2010-09-15 Karjalainen: Mutu-tuntuma ei riitä mamu-asioihin

[Iloveallpeople]

Mutu-tuntuma ei riitä mamu-asioihin

Suomi imee maahanmuuttajia kuin kärpäspaperi kärpäsiä, mikäli niin sanottuihin maahanmuuttokriitikoihin on uskomista. Vertaus ei ole huono, sillä "kriitikoiden" mielissä muunmaalaiset katukuvassa tuntuvat olevan yhtä iljettäviä kuin liimassa räpistelevät kärpäset ruokapöydän päällä roikkuvassa pyydyksessä.

Mutta onko mamu-kriitikoiden puheissa perää?

Ulkomaalaisia asuu Suomessa selvästi EU-keskiarvoa vähemmän (Karjalainen, 10.9.). Tämä ei ole mitään kukkahattuteoriaa, vaan EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tuoretta tilastoa.

Suomessa asui viime vuonna 142?000 ulkomaalaista. Se on 2,7 prosenttia Suomen väkiluvusta. EU:n keskiarvo on 6,4 prosenttia.

Vain kuudessa entisen itäblokin maassa ulkomaalaisten osuus on pienempi kuin Suomessa.

Esimerkiksi Ruotsissa ulkomaalaisia on suhteessa väkilukuun tuplasti enemmän, 5,8 prosenttia, ja Saksassa kolme kertaa niin paljon kuin Suomessa eli 8,8 prosenttia.

Luxemburgilaisista ulkomaalaisia on melkein puolet. Tosin heitä ei ehkä lasketakaan, sillä Suomeenkin kelpaisi eliitti – ainakin valkoihoinen.

Ruotsin tai Saksan maahanmuuttajista valtava osa ei näy ulkomaalaistilastoissa, sillä virallisesti he ovat jo ruotsalaisia tai saksalaisia. Kansalaisuuden saaminen ei toki aina merkitse halveksunnan päättymistä, mutta Eurostat ei tilastoi katujen rasismia. Saksalainen mikä saksalainen – etnisestä luokittelusta on huonot muistot.

Pitkälle viime vuosisadan loppupuolelle me suomalaiset olimme puhdasta ruotsalaisuutta pilaavia finnjäveleitä. Nyt ruotsinsuomalaisista ja heidän maahanmuuttajalapsistaan on tullut henkisesti ja tilastollisesti ruotsalaisia. Volvoja ei enää vilise heinäkuussa kohti Pohjois-Karjalan korpimökkejä.

Suomeen maahanmuutto alkoi oikeastaan vasta tällä vuosituhannella, eikä maahanmuuttajien enemmistö ole vielä pystynyt tai ehtinyt hankkimaan Suomen passia.

Ulkomaalaisten virallinen tilasto-osuus näyttää siis Suomen tilanteen paljon perinteisten muuttomaiden tilannetta tarkemmin.

Ulkomaalaisten Suomeen kohdistunutta hyökyaaltoa voi peilata myös sisäministeriön tilastoihin, joiden mukaan vuonna 2009 Suomeen muutti 26?700 ihmistä. Se on 2?400 edellisvuotta vähemmän, ei enemmän.

Turvapaikanhakijoiden ennätys on viime vuodelta – 5?988 – mutta virta alkoi tyrehtyä jo vuoden loppupuolella. Nettikeskusteluissa on kiitelty Ruotisin tiukkuutta ja moitittu Suomen lepsuilua. Ruotsissa kirjattiin hakemuksia nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Tänä vuonna Suomeen on tullut 318 somalialaista – Ruotsiin yli kymmenkertainen määrä.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastoissa Suomi on länsimaista 14. sijalla asukaslukuun ja 21. sijalla bkt:hen suhteutettuna.

"Parasta auttaa lähellä lähtömaita" -hokema on täyttä asiaa. UNHCR:n mukaan eniten pakolaisia on Pakistanissa, jossa taitaisi olla "ongelmia omastakin takaa" – jopa enemmän kuin Suomessa.


Helena Tahvanainen
Kirjoittaja on Karjalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Karjalainen

[Fincum]

Harmittaa, että tämäkin Karjalaisessa julkaistu kirjoitus on painettu paperille, jonka valmistukseen on käytetty suomalaisen aarnimetsän puita.
Olisin toivonut puuvanhukselle komeampaa loppua, vaikkapa Embona (luotettavin valinta ja nyt entistäkin pehmeämpi).

