2010-05-30 Siuntio: Pakolaislapset eivät pääse kouluun Siuntiossa

[Mika.H]

Nyt voisi kysyä Arja Alholta mikä meni pieleen...

arjahan ajoi tuota asiaa erityisen voimakkaasti. noh talousosaaminen ei ole ollut koskaan arjan erityistaito.

[lapio]

Vaikka tämä onkin mennyt päin mäntyä, niin lasten koulutukseen lienee kuitenkin hyvä panostaa ainakin, että oppivelvollisuusvaatimukset täyttyvät. Lapset asunevat Suomessa vielä työikäisinäkin, joten ehkä on todennäköisempään edes jonkin asteisen koulutuksen saaneina, että osaa päätyisi työmarkkinoille ja maksamaan verotuloja.

[Simo Hankaniemi]

Eikö pakolaisten ollutkaan tarkoitus palata kotimaihinsa mahdollisimman pian, heti kun olot sen suinkin sallivat? Koulutusta Suomen työmarkkinoille ei tällöin tarvita.

[Iloveallpeople]

Siuntiolla ei rahaa pakolaislasten opetukseen

Kunnalla ei ole varaa järjestää Harjulinnan vastaanottokeskuksen lasten koulutusta. Siuntiolla ei ole lain mukaan velvollisuutta järjestää pakolaislasten ja nuorten valmistavaa opetusta, linjasi opetuslautakunta viime vuonna. Apulaisoikeusasiamies pyytää kunnalta selvitystä, miksi 15 lapsen opetusta ei ole järjestetty vuoden aikana.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Vihreiden Pekka Halonen kertoo kunnan opetustoimen taloustilanteen olevan niin huono, että kunta joutuu turvautumaan tulevaisuudessa lomautuksiin. Valmistavasta opetuksesta syntyisi lisää kuluja kymmenien tuhansien eurojen edestä. Lisäksi nykyiset koulut ovat täynnä. Pakolaislasten pakollisen perusopetuksen järjestämisestä kunta ei ole vielä saanut hakemusta.

- Vaikka valtion valmistavan opetuksen korvaus on kaksinkertainen tavalliseen perusopetuksen verrattuna, se ei lopulta kata opetuksen järjestämisen kustannuksia. Jokainen pakolaislapsi tarvitsee yksilöllisen opetusohjelman, mikä maksaa.

Pekka Halonen pitää valtion maksamia korvauksia pakolaisista täysin riittämättöminä ja perää muutosta järjestelmään.

- Pitäisi saada huomattavasti kattavampi valtion osuus tai ainakin parantaa valtionosuuden kriteereitä. Tällä hetkellähän on hyvin epävarmaa saadaanko kaikista oppilaista valtion osuutta, koska valtion osuus maksetaan vain niistä oppilaista, jotka siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen perusopetuksen puolelle. Kunta ei myöskään pysty varautumaan taloudellisesti millään lailla, kun ei tiedetä kuinka paljon lapsia on milloinkin tulossa.

Halonen katsoo, että lautakunnan aikaisempaan päätökseen on tuskin tulossa muutosta. Siuntion taloudellinen tilanne kun on entisestään huonontunut viime vuodesta. Opetuslautakunta käsittelee vastaustaan apulaisoikeusasiamiehen selvityspyyntöön kesäkuun puolessa välissä.

Pakolaislapsille - ja nuorille opetusta muutama tunti päivässä

Apulaisoikeusasiamies kiinnitti maaliskuussa huomionsa vastaanottokeskuksen tarkastuksen yhteydessä lasten opetuksen puutteisiin. Kunta ja valtio eivät ole päässeet sopuun valmistavan opetuksen järjestämisestä vuoden aikana. Apulaisoikeusasiamies odottaa kunnalta selvitystä asiasta kesäkuun loppuun mennessä.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa asuu yhteensä 15 lasta ja nuorta. Heistä 12 on yläasteikäisiä ja 3 ala-asteikäistä. Lapsille ja nuorille on annettu vastaanottokeskuksessa kahden ohjaajan voimin suomen kielen, yhteiskuntaopin ja matematiikkan opetusta kolme tuntia päivässä.

Siuntion vastaanottokeskuksen johtaja Mari Manninen toivoo, että asia saadaan ratkaistua ennen syksyä. Nuoret pääsisivät aloittamaan suomalaisessa peruskoulussa, jossa aineita ja ikätoverien seuraa olisi paremmin tarjolla. Nuoret ovat pyytäneet esimerkiksi englannin kielen opetusta.

Harjulinnan vastaanottokeskus avattiin huhtikuussa 2009. Kunnan päättäjille luvattiin tuolloin, ettei Siuntiolle aiheudu kustannuksia pakolaiskeskuksen sijoittamisesta kuntaan ja sovittiin, että lasten koulukäynti hoidetaan pakolaiskeskuksessa ilman kunnan rahoitusta.

