2011-05-30 IS Ruotsissa ei kuulla rukouksia koulujen päättäjäiskirkoissa

[Ink Visitor]

Ruotsissa lukukauden päättäjäisjuhlien järjestäminen kirkossa on jossain tapauksessa hyväksyttävää, mutta ilman rukouksia.

Viime vuonna koulujen tarkastuslaitos Skolinspektionen joutui ratkomaan kahdeksan kiistanalaista tapausta. Muun muassa papin rukousta boråslaisen Gånghester-koulun viime vuoden päättäjäisissä on arvosteltu, kertoo Ruotsin radio.

Päättäjäiset voidaan järjestää kirkossa, jos esimerkiksi muuta tilaa ei ole tarjolla, tai kyse on pitkästä traditiosta. Seremoniassa ei kuitenkaan saisi esiintyä uskonnollisia sävyjä, koulujen tarkastuslaitoksen juristi Ingegärd Hilborn kertoo radiolle.

Rukoukset, siunaukset tai virret eivät siis sääntöjen mukaan kuulu päättäjäisjuhliin. Ruotsalainen versio suvivirrestä Den blomstertid nu kommer on saanut poikkeuksellisesti vihreää valoa, sillä se on tulkittu kesään liittyväksi perinteeksi


http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/ruotsissa-ei-kuulla-rukouksia-koulujen-paattajaiskirkoissa-/art-1288392263898.html

[Marius]

"Kirkossa ei saa esiintyä uskonnollisia sävyjä".
Ruotsinkieli käy yhä vaan vaikeammaksi ymmärtää, vaik pakkohan sitä on yrittää ymmärtää...

[ttw]

"Kirkossa ei saa esiintyä uskonnollisia sävyjä".
Ruotsinkieli käy yhä vaan vaikeammaksi ymmärtää, vaik pakkohan sitä on yrittää ymmärtää...

Oikeasti siinä sanotaan, että kirkossa ei saa esiintyä uskonnollisia sävyjä, koska se loukkaa imaameja/islamisteja/muslimeja/kurkunleikkaajia.

[IDA]

 

Eräs järjettömimmistä koskaan lukemistani uutisista. Voisin oikeastaan lähteä Ruotsiin konsultiksi

http://hatapaidenkalinaa.blogspot.com/2010/12/neutraalin-joulujuhlan-kaava-kouluille.html

Kyllähän tuota voisi helposti soveltaa keväisinkin.

[Marius]

"Kirkossa ei saa esiintyä uskonnollisia sävyjä".
Ruotsinkieli käy yhä vaan vaikeammaksi ymmärtää, vaik pakkohan sitä on yrittää ymmärtää...

Oikeasti siinä sanotaan, että kirkossa ei saa esiintyä uskonnollisia sävyjä, koska se loukkaa imaameja/islamisteja/muslimeja/kurkunleikkaajia.

Niinpä. Siksi kirkossa pitäisikin esiintyä islamilaisia sävyjä, koska ne eivät ole uskonnollisia, vaan monikulttuurisia eli edustavat hyviä ja suvaitsevaisia globaaleja arvoja.

[paakarikukko]

Ei kai niissä koulun päättäjäisissä jeesustelua tarvitse olla, vaikka ne sitten jostain syystä kirkossa jouduttaisiin pitämäänkin. Ei koulun päättyminen ole mikään uskonnollinen juhla.

[Marius]

Mikäli saadaan aikaan "tyhjiö", se täyttyy jollakin jokatapauksessa.
Mieluummin rukoukset ja länsimaisuus, kuin islam.

[IDA]

Ei kai niissä koulun päättäjäisissä jeesustelua tarvitse olla, vaikka ne sitten jostain syystä kirkossa jouduttaisiin pitämäänkin. Ei koulun päättyminen ole mikään uskonnollinen juhla.

Kysymys kuuluukin, että miksi sitten pitää mennä kirkkoon...

Jostain syystä on pakko. Ehkä koulurakennus on poltettu tai jotain. Ruotsissahan tässä ollaan

Odotan jo innolla, kun koulujen tarkastuslaitoksen juristi Ingegärd Hilborn saa ilmiantoja siitä mitä kirkoissa on puhuttu ja laulettu. Joku piltti voi vaikka kysyä mikäs tämä tällainen tölli on? Miksi tämä on rakennettu ja miksi kukaan tiedostava oppilas ei yrittänyt polttaa tätä? Mitä sellaiseen muka voi vastata.

[Marius]

(Kaapo:)

Siksi, että saa känistä.  

