Poliittinen manifestini

[Valafar]

Tervehdys kaikille. Olen pitkään jahkaillut, että pitäisikö luoda tunnus tänne, ja siten tunnustautua (ja leimautua  ) hommalaiseksi.  Ajattelin kuitenkin, että on vihdoinkin aika jakaa ajatuksiani, joita olen vuosien mittaan muodostanut seuratessani politiikkaa ja Suomen kehitystä. Alla tiivistetyssä muodossa ne asiat, jotka ajattelin jakaa teidän kanssanne, ja joista toivon saavani rakentavaa kritiikkiä.

Poliittinen manifestini

Petri Kivikangas, 19.8.2010

Ajattelin, että on vihdoinkin aika tuoda esiin omat näkemykseni, ei pelkästään tällä hetkellä vellovasta maahanmuuttokeskustelusta, vaan myös muista merkittävistä Suomen tulevaisuuden kysymyksistä. Tällä hetkellä ilmassa leijuu monenlaisia uhkakuvia, joihin on uskallettava olettaa selkeästi kantaa.

Tämän hetken uhkakuvia

Globaalista talouskilpailusta putoaminen
20 vuoden aikana yhteiskunnastamme on tullut hektinen. Tämä on kuitenkin globaali ilmiö, joka on seurausta kilpailun kovenemisesta. Aasian maat, kuten Kiina ja Intia, eivät ole enää takapajuloita, joissa voimme tuottaa yksinkertaisimmat tuotteemme halvoissa nyrkkipajoissa. Aiemmin lause "Made in Hong Kong" kertoi tuotteen heikosta laadusta ja halvasta hinnasta, mutta nykyään se kertoo jotain aivan muuta.

Monista Aasian maista on tullut kohonneen koulutustason ansiosta talousmahteja, jotka ovat alkaneet kilpailemaan länsimaisen teollisuuden kanssa. Jo nyt merkittävä osa korkean teknologian tuotteista, kuten elektroniikasta, tuodaan Japanista, Kiinasta, Etelä-Koreasta ja Malesiasta. Perinteiset länsimaat ovat alkaneet menettämään teknologista etulyöntiasemaansa, joka pitkään oli seurausta korkeammasta koulutustasosta.

Miten kilpailla maiden, kuten Kiinan, kanssa, jotka pystyvät tuottamaan lähes kaiken minkä mekin, mutta halvemmalla?

Yksinäisten yksilöiden Suomi - henkisen pahoinvoinnin lisääntyminen
Yhteiskunnan hektistyminen, urakeskeisyys perhekeskeisyyden sijaan, yksilön korostaminen yhteisen hyvän sijaan - nämä kaikki ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, että suomalaiset kokevat nykyään olevansa yksinäisempiä kuin koskaan aikaisemmin. On täysin harhaanjohtavaa määrittää hyvinvointia taloudellisen toimeentulon perusteella. Raha saattaa toisinaan olla edellytys onnelle, mutta itsessään se ei tee onnelliseksi. Minä näen, että suurin osa suomalaisten pahoinvoinnista johtuu yhteisöllisyyden katoamisesta. On myös aivan turha syyttää valtiota tai mitään yksittäistä tahoa näistä ongelmista, sillä syy on meidän kaikkien suomalaisten, ja asia voidaan korjata vain muuttamalla jokaisen yksittäisen suomalaisen ajattelu- ja toimintatapaa. Meidän on aika asettaa perhe ja lähimmäiset omien itsekeskeisten tavoitteidemme paikalle. Meidän on aika ottaa vastuuta muistakin kuin vain itsestämme!

90-luvun laman aikaan itsemurhatilastoissa tapahtui jyrkkä nousu, vaikkakin niiden määrä on sittemmin laskenut. Pidän itsemurhien suhteellista osuutta kuolemista ihmisten keskimääräisen onnellisuuden mittarina. Muutamia merkittäviä tekijöitä ihmisen hyvinvointiin ovat taloudellinen toimeentulo, terveys ja sosiaalinen verkosto. Näiden asioiden suhteen olemme vaarallisessa tilanteessa!