Manninen kertoo vastaaottokeskuksen toimineen aluksi ala-ikäisten lasten ensimmäisenä sijoituspaikkana, josta siirrytään pysyvämpään asuinpaikkaan. Keskuksen toimintaa on muutettu sen perustamisen jälkeen, koska lasten siirtelyä ei pidetty hyvänä asiana.

YLE Helsinki

[poeka]

Minkäs takia tästä uutisoidaan, että "PAKOLAISlapset" ei pääse kouluun? Onko siellä Harjulinnan vastaanottokeskuksessa tosiaan kiintiöpakolaisia vai oliko kuitenkin niin että siellä on ihan vaan näitä tavallisia turvapaikanhakijoita.. Ihan vaan pomppas silmään tuossa.

[Iloveallpeople]

Siuntio ei katso velvollisuudekseen järjestää opetusta turvapaikanhakijoille

Siuntion opetuslautakunnan mukaan kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää perusopetusta eikä siihen valmistavaa opetusta Harjulinnan vastaanottokeskuksen lapsille, joilla ei ole pysyväisluonteista oleskelulupaa Suomessa.

Opetuslautakunta päätti olla järjestämättä opetusta, koska kunnalla ei ole osoittaa määrärahoja perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen turvapaikkaa hakeville lapsille.

Näin lautakunta vastaa myös eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle lähettämässään selvityksessä. Vastaanottokeskukseen tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen apulaisoikeusasiamies vaati kunnalta selvitystä siitä, ettei opetusta ole järjestetty.

Vt. sivistystoimenjohtajan Anu Vesiluoman allekirjoittamassa selvityksessä viitataan muun muassa vähemmistövaltuutetun kannanottoon Euroopan komissiolle. Sen mukaan Suomessa lasten oikeus perusopetukseen on sidoksissa vakituiseen asumiseen.

Perustuslain 5 §:n mukaan kunta päättää itse perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille. Perusopetuslain 25 §:n mukaan oppivelvollisia ovat Suomessa vakituisesti asuvat lapset.

Siuntiossa ratkaisuun vaikuttivat taloudelliset seikat. Viime vuonna sivistystoimen määrärahoja leikattiin muutostalousarviolla ja tänä vuonna leikattu talousarvio vaikeuttaa lakisääteisten tehtävien ja palvelujen järjestämistä.

Anu Vesiluoma mainitsee esimerkkinä oppilashuollon ja kasvatuksen sekä opetuksen tukipalveluihin tarkoitettujen määrärahojen voimakkaan leikkauksen.

Lisäksi oma vaikutuksensa on sillä, ettei kunta ole saamassa opetuksen jatkuvuuteen sidottua korvausta opetuksen järjestämisestä.

Lasten ja nuorten turvapaikanhakijoiden Siuntion vastaanottokeskus on alun perin transit-tyyppinen lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettu sijoituspaikka.

Jotta kunta saisi korvauksen, tulisi oppilaiden suorittaa koko valmistavan opetuksen oppimäärän ja siirtyä perusopetukseen saman kunnan alueella.

Tällä kohtaa Siuntion opetuslautakunta totesi riskin korvausten saamatta jäämisestä olevan liian suuri otettavaksi.

Länsi-Uusimaa

[Ernst]

Tuossa törmättiin vanhaan onhan meillä varaa -argumenttiin. Sellainen elämän ja kansakunnan varainkäytön perusperiaate...

Ei taida olla varaa, jos opetustoimi joutuu lomauttamaan jo muutenkin.

[Iloveallpeople]

Ministeri Thors jyrähti siuntiolaisille

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mielestä on pöyristyttävää, etteivät kaikki Siuntiossa asuvat alaikäiset turvapaikanhakijat ole päässeet kouluun.

–Suomessa ei voi syntyä tilannetta, että lapsi on täällä kuukausia eikä pääse kouluun. Jopa pakolaisleireillä pyritään järjestämään opetusta ja koulutusta, ministeri Thors jyrähti.

Thors puhui torstaina Lohjalla STETEn (Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) ja Lohjan kaupungin järjestämässä vuotuisessa kesäseminaarissa, jonka aiheena oli tänä vuonna maahanmuuttajat Suomen vahvuutena–mahdollisuudet ja haasteet.

–Olemme opetusministeriön kanssa yhtä mieltä siitä, että asia on korjattava uudistettavassa vastaanottolainsäädännössä, Thors totesi.

(Kuvateksti: Kotouttamisen haasteet. Ministeri Astrid Thors puhui maahanmuuttajien kotouttamisen haasteisiin vastaamisesta. Hänen mukaansa suomalaisten on yhdessä luotava polut, joilla kukaan ei jää syrjään ja kaikki tuntevat oikeutensa.)

