2010-09-23 UTU: Miten välttää roihuava temppeli?

[Iloveallpeople]

Miten välttää roihuava temppeli?

- Mikäli tihutyöt maahanmuuttajia kohtaan jatkuvat tai voimistuvat, merkitsee se asenteiden kovenemista myös maahanmuuttajien keskuudessa, kirjoittaa Siirtolaisinstituutin johtaja, dosentti Ismo Söderling.

Pari viikkoa sitten Turun Moisiossa sijaitsevan vietnamilaisyhteisön temppelityömaa joutui tihutyön kohteeksi. Julkisuudessa on pohdittu, oliko teon takana ajattelematon nuoriso vai hieman varttuneempi ja jonkin erityisen vihamotiivin omaava väki.

Niin tai näin, teko on täysin tuomittava. Poliisi ja sosiaaliväki saavat aikanaan asian selvitettyä, toivottavasti. Ilahduttavaa asiassa on ollut turkulaisten antama spontaani ja teon tuomitseva tuki tuhotyöstä kärsineelle ja henkisesti loukkaantuneelle vietnamilaiselle yhteisölle.

Sinällään kirkko tuhotyön kohteena ei ole uusi ilmiö, sillä useissa länsimaissa on viime vuosina tapahtunut vastaavia tekoja. Suomessa tunnetuimmat teot ovat kohdistuneet Porvoon ja Tyrvään kirkkoihin. Porvoon tapauksessa kyseessä oli nuoren aikuisen puolelta puhdas ajattelemattomuus, tosin kallis sellainen.

Maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen sopeuduttava

Suomi sai ensimmäiset uuden ajan maahanmuuttajat noin parikymmentä vuotta sitten. Ensimmäisten joukossa saapuivat Vietnamin pakolaiset. Maailmalle levisi kuvia Vietnamista lähteneistä venepakolaisista, jotka useimmiten päätyivät Hongkongin pakolaisleireille. Sieltä alkoi monen vietnamilaisen matka kohti pohjoista. Turussa asuu tällä hetkellä noin 300 vietnamilaista. Heistä enemmistö on katolisia, buddhalaisia lienee noin 100 henkeä.

Turun tihutyö pakottaa ajattelemaan, mistä moinen teko kumpuaa. Siirtolaisuudessa moni asia selitetään kahden teorian avulla: ns. syntipukkiteoriassa esitetään, että maahanmuuttajat vievät työmme tai elävät sosiaaliturvalla. Siispä vierastamme heitä. Toinen lähestymistapa tunnetaan kontaktiteorian nimellä: maahanmuuttajia vierastetaan sitä vähemmän, mitä paremmin heidät tunnetaan. Teorian mukaan vähäinen tieto tulijoista tai jopa vähäinen kontaktien määrä aiheuttavat outouden ja vierauden tunnetta.

Niin tai näin, Suomi on monikulttuuristumassa ja tulossa muiden länsimaiden tapaan selkeästi maahanmuuttajia vastaanottavaksi maaksi. Tällä hetkellä maassamme asuu reilut 200 000 ulkomailla syntynyttä – yksistään ulkomaan kansalaisia asuu maassamme pysyvästi noin 155 000 henkeä. Olen arvioinut Tilastokeskuksen väestöennusteita hyödyntäen, että sukupolven päästä eli vuonna 2040 Suomessa asunee yli puoli miljoonaa maahanmuuttajaa.

Ennakkoluulotonta työllistämispolitiikkaa suosittava

Turku on Suomen kansainvälisimpiä kaupunkeja. Puheet monikulttuurisuudesta eivät riitä – konfliktien ehkäisemiseksi ja yhteiskuntarauhan takaamiseksi tarvitsemme tekoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Tiedämme hyvin, että maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Jotta saisimme tämän kipupisteen alenemaan, olisi maassamme ryhdyttävä ennakkoluulottomiin ja rohkeisiin toimiin maahanmuuttajien työllistämiseksi. Työn kautta saa ystäviä ja oppii kieltä. Työ on siis hyvä kotouttaja.