Työttömyys ei toki ole 90-luvun jälkeen ollut samanlaisissa huippulukemissa, mutta 8% taso on silti liian korkea, ja terveenä tasona pitäisinkin noin 4% työttömyyttä, joka koostuisi lähinnä vain hetkellisesti ilman työtä olevista.

Terveysasiat ovat Suomessa perinteisesti olleet suhteellisen hyvällä tasolla, mutta valtion taloudellinen tilanne on asettanut paineita palveluista tinkimiseen. Etenkin nuorten mielenterveyspalveluista on tingitty, enkä voi olla ottamatta tässä yhteydessä esille koulusurmia. Toki pitäisi myös etsiä pohjimmaisia syitä sille, miksi nuoret kenties ovat onnettomampia kuin aikaisemmin. Johtuuko nuorten pahoinvointi kenties noista ylempänä mainitsemastani kolmesta tekijästä (toimeentulo, terveys, verkostot), vaiko jostain abstraktimmasta, kuten "eliitin arvomaailman hämärtymisestä", johon Päivi Räsänenkin viittasi.

Terveyspalveluiden laatuun voimme vaikuttaa yksinkertaisesti rahoituksen kautta (vaikkakin se rahoituksen hankkiminen uhkaa  muodostua ongelmaksi), mutta arvokysymyksiin on paljon vaikeampi vaikuttaa. Vanhempi, minkälaisia arvoja sinä olet lapsellesi välittänyt?

Kasvatuksen roolia on vaikea korostaa liikaa. Nimenomaan kasvatuksessa ollaan menty pahasti metsään, ja sen seuraukset voi jokainen todeta seuraamalla päivän verran minkä tahansa peruskoulun elämää. Joidenkin vanhempien harjoittama vapaa kasvatus, eli kasvatusvelvollisuuden laiminlyönti, on johtanut siihen, että kukaan ei aseta lapsille rajoja. Mielenkiintoista asiassa on kuitenkin se, että nimenomaan nuo rajat - kunhan ne ovat järkevät ja perustellut - saavat lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hän joutuu toteamaan, että on myös muunlaisia rajoja kuin vanhempien asettamat. Tällöin hänen on luonnollista sopeutua yhteiskuntaan ajattelemalla, että nuo yhteisön asettamat rajat ovat samalla tavalla pohjimmiltaan turvaamassa häntä itseään.
Länsimaisen sivilisaation ja suomalaisen kulttuurin tuhoutuminen
Minulle suomalainen kulttuuri on itseisarvo. En siis pysty perustelemaan, miksi sillä on arvoa. Adolf Ehrnroothia siteeraten: "Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa." Minusta tuo oli varsin hyvin sanottu, ja kuvaa hyvin myös omia ajatuksiani. Tällä kertaa en lähde pohtimaan sitä, mitä Suomi ja suomalaisuus ovat, ja ovatko ne säilyttämisen arvoisia, vaan lähden liikkeelle siitä, että Suomen maa ja kulttuuri ovat arvokkaita ja säilyttämisen arvoisia ihan vain itsensä vuoksi.

Mikä siis uhkaa Suomea ja suomalaisia? Hyvin pitkälti sama, mikä muitakin länsimaita - hallitsematon maahanmuutto ja siitä seuraava islamisaatio. Joskus aikoinaan Brittiläinen imperiumi oli länsimaisen sivilisaation merkittävin valtio. Britit onnistuivat levittämään kulttuurinsa ympäri maailmaa, ja tekemään kielestään maailmankielen. Toisen maailmansodan jälkeen imperiumi romahti, ja nykyään britit häpeävät omaa kulttuuriaan niin paljon, että ovat päättäneet repiä kulttuurinsa juuriltaan (ks. kristinuskon vähittäinen kriminalisointi Britanniassa). Ateisti saattaa ajatella, että loistavaa, päästään uskonnoista eroon, mutta totuus on karumpi, sillä kristinuskon paikan länsimaisen yhteiskunnan perustana ottaa islam, jota länsimaalaiset poliitikot eivät ainakaan vielä ole onnistuneet kesyttämään. Nykyään valtapuolueet Suomessa ja Euroopassa kilvoittelevat siitä, kuka on liberaalein, suvaitsevaisin ja eniten polvillaan islamin edessä. Briteissä tämä kehitys on kuitenkin muihin nähden huomattavasti pidemmällä, ja samaa on odotettavissa täälläkin!