Länsi-Uusimaa

[Scallypunk]

STETEn tilaisuuden ohjelma Lohjalla.
http://www.stete.org/Lohja%20ohjelma.pdf

Maahanmuuttajat Suomen vahvuutena

STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä kesäseminaari
Torstaina 26.8.2010 klo 13.00–16.00
Lohjan kaupungin valtuustosali, Karstuntie 4

Klo 12.00 Bussikuljetus Helsingistä (lähtö Kiasman pikavuoropysäkiltä)

Puheenjohtaja: Pekka Myllyniemi, STETEn turvallisuuspoliittisen
jaoston puheenjohtaja, Emerituskaupunginjohtaja
Klo 13.00 Seminaarin avaus
Johan Ekman, STETEn varapuheenjohtaja
Lohjan kaupungin tervehdys
Simo Juva, kaupunginjohtaja
Kanadan poliisin hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja
turvallisuuden parantamiseksi
Arno Tanner, tutkija, dosentti, Maahanmuuttovirasto
Kohti muuttajaystävällistä Suomea – yhteistyössä muuttajien kanssa
Aino Saarinen, vanhempi tutkija, dosentti, Aleksanteri-instituutti
Maija Jäppinen, tutkija, Aleksanteri-instituutti
AFRO-projektin avulla julkishallinnon tehtäviin
Said Aden, projektikoordinaattori, Sisäasiainministeriö

Keskustelua

Kahvitauko

Näin vastaamme kotoutumisen haasteisiin tänään
Astrid Thors, maahanmuutto- ja eurooppaministeri

Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet
Polina Kopylova, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry, tiedotus- ja
viestintäkoordinaattori

Keskustelua

Seminaarin päätös

16.00 Paluukuljetus Helsinkiin

-----------------------------------------------
AFRO:sta ollut juttua mm.: http://hommaforum.org/index.php/topic,31179.0.html

[Veli Karimies]

–Suomessa ei voi syntyä tilannetta, että lapsi on täällä kuukausia eikä pääse kouluun.

Ai eikö? Näköjään voi.

[jolina]

Olemme opetusministeriön kanssa yhtä mieltä siitä, että asia on korjattava uudistettavassa vastaanottolainsäädännössä, Thors totesi.

Minua kiinostaa tietää, miten lainsäädännöllä tehdään lisää rahaa. Mielelläni näkisin sellaisen lain, joka täyttäisi kaikki lompakonreiät.

[BeerBelly]

Minua kiinostaa tietää, miten lainsäädännöllä tehdään lisää rahaa. Mielelläni näkisin sellaisen lain, joka täyttäisi kaikki lompakonreiät.

Verolainsäädännöllä. Veronmaksajilta rahat valtiolle ja kunnille jotka sitten jakavat ne maahanmuuttajille joko suoraan tai vain heille suunnattujen palveluiden muodossa. No, hieman vetävät hyvät ihmiset siitä välistä, mutta ihan pikkasen vaan. Muiden rahojen holtiton jakelu on rankkaa puuhaa, kyllä siitä täytyy kunnon korvaus saada!

[Uuno Nuivanen]

Minua kiinostaa tietää, miten lainsäädännöllä tehdään lisää rahaa. Mielelläni näkisin sellaisen lain, joka täyttäisi kaikki lompakonreiät.

Verolainsäädännöllä. Veronmaksajilta rahat valtiolle ja kunnille jotka sitten jakavat ne maahanmuuttajille joko suoraan tai vain heille suunnattujen palveluiden muodossa. No, hieman vetävät hyvät ihmiset siitä välistä, mutta ihan pikkasen vaan. Muiden rahojen holtiton jakelu on rankkaa puuhaa, kyllä siitä täytyy kunnon korvaus saada!

Kyse ei ole enää veronmaksajien, vaan ulkomailta lainattujen rahojen holtittomasta syytämisestä ympäriinsä. Ei sillä etteivätkö nekin laskut lankeaisi maksettavaksi, vaikka Jyrki & Boys muuta väittää.

[svobo]

Taisi Persujen kannatus taas nousta Siuntiossa. Jos muut puolueet ovat huolissaan Persujen kannatuksen noususta ja ihmettelevät, että mistä se johtuu, niin tällaisista tapauksista se juuri johtuu.

Lisäys: Se johtuu siitä mitä tapahtui. Ei siitä, että joku blogaaja kertoo, mitä tapahtui.

[Iloveallpeople]

Thors puhui torstaina Lohjalla STETEn (Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) ja Lohjan kaupungin järjestämässä vuotuisessa kesäseminaarissa, jonka aiheena oli tänä vuonna maahanmuuttajat Suomen vahvuutena–mahdollisuudet ja haasteet.