[Ernst]

Ei kai niissä koulun päättäjäisissä jeesustelua tarvitse olla, vaikka ne sitten jostain syystä kirkossa jouduttaisiin pitämäänkin. Ei koulun päättyminen ole mikään uskonnollinen juhla.

Kysymys kuuluukin, että miksi sitten pitää mennä kirkkoon...

Koulun päättäjäiset on luontevaa pitää koulussa.

Edellistä lausetta saa vapaasti käyttää ja lainata.

Juniori käy lukiota, jonka joulujuhlaperinteeseen kuuluu koulussa pidettävä vaihtuvateemainen, koulutyöhön löyhästi liittyvä juhla, jonka jälkeen on siinä 23 aikaan selkeän luterilainen tilaisuus paikallisessa kirkossa. Kaikki sinne tulevat, vaikka kristillisyyden aste vaihtelee. Hyvä meininki! Kukaan ei ole tullut sanelemaan, miten siinä koulussa tykätään juhlat järjestää.

[AuggieWren]

Ei kai niissä koulun päättäjäisissä jeesustelua tarvitse olla, vaikka ne sitten jostain syystä kirkossa jouduttaisiin pitämäänkin. Ei koulun päättyminen ole mikään uskonnollinen juhla.

Kysymys kuuluukin, että miksi sitten pitää mennä kirkkoon...

Niin, luulisi, että siellä on joka paikassa kristinuskoon liittyviä symboleja sun muuta.

Ryhtyisivät länsinaapurissa suosiolla arabiliiton ja OIC:n jäseniksi, sen verran dhimmiä tuo touhu noin kokonaisuudessaan on.

[pw]

Kirkossa ei saa esiintyä uskonnollisia sävyjä.

Mikähän pointti on mennä kirkkoon, jos ei saa olla "uskonnollisia sävyjä"..?

Siinä on itseasiassa paljonkin pointtia. Instituutioita murretaan tehokkaimmin sisältä päin. Kirkko jossa ei saa pitää uskonnollisia toimituksia ei ole enää kirkko. Se on mikä tahansa neutraali oleskelutila. Kun lapsia viedään pinestä pitäen kirkkoon joka muistuttaa jumppasalia, lapset alkavat myös mieltää sen sellaisena. Kyseessä on voimakas asennekasvatus. Ja tehokas.

Samalla periaatteella suvaitsevaisto pyrkii murtamaan kirkkoa pakottamalla se vihkimään homot ja lesbot. Pyrkimyksenä murtaa kirkon yksi tärkeimmistä peruspilareista eli perhekäsitys.

Sanomattakin on selvää että em. toimet koskevat vain kritittyjä. Islamin kohdalla toimitaan täysin päin vastoin. Ruotsissa mennäänkin kovaa vauhtia kohti uutta ja uljaampaa valtionuskontoa.

[IDA]

Juniori käy lukiota, jonka joulujuhlaperinteeseen kuuluu koulussa pidettävä vaihtuvateemainen, koulutyöhön löyhästi liittyvä juhla, jonka jälkeen on siinä 23 aikaan selkeän luterilainen tilaisuus paikallisessa kirkossa. Kaikki sinne tulevat, vaikka kristillisyyden aste vaihtelee. Hyvä meininki! Kukaan ei ole tullut sanelemaan, miten siinä koulussa tykätään juhlat järjestää.

Kouvolassa on muutenkin hienoja perinteitä. Olen nyt kahtena vuotena joulun alla tullessani messusta törmännyt joulukuvaelmaan, jossa Kouvolan hyvät ihmiset hoilaavat Enkeli taivaan - virttä hyvinkin kauniisti keskellä kaupunkia. Ihan vallankumouksellinen tunnelma.

[Suomitalon renki]

Ruotsissa palaa jo koulut, kohta siellä paalaa kirkot. Kiitokset kuuluvat suvisten virsille  .

[Malla]

Koulun päättäjäiset on luontevaa pitää koulussa.

Edellistä lausetta saa vapaasti käyttää ja lainata.

(kiitos lainausluvasta)

Meillä ala-asteen päättäjäisjuhla pidettiin koulun pihalla (oikein hauska tilaisuus suvivirsineen). Koulusta lähteville kutosille oma tilaisuus juhalasalissa, joka oli aika pieni. Halukkaille oppilaille tilaisuus kirkossa pari päivää aikasemmin.
Yläasteella pättäjäiset kouun isossa juhlasalissa, suvivirsineen. Kirkko halukkaille.