Noh, miten tämä nyt sitten koskee jokaista tavallista suomalaista. Ensimmäisenä tulee mieleen sananvapaus. Islamisaation myötä päättäjät alkavat rajoittamaan kansalaisten sananvapautta, koska yhteiskunnassa on nyt yksi ryhmä, joka ei aio sietää itseensä kohdistuvaa kritiikkiä väkivallan uhalla. Lyhytnäköinen poliitikko saattaa ajatella, että pienempi pahahan se sananvapauden rajoittaminen on, kuin väkivallan leimahtaminen, mutta islamin mielisteleminen on jopa tuhoisampaa, kuin kommunismin syleily aikoinaan! Poliittiset ideologiat tulevat ja menevät, mutta uskonnot pysyvät. Islamin edessä nöyrtyminen tarkoittaa pitkällä tähtäimellä sitä, että valtio tulee pakottamaan kantaväestön mukautumaan islamin kulttuuriin. Valtio tulee myös estämään kaiken kritiikin islamia kohtaan väittämällä sitä rasismiksi ja muukalaisvihaksi (vaikka jokainen ajattelukyvyn omaava ihminen ymmärtääkin, että islam on uskonto, eikä rotu, ja että islamin vastustaminen on poliittis-uskonnollisen ideologian vastustamista, eikä suoranaisesti uskontoa edustavien ihmisten vastustamista). Tämän politiikan ensimmäinen merkittävä uhri tulee olemaan todennäköisimmin Jussi Halla-aho, joka lähiaikoina saanee Helsingin hovioikeudesta tuomion "uskonrauhan rikkomisesta" (eliitin käyttämä termi islamisaation vastustamiselle) kirjoitettuaan kielteisesti ja liikaa julkista huomiota saaden islamista.

Ratkaisuja ongelmiin

Taloudelliset ongelmat:

1. Koulujärjestelmän tehostaminen tarkoituksena tuottaa nopeammin suoraan työelämään soveltuvia yksilöitä
  a. Tiedon keräämisen ja oppimisen opettaminen tiedon pakkosyötön sijaan
  b. Kriittiseen ajatteluun opettaminen
  c. Valinnanvapauden lisääminen, jolloin opiskelijat voivat valita aineita, jotka kokevat kiinnostavaksi ja itselleen tärkeäksi
  d. Suhteellisen turhien asioiden[1], kuten ruotsin, pakollisen opetuksen vähentäminen/lakkauttaminen. Vapaaehtoisuus ja valinnaisuus lisäävät opiskelumotivaatiota, ja pitävät huolen siitä, että motivaatio-ongelmaiset eivät tuhoa asiasta kiinnostuneiden motivaatiota
  e. Nykyaikana kaikille tärkeiden asioiden, kuten tietotekniikan, pakollisen opetuksen lisääminen (voidaan toteuttaa mm. korvaamalla pakkoruotsi tietotekniikalla)

2. Turhan byrokratian karsiminen
  a. Perustulo[2] kaikille kansalaisille[3], jolloin ei tarvita sen kummempaa tukiviidakkoa ja turhia paperinpyörittelijöitä
  b. Verotuksen yksinkertaistaminen
    i. Verovähennysten ja siten niistä aiheutuvan "verokikkailun" lakkauttaminen
    ii. Ylipäänsä kaiken sellaisen poistaminen, mikä hidastaa/vaikeuttaa verojen maksamista ja saamista
    iii. Minimituloraja, esim. 1800€/kk, jonka alle meneviä tuloja ei veroteta
  c. Maataloustukijärjestelmän yksinkertaistaminen
    i. Tukikriteereiden uudelleenmäärittely
    ii. Harkittava myös kokotukijärjestelmän lakkauttamista (ks. maataloustukien lakkauttaminen Uudessa-Seelannissa)
  d. Ylipäänsä jokaisen viraston ja virkamiehen tarpeellisuuden kattava uudelleenarviointi

3. Yrittäjyyden ja teollisuuden tukeminen
  a. Luotava käsite "Suomalainen unelma" tyyliin "American dream", johon kuuluu olennaisena osana yrittäjyys
    i. Median asenneilmapiirin muuttaminen yrittäjiä ja yrittäjyyttä kohtaan
    ii. Yrittäjien ja Suomen talouden kehitystä edesauttaneiden yritysjohtajien, kuten Jorma Ollilan, saattaminen "idoleiksi", jollaisiksi nuoret haluavat tulla isona Idols-tähtien ja muiden turhakkeiden sijaan
  b. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaan lisättävä valinnaisia yrittäjyyttä käsitteleviä kursseja (voidaan toteuttaa yhteiskuntaopin sisällä)
  c. Aloittelevien yrittäjien tukeminen verohelpotuksin
  d. Yrityksiltä vaadittavan valtiollisen byrokratian minimointi
  e. Energiaintensiivisten teollisuudenalojen maastalähdön ehkäiseminen
    i. Poliittisten ydinvoimapäätösten lopettaminen, ja teollisuudelle annettava lupa rakentaa mm. turvallisuuskriteerit täyttävää ydinvoimaa niin paljon kuin parhaaksi näkevät
    ii. Syöttötariffista ja muusta kilpailua vääristävästä energiapolitiikasta luopuminen (uusiutuvien energiantuotantomuotojen tukemista voidaan harkita vain, mikäli ne ovat taloudellisesti kannattavia, mitä esim. tuulivoima ei useinkaan ole)

4. Itsekäs, suomalaisten etua palveleva, maahanmuuttopolitiikka
  a. Oleskeluluvan myöntäminen vain sellaisille, joista suurella todennäköisyydellä on yhteiskunnallemme hyötyä
  b. Koko pakolaisjärjestelmän lakkauttaminen
    i. Pakolaisten[5] ottaminen vain harvoissa ja valituissa tapauksissa, huolimatta siitä, mitä EU tai muut ylikansalliset tahot sanovat
    ii. Tarvittaessa EU:sta ja/tai pakolaispolitiikkaa rajoittavista sopimuksista eroaminen
  c. Korkeamman elintason saavuttamiseen perustuvan maahanmuuton (myös elintasopakolaisuus) lakkauttaminen
    i. Suomeen tulemisen perusteiksi kelpaavat pääsääntöisesti vain työ, opiskelu ja turismi
    ii. Perheenyhdistämisten oltava mahdollisia vain, mikäli perheenyhdistäjä on kykenevä ja sitoutunut huolehtimaan yhdistämisen seurauksena maahan tulevista perheenjäsenistään. Perheenyhdistäjä on velvollinen korvaamaan kaikki perheenyhdistämisestä aiheutuvat kulut.
  d. Pakolaisille[5] annettava vain välttämätön toimeentulo ruoan ja (hätä)majoituksen muodossa.
    i. Pakolaiset pyrittävä saatava sopeutettua yhteiskuntaan ja tulemaan toimeen omillaan
    ii. Pakolaisia kannustettava muuttamaan kotimaahansa heti kun vain tilanne niin sallii, elleivät he ole työllistyneet
  e. Korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten houkutteleminen maahan
    i. Harkittava verohelpotuksien myöntämistä (esim. tietyn ajan kestäviä)
    ii. Vaihto-opiskelijoille markkinoitava Suomea yrittäjäystävällisenä maana, ja tuotava selkeästi esille kaikki edut yrityksen perustamisesta Suomeen
  f. Niille, jotka ovat päässeet maahan leväperäisen maahanmuuttopolitiikan aikana, tarjottava houkuttelevat taloudelliset kannustimet maasta muuttamiseen

5. Terveydenhuollon tehostaminen ja palvelun laadun parantaminen [6]
  a. Terveydenhuollon yksityistämisen seurausten selvittäminen
    i. Terveydenhuollon osittainen tai täysi yksityistäminen paremman palvelun laadun ja tehokkuuden toivossa
  b. Terveydenhuollon laatua ja tehokkuutta tarkkailtava aktiivisesti
    i. Julkisessa terveydenhuollossa otettava käyttöön bonusjärjestelmä, jossa paremmasta asiakastyytyväisyydestä palkitaan rahallisten bonusten muodossa.

6. Syntyvyyttä nostettava työvoimapulan estämiseksi
  a. Perheen perustamista ja lasten hankkimista tuettava verotuksellisesti
  b. Kannustettava nuoria perustamaan perheitä

Kulttuurilliset ongelmat

1. Kouluopetuksen kehittäminen
  a. Liikunnan kiinnostavuutta lisättävä, jotta opiskelijat oppisivat kuntoilemaan, ja nauttimaan siitä
  b. Luotava peruskouluun ja lukioon uusi aina, maailmankatsomustieto[7], jonka tarkoituksena on tuoda esille perusarvot, joille suomalainen yhteiskunta perustuu[8] länsimaiset arvot, eli sekä verrata niihin vaihtoehtoisiin arvopohjiin, kuten Islamiin.
  c. Maailmankatsomuksellista opetusta[9] lisättävä, jotta opiskelijat oppivat paremmin hahmottamaan maailmaa, ja kykenevät muodostamaan itselleen tervehenkisen maailmankatsomuksen

2. Oman kulttuurin ja itsemääräämisoikeuden säilyttäminen ja kehittäminen
  a. Suomesta tehtävä valtion ainoa virallinen kieli
    i. Valtiolliset tahot (eduskunta, puolustusvoimat, virastot, jne.) ovat yksikielisesti suomenkielisiä
    ii. Kunnat ovat joko suomenkielisiä tai kaksikielisiä (mukaan lukien Ahvenanmaa)
  b. Suomen kielelle vaadittava tasavertainen asema muiden pohjoismaisten kielten rinnalle
  c. Suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumattomien henkilöiden maahantulon minimointi, ja tällaisten maassa jo olevien henkilöiden mm. taloudellinen kannustaminen palaamaan takaisin kotimaahansa
  d. Ahvenanmaan aseman uudelleenarviointi
    i. Ahvenanmaasta tehtävä tavallinen Suomen maakunta ilman erioikeuksia
    ii. Maakunnan remilitarisointi
    iii. Kansalaisvelvollisuus ulotettava koskemaan myös ahvenanmaalaisia
    iv. Maakunnasta virallisesti kaksikielinen
  e. ..tai vaihtoehtoisesti Ahvenanmaa erotettava Suomen valtiosta, ja kaikki Suomen valtion tuki Ahvenanmaalle katkaistava

3. Kansalaisyhteiskunnan vaaliminen ja demokratian edistäminen
  a. Kansanäänestykset otettava aktiiviseen käyttöön Sveitsin tyyliin
  b. Tärkeistä valtiollisista ja kunnallisista päätöksistä järjestettävä päättäjiä sitova kansanäänestys
  c. EU:sta tulevien päätösten hyväksyttäminen kansalla (siinä määrin kuin mahdollista) ennen voimaan tuloa. Harkittava myös EU:sta eroamista.
  d. Päättäjien ja kansalaisten välisen kommunikoinnin kehittäminen
    i. Valtio ja kunnat velvoitettava tiedottamaan päätöksistään siten, että tieto on helposti jokaisen kansalaisen saatavilla (esim. internetsivulla)
    ii. Sosiaaliset mediat (Facebook) ja keskustelukanavat otettava valtion taholta virallisesti käyttöön kansalaiskeskustelun lisäämiseksi ja kanavoimiseksi
    iii. Eduskunnan äänestysten äänestystulokset tuotava selkeästi kaikkien nähtäville (esim. näkyvästi eduskunnan internetsivulle), jotta kansalaiset voivat kätevästi tarkkailla edustajiensa äänestyskäyttäytymistä
  e. Presidentin valtaoikeuksia lisättävä – presidentti on kansan valitsema valtionpäämies, ja eräiden poliitikkojen ajama presidentien valtaoikeuksien kaventaminen on siten kansan ja demokratian pilkkaamista
    i. Harkittava myös valtionpäämiehen (presidentti) ja hallituksen päämiehen (pääministeri) virkojen yhdistämistä Yhdysvaltojen malliin

4. Islamisaation torjuminen
  a. Harkittava vakavasti muslimitaustaisten maahanmuuton rajoittamista
  b. Islamin historian ja oppien perusteellinen esiintuominen yleiseen tietoisuuteen
    i. Julkisten Islamia kriittisesti käsittelevien keskustelutilaisuuksien järjestäminen
    ii. Koulujen oppikirjoihin tuotava esille totuus Islamista ja perustelut siitä, miksi sen sovittaminen länsimaiseen yhteiskuntaan on mahdotonta[10]

5. Yleinen oikeudenmukaisuus
  a. Rikosseuraamusten muuttaminen vastaamaan yleistä oikeustajua[11]
  b. Työn tekemisen oltava aina kannattavempaa kuin perustuolon[2] nostaminen nostaminen

[1] Suhteellisen turhia asioita ovat sellaiset asiat, joista ei ole suurimmalle osalle hyötyä. Pakkoruotsi kuuluu tähän kategoriaan, koska ruotsi ei ole ensinnäkään yleissivistävää, ja toiseksi siitä on vain erittäin harvalle aitoa hyötyä. Nykyisessä kieroutuneessa järjestelmässä siitä toki on hyötyä mm. mikäli aikoo hakea ruotsinkieliseen kouluun, joihin pääsääntöisesti on helpompi päästä, kuin suomenkielisiin. Lisäksi ruotsin kielen taidolla voi nykyisellään epäoikeudenmukaisesti ohittaa kyvykkäämmät hakijat pyrkiessään valtion virkoihin.

[2] Perustulo yksinkertaistaa sosiaalijärjestelmää merkittävästi, sillä sen myötä päästään eroon nykyisestä tukiviidakosta. Perustuloon ovat oikeutettuja kaikki kansalaiset[3] (ja VAIN kansalaiset). Perustuloon on mahdollista saada "motivaatio"lisiä tuen hakijan oman työllistymisaktiivisuuden (opiskelu, aktiivinen työnhaku, työllistymiskoulutukseen osallistuminen, jne.) perusteella.

[3] Suomen kansalaisuuden saamiselle on asetettava seuraavat edellytykset:
1. vähintään 5 vuotta työskentelyä Suomessa
2. hyvä suomen kielen taito
3. kansalaisvelvollisuuden[4] suorittaminen.

Suomen kansalaisuuden saa automaattisesti syntymällä Suomessa siten, että vähintään toisella vanhemmista on Suomen kansalaisuus. Täysivaltaiseksi (oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi vaaleissa) kansalaiseksi tulemisen edellytyksenä on kuitenkin kansalaisvelvollisuuden suorittaminen.

[4] Kansalaisvelvollisuuksia ovat varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen, jotka kumpikin on mahdollista suorittaa vain suomen kielellä. Siviilipalvelusta on kehitettävä siten, että siviilipalveluksen suorittaneet voidaan kriisiaikana sijoittaa tärkeisiin ei-aseellisiin tehtäviin. Kansalaisvelvollisuuden suorittaminen on pakollista vain mikäli henkilö haluaa saada kansalaisuuden.

[5] Pakolaisiksi määrittelen tässä kaikki sellaiset, jotka perustelevat maahantuloaan heitä  lähtömaassaan (huom. lähtömaa voi olla eri kuin kotimaa.) kohtaavalla henkeä uhkaavalla poliittisella, uskonnollisella, tai vastaavalla vainolla.

[6] Nykyisen järjestelmän ongelma on, että julkisen sektorin palveluntarjoajalla ei useinkaan ole halua tarjota laadukasta palvelua, koska siihen ei ole pakottavaa tarvetta samalla tavalla, kuin yksityisomisteisilla palveluntarjoajilla. Eräs yksityistämisen tavoite on luoda tällainen kannustin laadukkaamman palvelun tarjoamiseksi.