Luonnonsuojelijat, aktivoitukaa, tehkää jotain.

[Roope]

Ulkomaalaisia asuu Suomessa selvästi EU-keskiarvoa vähemmän (Karjalainen, 10.9.).

Ulkomaalaisten osuus ei kerro juuri mitään meneillään olevan maahanmuuton vaikutuksista.

Ulkomaalaisten Suomeen kohdistunutta hyökyaaltoa voi peilata myös sisäministeriön tilastoihin, joiden mukaan vuonna 2009 Suomeen muutti 26 700 ihmistä. Se on 2 400 edellisvuotta vähemmän, ei enemmän.

Lasku johtuu taantumasta ja työperäisen liikkuvuuden vähenemisestä. Silti humanitaarinen maahanmuutto on perheenyhdistämisten lisääntymisen vuoksi edelleen jyrkässä nousussa taantumaa edeltävään aikaan verrattuna.

Turvapaikanhakijoiden ennätys on viime vuodelta – 5 988 – mutta virta alkoi tyrehtyä jo vuoden loppupuolella. Nettikeskusteluissa on kiitelty Ruotisin tiukkuutta ja moitittu Suomen lepsuilua. Ruotsissa kirjattiin hakemuksia nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Turvapaikanhakijamäärien erot johtuvat monesta muustakin seikasta kuin lakien ja käytäntöjen eroista. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi demografia, olemassaolevat maahanmuuttajayhteisöt ja ihmissalakuljetusreitit. Turvapaikanhakijat eivät tule taivaasta.

Suomen lainsäädännön lepsuus muuhun Eurooppaan verrattuna on helposti todettavissa. Esimerkiksi humanitaarinen perheenyhdistäminen on Suomessa helpompaa kuin missään muualla maailmassa.

Tänä vuonna Suomeen on tullut 318 somalialaista – Ruotsiin yli kymmenkertainen määrä.

Minä en valitsisi vertailukohdaksi Ruotsia. Siellä ilmoittautuu nykyään puolet koko Euroopan somaliturvapaikanhakijoista. Ruotsi on Saksan ohella ainoa EU-maa jossa somaliturvapaikanhakijoiden määrä on ollut tänä vuonna merkittävässä kasvussa. Muualla mennään alaspäin.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastoissa Suomi on länsimaista 14. sijalla asukaslukuun ja 21. sijalla bkt:hen suhteutettuna.

Silti Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita asukaslukuun suhteutettuna tuplasti enemmän kuin EU-alueelle keskimäärin. EU-keskiarvoa useampi heistä saa oleskeluluvan. Perheenyhdistämisiä tehdään moninkertaisesti muihin EU-maihin verrattuna, eikä muissa maissa ole samanlaista kasvattilapsiryntäystä kuin meillä. Lisäksi Suomi vastaanottaa kiintiöpakolaisia toisin kuin useimmat EU-maat.

[timouti]

Liian aikaista esitellä tilastoja. Todelliset tilastot laaditaan vasta ensi vuonna.


"Ennakkotietona ilmoitamme, että Maahanmuutto ja väestötilastoinnin
politiikka Suomessa -seminaari järjestetään Tampereen yliopistossa 3.
helmikuun 2011.

Seminaari kokoaa yhteen tutkijoita ja tilastoalan toimijoita
keskustelemaan väestötilastoinnin käytännöistä ja niistä haasteista,
joita kasvava maahanmuutto ja yhteiskunnan monietnistyminen ovat
tuoneet mukanaan. Näitä kysymyksiä joutuvat yhä useammin pohtimaan
niin maahanmuuttotutkijat kuin julkisten palvelujen tuottajat. Miten
tilastot tavoittavat väestörakenteen muutokset? Millaista
todellisuutta vakiintuneet tilastoinnin käytännöt ja luokitukset
tuottavat? Entä mitä tilastot eivät tavoita?

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin. Jos
sinulla on käynnissä näihin teemoihin liittyvää tutkimusta, jota
haluaisit esitellä seminaarissa, ota yhteyttä 24.9.2010 mennessä Marja
Alastaloon ([email protected]) tai Anna Rastaaseen
([email protected]), Sosiaalitutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto."

[Iloveallpeople]

Liian aikaista esitellä tilastoja. Todelliset tilastot laaditaan vasta ensi vuonna.


"Ennakkotietona ilmoitamme, että Maahanmuutto ja väestötilastoinnin
politiikka Suomessa -seminaari järjestetään Tampereen yliopistossa 3.
helmikuun 2011.

Onkohan tilastot muuttuneet liian rasistisiksi monikulttuurisessa Suomessa?

[Late]

Hoh hoijaa. Ihan kuin olisin lukenut vastaavan sisältöisen artikkelin joskus ennenkin.

"kriitikoiden" mielissä muunmaalaiset katukuvassa tuntuvat olevan yhtä iljettäviä kuin liimassa räpistelevät kärpäset ruokapöydän päällä roikkuvassa pyydyksessä.

Hieno aloitus kirjoitukselle.

Ulkomaalaisia asuu Suomessa selvästi EU-keskiarvoa vähemmän (Karjalainen, 10.9.). Tämä ei ole mitään kukkahattuteoriaa, vaan EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tuoretta tilastoa.

Suomessa asui viime vuonna 142?000 ulkomaalaista. Se on 2,7 prosenttia Suomen väkiluvusta. EU:n keskiarvo on 6,4 prosenttia.

Vain kuudessa entisen itäblokin maassa ulkomaalaisten osuus on pienempi kuin Suomessa.

Esimerkiksi Ruotsissa ulkomaalaisia on suhteessa väkilukuun tuplasti enemmän, 5,8 prosenttia, ja Saksassa kolme kertaa niin paljon kuin Suomessa eli 8,8 prosenttia.

Ok. Entä sitten? Mitä merkitystä on sillä kuinka paljon ulkomaalaisia on esim. Saksassa. Onko olemassa jokin tietty prosenttiosuus joka pitäisi saavuttaa?

Turvapaikanhakijoiden ennätys on viime vuodelta – 5?988 – mutta virta alkoi tyrehtyä jo vuoden loppupuolella. Nettikeskusteluissa on kiitelty Ruotisin tiukkuutta ja moitittu Suomen lepsuilua. Ruotsissa kirjattiin hakemuksia nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Tänä vuonna Suomeen on tullut 318 somalialaista – Ruotsiin yli kymmenkertainen määrä.

Miksi Ruotsiin vertaaminen on niin kovin suosittua? Viro on myös Suomen naapurimaa. Voisiko Helena suorittaa pientä vertailua Viron tilastoihin? Tai edes Tanskan tilastoihin?

Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä. Onko tämä jokin luonnonlaki?

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastoissa Suomi on länsimaista 14. sijalla asukaslukuun ja 21. sijalla bkt:hen suhteutettuna.

Ja taas. Entä sitten? Pitäisikö olla korkeammalla? Vai ehkä alempana?

Helenalle ja kaltaisilleen tuntuu olevan kova paikka myöntää että esim. Ruotsin maahanmuuttoluvut eivät velvoita Suomea millään tavalla. Katkeruutta tuntuu herättävän myös se kuinka vähän maahanmuuttajia Suomessa on.

Poliittinen paine on suurilla hallituspuolueilla niin kova, etten usko mamu-politiikan voivan muuttua kuin yhteen suuntaan. Saa nähdä millaisia raivon sekaisia vuodatuksia saadaan vielä Helenalta ja kumppaneilta lukea.

[OTU]

Juuri kukaan toimittajista ei tunnu käsittävän, että kyseessä ovat ihmiset (mamut). Ei holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta aiheutuneita virheitä noin vain korjata. On aivan eri asia korjata vaikkapa huono silta: rotulia pilareihin ja uusi silta. Ko. ihmiset - myös ongelmia aiheuttavat- elävät täällä  lähes väistämättä kymmeniä vuosia.

[etnis]

Hassu aina tuo väsynyt tapa viitata Ruotsin tilanteeseen Suomen asioista keskustellessa; aivan kuin siellä olisi asiat hyvin ja malli jota tavoitella. Onko eurooppalainen ihanne se, että pilaamme asiamme aivan kuten muutkin ovat meitä ennen pilanneet?

