2010-09-07 YLE: Mitä kunta ja valtio maksavat humanitaarisesta maahanmuutosta?

[Iloveallpeople]

Mitä kunta ja valtio maksavat humanitaarisesta maahanmuutosta?

YLE Radio 1: Markku Heikkinen Ti 7.9.2010 klo 9.05-10.00

Suomalainen debatti maahanmuutosta on ollut kummallista
retoristen huulien heittelyä ja leimakirveillä huitomista.
Populismia, huutavat fiksut ja hakeutuvat leppoistumaan filmaattisten rinkiin.

Tässä sympatioiden ja negaatioiden hymiötilassa demareiden loppukesästä julkaisema ihan asiallinen raportti maahanmuutosta ei johtanut sen realistisempaan keskusteluun esim. Suomeen sijoitettujen pakolaisten kotoutumisesta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä erilaisia näkökantoja on kyllä vilauteltu tässä korkean työttömyyden maassa, jossa on työvoimapulastakin kärsiviä aloja.

Facebookissa maahanmuuttokeskustelu tihentyy ensi eduskuntavaalien lähestyessä, kun ehdokkaat elämöivät suvaitsevaisuudellaan ja siirtyvät poliittisesta puolueesta toiseen etsien suvaitsevaisinta porukkaa. Aika imelää lähestyä globaaliin pakolaisuuteen kuuluvia ongelmia tai työntekijöiden riistoa suvaitsevaisuutta toitottaen.

Suomi on varautunut ottamaan tänä vuona 2200 pakolaista, joihin kuuluu sekä kiintiöpakolaisia, joita Suomi ottaa vuosittain 750, että
turvapaikanhakijoita, jotka ovat pitkällisenkin käsittelyn jälkeen saaneet oleskeluluvan Suomesta ja pakolaisen statuksen. Turvapaikkaa haki viime vuonna Suomesta 6000, ja 1400 sen sai.

Moni puolue haluaa osoittaa humanitaarisuuttaan kannattamalla
turvapaikkahakemusten käsittelyajan nopeuttamista Porvarihallituksen tavoitteena on ollut perusteettomasti turvapaikkaa hakevien, turvapaikkaturistien määrän vähentäminen. Ei ole vain tapahtunut. Nyt viimeistään kansalainen tahtoo tietää minkälaisilla resursseilla maailman kriisikentillä pannaan lupahakemukset järjestykseen. Ja mitä tämä maksaa.

Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan vuosittain 750 pakolaista. Heidän joukossaan on sata hätätapausta, jotka YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n mukaan tarvitsevat kiireellistä apua. Siitä huolimatta keskustan Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen ehdotti viime keväänä kiintiöpakolaisten määrän pienentämistä. Vihreät ja vasemmistoliitto haluaisivat korottaa kiintiöpakolaisten lukumäärän tuhanteen vuodessa, vaikka nykyisillekään ei löydy ottajia Suomen kunnista. No mutta, mehän
ollaan matkalla rauhanturvaamisen suurmaaksi pääministeri Kiviniemen yksipuolisen julistuksen rohkaisemina!

Maailman pakolaisleireillä odottaa härmälandiaan pääsyä jo 200 niin
sanottua kiintiöpakolaista, jotka Suomi on valinnut ja joiden lupapaperit säällisiksi todennut. Suomesta puuttuu vain kuntia, jotka ottaisivat heidät vastaan. Elämisen paikkaa vartoo kiintiöpakolaisten lisäksi Suomen vastaanottokeskuksissa 400 myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta hakijaa. Jo nyt tiedetään, että näin montaa paikkaa ei löydy, tunnustaa
ylitarkastaja Tiina Pesonen sisäministeriön maahanmuutto-osastolta. Viime vuonna tavoite oli 2 000 kuntapaikkaa. Niitä saatiin 1 450.

Jos entinen kuntaministeri Kiviniemi näyttäisi nyt tietä rauhanturvaamisen suurmaahan kertomalla kuntien päättäjille kuinka pakolaisille saataisiin sijoituspaikkoja?

