Jotain hyvää Suomenmaassa

[Mamusaarelainen]

Jotain hyvää Suomenmaassa

Helsingissä Roihuvuoren kaupunginosassa on esimerkki luontevasta suomalaisesta kansainvälisyydestä. Roihuvuorella eli Roihiksella on erityinen suhde

Japaniin. Siellä on kauan ollut japanilaistyylinen puutarha, jonka ympärillä on kulttuuritoimintaa.

Äskettäin Roihis sai lisää japanilaisuutta kun sinne on tuli Kirsikkapuisto. Puiston nimitolpassa on kyltti, jossa sanotaan mm:


- - -

Kirsikkapuut ovat japanilaisten lahja suomalaisille. "Helsingissä ja Suomessa on hyvä asua. Kiitokseksi siitä haluamme istuttaa palan Japania

Helsinkiin", toteaa idean isä Norio Tomida.

- - -


On kivaa, että Helsingissä asuvat japanilaiset viihtyvät hyvin. Arvostan suuresti, että he maahanmuuttajina tuovat esiin myönteisen kokemuksensa

Suomesta. Vastavuoroisesti ilmaisen ystävälliset tunteeni Helsingissä ja Suomessa asuvia japanilaisia kohtaan.

Suomen ja Japanin kulttuurit ovat erilaisia. Toisaalta on tunnettua, että maittemme kulttuureissa on kiintoisaa samankaltaisuutta.

Koska japanilaiset ovat päätyneet esiintymään erillisenä ryhmänä sallittakoon, että heitä myös sellaisena tarkastellaan.

Oma havaintoni on, että yleisesti otettuna Suomeen muuttaneet japanilaiset ovat sopeutuneet hyvin. Arkisessa elämässä he vähäeleisesti, mutta

vakuuttavasti ilmaisevat myönteisen asenteensa Suomeen - menettämättä japanilaisuuttaan.

Entä tulevaisuus? On helppo ennustaa suomalaisten ja Suomen japanilaisten suhteelle hyvää. Tiedossani ei ole seikkoja, jotka haittaisivat suhteiden

myönteistä kehitystä. Kokemus yhteiselosta on antanut luottamuksen, että Japanista tulleet maahanmuuttajat antavat myönteisen panoksen Suomen

tulevaisuudelle.


Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha
http://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_japanilaistyylinen_puutarha


Kirsikkapuisto (Helsinki)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsikkapuisto_(Helsinki)

[Nanfung]

Entä tulevaisuus? On helppo ennustaa suomalaisten ja Suomen japanilaisten suhteelle hyvää. Tiedossani ei ole seikkoja, jotka haittaisivat suhteiden

myönteistä kehitystä. Kokemus yhteiselosta on antanut luottamuksen, että Japanista tulleet maahanmuuttajat antavat myönteisen panoksen Suomen

tulevaisuudelle.

Toivottavasti näin tulee käymään, sillä Japani on yksi niistä harvoista maista, missä olen todella viihtynyt.

Japanilaiset ja suomalaiset omaavat samankaltaisia vaatimattomuutta korostavia luonteenpiirteitä, joten ei ole mikään ihme, että japanilaiset tuntuvat paljon läheisemmiltä kuin esim. ruotsalaiset.

[Nationalisti]

Japanilaiset ja suomalaiset omaavat samankaltaisia vaatimattomuutta korostavia luonteenpiirteitä, joten ei ole mikään ihme, että japanilaiset tuntuvat paljon läheisemmiltä kuin esim. ruotsalaiset.

Japanilaiset ovat täysin vieras kulttuuri suomalaisille jostain pinnallisista samankaltaisuuksista huolimatta. Ruotsalaiset taas ovat olleet läheisessä vuorovaikutuksessa sen pari tuhatta vuotta. Mutta joo... Finnuiitit jne.

[Vanhavaari]

Kun otsake on sentään "Jotain hyvää Suomessa", niin kaksi huomiota hyvästä kehityksestä Suomessa:

Hirvisaaren blogi oikeuslaitoksen poliittisesta korruptiosta pääsi sekä Hesarin että YLEn sivuille – ei tosin isona asiana, mutta kuitenkin. (Ehkä jopa Demlasta tulee vielä joskus jossain artikkeli???)

Tämän päivän Satakunnan Kansan pääkirjoituksen otsikko on: Onko Soini sittenkin oikeassa? Asiallinen kirjoitus.

Japanista vielä. Hieno maa, vaikka pari  (selvää suomalaista) kaveriani vuosia sitten käännytettiinkin baarin ovelta, koska "ulkomaalaiset aiheuttavat niin paljon häiriöitä".

[Nanfung]

Ruotsalaiset taas ovat olleet läheisessä vuorovaikutuksessa sen pari tuhatta vuotta. Mutta joo... Finnuiitit jne.

"Vuorovaikutuksessa"? Mikä ettei... sweduiitit jne?

[Jouko]

Oikeanlaista kotoutumista ilman kotouttamistoimenpiteitä ja verorahojen polttamista siihen. Omaehtoista. Hyvä.

[nuiv-or]

Tämän päivän Satakunnan Kansan pääkirjoituksen otsikko on: Onko Soini sittenkin oikeassa? Asiallinen kirjoitus.

Oho.



Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on arvioinut useaan kertaan, ettei Eurooppa ole rahalla pelastettavissa.


"Eurooppa huokaisi helpotuksesta", kommentoitiin Suomessa, kun Espanja lopulta pyysi 62 miljardin lainaa pankkiensa tukemiseksi. Eilen "leipäjonoon" liittyi Kypros, joka on myös ajautunut taloudelliseen kriisiin.

Hyvällä syyllä voidaan jo kysyä, pelastetaanko nyt savijaloilla horjuvaa rahaliittoa, ja onko Suomen etu todella olla mukana näissä pohjattomissa rahoitustalkoissa. Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin useaan kertaan esittämä arvio, ettei Eurooppaa rahalla pelasteta, alkaa tuntua oikeutetulta.

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen katsoo, että rahaliitolla on edessään kolme vaihtoehtoa: hajoaminen ja paluu omiin valuuttoihin, suppea euroalue, johon kuuluisivat Saksa, Suomi, Hollanti, Itävalta ja Ranska, tai rahaliiton koossa pitäminen Euroopan keskuspankin rahakonetta pyörittämällä.

Huomenna kokoontuva EU:n valtionpäämiesten kokous on taas kerran hätäkokous, jossa pakkotilanteessa mietitään ratkaisuja. Euroopan tulevaisuutta ei voida enää pitkään pyörittää vain tekemällä hätäratkaisuja toinen toisensa perään. Suppean euroalueen muodostaminen alkaa näyttää jopa toivottavalta vaihtoehdolta.

Taloustieteilijät ovat todenneet, että rahaliiton perustaminen oli virheratkaisu. Talouden perusteet eivät olleet sellaisessa kunnossa, että yhteiseen valuuttaan siirtyminen ainakaan näin laajalla alueella olisi ollut perusteltua.

Euroon siirtyminen on Suomen osalta ollut menestys, sillä Suomen markka olisi pienenä valuuttana ollut 2000-luvun kriiseissä kestämätön valuutta. Ainakin se olisi devalvoitunut jo moneen kertaa suhteessa euroon, dollariin ja jeniin. Meillä ei ole sellaista pohjaa omalle valuutalle kuin esimerkiksi Norjalla tai Ruotsilla.

EU:n talouspolitiikassa yhtenä keskeisenä periaatteena on ollut inflaation kurissa pitäminen. Se on onnistunut hyvin, mutta ei suinkaan keskuspankin finanssipolitiikan vaan Aasian markkinoille tuomien tuotteiden edullisen hintatason ansiosta, niin kuin professori Kanniainen toteaa.

EKP:n sokeutta ovat alhaiset korot ja alhainen inflaatio. Siltä on myös jäänyt kokonaan huomaamatta Etelä-Euroopan valtioiden julkisen talouden holtittomuus. Niiden paisunutta ja rakenteiltaan sairasta julkista taloutta on pönkitetty euroalueen yhteisillä varoilla vastoin Maastrichtin sopimusta.

Tosiasia kuitenkin on, ettei Kreikan, Espanjan, Kyproksen ja Portugalin kriisiä ratkaista rahoittamalla lisää niiden taloutta ilman, että näissä maissa tehdään ratkaisevia leikkauksia ja säästöjä julkisessa taloudessa. Suomessa saatetaan joutua tulemaan sille rajalle, että me olemme maksamassa omalla kustannuksellamme välimerellisten unionimaiden hyvinvointia.

[nitkunatku]

Japanilaiset ja suomalaiset omaavat samankaltaisia vaatimattomuutta korostavia luonteenpiirteitä, joten ei ole mikään ihme, että japanilaiset tuntuvat paljon läheisemmiltä kuin esim. ruotsalaiset.

Ovatko pruattalaiset luonteeltaan jotenkin ylimielisiä?

[Seal]

Japanilaiset ja suomalaiset omaavat samankaltaisia vaatimattomuutta korostavia luonteenpiirteitä, joten ei ole mikään ihme, että japanilaiset tuntuvat paljon läheisemmiltä kuin esim. ruotsalaiset.

Ovatko pruattalaiset luonteeltaan jotenkin ylimielisiä?

Kyllä.

[matkamasentaja]

Eivät olleet japanilaiset herrasmiehiä, vaatimattomia ja kohteliaita 60 vuotta sitten. Kysykäää vaikka filippiinoilta, kiinalaisilta tai keltä tahansa sielläpäin silloin japanialaisten kanssa asioineelta.

[Tabula Rasa]

Eivät olleet japanilaiset herrasmiehiä, vaatimattomia ja kohteliaita 60 vuotta sitten. Kysykäää vaikka filippiinoilta, kiinalaisilta tai keltä tahansa sielläpäin silloin japanialaisten kanssa asioineelta.

Löytyy lähempääkin vähemmän miellyttäviä herrasmiehiä. Katsoppa ihan parisataa kilsaa itään. Erona se, että sodan jälkeen nämä jälkimmäiset eivät ole parantaneet tapojaan.

[Hevonen]

Pakko laittaa tämä tänne. Tosin taaskin on kyseessä japanilainen. Herra siis piirtää koirasarjakuvia, jotka ovat Suomessa tosi suosittuja, kuten parista sarjasta tehdyt piirrossarjatkin (Hopeanuoli ja Weed). Herra kävi viime vuonna Suomessa erään tapahtuman kunniavieraana ja ihastui ilmeisesti ikihyviksi, kun on jo alle vuoden sisään tulossa uudelleen. Häneltä julkaistiin juuri uusi sarjakuvapokkari, jossa oli tervehdys suomalaisille:

(http://i.imgur.com/ho5hB.png)

PS. Kaustisten kansanmusiikkijuhlista kertoneessa uutisessa joku oli sitä mieltä, että meidän suomalaisten pitää olla ylpeitä omasta kulttuuristamme. Onneksi vielä kuulee tällaistakin.

[Mamusaarelainen]

Itä-Helsingissä ilmestyvä Roihuvuoren kylälehti kertoo hyviä uutisia monikulttuurisuusrintamalta:

Roihiksen Kirsikkapuisto laajenee, kohentuu ja kirsikkapuita tulee mukavasti lisää.

Lehdessä huomioidaan myös koko Suomen kirsikankukkakuningatar ja -prinsessa ja se, että Roihuvuori-seura on kirsikankukkakuningattaren virallinen isäntätaho ja sen myötä mukana maiden välisissä yhteistyökuvioissa. Ja kaikkihan me muistamme Roihiksen Kirsikkapuiston jokakeväisen Hanamin eli kukkien katselemisen juhlan.

Uskallan sanoa, että tämä suomalais-japanilainen ystävällinen kanssakäyminen tuottaa iloa jokaiselle Hommaforumin lukijalle. Omasta puolestani toivotan Roihiksen Suomi-Japani toimille loistavaa tulevaisuutta. Kiitän uudelleen suomenjapanilaisia heidän ystävällisyydestään, kun he kertovat kanssakäymisen suomalaisten kanssa sujuvan hyvin.   

Lähde: Roihuvuoren kylälehti 01/2020

[Mamusaarelainen]

Helsingin Roihuvuoren Kirsikkapuisto
on saanut julkisuutta mm. 16.5.2021 MTV:n Kymmenen Uutisissa ja muissakin medioissa. Tämä on hyvä asia senkin vuoksi, että Kirsikkapuiston alkuperäinen ajatus oli Suomessa asuvien japanilaisten kiitollisuus saamastaan hyvästä vastaanotosta.

Hanamia ei tämä vuonna järjestetty, mutta katsojia on ollut runsaasti toki koronatoimin. Suomessa suomalaisten ja japanilaisten ystävälliset suhteet tosiaan kukkivat! Kiitän vielä kerran japanilaisia niistä kunnioituksen ja ystävyyden tunteista, joita Roihuvuoren Kirsikkapuisto ilmentää sekä ilmaisen iloni hyvistä suhteista, jota monet tulevat Hanami-juhlat lujittavat.

Kirsikkapuiston remontti on vielä kesken, mutta nyt jo näkee puiston vanhan ja uuden osan muodostavan kokonaisuuden, joka ottaa paikkansa Helsingin nähtävyyksien joukossa - se on aivan selvä. Kansainvälisyyden parhautta!


KIRSIKANKUKINNAN TILANNE
https://www.roihuvuori.fi/hanami/kirsikankukinta/