Eräissä maissa käytetään työhönotossa ns. positiivisen segregaation menetelmää: jos maahanmuuttaja ja kantaväestöön kuuluva ovat yhtä päteviä haettuun työpaikkaan, valitaan maahanmuuttaja. Toimilla halutaan edistää heikommassa asemassa olevien työllistymistä sekä samalla torjua syntipukkiteorian tarjoamia uhkakuvia. Menettely on tehokas, mutta sen toteuttaminen vaatii huolellista valmistelua, jottei kantaväestö itse koe joutuvansa eriarvoiseen asemaan.

Kansalaistaitojen ja monikulttuurisuuden opetusta lisättävä

Suomessa panostetaankin enemmän maahanmuuttajien kotouttamiseen kielikoulutuksen ja asumista tukevien toimenpiteiden kautta. Tässä suhteessa meillä on kuitenkin huomattavasti tehostamisen varaa. Samoin kansalaistaitojen opettaminen on vielä alkutekijöissään. Tärkeänä menetelmänä on myös huomioida jo peruskouluvaiheessa monikulttuurisuuteen liittyvä opetus. Maaltamme puuttuu alan oppikirjoja, samoin opettajakoulutuksessa aiheeseen pitää panostaa selkeästi enemmän.

Suomen väestö ikääntyy nopeasti suurten ikäluokkien myötä. On arvioitu, että parinkymmenen vuoden kuluttua maamme väestönkasvu on pelkästään maahanmuuton varassa, koska syntyvät ikäluokat ovat tuolloin pieniä ja poistuvat ikäluokat suuria. Suomi ja sitä myötä myös Turku ovat nyt tienhaarassa. Vietnamilaiset tunnetaan rauhallisina ja työteliäinä maahanmuuttajina. Temppeleitä polttamalla tai viharikoksia tekemällä ei saavuteta yhteiskuntarauhaa.

Mikäli tihutyöt maahanmuuttajia kohtaan jatkuvat tai voimistuvat, merkitsee se asenteiden kovenemista myös maahanmuuttajien keskuudessa.

Suomella ei ole mitään syytä toistaa monien läntisten maiden tekemiä virheitä. Jos pystyimme muutamassa kuukaudessa asuttamaan 400,000 Karjalan evakkoa tai tyhjästä polkaisemaan Nokian kaltaisen megaluokan yrityksen, pystymme myös luomaan rauhallisen monikulttuuriyhteiskunnan. Se on meille pragmaattisille suomalaisille tahtokysymys.

Kirjoittaja on Siirtolaisinstituutin johtaja ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti

UTUonline - Turun yliopiston verkkolehti

[Veli Karimies]

Kylläpä nyt ratsastetaan mopoikäisten nuorten ilkivallan kulminoitumisella. Ettei tämä vaan olisi uusi junacausti?

[_w_]

Varmaan palaisi pinna jos opiskelijana tuollaisessa paikkaa olisi.

[AlaKumi]

Tuollaista soopaa kun kirjoittelee niin on ihan ymmärrettävää että verkkolehdessä ei voi kommentoida mitenkään juttua. Voisi tulla Ismolle paha mieli kun dosentin väitteet murskataan pala palalta.

[Maxwell Smart]

Jaahas, tuossa ikään kuin valmistellaan palavia autoja ja no-go -alueita, jotta  voi sanoa varoittaneensa VHM:n pahuuden johtavan tähän.

Mikäli tihutyöt maahanmuuttajia kohtaan jatkuvat tai voimistuvat, merkitsee se asenteiden kovenemista myös maahanmuuttajien keskuudessa.

[IDA]

Itse totesin silloin, kun Suomi otti vietnamilaisia pakolaisia ensimmäistä kertaa, että ottakaa nyt niin paljon, että kaikki mahdolliset kiintiöt täyttyvät ainakin seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Rasistinen valtio ei kuitenkaan ottanut

Siinä olisi ollut mukavaa monikulttuuria ihan tasan tarpeeksi, kun suomalaiset ja vietnamilaiset olisivat elelleet rinnakkain. Vietnamilaiset - tai ainakin osa heistä - muuten sanoivat, että ei tämä ole oikein, eivät he mitään omia asuntoja muita halunneet, he odottivat turvapaikkaa, jotain parakkimajoitusta tai vastaavaa, jossa voisi vaikka aloittaa alusta.

[IDA]

tai tyhjästä polkaisemaan Nokian kaltaisen megaluokan yrityksen, pystymme myös luomaan rauhallisen monikulttuuriyhteiskunnan. Se on meille pragmaattisille suomalaisille tahtokysymys.

Ensinnäkään Nokiaa ei luotu tyhjästä, vaan kaiken perustana oli hyvinkin pitkäaikainen insinöörityö, joka - ehkä sattumalta - synnytti sopivaan aikaan hyvään liikejohtoon yhdistyneenä suuryrityksen. Suomalaisuudella asiassa on aika vähän tekemistä, jos ei lasketa sitä, että insinöörit saivat rauhassa puuhastella matkapuhelimen parissa osittain kai valtion palkkalistoilla ilman sen kummempia voitonpyyntejä.

Toisekseen yhteiskuntia ei luoda vaan ne syntyvät. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. On todella järkyttävää kuinka laajalle suomalaiseen yhteiskuntaan tuollainen kommunistinen ajattelumalli yhteiskuntasuunnittelusta on levinnyt. Tässä jo odottelee, koska Kepudemarikokoomus julkaisee ensimmäisen viisivuotissuunnitelman kohti monikulttuurista yhteiskuntaa. Suomi ei ehkä kaipaa äärioikeistoa, mutta todellista, konservatiivista oikeistoa se kaipaisi ihan vastapainoksi nykymenolle.

[Kaptah]

Nytpä on Ismolle laitettu vastine sähköpostiin. Tuskinpa sieltä mitään kuuluu, mutta katsotaan miten käy.

[Tommi Korhonen]

Ensinnäkään Nokiaa ei luotu tyhjästä, vaan kaiken perustana oli hyvinkin pitkäaikainen insinöörityö, joka - ehkä sattumalta - synnytti sopivaan aikaan hyvään liikejohtoon yhdistyneenä suuryrityksen. Suomalaisuudella asiassa on aika vähän tekemistä, jos ei lasketa sitä, että insinöörit saivat rauhassa puuhastella matkapuhelimen parissa osittain kai valtion palkkalistoilla ilman sen kummempia voitonpyyntejä.

Noh. Kyllä minä laskisin rauhalliselle yhteiskunnalle, yhteistyökyvylle, ongelmanratkaisukeskeiselle kulttuurille, tasa-arvoisuudelle, hyvälle koulutusjärjestelmälle, korkealle työmoraalille yms jotain arvoa joka liittyy myös suomalaisuuteen.

Toki nykypäivänä tuo työmoraalikin on vähän laskenut, mutta on se edelleen ihan käsinkosketeltavissa verrattuna useimpien muiden maiden työmoraaliin. Jopa saksalaisten, jotka toki ovat tehokkaita ja ongelmanratkaisukeskeisiä, mutta myös hierarkiansa jäykistämiä.

Toki Nokia olisi voinut syntyä muuallakin, mutta ei se suomalaisuus sitä pahentanut aikanaan. Nykyään ehkä vähän pahentaa, kun markkinahenkisyys ja kyky viilata linssiin puuttuu. Ja kyllä tietty vieraskoreuskin (esim käyttöliittymäsuunnittelussa)

[as336uyli]

Maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen sopeuduttava

Tämä asenne jaksaa ihmetyttää kerta toisensa jälkeen. Jos kantaväestö ei "sopeudu" maahanmuuttajien lisääntyvään määrään, niin miksi maahanmuuttoa ei sitten hillitä helpommin hallittaviin ja siedettäviin määriin, vaan sitä pikemminkin koitetaan väkisin lisätä?

Koko maahanmuutto/monikulttuurisuus -projektia hoidetaan täysin järjettömällä tavalla. Vähän niinkuin jos ruuvi pitäisi avata ja kädessä olisi vasara, ja sen sijaan että haettaisiin oikea työkalu, niin hakattaisiin vasaralla ruuvia ja sitten kirottaisiin ja moralisoitaisiin ruuvia sen vuoksi kun se ei aukea.

[dothefake]

Nokian menestyksen takana oli se, että vain Nokian
insinöörit pystyivät eristämään aivonsa maasähkön haitalliselta
vaikutukselta, kun eristivät itsensä kumisaappailla.
Lisäksi silloinen tekniikka ei mahdollistanut keksimään kenkäpuhelinta,
mutta kumisaapaspuhelin oli mahdollinen.
Temppeliaiheesta sen verran, että Eestin palavasta kivestä rakennettu
temppeli olisi aika uhmakas kannanotto ilkiöille.