En usko, että Tornion kieltäytyminen vastaanottamasta 20 hengen
kiintiöpakolaisryhmää selittyy sen enempää populismista kuin
suvaitsemattomuudestakaan käsin. Tornissa peruspalveluiden tarjoaminen kantaväestöllekin on jo tiukilla, kuten parissa sadassa muussa kunnassa. Kunnat ovat velkaantuneet ja leikkaavat palveluitaan mikä luo eriarvoisuutta kansalaisten kesken. Mutta tätähän on veivattu täällä aatelisen pakeilla ees sun taas. Ja taas!

Kunnat saavat vuosittain valtiolta jokaisesta vastaanottamastaan yli 7 vuotiassta pakolaisesta 2091 € ja alle 7 vuotiaasta pakolaisesta 6845 €. Mutta se ei riitä kattamaan kolmen vuoden kototutumisjaksosta koituvia menoja. Valtio korvaa mm. tulkkipalveluita ja kuntien toimeentulotukimenot täysimääräisesti. Vaaleja odotellessa Vasemmistoliitto haluaisi korottaa
ainakin pakolaisten toimeentulotuet kantaväestön kanssa samalle tasolle.

Viimeisimmäksi työväenpuolueeksi julistautuneet Perussuomalaiset
jättäisivät puolestaan vastaanottokeskusten turvapaikanhakijat kokonaan ilman toimeentulotukea. Ovatko persuille kiintipakolaiset sitten oikeutetumpia tukiin? En usko, että köyhyys kielitaidottoman kykyä saavuttaa täysimääräinen kansalaisuus. Mutta pakolaisten tulee ottaa aktiivinen ote elämästään ja tulla mukaan koulutuksiin ja harjoittelupaikkoihin, joita kunnan työntekijät järjestävät. Sitä voisi vaatia.

Pakolaisstatuksen saaneet turvapaikanhakijat sekä kiintiöpakolaiset saavat valtion taloudellisen tuen maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina kolme vuotta. Sitten he siirtyvät jos eivät ole omilla jaloillaan kunnan asiakkaiksi. Kolme vuotta riittää harvoin siihen, että pakolaisleirien köyhyydestä tulleesta luku- ja kirjoitustaidottomasta pakolaisesta tulisi
täysivaltainen kansalainen.

Kunnille tulevia korvauksia tulisi nostaa ja tukiaikoja pidentää, jotta
kotoutumisesta tulisi parempia tuloksia. Mitkä puolueet ovat valmiita tähän?

Suomeen sijoitettujen pakolaisten kotouttamisen kustannuksista ei voi tinkiä koska lasku vain siirtyy myöhemmin maksettavaksi. Syrjäytymisen kierre tulisi katkaista alkuunsa. Tämä vaatii realistista politiikkaa, jota omalla ja kavereiden suvaitsevaisuudella elämöinti ai auta tippaakaan.

Miten kunnat selviävät pakolaisten eli kiintiöpakolaisten
ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumisesta ja mitä ne siitä hyötyvät?

Kainuun aatelisen kanssa humanitaarisesta maahanmuutosta kuntien näkökulmasta ovat keskustelemassa johtava sosiaalityöntekijä Heli Härkönen Helsingistä, tutkija Heikki Kerkkänen sekä kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.

Kuuntelijat voivat osallistua tekstaamalla kysymykseen
missä on realismi humanitaarisessa pakolaispolitiikassa, johon Suomi on sitoutunut?

YLE Radio 1

[Roope]

Kunnille tulevia korvauksia tulisi nostaa ja tukiaikoja pidentää, jotta kotoutumisesta tulisi parempia tuloksia. Mitkä puolueet ovat valmiita tähän?

Suomeen sijoitettujen pakolaisten kotouttamisen kustannuksista ei voi tinkiä koska lasku vain siirtyy myöhemmin maksettavaksi. Syrjäytymisen kierre tulisi katkaista alkuunsa. Tämä vaatii realistista politiikkaa, jota omalla ja kavereiden suvaitsevaisuudella elämöinti ai auta tippaakaan.

Kuntakorvausten taso ei ole se tärkein ongelma. Jotkut kunnat ovat kehuskelleet tienaavansa jo nykyiselläkin systeemillä. Ongelmana on humanitaaristen maahanmuuttajien oma-aloitteinen keskittyminen tiettyihin paikkoihin ja omaksuttu kotouttamispolitiikan linja, jonka mukaan vain kunnilla on velvollisuuksia ja maahanmuuttajilla ei. Kielen oppimiseen ei ole juuri minkäänlaista kannustinta, jos kunnan kielitaidottomille tarjoamat palvelut ovat parempia kuin kielitaitoisille tarjotut. Kielikurssituksessa ja kotouttamisessa ei ole minkäänlaisia tulostavoitteita, eikä niiden tuloksia mitata aktiivisesti.

