2010-09-22 Demari: Suomen kielen opetus ei toimi

[Iloveallpeople]

Suomen kielen opetus ei toimi

Jyvässeudun Työttömät ry järjesti paikallisille maahanmuuttajille matkan eduskuntaan, jossa he pääsivät mm. tapaamaan keskisuomalaisia kansanedustajia. Viesti kansanedustajille oli selvä: suomen kielen opetus ei toimi.

"Miksi pitää odottaa vuosi kotona ennen kuin pääse suomen kielen opetukseen?" "Miksi pitää mennä työharjoitteluun ennen kuin kielitaito on tarpeeksi vahva?"  "Miksi pitää asua Suomessa kuusi vuotta ennen kuin saa hakea kansalaisuutta?" Muun muassa näitä kysymyksiä kysyivät jyväskylässä asuvat afganistanilaiset, irakilaiset, iranilaiset ja venäläiset maahanmuuttajat keskisuomalaisilta kansanedustajilta vierailullaan eduskuntaan viime viikon torstaina.  Varsinaisia vastauksia ei kysymyksiin "miksi" löytynyt, mutta kansanedustajat Anne Kalmari (kesk.), Toimi Kankaanniemi (kd.), Lauri Oinonen (kesk.), Aila Paloniemi (kesk.) ja Tuula Peltonen (sd.) myönsivät, että virheitä järjestelmässä on.
     – Näihin asioihin pitää tulla muutos, totesi Peltonen.
     Jyvässeudun Työttömät ry:n varapuheenjohtajan ja suomen kielen opettajan Satu Kortelaisen mukaan suurimpia ongelmia suomen kielen oppimisessa on erityisesti varttuneemmilla maahanmuuttajilla.
     – Jotkut heistä ovat asuneet Suomessa jo 7-10 vuotta, mutta koska he ovat saapuneet tänne vasta aikuisiällä tai iäkkäinä, he eivät välttämättä koskaan opi suomea. Osa heistä on myös varttunut pakolaisleireillä tai eivät muuten ole päässeet kouluun, joten he eivät osaa lukea tai kirjoittaa edes omalla kielellään. Siksi myös suomalainen koulumainen opetus on heille vaikeaa, selvittää Kortelainen.

Myös maahanmuuttajat syrjäytymisriskissä

Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Tuula Peltonen näkeekin eräänä ratkaisuna ongelmaan suomen kielen opetuksen "räätälöinnin" eri maahanmuuttajaryhmien tarkoituksiin.
     – Pitäisi olla kunnollista opinto-ohjausta ja tehdä henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Kielenopetusta pitäisi pystyä myös soveltamaan enemmän työharjoittelussa. Nyt kaikki tehdään samalla kurssimallilla, mikä ei selvästikään toimi, huomauttaa Peltonen.
     Peltonen myös muistuttaa, että ongelmat suomen kielen oppimisessa lisäävät maahanmuuttajien syrjäytymisriskiä.
     Jyvässeudun Työttömät ry:n toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa heittikin kansanedustajille "järjestökentän terveiset" näiden syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien aseman parantamiseksi:
     – Meillä on toimenpiteissä ihmisiä, jotka eivät tule koskaan olemaan työmarkkinoiden käytettävissä. Heille olisi löydettävä jokin ihmisarvoinen tehtävä, jolla heidät saataisiin yhteiskuntaan kiinni, Tuohimaa vetosi.

Yli 4 000 kansalaisuushakemusta jonossa

Susanna Huovinen: Käsittelyprosessin liiallinen nopeuttaminen saattaisi lisätä kielteisten päätösten määrää.

Toinen tunteita kuohuttanut aihe maahanmuuttajien ja kansanedustajien tapaamisessa oli kansalaisuuspäätökset. Maahamuuttoviraston tietojen mukaan tällä hetkellä jonossa on yli 4 000 selvittämätöntä hakemusta, joista vanhimmat ovat vuodelta 2006.
     Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) huomauttaa, että kyseessä on lähinnä resurssikysymys.
     – Olen aivan varma, että maahanmuuttovirastossa tehdään kaikki voitava kansalaisuushakemusten selvittämiseksi. Mutta on syytä muistaa, että kuorma on valtava ja hakemusten määrä on vain kasvanut viime vuosina eikä vastaavaa resurssilisäystä ole pystytty tekemään, Huovinen selvittää.
SDP onkin tehnyt vuoden 2011 budjettiin talousarvioaloitteen 1 800 000 euron lisäyksestä maahanmuuttoviraston toimintamenoihin.
     Huovinen myös muistuttaa, että käsittelyprosessin liiallisella nopeuttamisella on myös kääntöpuolensa.
     – Lainsäädännön puolelta pitää pohtia, ovatko pykälät sillä mallilla, että asiat hoituvat. Mutta samalla pitää muistaa, voidaanko tehdä muutoksia ilman, että ihmisten oikeusturva vaarantuu. Tuskin kukaan kuitenkaan haluaa, että asiat hoidetaan liukuhihnalta.
     – Erityisesti herää kysymys: jos kansalaisuuspäätösten käsittelyä kiirehditään liikaa, nouseeko kielteisten päätösten määrä?

"Yhteys suomalaisiin tärkeä"

Sadr Mohammad Azim on oppinut suomen kielen hyvin. Sen sijaan kansalaisuuspäätöstä hän on odottanut yli vuoden.

Alunperin Afganistanista kotoisin oleva Sadr Mohammad Azim on asunut Suomessa kahdeksan vuotta. Tuosta kahdeksasta vuodesta Sadr on ollut työttömänä viisi. Kotimaassaan Sadr oli poliisi, Suomessa hän on suorittanut rakennusalan opinnot aikuisopistossa, työturvallisuuspassin sekä hygieniapassin. Työttömyyden syyksi Sadr nimeää vain yhden:
     – Lama.
     Rasismia Sadr ei ole kohdannut, toisin kuin hänen sukulaisensa Ruotsissa, Saksassa ja Kanadassa.
     – Suomessa maahanmuuttajia autetaan. Mutta rasismi on tavallinen ilmiö, sitä on kaikkialla. Puolet afganistanilaisistakaan ei pidä ulkomaalaisista, Sadr huomauttaa.
     Sadr kuitenkin kaipaisi enemmän kontaktia suomalaisen kanssa, erityisesti kielen oppimisen ja säilymisen kannalta.
     – Yhteys suomalaisiin on todella tärkeä. Se auttaa oppimaan myös kieltä.
     Kielenopetuksessa Sadr ei kuitenkaan ole kokenut ongelmia, hän osaa suomea hyvin. Sen sijaan kansalaisuuspäätöksen suhteen Sadr on kohdannut saman kohtalon kuin useat tuhannet muut maahanmuuttajat. Sadr teki kansalaisuuhakemuksen reilu vuosi sitten, hakemukseen vaadittavan kuuden vuoden maassa asumisen tultua täyteen. Hän odottaa edelleen päätöstä.

Demari.fi