärjestöstä (CCME) toivoi maahanmuuttokeskusteluun keskustelua "kanssa" – with - sen sijaan että keskustellaan "jostakin" (about).

Uskontodialogitutkija Ruth Illman peräsi "kunnon vuoropuhelua", joka on monimuotoista ja jota käydään monella eri foorumilla. Illman nosti esimerkkinä esiin buddhalaistemppelin tuhopolton jälkeen facebookissa syntyneen solidaarisuusliikkeen, jolle Turun islamilainen yhdyskuntakin ilmaisi tukensa.

Kulttuurifoorumissa oli mukana myös Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunnasta Minh Nguyen, joka korosti temppelin merkitystä erityisesti nuorten identiteetin löytymisessä.

"Temppeli suojaa meidän sieluamme, aatteitamme ja perinteitämme", sanoi Minh Nguyen.

Evästä uskontojenlukutaidon kehittämiseen

Kulttuurifoorumissa julkaistiin lauantaina kaksi kirjaa, jotka antavat eväitä uskontojen vuoropuheluun.

Uskontodialogi – kasvatusta kulttuurienväliseen kohtaamiseen on työkalupakki kasvattajille kouluissa, järjestöissä ja uskonnollisissa yhteisöissä. Kirja antaa valmiuksia ohjata nuoria maailmankatsomusten ymmärtämiseen ja sitä kautta rauhanomaisempaan, oikeudenmukaisempaan ja ekologisesti kestävämpään elämätapaan.

Artikkelikirjoittaja emeritusprofessori Reijo E. Heinonen painottaa kirjassa uskontojenlukutaidon merkitystä. Dialogi edellyttää Heinosen mielestä uskontojen ja kulttuurien ymmärtämisestä nousevia keskustelusääntöjä, uskonnollisen kielen eli uskonnollisen "lukutaidon" hallintaa sekä tietoisuutta uskontoja yhdistävistä eettisistä periaatteista kuten kultaisesta säännöstä.

Kirjan on toimittanut TM Heidi Rautionmaa, joka on vuosikymmenen ajan toiminut ruohonjuuritasolla uskontodialogin parissa Suomessa ja kansainvälisesti. Kirjan on julkaissut FOKUS.

Åbo Akademin aloitteesta on perustettu kansainvälinen kristinuskoa, islamia ja juutalaisuutta käsittelevä sarja, jossa julkaistiin sarjan ensimmäinen nide Encounters of the Children of Abraham from Ancient to Modern Times. Kirjan toimittajat judaistiikan tutkijat TT Pekka Lindqvist ja professori Antti Laato haluavat kirjallaan tuoda esiin sen, että kolmen uskonnon kohtaamisessa ei suinkaan ole aina ollut kyse konfliktista vaan myös rinnakkaiselosta ja dialogista:

"Yhteisen historian positiiviset elementit rohkaisevat kohtaamiseen myös tänä päivänä. Abrahamin lasten uskonnoilla on myös paljon yhteistä teologiaa: jokaisessa niistä on yksi Jumala, joka on luonut ihmiset."

Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS toteuttaa ja tukee ekumeenista sekä uskontojen- ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta, vahvistaa tieteen, taiteen ja uskonnon yhteyksiä sekä käy arvokeskustelua kristillisen näkemyksen pohjalta yhteiskunnassa. Lippulaivana on joka toinen vuosi järjestettävä Kulttuurifoorumi.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä