2010-09-14 STT: Uusi lautakunta halutaan suomentamaan lakitekstit

[Oinomaos]

Suomeen väläytetään perustettavaksi uutta viranomaista laki- ja säädöskielen huoltoa varten. Asiaa esittää tulevaisuushahmotelmissaan kaksi ministeriötä.

Oikeusministeriön kaavailuissa valtioneuvoston yhteyteen perustettava lautakunta huolehtii kielenhuollosta ja oikeudellisesta asiantuntemuksesta säädösvalmistelussa.

Opetusministeriö perustellee samansisältöistä ehdotustaan muun muassa sillä, että ymmärrettävät ja selkeät säädökset edesauttavat demokratian ja oikeusturvan toteutumista.
Aamulehti

Hetkinen - mitäs se Jossun uusi putiikki, se "Demokratia- ja kieliyksikkö" tekee? Entäs eduskunnan eri valiokunnat, virkamiehet ja kansanedustajat?

Eikö ministeriöissä ymmärretä vaatia ymmärrettäviä ja selkeitä säännöksiä jo valmisteluvaiheissa?

Pedataanko tämän "suunnitteilla olevan" lautakunnan johtoon suojatyöpaikkoja ensi vaaleissa rannalle jääneille nykyisille kansanedustajille?

[TJK]

Asia on mielestäni kyllä tärkeä. Säännöskieli on nykyään varmasti vaikeaa ymmärtää monelle akateemisesti koulutetullekin kansalaiselle.

Ongelmallista sen sijaan on, että ratkaisuja etsitään niin kovin usein uusista lautakunnista ja viroista.

STT:n kuvaamia tehtäviä voisi velvoittaa hoitamaan esimerkiksi supistumassa olevan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen. Yhteiskunnalla on oikeus vaatia virkamiehiä paneutumaan tosiaan esimerkiksi Suomen lain ymmärrettävyyteen sen sijaan, että akateemisen vapauden suojissa hukataan resursseja muodikkaiden mediadiskurssien pällistelyyn tai poliittisesti korrektiin suomi toisena kielenä -perustutkimukseen.

Samalla töihin voisi palkata enemmän kokeneita kielen ammattilaisia ja jättää kansainväliset tutkijaprofessorit vähemmälle.

[Tommi Korhonen]

Minun mielestäni taas lakeja ei saa säätää jos sitä ei pystytä muotoilemaan ymmärrettävästi. Tämä toimii sisäisenä rajoittimena älyttömille tai epäselville laeille. Jos se ei ole ilmiselvästi parilla lauseella selvällä suomenkielelllä sanottavissa, niin se ei ole lain arvoinen. Toki perusteluita ja pykäliä saa olla enemmän, mutta itse peruskohta täytyy olla selvä. Myös jo lain säätämisvaiheessa, ei missään jälkilautakunnassa jossa arvotaan mitä laki tarkoitti.

Muunlainen lainsäädäntötyö on joko kyvyttömyyttä tai tarkoitushakuisuutta (lue itsekkäästi tavoitteellista).

[TJK]

Minun mielestäni taas lakeja ei saa säätää jos sitä ei pystytä muotoilemaan ymmärrettävästi. Tämä toimii sisäisenä rajoittimena älyttömille tai epäselville laeille. Jos se ei ole ilmiselvästi parilla lauseella selvällä suomenkielelllä sanottavissa, niin se ei ole lain arvoinen. Toki perusteluita ja pykäliä saa olla enemmän, mutta itse peruskohta täytyy olla selvä. Myös jo lain säätämisvaiheessa, ei missään jälkilautakunnassa jossa arvotaan mitä laki tarkoitti.

Muunlainen lainsäädäntötyö on joko kyvyttömyyttä tai tarkoitushakuisuutta (lue itsekkäästi tavoitteellista).

Tuohon tavoitteeseen pääsemiseksi vasta lautakunta jos toinenkin tarvitaan! Edes Suomen laki ei ole nykyään riittävä säännösviidakko perattavaksi, vaan pitää ottaa kaikki juridisesti relevantti EU-säännöstökin tarkasteluun...

[Tommi Korhonen]

Toki. Ja syytänkin kaikkia noiden lakien säätäjiä. Jos ette pysty sanomaan asiaan selkeästi ja yksinkertaisesti, niin että se ymmärretään, niin ei se ole oikeus ja kohtuuskaan.

En silti tarkoita mitään punaniska-kampanjaakaan, mutta on vain niin että jos asiaa ei pysty sanomaan yksinkertaisesti, niin joko sitä ei ymmärretä, tai sitä ei haluta muiden ymmärtävän. Loppu on työtä. Toki raskasta kovaa työtä, ei se lyhyesti sanominen helppoa ole.