Koulutettujen pakolaisten kulut ovat aivan toista luokkaa kuin lukutaidottomien moniongelmaisten, mutta kuntakorvaus on kaikista sama könttäsumma. Kuntakorvausraha ei ole korvamerkittyä, eikä rahojen käytöstä ole jälkikäteen minkäänlaista selvitysvelvollisuutta. Ennen kuin korvausten nostamista harkitaan, niin olisi selvitettävä toteutuneet kustannukset eri kunnissa ja reivattava kotouttamispoliitiikkaa kannustavammaksi. Korvausten kokonaismäärä on noussut parissa vuodessa sataan miljoonaan euroon, joten jos korvauksia päätetään nostaa (SDP:n ehdotus tuplaisi korvaukset), niin viimeistään silloin on otettava selkeäksi tavoitteeksi humanitaarisen maahanmuuton reipas leikkaaminen.

Markku Heikkisellä meni tekstissä sekaisin turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden toimeentulotuki, samoin käteisenä jaettavan toimeentulotuen osuus ja toimeentulotuki kokonaisuutena. Kuntapaikkojen todellinen tarvekin on reippaasti enemmän kuin tuo mainittu 2 200. Hyvä kuitenkin, että edes joku tuo keskusteluun kuntien hankalan tilanteen ja poliitikkojen kaksinaamaisuuden asiassa. Valitettavasti studioon valituilta keskustelijoilta tuskin saa kovinkaan paljon täydennystä tähän näkökulmaan.

[Iloveallpeople]

Keskustelua Markku Heikkisen ohjelmassa

Olin tiistaiaamuna 7.9.2010 Markku Heikkisen ohjelmassa puhumassa maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikasta.

Ohjelmaa voi kuunnella täällä.
...

Mikäli kellä on kysymyksiä tai kommentteja ohjelmaan liittyen, niitä voi esittää myös tämän blogin kautta.
...

Blogi Heikki Kerkkänen

[Oluttikka]

Ohjelman parasta antia oli tieto, että Kirka oli toisen polven humanitäärinen maahanmuuttaja.

[hoxpox]

Ohjelman parasta antia oli tieto, että Kirka oli toisen polven humanitäärinen maahanmuuttaja.

Kolmannessa polvessa rikastusaste lienee taas korkeampi:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1523809

[Luotsi]

Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan vuosittain 750 pakolaista.

Heikkisen Makelle tiedoksi että verbeillä "sitoutua" ja "ilmoittaa" on vissi ero. Älä siis sekoita niitä, ellei nimenomaisena tarkoituksenasi ole valehteleminen.

[E.P.L]

Miksi kaikki kiintiöpakolaiset eivät ole noita hätätapauksia?

[Roope]

Heti alussa toimittaja unohti kuntiin sijoitettavista perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuvat, vaikka he ovat nyt muuttumassa kaikkein suurimmaksi ryhmäksi.

Sekin unohtui, että sisäministeriön nykykäytännössä kuntapaikkoja ei enää edes yritetä hankkia muille kuin kiintiöpakolaisille. Muilla on täysi vapaus ja jopa ministeriön toive siirtyä vastaanottokeskuksista oma-aloitteisesti haluamaansa kuntaan. Maarit Feldt-Ranta ei tuntunut olevan tästä tietoinen, mitä on vaikea uskoa.

Keskustelu junnasi pitkään kuntakorvauksissa ratkaisuna kuntapaikkapulaan, vaikka korvausten kaksinkertainen taso ei ole ratkaissut ongelmaa Ruotsissakaan. SDP:n ainoa vastaus on juurikin korvaustason tuplaaminen. Missään vaiheessa ei kukaan kertonut, mitä "kotouttamisen takaavaa" (tätä ilmaisua ohjelmassa käytettiin) kunnat lisärahalla tekisivät.

Heikki Kerkkänen selitti Suomen somalien lisääntyneitä perheenyhdistämishakemuksia "kriisin eskaloitumisella". Kuitenkin somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on samaan aikaan vähentynyt koko EU:n alueella.

