Kuutamokeikat kuriin

[Juho Eerola]

Karhulan uusitusta uimahallista ja erityisesti sen lasten altaasta, on tänä syksynä tullut minun ja tyttäreni lempipaikka. Kerrankin tässä kaupungissa on päätetty investoida johonkin peruskansalaista hyödyttävään hankkeeseen.

Oma työpaikkani, Kotkan maahanmuuttajapalvelut, sijaitsee aivan Karhulan uimahallin vieressä. Seurasin pitkään uimahallin korjaustöitä. Parkkipaikkaa täyttivät virolaisissa kilvissä olleiden työmiesten autot ja myös puolan kieltä olin vasaran paukkeen keskeltä erottavinani. Samaan aikaan maahanmuuttopalveluiden ovella oli pitkä jono kunnassa asuvia työttömiä maahanmuuttajia hakemassa palveluitaan. Vielä kymmenisen vuotta sitten vanhat työväenpuolueet perustelivat pakolaisten vastaanottoa juuri tulevaisuuden työvoimapulalla.

Kun kunta toteuttaa rakennushankkeitaan, tulee sen EU lainsäädännön mukaan kilpailuttaa tehdyt tarjoukset. Virheellisesti kunnat valitsevat aina halvimman vaihtoehdon. EU säädösten mukaan kilpailutuksessa pitäisi ottaa huomioon tehdyn työn kokonaisvaikutukset alueen taloudelle. Jos työntekijä tulee komennusmiehenä toiselta puolen Suomenlahtea, menevät myös palkka- ja verotulot sinne. Jos taas käytetään paikallista työvoimaa, jäävät verotulot kotikonnuille. Samoin työstä asianmukaisesti maksettu palkka käytetään varmemmin alueemme omiin palveluihin.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on arvioinut harmaan talouden määrän maassamme olevan 12 miljardia euroa, joka on noin 7 % bruttokansantuotteestamme. Kansainvälisen sijoitusbisneksen ja ravintola-alan lisäksi on juuri rakennusala yksi pahimmista kuutamokeikkojen pesäpaikoista. Tarkastusvaliokunnan tuoreen arvion mukaan rakennuksilla tehdään vuosittain noin 30 000 pimeää työvuotta, eli yli 15 % alan työpanoksesta.

Jotta tilanne saataisiin hallintaan, olisi otettava käyttöön käännetty arvonlisävero. Suomessa urakoiville ja alalta palkkaa saaville tulisi olla pakollista rekisteröityä verottajalle. Samoin vastuu veroista ja sosiaalimaksuista tulisi saattaa yhteisvastuulliseksi sekä rakennusurakan suomalaiselle tilaajalle, että ulkomaille rekisteröidylle yritykselle.

[Salvation]

Karhulan uusitusta uimahallista ja erityisesti sen lasten altaasta, on tänä syksynä tullut minun ja tyttäreni lempipaikka. Kerrankin tässä kaupungissa on päätetty investoida johonkin peruskansalaista hyödyttävään hankkeeseen.

Oma työpaikkani, Kotkan maahanmuuttajapalvelut, sijaitsee aivan Karhulan uimahallin vieressä. Seurasin pitkään uimahallin korjaustöitä. Parkkipaikkaa täyttivät virolaisissa kilvissä olleiden työmiesten autot ja myös puolan kieltä olin vasaran paukkeen keskeltä erottavinani. Samaan aikaan maahanmuuttopalveluiden ovella oli pitkä jono kunnassa asuvia työttömiä maahanmuuttajia hakemassa palveluitaan. Vielä kymmenisen vuotta sitten vanhat työväenpuolueet perustelivat pakolaisten vastaanottoa juuri tulevaisuuden työvoimapulalla.

Kun kunta toteuttaa rakennushankkeitaan, tulee sen EU lainsäädännön mukaan kilpailuttaa tehdyt tarjoukset. Virheellisesti kunnat valitsevat aina halvimman vaihtoehdon. EU säädösten mukaan kilpailutuksessa pitäisi ottaa huomioon tehdyn työn kokonaisvaikutukset alueen taloudelle. Jos työntekijä tulee komennusmiehenä toiselta puolen Suomenlahtea, menevät myös palkka- ja verotulot sinne. Jos taas käytetään paikallista työvoimaa, jäävät verotulot kotikonnuille. Samoin työstä asianmukaisesti maksettu palkka käytetään varmemmin alueemme omiin palveluihin.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on arvioinut harmaan talouden määrän maassamme olevan 12 miljardia euroa, joka on noin 7 % bruttokansantuotteestamme. Kansainvälisen sijoitusbisneksen ja ravintola-alan lisäksi on juuri rakennusala yksi pahimmista kuutamokeikkojen pesäpaikoista. Tarkastusvaliokunnan tuoreen arvion mukaan rakennuksilla tehdään vuosittain noin 30 000 pimeää työvuotta, eli yli 15 % alan työpanoksesta.

Jotta tilanne saataisiin hallintaan, olisi otettava käyttöön käännetty arvonlisävero. Suomessa urakoiville ja alalta palkkaa saaville tulisi olla pakollista rekisteröityä verottajalle. Samoin vastuu veroista ja sosiaalimaksuista tulisi saattaa yhteisvastuulliseksi sekä rakennusurakan suomalaiselle tilaajalle, että ulkomaille rekisteröidylle yritykselle.

Tutustupa ensin vaikka hankintalakiin. Tulet huomaamaan, että paikallista urakoitsijaa et voi suosia esim. sillä perusteella, että verotulot jäävät kyseiseen kuntaan. Ai miksikö hankintalain yksi tärkeimmistä periaatteista on se, että tarjoajat asetetaan yhdenvertaiseen asemaan toistensa kanssa.

Jos kyseessä on esim. virolainen työntekijä, niin se minne verot maksetaan määräytyy taas sillä perusteella kuinka kauan on ollut maassa.

[Axl]

Olisi täysin oikeudenmukaista jos kaikki ulkomaalaiset duunarit maksaisivat veronsa suomeen heti täällä työskennellessä. Hehän käyttävät jokatapauksessa Suomalaisten maksamaa infraa: maantiet, yleiset tilat jne.

[Salvation]

Olisi täysin oikeudenmukaista jos kaikki ulkomaalaiset duunarit maksaisivat veronsa suomeen heti täällä työskennellessä. Hehän käyttävät jokatapauksessa Suomalaisten maksamaa infraa: maantiet, yleiset tilat jne.

Varmaan, mutta kansainvälisten verolakien yksipuolinen muuttaminen ei varmaan onnistuisi?

[Sir Mustapossu]

Olisi täysin oikeudenmukaista jos kaikki ulkomaalaiset duunarit maksaisivat veronsa suomeen heti täällä työskennellessä. Hehän käyttävät jokatapauksessa Suomalaisten maksamaa infraa: maantiet, yleiset tilat jne.

Varmaan, mutta kansainvälisten verolakien yksipuolinen muuttaminen ei varmaan onnistuisi?

Kehoitan herrasmiehiä tutustumaan Telajärven kuntaan: http://www.telajarvi.net/

[Juho Eerola]

Sain myös vinkin, että tuo käänteinen arvonlisävero hyväksyttiin, jo viime keväänä. Eipä siinä mitään, oikea tie.