Paula Nordströmin kokemuksia ja siitä heränneitä ajatuksia STETE:n seminaarista.

Uusi Suomi/blogit:Paula Nordström: Steten seminaari 26.8.2010 Lohjalla

[cgm]

Paula Nordströmin kokemuksia ja siitä heränneitä ajatuksia STETE:n seminaarista.

Uusi Suomi/blogit:Paula Nordström: Steten seminaari 26.8.2010 Lohjalla

Maahanmuuttajien työllistymisessä on yksi isohko ongelma: meillä vaaditaan yleensä lähes työhön kuin työhön vähintään toisen kotimaisen kielen täydellistä hallintaa. Tätä olisi varmasti syytä katsoa välillä läpi sormien. Monet maahanmuuttajat puhuvat hyvin vähintään kahta muuta kieltä, esim. arabiaa ja ranskaa. Tätä kielitaitoa ei ole syytä vähätellä.

Arabian ja ranskan taitaminen on tosiaan vahvuus kun pihtiputaalainen mummo yrittää kertoa eksoottiselle lääkärille oireitaan.

Ylipäätään voi todeta, että ne maat, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon avoimesti, ovat menestyneet. Esim. naapurimaassamme Ruotsissa huoltosuhde on parempi kuin meillä.

Tämän täytyy olla ensimmäinen kerta kun kukaan käyttää sanoja "maahanmuutto", "menestyä" ja "Ruotsi" samassa asiayhteydessä.

...mutta sitten luin kohdan "Olen vihreiden kansanedustajaehdokas" ja asiat loksahtivat paikalleen.

[JPU]

Ylipäätään voi todeta, että ne maat, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon avoimesti, ovat menestyneet.

Ovat menestyneet? Missä? Poliisien työllistämisessä?

[BeerBelly]

Ylipäätään voi todeta, että ne maat, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon avoimesti, ovat menestyneet. Esim. naapurimaassamme Ruotsissa huoltosuhde on parempi kuin meillä.

Nyt pitäis tietää tarkoittaako väestöllistä vaiko taloudellista huoltosuhdetta. Sen voin kertoa että väestöllinen huoltosuhde on Ruotsissa Suomea heikompi, 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä on Ruotsissa noin prosenttiyksikön alhaisempi kuin Suomessa.

[Ano Nyymi]

Ylipäätään voi todeta, että ne maat, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon avoimesti, ovat menestyneet.

Ovat menestyneet? Missä? Poliisien työllistämisessä?

Tavallaan tuo on totta, tosin niissä menestyneissä maissa ei ole sosiaaliturvaa jonka varaan mamut voisivat jäätäytyä, kuten menestymättömissä maissa on tapahtunut.

[Micke]

Ylipäätään voi todeta, että ne maat, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon avoimesti, ovat menestyneet. Esim. naapurimaassamme Ruotsissa huoltosuhde on parempi kuin meillä.

Nyt pitäis tietää tarkoittaako väestöllistä vaiko taloudellista huoltosuhdetta. Sen voin kertoa että väestöllinen huoltosuhde on Ruotsissa Suomea heikompi, 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä on Ruotsissa noin prosenttiyksikön alhaisempi kuin Suomessa.

Löytyykö lähde?

[pakruti2c263]

Ylipäätään voi todeta, että ne maat, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon avoimesti, ovat menestyneet. Esim. naapurimaassamme Ruotsissa huoltosuhde on parempi kuin meillä.

Nyt pitäis tietää tarkoittaako väestöllistä vaiko taloudellista huoltosuhdetta. Sen voin kertoa että väestöllinen huoltosuhde on Ruotsissa Suomea heikompi, 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä on Ruotsissa noin prosenttiyksikön alhaisempi kuin Suomessa.

Löytyykö lähde?

Täällä dataa:
Old-age-dependency ratio projections
http://www.euphix.org/object_document/o5117n27112.html

[BeerBelly]

Ylipäätään voi todeta, että ne maat, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon avoimesti, ovat menestyneet. Esim. naapurimaassamme Ruotsissa huoltosuhde on parempi kuin meillä.

Nyt pitäis tietää tarkoittaako väestöllistä vaiko taloudellista huoltosuhdetta. Sen voin kertoa että väestöllinen huoltosuhde on Ruotsissa Suomea heikompi, 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä on Ruotsissa noin prosenttiyksikön alhaisempi kuin Suomessa.

Löytyykö lähde?

Täältä nappasin tiedoston exceliin. Suomen luvut (31.12.2009) katsoin Statfinista, pistän ne tähän:

Koko väestö: 5 351 427
15-64-vuotiaat: 3 552 663
Osuus: 66,4%

[Micke]

Kiitoksia.