Sitten Kerkkänen todisteli turvapaikanhakijamäärien riippumattomuutta toimeentulotuesta sillä, että Hollantiin ja Ruotsiin on tullut enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen, vaikka täällä on jaettu eniten käteistä. Tällainen tyhmäksi tekeytyminen on rumaa. Toimeentulotuki ei tietenkään ole ainoa vetotekijä, ja asiaan vaikuttaa varsinaisten vetotekijöiden ohella mm. demografia, maahanmuuttajayhteisöjen koko ja ihmissalakuljettajien päätökset.

Ja miksi Suomeen tulee tuhansia hakijoita esimerkiksi Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta? Tuhansien kilometrien takaiset työntötekijät eivät tätä selitä, etenkin kuin eri Euroopan maissa turvapaikanhakijamäärien muutokset ovat menneet samanaikaisesti eri suuntiin.

Maarit Feldt-Ranta väitti haastattelussa hallintovaliokunnan vaatineen Thorsilta selvitystä Suomen perheenyhdistämispolitiikasta vain suhteessa muihin Pohjoismaihin. Naurettava harhautus, sillä vertailua vaadittiin tietysti EU:n laajuisesti. Feldt-Ranta haluaisi Thorsin lailla pitää kiinni "pohjoismaisen perheen käytännöistä" tarkoittaen tällä tosiasiassa Ruotsia, mutta ei tietenkään Tanskaa. Muu EU on kauhistus, vaikka muuten vedotaan EU-käytäntöjen harmonisointiin.

- Haluamme kokonaisvaltaisen selvityksen sisäasiainministeriöstä siitä, mitkä ovat Suomen tarjoamat edut muihin EU-maihin verrattuna ja millainen on tämä käsittelyprosessi on Suomessa muihin maihin verrattuna. Suomen etujen pitää olla samalla tasolla, mutta ei paremmat kuin muilla mailla, Rantakangas sanoo.

Uusi Suomi: 5000 somalialaisen jono: "Suomen pykälät vinksallaan"

Heikki Kerkkäsen väite siitä, että kiintiöpakolaiskäytäntö vähentäisi ihmiskauppaa on aika naurettava. Jos voidaan löytää yksikin ihminen, joille turvapaikanhaku/ihmiskauppa ja kiintiöpakolaisuus ovat olleet vaihtoehtoja, niin se olisi jo aika hyvin, mutta tehokkuudesta kiintiöpakolaisjärjestelmää ei voi silloin kehua. On nimittäin kyseessä hyvin pitkälle täysin eri ihmisryhmät ja ihmiset. Jotta kiintiöpakolaisuudella olisi EU:ssa oikeasti ihmiskauppaa vähentävää vaikutusta, täytyisi sen volyymi nostaa nykyisestä muutamasta tuhannesta ihmisestä satoihin tuhansiin ja kohdistaa eri maihin.

Perussuomalaisten ehdotus turvapaikanhakijoiden käteisen toimeentulotuen jakamisen korvaamisesta esim. järjestetyillä ruokailuilla ja vouchereilla kuvattiin toimeentulotuen poistamiseksi kokonaan, joka johtaisi nälkiintymiseen ja kurjuuteen...

Kerkkänen perusteli pakolaisten vastaanottoa Yhdysvaltain vastaanottamilla 80 000 kiintiöpakolaisella, mutta unohti, ettei termillä tarkoiteta siellä läheskään samaa asiaa kuin Suomessa.

Lopuksi vedettiin peliin kaikki mahdolliset kansainväliset sopimukset, mutta ei eritelty, mihin ne Suomea velvoittavat.

Maarit Feldt-Rannalta erityisen kehno esitys, koska SDP:n maahanmuuttoasiantuntijana hän luultavasti tiesi erinomaisesti faktat, mutta valitsi monessa kohdassa lööperin puhumisen.

[Oluttikka]

Ohjelman parasta antia oli tieto, että Kirka oli toisen polven humanitäärinen maahanmuuttaja.

Kolmannessa polvessa rikastusaste lienee taas korkeampi:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1523809

Liekö sitten kotouttaminen epäonnistunut...

[Kallioinen Käsi]

No, hyvä että asiasta sentään keskustellaan peräti Ylessä, vaikka kyseessä oli vain pintaraapaisu aiheeseen!