2010-09-13 Yle: Afrikka-komissio perää lisää ilmastoapua

[K.K.]

"

Afrikan maat tarvitsevat jopa 15 miljardia euroa uutta apua vuosittain ilmastonmuutoksen torjumiseen, sanoo brittiläis-afrikkalaisen komitean raportti.

Britannian entisen pääministerin Tony Blairin johtaman Afrikka-komission raportti kehottaa lisäksi avun antajia tukemaan Afrikan hallituksia niiden neuvotellessa luonnonvarojen hyödyntämisen ehdoista. Ehtojen pitää sen mukaan hyödyttää koko väestöä.

Raportti patistaa Afrikan hallituksia huolehtimaan siitä, että talouskasvu vähentää köyhyyttä. Avunantajia se moittii täyttämättä jätetyistä lupauksista.

Afrikka-komission edellinen raportti vuonna 2005 kehotti merkittävään kehitysavun lisäämiseen. Vähän sen julkistamisen jälkeen G8-maiden johtajat päättivät kokouksessaan yli kaksinkertaistaa apunsa Afrikalle.

Komissioon kuuluvat Blairin lisäksi hänen seuraajansa Gordon Brown, muusikko Bob Geldof, Etiopian pääministeri Meles Zenawi, Tansanian entinen presidentti Benjamin Mkapa, Etelä-Afrikan suunnitteluministeri Trevor Manuel ja Botswanan keskuspankin pääjohtaja Linah Mohohlo. " http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/09/afrikka-komissio_peraa_lisaa_ilmastoapua_1974908.html?origin=rss

[ämpee]

Lisää apua torjumaan sellaista muutosta jota ei vieläkään ole pystytty todistetusti havaitsemaan.
Ilmasto toki muuttuu, on aina ollut muutoksessa, mutta ihminen ei siihen pysty hallitusti vaikuttamaan, ei puoleen eikä toiseen.

Sopeutumaan ihminen on kyennyt, mistä me itse olemme eläviä todisteita, ja siellä kaukana Afrikassakin nyt pitäisi ryhtyä sopeutumaan, ja ihan illman sitä rahaa.
Kunhan sopeutuvat ensin väestöräjähdykseen, ja siihen ajatukseen, että se pitää myös itse kustantaa, niin ollaan jo pitkällä.

[BeerBelly]

Britannian entisen pääministerin Tony Blairin johtaman Afrikka-komission raportti kehottaa lisäksi avun antajia tukemaan Afrikan hallituksia niiden neuvotellessa luonnonvarojen hyödyntämisen ehdoista. Ehtojen pitää sen mukaan hyödyttää koko väestöä.

Tansanian entinen presidentti Benjamin Mkapa

Having left office due to a two term limit, Mkapa is dogged by many accusations of corruption among them improperly appropriating himself and his former finance Minister Daniel Yona the lucrative "Kiwira Coal Mine" in the southern highlands of Tanzania without following procedures. By privatizing the kiwira coal mine to himself, he broke the Tanzanian constitution which does not allow a president to do a business at state house.

Että semmonen komissio tällä kertaa. Mutta rahansa saavat varmasti, eihän se ole keneltäkään pois. Kyllä Jyrkiboi tietää.

[ämpee]

Unohtui mainita, että nyt pyydetään apua sellaiseen muutokseen joka ei vielä ole edes alkanut, mitähän sitten pyydetään jos jokin asia alkaa todella muuttumaan ?

[Eino P. Keravalta]

Kun näitä laskuja aletaan lähetellä, voimme mekin sitten lähettää Afrikkaan ja Lähi-itään joka vuosi 100.000.000.000 euron eli sadan miljardin laskun niistä muutoksista ja kustannuksista, joita kehitysmaalaiset ihmiset aiheuttavat eurooppalaisille. Kuluja syntyy turvapaikanhakijoista, laittomista maahantunkeutujista, pakolaisista, kotouttamisesta, maahantulijoiden tekemistä rikoksista, huoltosuhteen heikentämisestä, sosiaalipoliittisista ohjelmista, sosiaaliturvan jakamisesta ja kehitysavun jakamisesta. Pelkästään Suomen kulut näistä ovat helposti yli 5 miljardia vuodessa, ja koska kuulemma Suomessa on "vasta niin vähän" mamuja, muun Euroopan miljoonapäiset mamulaumat varmasti kustantavat vähintään 20-kertaisesti sen, mitä Suomen kansa joutuu tästä ilosta maksamaan.

