2010-09-03 Perheelliset.fi: ”Suomessa lapset saavat tehdä mitä tahansa”

[Iloveallpeople]

"Suomessa lapset saavat tehdä mitä tahansa"

Suomalainen yhteiskunta koulutusjärjestelmineen sai kosolti hyvää mainetta amerikkalaisen Newsweek-lehden vertailussa. Kasvatusmaana Suomea kuitenkin saatetaan pitää liian vapaamielisenä ja jopa kylmänä: lapset itsenäistyvät vanhemmistaan varhain ja ovat joidenkin kulttuurien mittapuulla lähes heitteillä.

Suojaan länsimaiselta kulttuurilta

Kulttuurien yhteentörmäyksestä kertoo muun muassa Ihmisoikeusliiton toukokuussa julkaisema selvitys (pdf-dokumentti), joka käsittelee maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten lähettämistä vanhempien kotimaahan tai toiseen maahan väliaikaisesti kasvatettavaksi tai asumaan:

"Monet maahanmuuttajavanhemmista kokevat suomalaisen kasvatuksen erilaiseksi. Täällä lapset voivat tehdä heidän käsityksensä mukaan mitä haluavat, eikä vanhemmilla ole minkäänlaista auktoriteettia."

"Erityisesti päihteiden käyttö ja varhaiset ja vapaat sukupuolisuhteet ovat asioita, jotka huolestuttavat vanhempia."

"[Erään somalitaustaisen perheen] vanhemmat pärjäävät taloudellisesti hyvin Suomessa, mutta he eivät halua, että lapset menevät täällä 'pilalle'."

Maahanmuuttajataustaisia lapsia lähetetään ulkomaille muun muassa oppimaan omaa kulttuuriaan ja uskontoaan. Toisinaan taustalla on pakkoavioliitto tai ympärileikkaaminen. Ilmiön laajuudesta ei ole tietoa, mutta Ihmisoikeusliiton tutkimuksessa pystyttiin yksilöimään yli 40 tapausta, jotka ovat tapahtuneet 2000-luvulla.

Selvityksessä on haastateltu maahanmuuttajia, maahanmuuttajajärjestöjä ja keskeisiä viranomaisia.

"Vanhemmuuden muutokset stressaavia"

Somalivanhempien kasvatuskokemukset Suomessa poikkeavat usein kotimaan käytännöistä, kertoo toinen, vuonna 2006 julkaistu tutkimusartikkeli. Etenkin somaliäidit kokivat vaikeana, että Suomessa kasvatus on vanhemman henkilökohtaisella vastuulla. Somaliassa se on yhteisöllistä, ja apua saadaan muilta naisilta ja koko suvulta.

Somalivanhempien kokemuksissa korostuu tunne, että heillä on aiempaa vähemmän sananvaltaa perheen asioissa ja että valtio puuttuu kasvatukseen. Tytöillä on täällä paremmat mahdollisuudet kouluttautumiseen ja pärjäämiseen kuin Somaliassa, ja he myös suhtautuvat koulunkäyntiin poikia vakavammin. Somalit ovat Suomessa merkittävä maahanmuuttajaryhmä.

Suomessa turvallista liikkua ja leikkiä

Newsweek rankkasi Suomen tarjoaman koulutuksen maailman parhaaksi. Elämänlaatu oli arvioiduista maista neljänneksi paras, ja sen mittareina käytettiin muun muassa tasa-arvoa ja väkivaltarikoksia.

Monet ulkomailla asuneet arvostavat Suomea maana, joka on turvallinen lapsille. "Mahdollisuus päästää lapset ulos leikkimään vartioimatta", mainitsi nimimerkki Elämänlaatu kohdallaan Helsingin Sanomien verkkokeskustelussa luetellessaan asioita, joita ei muualla saa.

Helsinki on maailman neljänneksi turvallisin kaupunki, listaa puolestaan Expat Info Desk esitellessään ulkomaille muuttavien lapsiperheiden parhaita kohdemaita. Kaupunkivertailun on tehnyt Mercer Consulting vuonna 2008.

Koulussa tehokasta mutta ankeaa

Suomessa viime vuoden viettänyt yhdysvaltalaisäiti arvioi, että suomalaisessa koulussa kyllä oppii tehokkaasti, mutta viihtyminen on heikompaa. Hänen poikansa kävi peruskoulun viidettä luokkaa englanninkielisessä opetuksessa pääkaupunkiseudulla.

– Opettajat saattoivat vain lukea suoraan kirjasta ja suuttuivat, jos joku ei ymmärtänyt. Kotiläksyjä oli paljon, eikä niihin saanut juurikaan ohjeita, äiti sanoo.