Jos juhlat pidetään kirkossa, on älytöntä ja epäkohteliasta vaatia, ettei siellä saa olla uskonnollisia sävyjä. Jo kirkkorakennus on täynnä uskonnollisia sävyjä. Jos kirkko ei viranomaisille kelpaa, etsikööt muun tilan, vaikkapa paikallisen urheiluhallin (yksissä urheiluhallissa järjestetyissä lakkiaisissa olen ollut. Suvivirsi sielläkin raikui).  

[Mursu]

Ruotsissa lukukauden päättäjäisjuhlien järjestäminen kirkossa on jossain tapauksessa hyväksyttävää, mutta ilman rukouksia.

Siis kyse on siitä, että maallinen kaikille tarkoitettu tilaisuus järjestetään kirkossa. Mielestäni tällöin on täysin oikein, ettei siellä rukoilla tai harjoiteta uskontoa. Meillä ne järjestettiin voimistelusalissa. Ei siellä voimisteltu. Eri asia olisi, jos olisi erillinen päättäjäistilaisuus ja sitten halukkaille erillinen jumalanpalvelus tms. tilaisuus. Uskonnonvapaus on aivan olennainen osa länsimaista kulttuuria.

On aika outoa puhua päättäjäiskirjoista. Ei tilaisuus ole kirkko vakka se kirkoissa tapahtuu. Ei äänestämistäkään  nimitetä äänestyskouluksi.

[Ernst]

Juniori käy lukiota, jonka joulujuhlaperinteeseen kuuluu koulussa pidettävä vaihtuvateemainen, koulutyöhön löyhästi liittyvä juhla, jonka jälkeen on siinä 23 aikaan selkeän luterilainen tilaisuus paikallisessa kirkossa. Kaikki sinne tulevat, vaikka kristillisyyden aste vaihtelee. Hyvä meininki! Kukaan ei ole tullut sanelemaan, miten siinä koulussa tykätään juhlat järjestää.

Kouvolassa on muutenkin hienoja perinteitä. Olen nyt kahtena vuotena joulun alla tullessani messusta törmännyt joulukuvaelmaan, jossa Kouvolan hyvät ihmiset hoilaavat Enkeli taivaan - virttä hyvinkin kauniisti keskellä kaupunkia. Ihan vallankumouksellinen tunnelma.

Kouvola ei ole kokonaan menetetty/mokutettu. Kouvolan kristityt saavat kulkea kaduilla vapaasti, järjestää tapahtumia, kouluilla on vapaus kristillisiin menoihin ja Autuaan Pyhän Ursulan kirkossa on hyvää taidetta.

EDITH: Meni tuo kirkon nimi väärin, minkä korjasin. Asiaan enemmän perehtyneet voivat keskustella autuaan ja pyhän eroavaisuuksista, juu!

[LyijyS]

Koulussamme jossa toimin opettaja lakkiaisjuhla järjestetään liikuntasalissa. Sinne tulevat kaikki. Olen itse uskonnoton ja et:n opettaja myös. Puheen pito juhlissa on varattu aina jollekin kirkon edustajalle. Tämä on yleensä ihan ok, mutta toisinaan pönttöön kapuaa yli-innokas virantoimittaja, joka ei ymmärrä tilaisuuden luonnetta (paikalla paljon muitakin kuin kristittjä ja juhla on kaikkien valmistuneiden) vaan saattaa ihan suoraan sanoakin, että hän puhuu nyt edellisenä sunnuntaina pidetyn messunsa. Lopuksi vielä lausuu isämeidän rukouksen ja siunaa kaikkia paikallaolioita. Pitää siis jumalanpalveluksen. Muistan kun kerran joku ortodoksi kauhalla usein vielä vettä visko niin että me opettajat saimme eturivissä tästä osamme .

Ei siis näin. Suurin osa papeistakin onneksi kuitenkin ymmärtää tilaisuuden luonteen. Suvivirsi lauletaan ja ei se minua uskonnottomana loukkaa.  Enpähän vain laula mukana. Ymmärrän kuitenkin niitä, jotka eivät sitä halua.