Eli ei muuta kuin laskua kouraan gepardihatuille, imaameille ja öljysheikeille. Rahaa varmasti löytyy, koska kehitysmaalaiset istuvat timanttikaivosten ja öljylähteiden päällä. 

[Tommi Korhonen]

Lisäksi tuossa mainitaan että ilmastonmuutosta vastustetaan talouskasvun _avulla_. No, se voidaan ymmärtää jos elin- ja teknologian taso nousee sellaisella suhteella että myös saastutus vähenee kasvun myötä. Mutta ensimmäinen ongelma lauselmassa on siis että talouskasvu vähentää saastutusta?

Ja sitten että... ööh... talouskasvu saadaan aikaan lahjoitusrahalla? Tuota...

Muuten kyllä kannatan tuossa mielessä vaikkapa taloudellista ja teknologista yhteistyötä Afrikan kanssa. Jollemme sitten laita rajoja ja kantta kiinni ja anna Afrikan olla. Mutta jos emme, niinkuin todennäköisesti emme, niin kannattaa tietysti käydä ihan normaalia vastuullista (myös siellä päässä) taloudellista ja teknistä yhteistyötä ja kaupankäyntiä. Sehän se kasvattaa ja muuttaa sikäläistä teollisuutta.

Jos rahaa jaetaan niin senkään ei pidä olla ilmaista, vaan sillä täytyy olla selkeät tulostavoitteet ja myös vaatimukset: jos tavoitteet eivät näytä täyttyvän niin ei käytetä sitten sitä rahaa. Tosin olen hieman skeptinen että mitä kaikkea ilmaisella rahalla voidaan tehdä, niin että sitä vaalittaisiin ja arvostettaisiin siellä? Ehkä tukea teknologista ja tieteellistä osaamista niin että tietotaito löytyisi myös paikan päältä Afrikasta?

Oma puheenaiheensa on sitten varsinainen kehitysapu, joka taas EI saisi mennä pelkkiin lahjoituksiin, vaan senkin pitäisi olla selkeästi tulostavoitteellista ja kouluttavaa. *EHKÄ* myös aivan nollatason infrastruktuurin rakentamista, mutta sekin ruokkii helposti vain väestönkasvua, ja se ei ole hyvä asia. Ehkä tietoliikenne- ja kuljetusverkkoon panostaminen auttaisi kehityksessä eteenpäin ja antaisi paineita kehittyä - ei kylläkään saasteettomaan suuntaan.
Tietoliikenteella tarkoitan ihan puhelin- ja televisioverkkoja näin alkuun.

[L. Brander]

Unohtui mainita, että nyt pyydetään apua sellaiseen muutokseen joka ei vielä ole edes alkanut, mitähän sitten pyydetään jos jokin asia alkaa todella muuttumaan ?

Höpö höpö. Esim. Malawissa ilmastonmuutoksen tuomat muutokset sateiden epäsäännöllisyyden ja toisaalta rajujen tulvien muodossa aiheuttavat rajuja vaikeuksia. Malawin osuus kasvihuonepäästöistä on n. 0,0%.

http://actionaid.org.uk/doc_lib/malawi_climate_change_report.pdf

Sinulle on täysin selvää, että Malawin väitetyt muutokset ovat ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttamia?

kmruuska:

Itse ilmastonmuutoksen torjumisen täytyy tapahtua siellä missä päästöt tuotetaan, eli teollisuusmaissa.

Olisiko Indonesian syytä mättää Afrikkaan rahaa, sillä heidän hoitamattomat metsä- ja suopalot tuottavat valtavan määrän kasvihuonekaasuja, siis liikenteen ja teollisuuden lisäksi?

LB

[hattiwatti]

Lisäksi tuossa mainitaan että ilmastonmuutosta vastustetaan talouskasvun _avulla_.

Missä siinä niin sanotaan? Minusta tuossa uutisessa lukee että "raportti patistaa Afrikan hallituksia huolehtimaan siitä, että talouskasvu vähentää köyhyyttä".

Juttu on tosin aika huonosti kirjoitettu. Esim. ilmastonmuutosta sinänsä on hankala "torjua" Afrikassa, kuten jutussa sanotaan, mutta sen seurauksia ehkä voidaan rahalla lievittää. Itse ilmastonmuutoksen torjumisen täytyy tapahtua siellä missä päästöt tuotetaan, eli teollisuusmaissa.

