Kirja: Matti Sarvimäki: Essays on migration

[ihminen]

Evakoksi joutuminen nosti tuloja - väitöskirja "Essays on Migration" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa 12.3.

Evakoksi joutuminen nosti huomattavasti miesten tuloja. Toisen maailmansodan seurauksena useampi kuin joka kymmenes suomalainen joutui muuttamaan pysyvästi pois kotiseudultaan. Sotaa edeltävinä vuosina luovutetuilla alueilla asuneiden keskitulot ja työllisyys eivät poikenneet koko maan keskiarvoista. Vuonna 1971 evakoksi joutuneiden miesten keskitulot olivat kuitenkin noin 11 prosenttia muita korkeammat. Naisten kohdalla vastaavia eroja ei ollut.

Matti Sarvimäen väitöskirjassa "Essays on Migration" tarkastellaan evakoksi joutumisen vaikutusta pitkän aikavälin tuloihin. Analyysi perustuu poikkeukselliseen aineistoon, jossa seurataan yli 20 000 suomalaista kuuden vuosikymmenen ajan.

Evakoksi joutumisen aiheuttama tulojen nousu selittyy evakkojen kohonneella liikkuvuudella. Evakot muuttivat keskimääräistä useammin paikkakunnalta toiselle ja maaseudulta kaupunkeihin sodan jälkeen. Lisäksi he siirtyivät muita nopeammin maanviljelyksen parista teollisuus- ja palveluammatteihin.

Paljon evakkoja vastaanottaneet kunnat kasvoivat nopeasti sodan jälkeen

Väitöskirjassa tarkastellaan myös asutustoiminnan vaikutusta Suomen aluerakenteeseen. Tulokset viittaavat siihen, että evakkojen asuttamisen aiheuttama kertaluontoinen väestönkasvu aloitti itseään vahvistavan prosessin. Maalaiskunnat, joihin sijoitettiin paljon evakkoja, kasvoivat nopeammin myös sodan jälkeen.

Maahanmuuttajien kotoutuminen työmarkkinoille hidasta

Sarvimäen väitöskirjan toisessa osassa tutkitaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys ja keskitulot ovat huomattavasti heikommat kuin saman ikäisillä ja samoilla alueilla asuvilla syntyperäisillä suomalaisilla. Erot pienenevät maahanmuuttajien asuessa pidempään Suomessa, mutta ainoastaan OECD-maissa syntyneet miehet saavuttavat vertailuryhmän. Maahanmuuttajien asemaa on kuitenkin mahdollista parantaa kotouttamistoimenpiteillä. Vuonna 1999 aloitetut kotouttamissuunnitelmat paransivat huomattavasti maahanmuuttajien työllisyyttä ja vähensivät heidän saamiaan tulonsiirtoja.

KTM Matti Sarvimäen kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja "Essays on Migration" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa 12.3.2009.
http://www.deski.fi/page.php?page_id=9&tiedote_id=8633

Varsinainen väitöskirja englanninkielinen pdf:
http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/diss/a341.pdf

Tekijän www
http://personal.lse.ac.uk/sarvimak/

Josta löytyy mm. tälläinen:
Long-Term Effects of Forced Migration
http://ftp.iza.org/dp4003.pdf

[Juha Päivärinta]

Muistaakseni Sarvimäen tutkimuksissa kerrotaan, että ei-OECD-maiden pakolaisten käyttämät sosiaaliavustukset kasvavat, kun he ovat olleet tietyn ajan Suomessa. Syynä tähän pidettiin verkostoitumista ja tapojen oppimisena muilta pakolaisilta. Että näin...

[TH]

Nozickin blogissa on juttua tästä väikkäristä: http://nozick.blogspot.com/2009/03/maahanmuuttajien-tyollistyminen-ja.html

[M.]

Olisikohan muuten hyväkin idea, että Homma kutsuisi virallisesti Sarvimäen tänne keskustelemaan, Homman puolesta, sitä vastaan tai sitten vain neutraaliksi kommentaattoriksi?

[ihminen]

Nozickin blogissa on juttua tästä väikkäristä: http://nozick.blogspot.com/2009/03/maahanmuuttajien-tyollistyminen-ja.html

Saapuessaan OECD:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saavat yli kaksinkertaisesti etuja vastaaviin kantaväestön kotitalouksiin verrattuna. Vaikka ero pienenee ajan myötä ero vaikuttaa pysyvältä. Yllättäen kuitenkin OECD-maista tulevien maahanmuuttajien kotitaloudet saavat saman verran sosiaalietuuksia kuin kantaväestön kotitaloudet koko tarkastelujakson ajan.

Niin ymmärtäähän sen kun pitää saada kaikki samat mukavuudet kuin pitkään työtä tehneellä kantäväestön edustajalla. On se kumma että tämä väitöskirja on jäänyt mediassa olemattomalle huomiolle. Sellaiset väitöskirjat joissa todetaan että me ollaan maahanmuuttajia kaikki kun oikein silmin katsotaan saavat kyllä palstatilaa Hesaria myöten.

Olisikohan muuten hyväkin idea, että Homma kutsuisi virallisesti Sarvimäen tänne keskustelemaan, Homman puolesta, sitä vastaan tai sitten vain neutraaliksi kommentaattoriksi?

Ei huono idea. Voisi nostaa keskustelun tasoa, joka toisinaan on sameiden vesien pohjamutiakin syvemmällä.