– Pojallamme oli paineita ja hän alkoi suhtautua kouluun kielteisesti.

Vanhemmilla on itsellään aasialainen tausta ja kokemusta tiukasta, kunnianhimoisesta koulukurista. Sitä vasten amerikkalaisen koulun opetussisällöt tuntuvat liiankin helpoilta. Opettajien ystävällisyys ja lasten viihtyminen koulussa on kuitenkin heille tärkeää.

– Voisiko USA:n ja Suomen kulttuureista yhdistää parhaat puolet, kannustavan oppimisympäristön ja monipuolisen opetussuunnitelman? äiti kysyy.

Amerikkalaisäidin silmään pisti suomalaisten lasten varhainen itsenäistyminen. Koululaiset viettävät iltapäiviä yksinään tai toistensa seurassa, eikä heitä kuljeteta harrastuksiin, kuten Yhdysvalloissa. Suomalaislapset olivat myös yllättävän perillä amerikkalaisista väkivaltaelokuvista ja kirosanoista.

Lisäksi äiti ihmettelee joidenkin suomalaisvanhempien tapaa maksaa lapsille taskurahaa hyvistä koenumeroista.

– Kun yliopistokin on Suomessa ilmainen, miksi lasten koulumenestys on vanhemmille niin tärkeää?

Perheelliset.fi

[Beau]

Newsweekin tutkimuksen mukaan Suomi on maailman paras maa asua. Mutta koska Suomeen tulleet somalit ovat sitä mieltä, että asiat ovat täällä kuralla, niin niiden on pakko silloin olla todella kuralla. Kunniakansalaisten sana painaa yllättäen tässäkin asiassa enemmän kuin mikään muu.

Suomessa viime vuoden viettänyt yhdysvaltalaisäiti arvioi, että suomalaisessa koulussa kyllä oppii tehokkaasti, mutta viihtyminen on heikompaa.

Kumpi on koululaitoksen perimmäinen fuktio: opettaa vai viihdyttää?

[LW]

Newsweekin tutkimuksen mukaan Suomi on maailman paras maa asua. Mutta koska Suomeen tulleet somalit ovat sitä mieltä, että asiat ovat täällä kuralla, niin niiden on pakko silloin olla todella kuralla. Kunniakansalaisten sana painaa yllättäen tässäkin asiassa enemmän kuin mikään muu.

En minä nyt tuosta sitä kuvaa saanut, että asiat olisivat täällä niiden naisten mielestä varsinaisesti kuralla. Lähinnä vain siinä määrin erilaisia, että heidän on vähän vaikea tottua siihen.

Vanhempien vastuusta valittaminen on kyllä lievästi sanottuna outoa. Vaikka nämä ovatkin täällä viime kädessä vastuullisia lapsistaan, eihän mikään estä minkään maalaisia naisia ottamasta vastaan apua sukulaisiltaan. Somaleilta pitäisi tämä onnistua erityisen helposti, koska perinteet ovat sen mukaisia, ja heitä on paljon työttöminä. Ei kai sitä nyt aivan kaikkeen yhteiskunnan tukea sentään tarvitse.

Kumpi on koululaitoksen perimmäinen fuktio: opettaa vai viihdyttää?

Tämä nyt ei sinänsä kaipaa erikseen vastausta. Jos kuitenkin viihtyvyyttä voidaan parantaa opetuksen laadusta tinkimättä, niin aina parempi. Se saattaisi jopa nostaa niitä tuloksia. Tämä on kuitenkin koko lailla avoin kysymys, joka kaipaisi asiantuntevaa tutkimusta löysien heittojen sijaan. Tuossa ohjeistuksessa läksyjen suhteen saattaisi olla jotain ideaa - toki oppilaiden pitäisi ottaa tuossa aloitetta tarvittaessa, mutta ehkä opettajat voisivat tehdä myös tämän mahdollisuuden selväksi ja kenties myös antaa vähän lisäohjeita. Tiedä siitä. Opettajissa ja kouluissa on hurjasti eroja, ja on mahdoton sanoa, onko tuon naisen lapsen koulu edustava esimerkki.

[ämpee]

Yhdysvaltalais-äiti on oikeassa, kannustavampi ympäristö vain vaatii vastuullisemmat lapset.
Onko meidän lapsillamme enää mitään vastuullisuutta?
Siinä lienee se perimmäisin kysymys.

Ja se vastuullisuus ei tule lyömällä, vaan ajalla ja huomiolla.
"Vapaan kasvatuksen" perimmäisin syy lienee veltot vanhemmat, ja "sitä mitä kylvää, sitä...".
Niittämisen valitettavasti tekevät jotkut ihan muut.