Nimenomaan kehitysmaissa jossa esim. energiantuotanto-infra ei ole vielä rakennettu on suurin mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Ja jos halutaan jotain torjua, ainahan voidaan palkata tavaton määrä afrikkalaisia istuttamaan puita jotka siinä ilmastossa kasvavat tavattoman nopeasti (esim. casuarina - puu, 200 tonnia 4 vuodessa per hehtaari). Näin saadaan halvalla massiiviisia määriä hiiltä pois ilmasta. Vaikka suurin osa sinne kumuloituneesta ylimääräisestä kuormasta muutamassa vuosikymmenessä.

Jos preferoidaan hedelmä, pähkinä, tukki, biodeiesel (kuten vaikka pungamia pinnata) rehu yms. puita niin ruoantuotanto ja pienimuotoinen puusepän teollisuus saadaan myös nousuun. Lisäksi kun puut imevät vetensä hyvin syvältä maasta ja haihduttavat tropiikissa hyvin paljon, ne generoivat pilviä ja sateita. Se taas hyödyttää maanviljelystä ympäristössä. Lisäksi pitää myös toimittaa tehokasta polttotekniikkaa ruoanlaittoon, koska tehottomat nuotiot ovat keskeinen eroosion syy.

Puiden istutus erosioituneille alueille ei vaadi kummoista koulutusta, afrikassa työvoimaa on paljon ja se on halpaa. Jos ei niille keksi duunia, seilaavat sieltä eurooppaan.

Vastaavat projektit ovat myös olleet menestyksekkäitä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Green_Belt_Movement


Näin tekemällä saataisiin myös afroille hommaa joka pitäisi ne siellä, ja myös stabiloisi yhteiskuntia. Tästä olisi taas ensisijaisesti hyötyä euroopalle jonka ei tarvitsisi kohdata niin perkeleen suurta ihmistulvaa sieltä suunnalta.

Eli kannatan lämpimästi jos vain rahojen käyttö on tiukasti korvamerkittyä tähän tarkoitukseen.

[L. Brander]

Metsäpaloissa on sellainen mukava mekanismi että jos tilalle kasvaa uutta metsää, se myös sitoo hiilidioksidia. Sen sijaan vuosimiljoonia maassa maanneiden öljyn, kaasun ja hiilen sisältämä ja niistä poltettaessa vapautuva hiilidioksidi ei päädy takaisin sinne kaivokseen tai öljylähteeseen ihan hetikohta.

Miksi ihmeessä Suomen sitten tulisi rajoittaa energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä? Eikö me voitaisi logiikallasi siirtyä vain käyttämään puuta ja turvetta energiantuotannossa, sehän sitoutuu takaisin metsään?

LB

[Iloveallpeople]

Afrikan maat tarvitsevat jopa 15 miljardia euroa uutta apua vuosittain ilmastonmuutoksen torjumiseen

Tuskinpa 15 miljardia Afrikkaan kovinkaan paljon ilmastonmuutosta torjuu. Ennemminkin kannattaisi antaa raha esimerkiksi Kiinaan, jossa on paljon todella saastuttavia tehtaita. Afrikan teollisuushan on kuitenkin melko pientä.

[L. Brander]

No turpeen osalta se on vähän kiistanalaista onko sitä oikeutettua kutsua uusiutuvaksi koska uusiutuminen on niin hidasta, mutta puun poltto tosiaankin on ymmärtääkseni aika hiilidioksidineutraalia, jos tilalle istutetaan metsää eikä puun kuljetuksiin kuluteta suuria määriä fossiilisia polttoaineita. Poltto tosin vapauttaa pienhiukkasia mikä on ongelma ihmisten terveydelle, muttei käsittääkseni vaikuta ilmastonmuutokseen.

Onko tämä nyt tulkittava niin, että Suomella ei olisi mitään "globaalia vastuuta" ilmastonmuutoksen edistämisessä, mikäli tuottaisimme energiamme puulla kuljettamatta raaka-ainetta pitkiä matkoja?


kmruuska:

Mitä päästöihin tulee, Indonesia näyttäisi olevan sijalla 15 kokonaispäästöjen osalta, mutta väkeäkin piisaa sen verran että per capita -listalla sijoitus on vasta 134. Suomi on sijalla 19.

