News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

Heikki Kerkkänen: Hedelmiä tulee vähemmän ja enemmän

Started by Timo Hellman, 14.09.2010, 21:45:31

Previous topic - Next topic

Timo Hellman

http://hemakerk.blogspot.com/2009/11/hedelmia-tulee-vahemman-ja-enemman.html

Mielenkiintoinen kirjoitus lisääntymisestä jo ihan terminologian kannalta.

Toisin kuin syntyvyys, joka ilmoittaa syntyneiden määrän tuhatta asukasta kohden, kokonaishedelmällisyysluku ottaa huomioon väestökehitystä arvioitaessa äitiys - ja lapsikuolleisuuden. Sen tärkeä rinnakkaiskäsite on nettouusiutumisluku, jolla tarkoitetaan lapsimäärää, joka tarvitaan väestökehityksen pitämiseen tasapainossa. Kaikki lapset eivät pääse lähellekään ikää jona he todennäköisesti alkaisivat saada lapsia, joten korkeamman lapsikuolleisuuden maissa nettouusiutumislukukin on korkeampi.

Mikäli lapsikuolleisuus on nolla tai lähellä sitä, nettouusiutumisluku on 2.0: kaksi vanhempaa "korvataan" kahdella lapsella. Keskimäärin "rikkaissa maissa" nettouusiutumisluku on 2.1, "köyhissä maissa" se voi mennä jopa yli 3.0:n.



The truth is that what we call Capitalism ought to be called Proletarianism. The point of it is not that some people have capital, but that most people only have wages because they do not have capital. -  G. K. Chesterton

foobar

Quote from: Timo Hellman on 14.09.2010, 21:45:31
http://hemakerk.blogspot.com/2009/11/hedelmia-tulee-vahemman-ja-enemman.html

Mielenkiintoinen kirjoitus lisääntymisestä jo ihan terminologian kannalta.

Toisin kuin syntyvyys, joka ilmoittaa syntyneiden määrän tuhatta asukasta kohden, kokonaishedelmällisyysluku ottaa huomioon väestökehitystä arvioitaessa äitiys - ja lapsikuolleisuuden. Sen tärkeä rinnakkaiskäsite on nettouusiutumisluku, jolla tarkoitetaan lapsimäärää, joka tarvitaan väestökehityksen pitämiseen tasapainossa. Kaikki lapset eivät pääse lähellekään ikää jona he todennäköisesti alkaisivat saada lapsia, joten korkeamman lapsikuolleisuuden maissa nettouusiutumislukukin on korkeampi.

Mikäli lapsikuolleisuus on nolla tai lähellä sitä, nettouusiutumisluku on 2.0: kaksi vanhempaa "korvataan" kahdella lapsella. Keskimäärin "rikkaissa maissa" nettouusiutumisluku on 2.1, "köyhissä maissa" se voi mennä jopa yli 3.0:n.

Läheltä yhtä tragediaa seuranneena voin kertoa että lapsikuolleisuus tietyissä maahanmuuttajaryhmissä ei ole mitenkään pieni. (Edit: lisättäköön tähän, että suomalainen terveydenhoitolaitos tekee kyllä kaikkensa ettei näin olisi. Joskus tuntuu, että ainakin jotkin maahanmuuttajaryhmät tekevät kaikkensa sen puolesta, ettei terveydenhuoltohenkilökunta tässä onnistuisi...)

Seurasin yliopistollisen sairaalan lasten teho-osastolla viikkoja erään afganistanilaisten vanhempien vauvan taistelua elämästä. Tätä oli jatkunut jo useampi kuukausi, eikä se selkeästikään ollut ollut helppoa kenellekään. Valitettavasti pienokainen ei jaksanut selvitä, vaikka loppupuolella tilanne näytti jo oikein hyvältä. Vanhemmat olivat ymmärrettävästi tämän kaiken jäljiltä murheen murtamia, ja monella tapaa ymmärrän heitä.

Mutta miksi näin mahtoi käydä? Tilanteen miettimisen voi aloittaa siitä, että vanhemmat olivat serkuksia. Tätä voi jatkaa sillä, että he olivat onnellisia siitä, etteivät joutuneet tyytymään huonompaan vaihtoehtoon; paikallisessa kulttuurissa avioliitto jonkin muun kuin serkun kanssa kertoo joko epäonnesta tai kyvyttömyydestä täyttää suvun tarpeita, siis heikkoudesta suvun sisäisen lujuuden ja laajuuden ylläpitämiseksi. Siksipä käytännössä kaikki, mukaan lukien heidän omat vanhempansa, olivat serkusavioliitossa.

Näillä kovasti yrittäneillä vanhemmilla oli ollut takanaan jo kaksi keskenmenoa. Sitä voi miettiä, minkälaisia yhteiskunnallisia kustannuksia ja seuraamuksia nämä tällaisten, luonnollisestikin kritiikin tuolla puolla olevien monikulttuuristen käytäntöjen seurauksena syntyvät lapset aiheuttavat yhteiskunnalle sekä henkisesti että rahallisesti; monen kohdalla joudutaan tekemään elinikäisiä uhrauksia vain siksi, ettei geneettisesti jälkikasvun kannalta kestämättömiä käytäntöjä voida ns. suvaitsevaisuuden nimissä rajoittaa.

On äärimmäisen vaikea kutsua näitä kahta ihmistä pahoiksi - he olivat hyvin kyvykkäitä sivistyneisiin keskusteluihin, suomeksikin. Mutta kulttuurinsa vankeja he olivat, eikä tämä kulttuuri valitettavasti tuonut näkemälläni tavalla maahan kuin tuskaa ja kustannuksia. En myöskään usko että he olisivat olleet ainoa näistä ongelmista kärsinyt maahanmuuttajaryhmä - kävi varsin selväksi osastolla olleista päiväkirjoista että ainakin somalien lapsikuolleisuus oli jotain aivan muuta kuin se suomalainen pari tuhannesta (muistanko oikein?).
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

Jäniksenkäpälä

Tunnen ilmiön, ja en voi sitä muuta kuin ihmetellä.
Miksi korkeasti koulutetut ja fiksut ihmiset jatkavat tuote perinnettä, jonka haitallisuuden varmasti ymmärtävät.

Siis: serkumpi Ei ole herkumpi.
Pu, pu, pu, pu, pu