Nälänhätä ja väestön tuplaaminen

[Pliers]

Ilman meklareita öljyn hinta pysyisi samana aina viimeiseen päivään asti jolloin öljy loppuu, sen jälkeen öljyn hinta pompsahtaisi hetkessä tähtitieteellisiin lukemiin.

Tuotanto ei "lopu", vaan pienenee asteittain. Hinta nousisi väkisinkin asteittain ilman meklareitakin.

Totta, mutta asteikko olisi paljon jyrkempi, ellei kukaan spekuloisi.

Ei se kovin ihmeellistä ole. Jokainen kansiksensa lukenut tietää, että niukkuus nostaa hintaa. Jos tuleva niukkuus kyetään ennakoimaan, nostaa se hintaa ennakkoon.

Liikennepolttoaineeksi saadaan kivihiilestä bensaa, tuotanto kannattaa n. 80...100$/barrel raakaöljyn hintatasolla. Kivihiiltä riittää 100++ vuodeksi. Öljyä saadaan mm. öljykasveista tai vaikkapa eloperäisestä jätteestä.

Ehkäpä antaisit aiheesta hieman lisätietoa. Mihin tieto hintatasosta perustuu? Olen ymmärtänyt, että Fischerin-Tropschin prosessin energian hukka on melkoinen. Lisäksi nykykäytöllä on arvioitu, että kivihiiltä riittää vielä seuraavaksi 200 vuodeksi. Tosin, kivihiilen nykykäyttö on vain noin 10% öljyn käytöstä. Jos kivihiilen käyttö esimerkiksi nelinkertaistetaan, saadaan se loppumaan samoihin aikoihin öljyn kanssa.

Koska raakaöljystä tulee vääjäämättä niukkuutta maailman markkinoilla, erilaiset "epätavanomaisiksi" katsotut ratkaisut tulevat kasvattamaan suosiotaan. Niiden suosion kasvu taas väistämättä lisää ilmakehän hiilidioksidikuormitusta. Öljyn ja kivihiilen hinta tulee väistämättä nousemaan, kun lisää kysyntäpaineita syntyy nestepolttoaineiden tuotannossa.

Kysymys kuuluukin, että pelastavatko ne ihmiskunnan. Oma arvioni on, että lähituleisuuden myllerrykselle ei voi oikeastaan juuri mitään. Vaihtoehtoiset polttoaineet toivottavasti edes hieman tasoittavat laskua uudenlaiseen yhteiskuntaan.

[Virkamies]

Ehkäpä antaisit aiheesta hieman lisätietoa. Mihin tieto hintatasosta perustuu? Olen ymmärtänyt, että Fischerin-Tropschin prosessin energian hukka on melkoinen. Lisäksi nykykäytöllä on arvioitu, että kivihiiltä riittää vielä seuraavaksi 200 vuodeksi. Tosin, kivihiilen nykykäyttö on vain noin 10% öljyn käytöstä. Jos kivihiilen käyttö esimerkiksi nelinkertaistetaan, saadaan se loppumaan samoihin aikoihin öljyn kanssa.

National Geographics julkaisi hiilestä muuten juuri hieman pessimistisemmän arvion, jossa tuotannon huippu arvioitiin vuodelle 2011:

http://news.nationalgeographic.com/news/2010/09/100908-energy-peak-coal/

Hintatasosta (vajaat 100$ per tynnyri) on minulla samankaltaisia muistikuvia, mutten osaa osoittaa parempaa lähdettä kuin wikipedian arvelut. Noin 100$ tienoilla on ilmeisesti myös kanadalaisen öljyliuskeen hyödyntämisen kannattavuusraja. Eroei arvot pyörinevät siellä 3-4 välillä, joten ei se energiataloudellisesti hurjan tehokasta toki ole.

[Pliers]

Ehkäpä antaisit aiheesta hieman lisätietoa. Mihin tieto hintatasosta perustuu? Olen ymmärtänyt, että Fischerin-Tropschin prosessin energian hukka on melkoinen. Lisäksi nykykäytöllä on arvioitu, että kivihiiltä riittää vielä seuraavaksi 200 vuodeksi. Tosin, kivihiilen nykykäyttö on vain noin 10% öljyn käytöstä. Jos kivihiilen käyttö esimerkiksi nelinkertaistetaan, saadaan se loppumaan samoihin aikoihin öljyn kanssa.

National Geographics julkaisi hiilestä muuten juuri hieman pessimistisemmän arvion, jossa tuotannon huippu arvioitiin vuodelle 2011:

http://news.nationalgeographic.com/news/2010/09/100908-energy-peak-coal/

Taisi olla uusimmassa tieteen kuvalehdessä, jossa arvioitiin öljyn "kuntohuippu" vuoteen 2010, eli juurikin tälle vuodelle.

[Virkamies]

Tieteen kuvalehden luotettavuudesta minulla on hieman pessimistinen kuva, mutta sen suuntaisia arvioita on toki esitetty muuallakin. Huomaa kuitenkin, että minä puhuin hiilestä enkä öljystä.

[Pliers]

Tieteen kuvalehden luotettavuudesta minulla on hieman pessimistinen kuva, mutta sen suuntaisia arvioita on toki esitetty muuallakin. Huomaa kuitenkin, että minä puhuin hiilestä enkä öljystä.

Huomasin.

[JaniAlander]

Ehkä Suomessa lannoitteiden loppuminen merkitsee katastrofia, mutta sivistysmaissa joissa tieteen kehittymiselle ei ole asetettu keinotekoisia esteitä ei lannoitteiden käytön lopetus ole mikään suuri juttu. Geenimanipulaation avulla sadoista nimittäin saadaan tuottavampia ilman lannoitteita tai ympäristömyrkkyjä.
Yhdysvalloissa suurin osa viljelypinta-alasta on omistettu GM-kasveille.
Vapaan markkinatalouden mahdollistava talouskasvu ja innovaatiot antavat paljon varmemman elintason muuttuvassa maailmassa kuin paikalleen naulattu sosialistitalous, ei tarvitse suunnitella mitään retkiä kuuhun tai levä-viljelyä merissä.

Kuulostaa hiukan hihhulismiin taipuvaiselta markkinauskolta. Voihan tietty olla että Kristuksen toinen tuleminenkin saattaa kerta heitolla ratkaista kaikki ongelmat, mutta en pidättelisi hengitystä sitä odotellessa.

[törö]

Liikennepolttoaineeksi saadaan kivihiilestä bensaa, tuotanto kannattaa n. 80...100$/barrel raakaöljyn hintatasolla. Kivihiiltä riittää 100++ vuodeksi. Öljyä saadaan mm. öljykasveista tai vaikkapa eloperäisestä jätteestä.

Tuossa on se ongelma että öljystä tehdään paljon muutakin kuin löpöä ja kasveista tehdyt polttoaineet ovat pois ravinnontuotannosta.

Öljystä valmistetuille muoveille ja kumeille on kehitettävä korvikkeet, jotka ovat tietenkin kalliimpia kuin nykyisin käytössä olevat helpommin valmistettavat materiaalit. Länsimaissa niihin on varaa, mutta tavarapaljouden määrästä on kyllä tingittävä tuntuvasti.

Lisäksi kuljetuskustannukset tulevat luonnollisesti kohoamaan roimasti, koska rekat ja rahtilaivat polttavat paljon löpöä eikä niitä näillä näkymin saa toimimaan sähkömoottoreilla. Maakaasusta voi tosin olla apua niin kauan kuin sitä riittää.

Työmatkat toisaalta sujunevat ydinvoimalla tuotetulla sähköllä kulkevilla riisikupeilla, vaikka niiden renkaiden hinnat saattavatkin olla sitä luokkaa, että tulee halvemmaksi maksaa sakot liian matalista urista kuin ostaa uudet riittävän usein.

Köyhimmissä kehitysmaissa joudutaan sitten tinkimään vähistäkin tavaroista ja kasvavan väestön elättämisen mahdollistavasta ruoka-avusta on aika turha edes haaveilla. Kasviperäisien polttoaineiden valmistaminen merkitsisi niille tietenkin nälänhädän pahenemista, joten rahtiliikenne jäänee aika vähiin, mikä jouduttaa kummasti maan ajautumista täydelliseen kaaokseen.

[EL SID]

Muistelen, että olemme olleet joskus tästä aiheesta El Sidin kanssa erimielisiä. Oletko tarkastanut näkemystäsi, vai muistanko väärin? Jokatapauksessa nykyistä näkemystä on helppo kompata. Virkamiehen 1 mrd. lienee hyvin lähellä totuutta, kun lannoitus lopetetaan.

me keskustelimme lähitulevaisuudesta. Itse katsoisin, että vuosi 2050,( ...ja siitä eteenpäin) jolloin olen itse lähellä 80 veetä, ja lapasetkin lähestyvät eläkeikää, on jo kaukaista tulevaisuutta. Joka tapauksessa keskustelusta, eritoten kaltaistesi asiallisen netinkäyttäjän kanssa on aina hyötyä, niistä oppii itsekin. Ketjukin on taas pullahtanut esille, joten jatketaan asian käsittelyä siellä.

Öljynhinta nousee ennen loppumistaan spekuloijien takia. Sijoittajat ennakoivat öljyn loppumisen ja ostavat futuureita hyvän matkaa ennen loppumista, jolloin öljyn hinta alkaa nousta vaikka tarjonta ei vielä niukkene.
Ilman meklareita öljyn hinta pysyisi samana aina viimeiseen päivään asti jolloin öljy loppuu, sen jälkeen öljyn hinta pompsahtaisi hetkessä tähtitieteellisiin lukemiin. Pörssikeinottelu siis pehmentää muutosta ja auttaa ihmisiä valmistautumaan siihen.
http://liberalismi.net/wiki/Spekulointi

Totta, mutta asteikko olisi paljon jyrkempi, ellei kukaan spekuloisi.

Alle lujaa!!!!! 
lortti on oman uskontonsa edustaja: siinä missä jehovat kiertelevät ovelta ovella kaupaten uskontoaan ja samalla vartiotornia, lortti kiertelee homman joka ketjussa ja pyrkii joka välissä osoittamaan kuinka hänen uskomuksena on ainoa tie pelastukseen! 

[Kafir Sikakoira]

Miten olisi hyvä diili?

Jos kylän miehet suostuu sterilisaatioon, niin se saa eliniäkseen muonituksen?

Uskoisin että arvostaisivat enemmän ilmaisia viinoja ja tupakoita.

Kuten vaikka tästä NYTimesin artikkelista voisimme päätellä.

[Finka]

Pistän tähän vanhaan ketjuun, aihe kun on edelleen ajankohtainen. Lainaukset täältä.

Ongelma:

Maapallolla on tällä hetkellä noin seitsemän miljardia ihmistä. Heistä miljardi eli joka seitsemäs on aliravittu. Edelleen aliravituista 75 prosenttia on alle 5-vuotiaita. Nälkä ja aliravitsemus ovat maailman yleisin kuolinsyy.

Ongelma on paitsi äärimmäisen akuutti, myös valitettavan krooninen — ja paradoksaalinen: kyse ei ole lähtökohtaisesti ruoan määrästä, sillä tuotanto on viime vuosinakin kasvanut.

Syitä ruokapulaan:

* Väestönkasvu. Ennusteiden mukaan maapallolla on vuonna 2050 nykyisen 7 miljardin sijaan jo 9 miljardia suuta ruokittavana. Vaikka väestönkasvun on globaalilla tasolla jossain määrin hallinnassa, alueellinen vaihtelu on suurta.
    * Peltojen tuhoutuminen ja muu maankäyttö. Erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väestönpaine heijastuu peltojen ylilaiduntamisena, mikä johtaa pellon tuotantokyvyn laskuun. Esimerkiksi Pohjois-Etiopiassa laidunmaaksi on jouduttu ottamaan jo vuorten korkeimpia huippujakin. Maanviljelyn ja laiduntamisen ohella kaupungistuminen, teiden rakentaminen ja teollisuus kilpailevat samasta maa-alasta. Maan ohella myös kilpailu vedestä kiristyy.
    * Maatalouden kehittämisen unohtuminen. Maatalouden merkitystä on tarkasteltu pitkälti kansantuoteosuuden näkökulmasta, missä katsannossa sen kehittäminen ja siihen sijoittaminen ei ole näyttäytynyt kustannustehokkaana. Tämän seurauksena maatalouden tuotostason kasvu on monilla alueilla, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, lähes pysähtynyt.
    * Maan kahminta (engl. land grabbing). Erityisesti Kiina — mutta myös monet Euroopan maat ja arabimaat — on pyrkinyt huolehtimaan, että sen kasvavalle väestölle riittää ruokaa myös elintason noustessa. Sen vuoksi Kiina on hankkinut maata kehitysmaista, missä maa on edullisinta ja tuotantotaso toistaiseksi alhainen. Valtioiden ja vientiin suuntaavien suuryritysten maainvestoinnit ovat johtaneet paikallisten maanviljelijöiden pakkosiirtoihin ja ruokaturvan heikentymiseen erityisesti Afrikassa, mutta myös Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
    * Markkinat eivät toimi ideaalisti. Maksukykyisimmillä kuluttajilla ja alueilla on enemmän sananvaltaa siihen, mitä tuotetaan ja miten.
    * Säätekijät. Sään ääri-ilmiöt tulevat todennäköisesti lisääntymään. Ilmastonmuutoksen suorina vaikutuksina peltoja tuhoutuu ja merenpinta nousee. Epäsuorana vaikutuksena ilmastonmuutos aiheuttaa muuttoliikettä, jolloin teollisuusmaihin tulee matalan tulotason maista ihmisiä, joilla ei ole rahaa hankkia itse ruokaansa.
    * Kulutustottumusten muutokset. Eläintuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti, ennen kaikkea nousevan elintason maissa kuten Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa. Karkeasti laskien sama ruokamäärä eläintuotteiden muodossa vaatii noin 10-kertaisen peltopinta-alan kasvistuotteisiin verrattuna.
    * Bioenergia. Peltomaan kysyntää kasvattaa lisääntynyt bioenergian tuotanto. Esimerkiksi Yhdysvallat tuotti 416 miljoonaa tonnia viljaa vuonna 2009. Etanoliksi siitä meni 119 miljoonaa tonnia — millä määrällä olisi voitu ruokkia kolmannes maailman aliravituista. On arvioitu, että ruoan hinnannoususta 30 prosenttia johtuu bioenergian kysynnän kasvusta. Maissin hinta on noussut vuodessa 86 prosenttia. Bioenergian vaikutus hinnannoususta on 39 prosenttia.

Ja ratkaisuehdotuksia:

Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa nostettiin esiin monia tarpeellisia toimia maailman nälänhädän ja ruokaturvattomuuden vähentämiseksi.

    * Tärkein tehtävä ruoan kysynnän kasvaessa ja tuottavan peltoalan vähetessä olisi maatalouden tuottavuuden kasvattaminen. Se on tärkeää myös siksi, että matalan tulotason maissa kansantuote on tiiviisti kytkeytynyt maataloustuotannon kehitykseen ja tuottavuuteen.
    * Bioenergiapolitiikkaa tulee uudistaa.
    * Ilmastonmuutosta tulee kaikin keinoin hillitä ja sen peruuttamattomiin seurauksiin sopeutua.
    * Perusruoka on tuotettava riskejä vähentäen ja paikallisesti, ja sille on rakennettava kansallisia ruokamarkkinoita.
    * Pienviljelijöiden tuottavuuteen pitää panostaa.
    * Hiilen sitominen maatalousmaahan nostaa maan tuottavuutta.
    * Markkinainfrastruktuurin tulisi olla kansallista, jotta ruokaa pystyttäisiin toimittamaan myös turvattomille alueille.
    * YK voisi koordinoida kansainvälistä ruokapolitiikkaa
    * Maataloustutkimukseen tulisi panostaa nimenomaan kehitysmaissa. Tällä hetkellä valtaosa tutkimusvaroista käytetään rikkaissa maissa.
    * Kunkin maan ainutlaatuiset ekologiset ja kulttuuriset olosuhteet tulisi huomioida paremmin, jolloin lopputulos voisi olla määrän suhteen nykyistä parempi, laadusta puhumattakaan.
    * Rikkaiden maiden pitää lopettaa maataloustuilla tuotetun ylijäämäruoan dumppaaminen polkuhintaan kehitysmaiden markkinoille.

Päivän pähkinä:
Puuttuuko jokin mahdollinen ratkaisu?

[Snuiva]

Päivän pähkinä:
Puuttuuko jokin mahdollinen ratkaisu?

Ruoka-avun ehdoksi sterilisointi. Jos ei kelpaa niin luonto hoitaa homman kotiin.

[Vihervasemmisto]

Päivän pähkinä:
Puuttuuko jokin mahdollinen ratkaisu?

Ruoka-avun ehdoksi sterilisointi. Jos ei kelpaa niin luonto hoitaa homman kotiin.

Koska väärinymmärrys on ollut viime aikojen trendi, niin kysyn tarkentavana kysymyksenä: Oletko tosissasi?

[foobar]

Linkolalaisuus on vihervasemmiston piirissä aliarvostettu oppi. Vaikka kuinka epähumaanina sitä pitäisi, se ainakin tekee perustavanlaatuisen faktan selväksi: rajaton väestönkasvu (ts. aktiivisen väestösuunnittelun välttely) ja luonnonsuojelu eivät ole pitkällä tähtäimellä keskenään yhteensopivia strategioita. Jos halutaan olla rehellisiä, täytyy valita näistä vain toinen.

[Snuiva]

Päivän pähkinä:
Puuttuuko jokin mahdollinen ratkaisu?

Ruoka-avun ehdoksi sterilisointi. Jos ei kelpaa niin luonto hoitaa homman kotiin.

Koska väärinymmärrys on ollut viime aikojen trendi, niin kysyn tarkentavana kysymyksenä: Oletko tosissasi?

Olen.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry

Jos tavoitteena on poistaa köyhyys, nälkä ja lukutaidottomuus, on tähdättävä alhaisimpaan väkilukuun.

Jos halutaan kiihtyvää ympäristöntuhoutumista ja resurssisotia niin antaa lisääntyä ja jatkaa kansainvaellusta. Luonto on ennenkin ratkaissut asiat eritavalla kuin samppanjasosialistit haluavat.

[PaulR]

Linkolalaisuus on vihervasemmiston piirissä aliarvostettu oppi. Vaikka kuinka epähumaanina sitä pitäisi, se ainakin tekee perustavanlaatuisen faktan selväksi: rajaton väestönkasvu (ts. aktiivisen väestösuunnittelun välttely) ja luonnonsuojelu eivät ole pitkällä tähtäimellä keskenään yhteensopivia strategioita. Jos halutaan olla rehellisiä, täytyy valita näistä vain toinen.

Tähänhän "globaali eliiti" tähtäävät. Jo vuosisadan.

Natsit hakivat oppinsa Briteistä ja Amerikasta.

[Snuiva]

Linkolalaisuus on vihervasemmiston piirissä aliarvostettu oppi. Vaikka kuinka epähumaanina sitä pitäisi, se ainakin tekee perustavanlaatuisen faktan selväksi: rajaton väestönkasvu (ts. aktiivisen väestösuunnittelun välttely) ja luonnonsuojelu eivät ole pitkällä tähtäimellä keskenään yhteensopivia strategioita. Jos halutaan olla rehellisiä, täytyy valita näistä vain toinen.

Tähänhän "globaali eliiti" tähtäävät. Jo vuosisadan.

Natsit hakivat oppinsa Briteistä ja Amerikasta.

Globaalia eliittiä kiinnostaa omien voittojen maksimointi. Mikäli siitä aiheutuu suoraan ongelmia omille lapsille tahi lastenlapsille se ei heitä kiinnosta. Mikäli globaali eliitti olisi yhtenäinen ja sillä olisi yhdenmukainen agenda tämä agenda olisi toteutunut jo ajat sitten. Globaali eliitti on pääsääntöisesti omasta menestyksestään hämmentyneitä tallukoita, jotkut tekivät rahaa ajauduttuaan vahingossa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Osa peri omaisuutensa. Ainoa joka heitä yhdistää on oman edun ajaminen.

[Noottikriisi]

Tulipa yksi mielenkiintoinen uusikin tieto 70-luvun Intiasta, jossa väestönkasvua pienennettiin tekemällä vasektomia rangaistukseksi mistä tahansa rikoksesta. Esimerkiksi, jos matkusti junalla liputta ja jäi kiinni, rangaistuksena steriloitiin. 

Muistan hämärästi miten tätä barbaarisuutta tuolloin paheksuttiin Suomessa. Idean äitinä oli kai Indira Gandhi, täti jolla oli munaa!
Tosin miesten sterilointi on valitettavan tehoton tapa alentaa syntyvyyttä.

[Lahti-Saloranta]

"Ruandalaisten johtaja epäili väestön määrän tuplaantuvan 26 vuodessa" eli pyöreästi neljännesvuosisadassa.
Tarkoittaa että tasaisella kasvuvauhdilla 50 vuodessa väestö nelinkertaistuu, 75 vuodessa kahdeksankertaisuu, 100 vuodessa kuusitoistakertaistuu 125 vuodessa 32-kertaistuu, 150vuodessa 64- kertaistuu eli Ruandaan on kiireesti istutettava metsiä sillä eihän ne millään sovi kohta seisomaan yhtä aikaa maassa vaan niiden on kiivettävä puihin että sopisivat olemaan. Puiden tosin pitää olla sellaisia että niiden hedelmiä voi syödä koska ruokaa ei voi kasvattaa maassa koska se tallautuisi. Mainitunlaisen evoluution suuntaan en ota kantaa koska en missään nimessä halua leimautua rasistiksi.

[Finka]

Päivän pähkinä:
Puuttuuko jokin mahdollinen ratkaisu?

Ruoka-avun ehdoksi sterilisointi. Jos ei kelpaa niin luonto hoitaa homman kotiin.

Väestönkasvua voi hillitä muillakin tavoilla. Yleistermin ehkäisy alla on varsin laaja setti vaihtoehtoja. Vanha kunnon valistuskin on kokeilemisen arvoinen.

[PaulR]

Globaalia eliittiä kiinnostaa omien voittojen maksimointi.

"Olen tavannut tyyppejä, jotka voisivat elämänsä joka päivä kirjoittaa miljoonan shekkejä menettämättä penniäkään omaisuudestaan."

Kyse ei ole rahasta.

[foobar]

Tulipa yksi mielenkiintoinen uusikin tieto 70-luvun Intiasta, jossa väestönkasvua pienennettiin tekemällä vasektomia rangaistukseksi mistä tahansa rikoksesta. Esimerkiksi, jos matkusti junalla liputta ja jäi kiinni, rangaistuksena steriloitiin. 

Muistan hämärästi miten tätä barbaarisuutta tuolloin paheksuttiin Suomessa. Idean äitinä oli kai Indira Gandhi, täti jolla oli munaa!
Tosin miesten sterilointi on valitettavan tehoton tapa alentaa syntyvyyttä.

Tämä varmaan taas kiskaistaan jonnekin totalitärismiotsikoihin, mutta naisten suurimittainen sterilointi (esim yhden tai kahden lapsen jälkeen) olisi tosiaan kaikista tehokkain tapa hallita väestöräjähdystä ja sen sivuvaikutuksia, joihin ruoan- ja vedenpuutekin aika hyvin lukeutuvat. (Puhumattakaan klaanisodista, jotka sekä käynnistyvät ylikansoituksen myötä, että vaativat sellaista jatkuakseen.) Miesten sterilointi on asia, jota voi periaatteessa sentään rikollisten kohdalla ehdottaa - maailmanparantajien miesviha kun on niin vahvaa että sen voi hyväksyä sen puitteissa, mutta auta armias jos ehdottaisit sitä toimivampaa keinoa, joka kohdistuisi naisiin! Vaikka tämä voisi jopa nostaa kehitysmaiden naisten elämänlaatua ja elinodotetta, moista ehdotusta ei suostuttaisi näkemään kuin verrantona johonkin natsien projekteihin jotka maagisesti kytkettäisiinkin sitten jo rotuoppeihin (Ruotsin sterilointihistoria ainakin sivuutettaisiin tiedostavassa keskustelussa täysin).

[Snuiva]

Päivän pähkinä:
Puuttuuko jokin mahdollinen ratkaisu?

Ruoka-avun ehdoksi sterilisointi. Jos ei kelpaa niin luonto hoitaa homman kotiin.

Väestönkasvua voi hillitä muillakin tavoilla. Yleistermin ehkäisy alla on varsin laaja setti vaihtoehtoja. Vanha kunnon valistuskin on kokeilemisen arvoinen.

Meinaatko tuosta noin muuttaa tuhansia vuosia vanhoja kulttuureita? Et tule onnistumaan tarpeeksi nopeasti.

Kyseessä on puhtaasti matematiikkaan perustuva resurssienhallinta. Väestö kasvaa nopeammin kuin ruuan tuotanto. Jos tulevaisuudessa tasataan kaikille 2300 kaloria päivässä väestönkasvusta johtuen tiputaan ennemmin tai myöhemmin nälkäkuoleman partaalle. Hedelmällinen maa on hankalimmin valmistettava aine ja sitä on rajallinen määrä.

[Parasiittiö]

Pistän tähän vanhaan ketjuun, aihe kun on edelleen ajankohtainen. Lainaukset täältä.

Ongelma:

Maapallolla on tällä hetkellä noin seitsemän miljardia ihmistä. Heistä miljardi eli joka seitsemäs on aliravittu. Edelleen aliravituista 75 prosenttia on alle 5-vuotiaita. Nälkä ja aliravitsemus ovat maailman yleisin kuolinsyy.

Ongelma on paitsi äärimmäisen akuutti, myös valitettavan krooninen — ja paradoksaalinen: kyse ei ole lähtökohtaisesti ruoan määrästä, sillä tuotanto on viime vuosinakin kasvanut.

Ja ratkaisuehdotuksia:

Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa nostettiin esiin monia tarpeellisia toimia maailman nälänhädän ja ruokaturvattomuuden vähentämiseksi.
    * Bioenergiapolitiikkaa tulee uudistaa.
    * Ilmastonmuutosta tulee kaikin keinoin hillitä ja sen peruuttamattomiin seurauksiin sopeutua.

Kai nämä on ihan jees ehdotuksia noin niin kuin periaatteessa. Bioenergia aiheuttaa muitakin ongelmia, ja ilmastonmuutoksen hillitseminen "kaikin keinoin" sisältänee myös demonisoidun mutta potentiaalisesti erittäin hyödyllisen ydinvoiman.

    * Perusruoka on tuotettava riskejä vähentäen ja paikallisesti, ja sille on rakennettava kansallisia ruokamarkkinoita.
    * Pienviljelijöiden tuottavuuteen pitää panostaa.
    * Markkinainfrastruktuurin tulisi olla kansallista, jotta ruokaa pystyttäisiin toimittamaan myös turvattomille alueille.
    * Kunkin maan ainutlaatuiset ekologiset ja kulttuuriset olosuhteet tulisi huomioida paremmin, jolloin lopputulos voisi olla määrän suhteen nykyistä parempi, laadusta puhumattakaan.

Tämmöistä "kansallista" meininkiä kannatan ihan kympillä.

    * Rikkaiden maiden pitää lopettaa maataloustuilla tuotetun ylijäämäruoan dumppaaminen polkuhintaan kehitysmaiden markkinoille.

En tiedä, että mikä Suomen osuus tästä dumppauksesta on (ja joidenkin "talousasiantuntijoiden" mukaanhan tukiaisin rahoitettu ylituotanto toisen maan kuluttajien hyväksi on olevinaan suuri palvelus sille maalle, heh heh). Kuitenkin, olen vähän tullut siihen tulokseen, että vaikka kannatan periaatteessa maatalouden tukia erinäisistä syistä, niin niitten rakennetta, kohdentamista ja laajuutta vaikuttaisi olevan tärkeää tarkastella uudestaan. Tulee mieleen, että tukiaisilla pitäisi ohjata energia- muiden resurssien kannalta vähemmän intensiiviseen suuntaan, mikä toivottavasti lisäisi myös ihmistyön tarvetta. Nykyäänhän "kehittyneissä" maissa muutama hassu prosentti väestöstä työskentelee maataloudessa. Sikäli kun tämmöinen myös pienentäisi kokonaistuotantoa (jos tukiaiset pysyisi samana), niin "dumppausongelma" ainakin helpottuisi.

Päivän pähkinä:
Puuttuuko jokin mahdollinen ratkaisu?

Ruoka-avun ehdoksi sterilisointi. Jos ei kelpaa niin luonto hoitaa homman kotiin.

Väestönkasvua voi hillitä muillakin tavoilla. Yleistermin ehkäisy alla on varsin laaja setti vaihtoehtoja. Vanha kunnon valistuskin on kokeilemisen arvoinen.

Kai ne muut tavatkin on ihan jees, jos ne toimii. Mutta toimiiko ne (tarpeeksi hyvin)?

Tämä varmaan taas kiskaistaan jonnekin totalitärismiotsikoihin,

Ei kai nyt sentään, kun et ole poliitikko. Ehkä jotkut Hommawatch-tyyppiset hörhöt innostuu.

mutta naisten suurimittainen sterilointi (esim yhden tai kahden lapsen jälkeen) olisi tosiaan kaikista tehokkain tapa hallita väestöräjähdystä ja sen sivuvaikutuksia, joihin ruoan- ja vedenpuutekin aika hyvin lukeutuvat. (Puhumattakaan klaanisodista, jotka sekä käynnistyvät ylikansoituksen myötä, että vaativat sellaista jatkuakseen.)

Kuvittelen, että olet tässä suunnilleen oikeassa. Tehokkuus ei toki liene aina kaikki kaikessa.

Miesten sterilointi on asia, jota voi periaatteessa sentään rikollisten kohdalla ehdottaa - maailmanparantajien miesviha kun on niin vahvaa että sen voi hyväksyä sen puitteissa, mutta auta armias jos ehdottaisit sitä toimivampaa keinoa, joka kohdistuisi naisiin!

Tiedä häntä mikä suhtautuminen olisi, jos miehen sterilointikin sattuisi kohdistumaan vaikkapa neekerimieheen eikä valkkismieheen. Voisi olla rasismihysteria kova, vaikka fasismihysteria ei olisikaan.

Kyseessä on puhtaasti matematiikkaan perustuva resurssienhallinta. Väestö kasvaa nopeammin kuin ruuan tuotanto. Jos tulevaisuudessa tasataan kaikille 2300 kaloria päivässä väestönkasvusta johtuen tiputaan ennemmin tai myöhemmin nälkäkuoleman partaalle. Hedelmällinen maa on hankalimmin valmistettava aine ja sitä on rajallinen määrä.

On toki myös ainakin teoriassa mahdollista ottaa suurkuluttajilta pois (rahaa), jotta köyhille riittää enemmän (=halvemmalla). (Ja ehkä monet on sitä mieltä, että se pois otettu raha pitää vieläpä antaa niille köyhille, jotta markkinat palvelisi niitten tarpeita vielä enemmän.)

[svobo]

Väestönkasvua voi hillitä muillakin tavoilla. Yleistermin ehkäisy alla on varsin laaja setti vaihtoehtoja. Vanha kunnon valistuskin on kokeilemisen arvoinen.

Niin. Pahimmilla alueilla voisi vaikka näyttää videoita, joilla näytetään, miten väestönkasvu aiheuttaa nälänhätää, sotia ja muuta kurjuutta. Ja lopussa vielä paheksuttaisiin kovasti väestöräjähtäjiä.

[Snuiva]

Väestönkasvua voi hillitä muillakin tavoilla. Yleistermin ehkäisy alla on varsin laaja setti vaihtoehtoja. Vanha kunnon valistuskin on kokeilemisen arvoinen.

Niin. Pahimmilla alueilla voisi vaikka näyttää videoita, joilla näytetään, miten väestönkasvu aiheuttaa nälänhätää, sotia ja muuta kurjuutta. Ja lopussa vielä paheksuttaisiin kovasti väestöräjähtäjiä.

Afganistanissakin on viimeisen kymmenen vuoden ajan ahkerasti näytetty videoita demokratiasta ja naisten oikeuksista kylien vanhimmille. Enää muutamia satoja vuosia niin näytöksiin saattaa paikalliset naisetkin osallistua, jos ei muuten niin ainakin tuomaan lisää teetä.

Edittinä:

Kyseessä on puhtaasti matematiikkaan perustuva resurssienhallinta. Väestö kasvaa nopeammin kuin ruuan tuotanto. Jos tulevaisuudessa tasataan kaikille 2300 kaloria päivässä väestönkasvusta johtuen tiputaan ennemmin tai myöhemmin nälkäkuoleman partaalle. Hedelmällinen maa on hankalimmin valmistettava aine ja sitä on rajallinen määrä.

On toki myös ainakin teoriassa mahdollista ottaa suurkuluttajilta pois (rahaa), jotta köyhille riittää enemmän (=halvemmalla). (Ja ehkä monet on sitä mieltä, että se pois otettu raha pitää vieläpä antaa niille köyhille, jotta markkinat palvelisi niitten tarpeita vielä enemmän.)

Yllä esitin vihreän fantasian toteutuneen ja ehdotuksesi hyväksytyn. Sitten ollaankin siinä kohtaa ettei enää pystytä lykkäämään ongelmaa tulevaisuuteen.

[kuhlmey]

Ohjelmassa haastateltiin ruandalaisia, joiden perheissä oli 5-15 lasta. Kaikki valittelivat ruoan vähyyttä ja-

Tuossa kohtaa lopetin lukemisen. Haastattelukin olisi kannattanut lopettaa tuohon ja päättää se  :iin. Just joo.

[Alfresco]

Ei toki, mutta geenimuuntelulla fosforinottokykyä voidaan oleellisesti parantaa ja esimerkiksi typen vaatimus on saatu puoleen normaalista.

Geenimuuntelut ja muut kikat millä lisätään ruoan tuottoa ovat aina vain hetkellisiä ratkaisuja. Joka kerta kun peltoareaalista saadaan enemmän ruokaa irti, väestö kasvaa. Meillä siis on ja tulee aina olemaan jatkuva kilpajuoksu ruoantuotannon ja väestönkasvun välillä. Tällainen tilanne ei ole kestävä vaan se on samanlaista itsepetosta kun valtiot, joiden budjetit tukeutuvat ikuiseen talouskasvuun.

Ratkaisu ruokaongelmaan pitää siis hakea muualta kun ruoan tuotannon lisäämisestä. Suurennuslasin alle joutuu silloin väestön kasvu ja miten se hillitään. Väestönkasvun hillitseminen on ainoa tapa luoda kestävä tilanne, ei pelkästään ruokahuollon ja muiden resurssien osalta, vaan myös konfliktien osalta.

[Parasiittiö]

Yllä esitin vihreän fantasian toteutuneen ja ehdotuksesi hyväksytyn. Sitten ollaankin siinä kohtaa ettei enää pystytä lykkäämään ongelmaa tulevaisuuteen.

Ne vihreät fantasiat kyllä ymmärtääkseni perustuu myös semmoisiin oletuksiin, että globaalin väestönkasvun laskeva trendi jatkuisi ja ennen pitkää hoitaisi ongelman alkusyyn, ja siksi näitä "oireita" pitäisi hoitaa vaan tarpeeksi kauan. Jos ajattelee Eurooppaa ja Itä-Aasiaa, niin (ainakin väestöjen enemmistön) väestönkasvuhan on periaatteessa saatu ihan hyvin kuriin - monen mielestä liiankin hyvin, ja näistä osan mielestä siksi kehitysmaitten ylijäämäväestö pitäisi siirtää väestönkasvunsa kuriin saaneisiin vauraisiin maihin.

[Nestori K Kunnari]

Nälkä on läpi historian siirtänyt populaa reviirirajoista välittämättä. Epäilen vahvasti Euarbian direktiivikokoelman oleva paskan väärti, kun Afrikan painekattila pamahtaa ja elintilaa lähdetään hakemaan isommalla porukalla.

[Snuiva]

Yllä esitin vihreän fantasian toteutuneen ja ehdotuksesi hyväksytyn. Sitten ollaankin siinä kohtaa ettei enää pystytä lykkäämään ongelmaa tulevaisuuteen.

Ne vihreät fantasiat kyllä ymmärtääkseni perustuu myös semmoisiin oletuksiin, että globaalin väestönkasvun laskeva trendi jatkuisi ja ennen pitkää hoitaisi ongelman alkusyyn, ja siksi näitä "oireita" pitäisi hoitaa vaan tarpeeksi kauan. Jos ajattelee Eurooppaa ja Itä-Aasiaa, niin (ainakin väestöjen enemmistön) väestönkasvuhan on periaatteessa saatu ihan hyvin kuriin - monen mielestä liiankin hyvin, ja näistä osan mielestä siksi kehitysmaitten ylijäämäväestö pitäisi siirtää väestönkasvunsa kuriin saaneisiin vauraisiin maihin.

Mikä laskeva trendi?