Oletko koskaan ajatellut tätä "per capita -listaa" siinä valossa, että kuinka moni ihminen todella on sen talouden "piirissä", jossa kasvihuonekaasut tuotetaan? Minkälainen joukko Indonesiassa kerää hyödyn, jonka tuottamisen yhteydessä kaasut syntyvät?


LB

[Luotsi]

Tony-boyn suhteellisuuden tajun puutetta kuvaa se että hän katsoo olevansa ihan validi tyyppi neuvomaan kaikkia muita sen jälkeen kun vei todistetusti maansa valehtelemalla sotaan 
Sopii tosin hyvin tuonne "ilmastoasiantuntijoiden" joukkoon.

[requiem]

Metsäpaloissa on sellainen mukava mekanismi että jos tilalle kasvaa uutta metsää, se myös sitoo hiilidioksidia. Sen sijaan vuosimiljoonia maassa maanneiden öljyn, kaasun ja hiilen sisältämä ja niistä poltettaessa vapautuva hiilidioksidi ei päädy takaisin sinne kaivokseen tai öljylähteeseen ihan hetikohta.

Miksi ihmeessä Suomen sitten tulisi rajoittaa energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä? Eikö me voitaisi logiikallasi siirtyä vain käyttämään puuta ja turvetta energiantuotannossa, sehän sitoutuu takaisin metsään?

No turpeen osalta se on vähän kiistanalaista onko sitä oikeutettua kutsua uusiutuvaksi koska uusiutuminen on niin hidasta, mutta puun poltto tosiaankin on ymmärtääkseni aika hiilidioksidineutraalia, jos tilalle istutetaan metsää eikä puun kuljetuksiin kuluteta suuria määriä fossiilisia polttoaineita. Poltto tosin vapauttaa pienhiukkasia mikä on ongelma ihmisten terveydelle, muttei käsittääkseni vaikuta ilmastonmuutokseen.

Turpeen poltto, pitipä sitten uusiutuvana tai uusiutumattomana energianlähteenä, on mielestäni kuitenkin parempi ratkaisu kuin esim. kivihiilen tupruttelu, riippumatta turpeen kvihiiltä mahdollisesti suuremmista hiilidoksidipäästöistä ja sen nostosta aiheutuvista ympäristöhaitoista. Miksikö? Kyseessä on toiminnan vaikutus kotimaassa, mutta ei perinteisellä tavalla.

Kivihiili, maakaasu ja öljy ovat kaikki tuontipolttoaineita. Niitä ei tarvitse tuottaa Suomessa, mahdollisesti vain jalostaa. Tästä seuraa hivenen analoginen "sähkö tulee töpsölistä"-efekti, kaikki kyseiset fossiiliset energianlähteet vain tulevat jostakin ilman sen kummempia seurauksia. Sen kuin vain käytetään niitä, eihän niiden hankinta aiheuta mitään vaikutuksia ympäristöllemme, sen kuin vain tuodaan niitä Venäjältä, Puolasta ja Lähi-idästä käyttöömme.

Miten tuo "sähkö tulee töpsölistä"-efekti sitten liittyy tähän? Aivan samaan tapaan sähkön jatkuvaa saatavuutta pidetään itsestäänselvyytenä. Eihän esim. Venäjältä tulevassa tuontisähkössä ole mitään ongelmaa ja ympäristövaikutusta. Mutta ai että kun tänne pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa tai fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia täyttämään yltymättömän energiantarpeemme, johon perinteisten uusiutumattomien tuotantomuotojen kapasiteetti ei riitä millään, uusien energiantuotantomuotojen käyttöönotto nyt on vain sitten aivan liian kallista/ikävää/vaivalloista, tai elämäntapojen muutos nyt vain ei ole ihqua.

Rakentamalla ydinvoimaloita tai fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita me vasta tajuamme minkälaisen vastuun kannettavaksi nykyisenkaltainen energiatarpeemme tuo mukanaan tuotannon muodossa. Kivihiilen korvaaminen turpeella taas antaa meille mahdollisuuden nähdä millaisia vaikutuksia polttoaineen hankinta aiheuttaa ympäristölle energian hankinnan muodossa.

Kun venäläistä ja puolalaista maisemaa revitään auki kivihiilen hankkimiseksi, eivät sen vaikutukset välity meille - poissa silmistä, poissa mielestä?  Mutta kun suomalaista maisemaa revitään auki turpeen vuoksi, sen välitykset myös välittyvät meille.

