2008-12-16 Astrid Thors maahanmuutosta YLE:n Aamutelevisiossa

[IDA]

Kello 07:18

Ilmestynee päivän aikana YLE:n Areenaan.

[Janus]

Thors ja Yle tarjosivat tosiaan varsin tuhdin paketin Totuutta heti aamusta. Oli huojentavaa kuulla, ettei uusi ulkomaalaislaki muuta oikeastaan nykyistä asiantilaa, tai edusta Euroopan liberaaleinta maahanmuuttopolitiikkaa. Toisin kuin voisi luulla, Astridiin kohdistuva kritiikkikin oli rasismilähtöistä, eikä tosiasioihin perustuvaa. Hyvä, nuivat voivat siis taas nukkua yönsä rauhassa!

[dothefake]

Ohjelma tuli äsken päiväuusintana ja tämä apinasuomea puhuva pää käytti useaan otteeseen termiä: jäädä
elämään limbossa . Nyt minua alkoi pelottamaan, elänkö itse tuossa kauheassa limbossa, kun termi on minulle vieras.
Tietääkö kukaan, missä tai mitä on tuo limbossa eläminen.

[Tunkki]

Tietääkö kukaan, missä tai mitä on tuo limbossa eläminen.

Kuten koulussa ja Vaahteramäen Eemeli -elokuvista on opittu, snickerbo oli puusepänverstas jonne Eemeli pakeni. Soveltaessamme korkealentoista kouluruotsia sanaan limbo, saadaan liimaverstas. Tämän täytyy olla jokin Merkki meille päihteissä rypeville kiljuskineille.

[Alceste]

Ohjelma tuli äsken päiväuusintana ja tämä apinasuomea puhuva pää käytti useaan otteeseen termiä: jäädä
elämään limbossa . Nyt minua alkoi pelottamaan, elänkö itse tuossa kauheassa limbossa, kun termi on minulle vieras.
Tietääkö kukaan, missä tai mitä on tuo limbossa eläminen.

Limbo, katolisten "lievempi kadotus". Tarkoittanee tuossa esimerkissä lähinnä "elää tiettyyn aikaan juuttuneena".

[dothefake]

Urbaanisanakirjasta löytyi:

olla limbossa hande4.6.2008 00:57
Olla apaattinen ja aikaansaamaton, olla maassa.

Hahahah, asteroidi on varmaan apinasuomellaan (Lenitajohdannainen) ymmärtänyt aivan väärin, on ottanut tuosta lopusta vain tuon olla maassa (oleskella Suomessa) eli maassa oleva pakolainen on limbo.

Kiitos muistakin (oikeista) vastauksista, onkohan A katolilainen.

[Whatsername]

Voisiko joku kertoa noin paapiirtein mita lahetyksessa keskusteltiin.  Kiinnostaisi tietaa, mutta en valitettavasti voinut lahetysta katsoa.

[Deus Ex]

löytyy varmaan nettisivujen kautta. Ylen areenalta?

[Whatsername]

Eikos areena toimi vaan suomen rajojen sisalla? Mulla on ainakin semmonen kasitys. Joskus yrittanyt sielta jotain katsoa eika ole  toiminut.

[LaughteR]

Nyt löytyy areenasta kyseinen pätkä. Jostain 12minuutin kohdan jälkeen alkaa.
http://areena.yle.fi/toista?id=1724873

Thorssilta jopa välillä fiksua asiaa, toisaalta taas käsittämättömiä aivopieruja. Ja mitään maarajoituksia ei tässä ollut.

[Vae victis]

Toisaalta Thors mitä luultavimmin heivaisi netsit vähintään tiettyyn vanhaan limboon, jos se olisi hänestä kiinni. No, ainakin tällaisen varsin kaukaa haetun analogian mukaan seura olisi varsin laadukasta.  :

Danten Helvetin 4. laulusta:

Kun vaiennut ol' ääni, neljän näin ma
vastaamme varjon ylvään kiirehtävän,
ei riemu eikä murhe muodossansa.

Näin alkoi haastaa hyvä Mestarini:
»Näetkö miehen, miekka kädessänsä,
mi muiden eellä kuninkaana kulkee:

hän on Homeros, laajin laulajoista,
tuo toinen on Horatius, pilkkakirves,
Ovidius kolmas, neljäs on Lucanus.

Kun heille kaikille se nimi sopii,
min äsken meille ääni huusi, mua
he kunnioittavat, ja se on oikein.»

Noin täällä koossa näin ma koulun kauniin,
näin mestarit sen ylvään tyylin laulun,
mi muista korkeinna kuin kotka lentää.

Kun yhdess' oli haastelleet he hiukan,
niin mua päin he kääntyi tervehtien;
hymyili sille hyvä Mestarini.

Tekivät kunnian he suuremmankin
minulle, ottivat mun joukkohonsa,
niin että kuudes olin kuulun seuran.

Päin käytiin valon heijastusta, haastain
sanoja, joista vaieta on kaunis,
kuin oli kaunis niitä kuulla siellä.

Tulimme linnan jalon liepehelle,
min seitsenkerroin muuri ylhä saarsi
ja puolsi joka puolin virta soma.

Kävimme poikki sen kuin maata vahvaa,
avautui seitsenportit, ja nuo viisaat
mun veivät vihannalle nurmen nuoren.

Totiset näin ma täällä miehet, katseet
vakaiset, kasvot arvo-valtahiset;
he harvoin haastoivat, mut äänin lempein.

Siirryimme laitaan nurmen nuoren, siinä
ol' avoin, korkea ja kirkas kumpu,
min päältä nähdä heidät kaikki saattoi.

Edessä aivan, kedoll' armahalla,
minulle näytettiin ne suuret sielut,
joit' iloni on olla nähnyt kerran.

Ma näin Elektran, kera saaton suuren,
ma tunsin Hektorin ja Aineiaankin,
ja Caesar kotkasilmän aseissansa.

Ma näin Camillan, näin Pentesileian,
ja kuningas Latinuksen, mi istui
Lavinian, tyttärensä, kanssa; oli

Tarquiniusten turma, Brutus, siellä,
Lucretia, Julia, Martia ja Cornelia
ja Saladin, ja tämä yksin astui.

Kun silmäni taas hiukan nostin, näin ma
viisasten mestarin, mi filosofein
kehässä istui ystävällisessä;

imehti häntä, kunnioitti kaikki.
Näin siellä myös ma Sokrateen ja Platon,
lähimmät hänen, myös Demokriton, mi

maailman luoduks luuli sattumalta,
Anaxagoraan, Diogeneen ja Taleen,
Empedokleen ja Herakleiton, Zenon;

ja Dioscorideen, joka luonnon lajit
kokosi ilmi, Orpheun, Tulliuksen,
Linuksen, Senecankin siveellisen,

Euklideen, geometrin, Ptolemaion,
Hippokrateen, Galenon, Avicennan
ja selittäjän suuren, Averroeen.

En kaikkia voi luetella tarkkaan,
kun niin mua ajaa aine pitkä, että
jää usein multa sanaa vaille tapaus.

Kuusmiehinen nyt seura kahdeks eroo:
vie toista tietä viisas johtajani
levosta pois mun ilmaan vapisevaan;

ja sinne saavun, miss' ei valkeutta.