[Beau]

En minä nyt tuosta sitä kuvaa saanut, että asiat olisivat täällä niiden naisten mielestä varsinaisesti kuralla. Lähinnä vain siinä määrin erilaisia, että heidän on vähän vaikea tottua siihen.

Olen sen verran kylmä ihminen, että jos joku henkensä pitimiksi muuttaa Suomeen, joissakin tapauksissa vieläpä täydelle ylläpidolle, ei ole oikeutettu arvostelemaan paikallista kulttuuria vaan käyttämään voimavaransa sopeutumiseen.

Tokikaan tämä ei tarkoita sitä, että omatkin lapset pitäisi opettaa juomaan ja sekstailemaan alaikäisenä, omaa arvomaailmaansa saa ylläpitää lain sallimissa rajoissa myös uudessa kotimaassaan. Mutta varmin tapa saada kantaväestön vihat niskaansa on ruotia ko. maan kulttuurin ongelmakohtia, vieläpä lehdessä.

Tämä nyt ei sinänsä kaipaa erikseen vastausta. Jos kuitenkin viihtyvyyttä voidaan parantaa opetuksen laadusta tinkimättä, niin aina parempi. Se saattaisi jopa nostaa niitä tuloksia. Tämä on kuitenkin koko lailla avoin kysymys, joka kaipaisi asiantuntevaa tutkimusta löysien heittojen sijaan. Tuossa ohjeistuksessa läksyjen suhteen saattaisi olla jotain ideaa - toki oppilaiden pitäisi ottaa tuossa aloitetta tarvittaessa, mutta ehkä opettajat voisivat tehdä myös tämän mahdollisuuden selväksi ja kenties myös antaa vähän lisäohjeita. Tiedä siitä. Opettajissa ja kouluissa on hurjasti eroja, ja on mahdoton sanoa, onko tuon naisen lapsen koulu edustava esimerkki.

Olet oikeassa, mutta nykyisten kroonistuneiden resurssiongelmien aikana todellisuus lienee se, että kyseessä on joko-tai -kysymys. Viihtyminen eittämättä vaikuttaisi myös tuloksiin, mutta fokus on tosiaan pidettävä siellä oppimisessa.

[Kala]

Lisäksi äiti ihmettelee joidenkin suomalaisvanhempien tapaa maksaa lapsille taskurahaa hyvistä koenumeroista.

– Kun yliopistokin on Suomessa ilmainen, miksi lasten koulumenestys on vanhemmille niin tärkeää

Tuossa kohdin logiikka jo tökkii pahasti. Niin, miksiköhän? Varmaan siksi, että koulussa käymisen funktio on oppia ja näin siihen voidaan kannustaa - porkkanalla. En usko, että jenkeissäkään vanhempien käyttämä porkkana-malli on vain ja ainoastaan sen takia, koska koulutus maksaa. Samoinhan ne tekevät sielläkin, tai sitten rahan sijasta annetaan etuja - huonolla numerolla voi unohtaa viikonlopun biletykset.

[Beau]

Onko meidän lapsillamme enää mitään vastuullisuutta?

Tuntuu, että lapsia on nykyään vain kahdenlaisia. Joko vapaan kasvatuksen helmiä tai sosiaalisista ongelmista kärsivien perheiden lapsia, jotka ovat joutuneet ottamaan kehitystasoonsa nähden kohtuuttoman paljon vastuuta jo lapsuudesta saakka. Toki todellisuudessa variaatioita on enemmänkin, mutta erityisesti nämä kaksi ryhmää tuntuvat nousevan pintaan.

Kaiholla muistelen "vanhoja hyviä aikoja" myös kasvatuksen saralla. Yleisesti ottaen kasvatustyyli on muuttunut ja se huomataan myös päivähoidon ja koulun henkilökunnan toimesta.

[Beau]

Kun yliopistokin on Suomessa ilmainen, miksi lasten koulumenestys on vanhemmille niin tärkeää?

Koska jokaisella vanhemmalla on enemmän tai vähemmän sisäänrakennettu toive siitä, että oma lapsi menestyisi elämässään mahdollisimman hyvin. Toive ei muuttune, oltiin sitten Suomessa tai Yhdysvalloissa.

Koulutuksen maksuttomuus ehkä kuitenkin poistaa suomalaislapsilta- ja nuorilta kohtuuttomimmat paineet onnistumisen suhteen. Ei Yhdysvaltojen tavoin jouduta tilanteeseen, jossa vanhemmat ovat satsanneet viimeiset rahansa lapsen tulevaisuuteen, odottaen panostuksen vastineeksi menestystä.