Juu, ja mitä tulee tuohon ilmastoapuun. Toki kehittyvillä mailla on aivan samanlainen oikeus tuprutella menemään kuin jo vaurastuneilla mailla. Ei vaurastuneilla mailla ole mitään oikeutta estää tuota tupruttelua, mutta ei myöskään mitään velvollisuutta vähentää tuon tupruttelun vaikutuksia.

[L. Brander]

Enpä ole ajatellut noin. Meinaatko että Indonesiassa on vaikkapa huomattavasti vähemmän kuin Suomen viisi miljoonaa ihmistä jotka ovat sen talouden "piirissä" joka tuottaa siellä päästöjä? Se on selvää että tuloerot ovat esim. Suomea suuremmat, mutta maassa kuitenkin palvelusektori työllistää 45,3% ja teollisuus 40,7% työvoimasta. Jos he eivät ole talouden "piirissä" niin ketkä sitten?

http://en.wikipedia.org/wiki/Indonesia#Economy

En itseasiassa meinannut mitään, kysyin vaan. Ja, todellakin uskon suomalaisten keskiarvon olevan suurempi kuin minkään "järkevillä" mittareilla otetun indonesialaisen ryhmän.

Kuitenkin noissa vähemmän kehittyneissä maissa usein rahat kerää ja jätteet ym. negatiiviset ulkoisvaikutukset tuottaa pienempi prosentuaalinen osuus väestöstä kuin länsimaissa. En tosin tiedä löytyykö tälle tueksi tehtyä tutkimusta. Olisi pirun mielenkiintoista tietää, jos asiaa on tutkittu.

LB

[hattiwatti]

Afrikan maat tarvitsevat jopa 15 miljardia euroa uutta apua vuosittain ilmastonmuutoksen torjumiseen

Tuskinpa 15 miljardia Afrikkaan kovinkaan paljon ilmastonmuutosta torjuu. Ennemminkin kannattaisi antaa raha esimerkiksi Kiinaan, jossa on paljon todella saastuttavia tehtaita. Afrikan teollisuushan on kuitenkin melko pientä.

Kiinalaiset ovat jo rakentaneet tehtaansa. Niillä on varaa myös niiden uusimiseen niinkauan kun tehtaat tuottavat varallisuutta.

Afrikan teollisuus on toki pientä, mutta ideahan on juuri saada maksimaalinen vaikutus siellä missä infraa ei ole vielä rakennettu kunnolla. Siinä vaiheessa siihen voidaan aidosti vaikuttaa millaista tulee.

Itse kuitenkin preferoisin vaikka sitä puiden istutusta, koska metodina älyttömän taloudellinen tapa imaista hiiltä pois ilmasta, ja työllistää massiivisia matalakoulutettuja ihmisiä siihen, ynnä oheishyötynä luoda ruoantuotantoa, eroosiontorjuntaa ja elinkeinoja. Teollisuudelle tehtävät muutokset hyödyttävät ensisijaisesti eliittiä.

Päämääränhän pitäisi lopulta olla pitää ne afrot siellä omalla mantereellaan. Jos se menee asumiskelvottomaksi niin tunkevat tänne. Siksi Euroopallakin on intressinsä tuossa pelissä. Vaikka kiinankin ympäristö alkaa olla pilalla, ne nyt eivät ole liian suuressa mittakaavassa tunkemassa muualle maailmaan.

[hattiwatti]

Tiettävästi noin puolet maailman hiilipäästöistä tulee mullan hajoamisesta. Tämä lähtee käyntiin kun vaikkapa syvämultainen savanni raivataan pelloksi ja viljellään tavalla joka luo eroosiota. Toki myös suomalainen metsänhoitotekniikka tekee ihan saman ilmiön täällä maaperälle. Sitä vastuustakin jopa 70% metsänomistajista, mutta mafia täällä on vahva.

Pahimpia ovat indonesian suosademetsien raivaukset. Yhdellä hehtaarilla suosademetsää voi olla 2000 tonnia hiiltä varastoituneena maaperään. Jos nämä raivataan kaikki tämä alkaa hajota ilmakehään. Lisäksi tulee myös suopaloja. Suharton aikana indonesiassa paloi massiivisia määriä plantaasitarkoituksiin kuivattua suosademetsää 1997.  Hiiltä on laskettu sinä vuonna vapautuneen sieltä jopa 70% mitä muun maailman fossiilipolttoaineista yhteensä.  Ja koko aasia oli pelkkää savua, mikä aiheutti lukemattomia kuolemantapauksia.