[etnis]

Ko. ihmiset - myös ongelmia aiheuttavat- elävät täällä  lähes väistämättä kymmeniä vuosia.

Eivätkä ainoastaan elä vaan kansoittavat maamme alati kasvavilla jälkipolvillaan kieroutuneen järjestelmämme ylitsevuotavalla myötävaikutuksella. Vai mitä voi olla mieltä tilanteesta, onko se tasavertainen kun somalilla on varaa asua Helsingin keskivertoa paremmalla alueella esim. kuuden lapsen kanssa käymättä töissä? Minulla ei olisi.

[Turkulaine]

Toimittaja johtaa meitä tarkoituksella harhaan. Kun yhdestä päästä lappaa sisään porukkaan, ja toisesta myönnetään kansalaisuuksia, voi uskotella itselleen ettei ulkomaalaisten määrä kasva. On täysin mahdollista, että etnisten suomalaisten ollessa vähemmistössä on ulkomaalaisten määrä edelleen pari prosenttia. Se on vain kansalaisuuksien myöntämisen kysymys. Jos kansalaisuus annettaisiin heti ovella, päästäisiin tilanteeseen, jossa Suomessa ei ole juuri lainkaan ulkomaalaisia.

Suomessa oli kuitenkin vuoden vaihteessa 207 037 vieraskielistä; suomenkielisiksi merkittyjen mamulasten määrää ei varmaankaan tiedä kukaan.

[normi]

2.9 prosenttiakin on liikaa, etenkin kun tosiaan kansalaisuuden keplotelleet eivät enää olekaan muka ulkomaalaisia.

Tilanne siis Saksassa ja Ruotsissa ja Ranskassa on paljon paljon pahempi ja sen huomaa sieltä kantautuvista uutisista.

Juuri edellämainittujen maiden ongelmia välttääkseen Suomen olisi pienennettävä ulkommalaisten ja ulkomaalaistaustaisten osuutta maamme väestöstä.

[Jouko]

Onkohan Karjalaisen toimittajan toiveena saada samanlainen tilanne maahanmuutajien suhteen kuin on muualla? Näin voisi päätellä kirjoituksesta. Ja tämä useimmiten on motiivina kun vähätellään Suomen ulkomaalaisperäisten vähäistä määrää. Laatupuolesta harvoin edes pukahdetaan. Mitä nyt joku Fazer tai Sinebrykoff joskua mainitaan. Siinä olisi jollekin yhteiskuntatutkijalle työsarkaa selvittää mitä hyötyä/haittaa rajoittamattoman maahanmuuton seurauksena syntyisi. Pitäisi ottaa kumminkin objektiivinen tarkasteluperspektiivi ja sellaiseen on vaikea löytää henkilöitä nykyään ainakaan Suomen opinahjoista. Ehkä joku jenkkiproffa olisi sopivin ja puolueettomin.

Siihen asti pitäisi kumminkin pitää asiat hallinnassa edes jollakin tasolla. Nyt ne näyttävät repeävän totaalisesti käsiin. Eikä edes kuluja haluta korkeimmalla päättävällä taholla selvittää.

[normi]

Ei ole montaa vuotta kun puhuttiin vielä alle prosentista ja hetki sitten reilusta prosentista. maahanmuutotaustasta puhmuattakaan...

[Zngr]

Olen lukenut käytännössä saman jutun joka vuosi edelliset viisi vuotta. Luvut muuttuvat vain hieman. Välillä käydään hieman eri olkiukon kimppuun ja toinen ukko jätetään pois, niin saadaan ikäänkuin vaihtelua.

Pitäisiköhän etusivulla julkaista joku ["maahanmuuuttokriitkoiden" väitteet murskaava artikkeli] -template josta toimittajat voivat kopioida uuden maahanmuuttokeskustelu-juttunsa rungon.

Nykyään tuo juttu vain ilmestyy huomattavasti useammin eri medioissa joten miksi emme säästäisi toverien vaivoja?

Toisto ei ole vahva argumentti, tai argumentti ollenkaan, asia, jota tietynlaiset mielipidevaikuttajat tai sellaiseksi pyrkivät kuten vasemmalle kallelaan olevat toimittajat eivät ole täysin sisäistäneet koskaan. Tästä voi ja pitää vääntää vitsiä joka kerta kun näin tapahtuu.