[Lahti-Saloranta]

Mitähän mieltä asiasta mahtaisi olla piispa Henrik vainaja. Niin Ruotsissa kuin suomessa ollaan ihan vapaehtoisesti rapauttamassa aikojen saatossa kehittynyt ja hyväksi havaittu länsimainen kulttuuri ja ihan vapaehtoisesti tai oikeastaa pakottamatta. Siihen ei mitään pyhää sotaa tarvita vaan teemme ihan itse oman kultaisen vasikkamme jota sitten palvomme.
Kristinusko on ollut kulttuurimme perusta uskomme sitten Jumalaan tai emme.
Käsityksemme hyvästä ja pahasta samoin kuin oikeus- ja moraalikäsityksemme ovat pitkälti Kristinuskon muovaamia.
Veikkaanpa että jos nykymeno ruotsissa jatkuu niin seuraava sukupolvi näkee vanhoilla päivillään senkin ihmeen että pojat ja huivipäiset tytöt käyvät eri kouluja ja koraanin opiskelu nousee ihan tärkeimmäksi oppiaineeksi ja suvivirren hoilaajalle annetaa kunnolla kepistä.

[Malla]

(...)Puheen pito juhlissa on varattu aina jollekin kirkon edustajalle. (...)

Oho! En ole aiemmin kuullutkaan moisesta. Puhuja on aina ollut rehtori. Puhe on joskus ollut turhan pitkä ja polveileva 

(Hyvä jos juhlat voi viettää liikuntasalissa. Joissakin (vanhoissa) koulurakennuksissa tila on vain niin onnettoman pieni, etteivät kaikki koulun yloppilaat ja opettajat mahtuisi sinne kerralla, omaisista puhumattakaan. Hesassa on melkoinen tenkkapoo, koska vanhoja ja ahtaita koulurakennuksia on paljon, vaihtoehtoisia tiloja vähän. Ylopiston päärakennuksen juhalsaliin mahtui juuri ja juuri; tunnelma oli juhlava ja sangen tiivis.)

[Iloveallpeople]

Suvivirsi lauletaan ja ei se minua uskonnottomana loukkaa.  Enpähän vain laula mukana.

Ja miksi loukkaisi. Meille, jotka emme usko Jumalaan, se on vain yksi laulu riippumatta sen merkityksestä kristityille. Itse ainakin laulan mukana. En näe syytä, miksi sen laulun alkuperä rajaisi sen pois muilta kuin kristityiltä. Ei se nyt mitään uskonrauhan rikkomista ole, jos ei-kristitty laulaa sen "vääristä" syistä. Itse ainakin liityn yhteisrukoukseenkin joskus, sillä kyllähän kristittyjen tulee sallia meidän uskottomienkin puhua Luojallemme, vaikka me emme siihen Luojaan uskoisikaan. Olisihan se nyt hassua, että vain ne saisivat rukoilla Jumalaa, jotka uskovat Häneen. Ei kannata olla noin tiukkapipoinen ateisti, vaan laulat ensi kerralla reippaasti mukana. Vai onko laulamattomuuden syy, että pelkäät kristityksi leimaamista?

[LyijyS]

Malla:

Tarkennan vielä hieman,että tokihan meilläkin myös rehtori pitää puheen ylioppilaille. Tämän lisäksi on sitten "juhlavieraan" puhe. Juhlavieras edustaa kevätjuhlassa aina valtionkirkkojamme.

ILoveAllpeople:

Miten sinä nyt sait käännettyä niin, että en sallisi muiden uskonnottomien laulaa sitä tai rukoilla "Luojaansa". En on kieltämässä heiltä mitään. Jokainenhan saa toki tehdä kuten parhaaksi katsoo.

Miksi laulaisin?

A) En pidä laulusta juurikaan. En saa siitä mitään iloa.
B) En koe millään tavalla laulun sanoja itselleni merkityksellisiä enkä usko laulun sanomaan.
C) En halua ylistää sellaista mikä on minulle täysin merkityksetöntä.

Eli minulla ei ole mitään mielenkiintoa tai motiivia laulaa kyseistä laulua. Pitäisikö sitä laulaa nyt vain sen tähden, että sinä siihen kehotat? Se on oikeastaan ainoa syy pohtia laulun laulamista.

Näytät ajattelevan, että ei ole mitään merkitystä mitä lauluja siellä lauletaan. Voisitko itse laulaa siellä aivan mitä tahansa laulua reippain mielin, joka olisi esim. perustavassa ristiriidassa sinun maailmankuvasi ja katsomuksesi kanssa. Vaikka oletkin uskonnoton niin laittaa esim. jumalan sanan tilalle allah? Tai aivan joku muu laulu jonka sanomaa et allekirjoittaisi elämässäsi. Voi olla, että laulaisit ja arvostan kyllä sinua siitä.

[Fincum]

Käsityksemme hyvästä ja pahasta samoin kuin oikeus- ja moraalikäsityksemme ovat pitkälti Kristinuskon muovaamia.

Oma mielipiteeni on, että kyllä se on toisin päin.