Vastaavasti tietyt maanviljelymetodit voivat imeä hiiltä ilmasta. Kaikki sellainen mikä lisää humuksen määrää maassa. Humus myös sitoo itseensä 20 kertaa painonsa verran vettä. Tällöin ei tarvitse pumpata niin paljon. Tropiikissa veden pumppaaminen voi olla merkittävin energiankulutuksen kohde.

Paras tapa lisätä hiilen määrää maaperässä viljelyksessä on ns. agroforestry jossa viljellään monikerroksisesti ruokapuita, pensaita, ja alhaalla viljelykasveja. Kahvia usein viljellään näin, ainakin siellä missä olen itse nähnyt. Agroforestry tropiikissa voi tuottaa 5 - 10 kertaisia satoja verrattuna normaaliin agribisnes-korporaatioiden suosimiin koneilla tehtäviin monokulttuuriplantaaseihin. Tälläisten metodien levittäminen parantaisi ruokaturvaa, estäisi eroosiota, sitoisi hiiltä ja olisi niin työvoimaintensiivistä että harvempi afro kokisi tarvetta seilata veneillään eurooppaan. Agribisnes ei tätä kuitenkaan hyväksy, koska metodi tukisi pienviljelyelämänmuotoa, jolloin voitotkin hajautuisivat pienviljelijöiden hyväksi siinä kun taas monokulttuuriplantaaseissa voitot keskittyvät suoraan itse korporaatioille. Ei liene syytä mainita, että viimeeksi mainittu edistää muuttoliikettä kehitysmaista eurooppaan. Siksi ns. ilmastorahojen kytkeminen tälläisten viljelymetodien edistämisen olisi hyvin suositeltavaa.

[nimetönkeskustelija]

Tässä yhdistyy kaksi kusetusta. Ensimmäinen on ilmastonmuutosteoria, joka ei oikeastaan täytä tieteellisiä kriteerejä. Toinen on Afrikan maiden auttamistoiminta, jossa tuotot valuvat sotahulluille hallitsijoille kansan nähdessä nälkää.

[BeerBelly]

/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions_per_capita

Katselin listaa ja olen järkyttynyt. Miksi afrikkalaiset pahentavat Afrikan tilannetta muuttamalla Eurooppaan saastuttamaan jopa satakertaisesti? Ja miksi Vihreät eivät tuomitse kyseistä toimintaa?

[HDRisto]

Koko paketti on teoriassa helppo. Kiinalaiset sammuttavat ne palavat hiilikaivoksensa ja afrikkalaiset lopettavat sen kanimaisen lisääntymisen.
Mutta sitten käytännössä ööööööö..... Saatais edes rauha Välimeren perukkaan ja Suomeen viisaita kansanedustajia ja tolkun hallitus jotta erkaannuttaisiin perseelleen menevästä kehitysavusta.

[Sarvikuono]

Viidellätoista miljardilla saisi kaksituhatta miehittämätöntä sotilaslennokkia ohjuksineen päivineen. Voisi valloittaa suunnilleen koko mantereen ilman tappioita. Löytyykö Suomesta munaa ja rahaa rauhan tuomiseen Afrikkaan? Oltaisiin isompi kuin Venäjä ja öljyäkin olisi enemmän. Siinä on paha YK:n laittaa kauppasaartoja pystyyn kun saadaan kaikki materiaalit ihan omasta siirtomaasta.

[Mika Mäntylä]

Koko paketti on teoriassa helppo. Kiinalaiset sammuttavat ne palavat hiilikaivoksensa ja afrikkalaiset lopettavat sen kanimaisen lisääntymisen.
Mutta sitten käytännössä ööööööö..... Saatais edes rauha Välimeren perukkaan ja Suomeen viisaita kansanedustajia ja tolkun hallitus jotta erkaannuttaisiin perseelleen menevästä kehitysavusta.

Avaimet ongelman ratkaisemiseen ovat länsimailla. Afrikkalaiset lopettavat sen kanimaisen lisääntymisen, jos ruokinta lopetetaan. Kiinalaiset lopettavat saastuttamisen kun länsimaat lopettavat kertakäyttökulutusroskan ostamisen. Mikäli tavoitteena on pitää Maa suotuisana paikkana ihmisten ja muiden nykyisten eläinten elää, näillä toimilla päästäisiin aimo harppauksen kohti tavoitetta.