[7]  Maailmankatsomustieto on peruskoulussa ja lukiossa opetettava pakollinen oppiaine, joka kattaa nykyisenkaltaisen elämänkatsomustiedon, mutta käsittelee asioita laajemmin, tuoden esille ja käsitellen mm. arvoja, joille perinteinen länsimainen yhteiskunta rakentuu.

[8] Suomalainen yhteiskunta perustuu länsimaisille arvoille, ja länsimaisilla arvoilla tarkoitan pitkälti niitä arvoja, joille YK:n ihmisoikeuksien julistus perustuu, eli mm. yksilönvapaudet ja tasa-arvo.

[9] Maailmankatsomuksellisella opetuksella tarkoitan mm. nykyistä elämänkatsomustietoa, jota jo osa koululaisista opiskelee, mutta ehdotan elämänkatsomustiedon korvaamista maailmankatsomustiedolla[6], sekä maailmankatsomustiedon asettamista pakolliseksi aineeksi rinnastettavissa tärkeydessä äidinkieleen.

[10] Islamin sovittaminen länsimaiseen yhteiskuntaan on mahdotonta, koska Islamin arvot ovat ristiriidassa perustavaa laatua olevien länsimaisten yleisesti hyväksyttyjen arvojen

[11] Rikostuomioiden tehtävä ei tule olla pelkästään pyrkiä ehkäisemään uusia rikoksia, vaan myös noudattaa yleistä oikeustajua, ja siten kunnioittaa rikosten uhrien kärsimyksiä

[Nikolas]

Muuten enimmäkseen hyvää settiä, mutta kiinnitin huomiota yhteen kohtaan.

 a. Luotava käsite "Suomalainen unelma" tyyliin "American dream", johon kuuluu olennaisena osana yrittäjyys

Yrittäjämyönteinen yhteiskunta olisi hyvä, mutta käsitteeseen "American dream" yhdistetään usein muutakin, kuten taloudellisen menestyksen ulkoiset tuntomerkit: "Hmm, Virtasilla on isompi talo ja uusi auto. Lisäksi Virtasen kersoilla on kaikilla omat mopot. Ja nyt ne vielä hankki muskeliveneen. Hankittaisko mekin vene? Tai vaikka matkailuauto?"

Unelman vaara on siinä, että kansalaiset elävät unelmaansa todeksi hankkimalla velaksi kaikenlaista loistoa, jota he eivät niin välttämättä tarvitse. Velka kahlitsee heidät, pakottaa heidät tekemään ylitöitä ja kieltäytymään monesta todella hyvinvointia parantavasta asiasta (kuten terveellisestä ruoasta). Unelmallaan he rikastuttavat tietysti pankkiiria.

[Osku]

Pääsääntöisesti ihan hyviä asioita. Suurimpana ongelmana en näe, että kyseiset asiat olisivat mitenkään ylivoimaisia ihmisten ymmärtää, tai edes toteuttaa, vaan sen, ettei nykyisessä eturyhmäpolitiikkaa suosivassa järjestelmässä ole kannattavaa ajaa tällaisia yleisiä etuja palvelevia asioita. Vallitsevan järjestelmän on kannatttavaa tukea itseään tukevia koulutusta, mediaa ja lainsäädäntöä. Ei ministeriön ole järkevää laatia opetussuunnitelmaan kriittistä ajattelua itseään ja omia puoluekavereitaan kohtaan.

Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys on myös kohta mistä olen samaa mieltä. Ongelma on, että yhteisöllisyydellä ihmiset yleisesti tarkoittavat sitä, että yksilöt sysäävät omat asiansa "yhteisön" hoidettavaksi, vaikka asiat pitäisi järjestää juuri toisin päin, eli ihmiset ottaisivat yksilöinä vastuuta itsestään ja toisistaan. Esimerkiksi nykyinen vanhempien sukupolvi on tottunut siihen, että "yheiskunta" huolehtii heidät kehdosta hautaan, vaikka heidän omat vanhemmat joutuivat turvaamaan omaan itseensä ja lähipiiriinsä. Nykyisin vanhemmat ajattelevat, että lastenkasvatus, elätys, hankinta, koulutus yms. ovat kaikki "yhteisön" tehtäviä. Lapsia hankitaan, vaikka ei ole tietoa, onko heille elättäjää, koska lapsilisät takaavat myös vanhempien toimeentulon. Lapset sysätään tarhaan ja kouluun ja ajatellaan, että on koulun velvollisuus kasvattaa heistä aikuisia. Aikuiset eivät säästä eläkepäiviään tai henkilökohtaisia ongelmia, kuten työttömyytä varten, koska on kannattavampaa olla velallinen. Lopulta vanhukset sysätään hoitokoteihin virumaan. Yksilöisden yhteisöllisyyttä ei tarvita, koska jokaisella on oikeus saada yhteisöllisyyttä valtiolta. Mitä enemmän ihmiset ovat riippuvaisia päättäjiensä tarjoamasta yhteisöllisyyden korvikkeesta, sitä vähemmän kannattaa päättäjien ajaa oikeaa yhteisöllisyyttä.

Muutos lähtee todellakin vain siitä, että ihmiset luottaisivat itseensä ja toisiinsa enemmän ja lopettavat turvaamisen päättäjien tyhjiin lupauksiin.

[AsiaaAjava]

Olin aika monista asioista suhteellisen samaa mieltä. Tässä kuitenkin muutamia havaintoja mielestäni isoimmista erheistä.

i. Terveydenhuollon osittainen tai täysi yksityistäminen

Voisin veikata ettei toimi Suomen väkiluvuilla. On ihan eriasia kilpailla miljoonista asiakkaista USA:ssa kuin sadoista Suomessa.

[6] Nykyisen järjestelmän ongelma on, että julkisen sektorin palveluntarjoajalla ei useinkaan ole halua tarjota laadukasta palvelua, koska siihen ei ole pakottavaa tarvetta samalla tavalla, kuin yksityisomisteisilla palveluntarjoajilla. Eräs yksityistämisen tavoite on luoda tällainen kannustin laadukkaamman palvelun tarjoamiseksi.

Edelleenkään ei toimi Suomessa. Miten monta sairaalaa luulet perustettavan kiiminkiin kilpailun myötä? Suomeen tulisi vapaan kilpailun kautta korkeintaan neljä terveydenhuollon yritystä ja he sopisivat kartellissa paikkakunnista ja määräisivät hinnat.

EDIT: Itse ehkä ehdottaisin asiakaspalaute-järjestelmää tai jotain muuta mittaria, millä tyhjäkäynti saataisiin ainakin osittain terveydenhuollosta pois. Koulutus taitaa olla tässä isoin kysymys, pelkään.

e. Presidentin valtaoikeuksia lisättävä – presidentti on kansan valitsema valtionpäämies, ja eräiden poliitikkojen ajama presidentien valtaoikeuksien kaventaminen on siten kansan ja demokratian pilkkaamista

En oikein tiedä mitä tämä hyödyttäisi? Mieluummin poistetaan korruptiota mahdollisimman paljon ja valistetaan kansaa.

i. Harkittava myös valtionpäämiehen (presidentti) ja hallituksen päämiehen (pääministeri) virkojen yhdistämistä Yhdysvaltojen malliin

Edelleenkin, mikä on se hyöty? Teatteriahan tämä on USA:ssa.

Siviilipalvelusta on kehitettävä siten, että siviilipalveluksen suorittaneet voidaan kriisiaikana sijoittaa tärkeisiin ei-aseellisiin tehtäviin.

Eli pistetään kaikki sivarit samoihin duuneihin tai pikemminkin opetteleen samoja mahdollisia duuneja? Ei kovin kustannustehokasta.


-
Muuten varsin jees tekstiä. Tervetuloa foorumeille!

[LambOfGod]

Hyvä paketti. Mutta mitenkäs tuo affenanmaan remilitarisointi? Joudummeko kuseen, jos sen teemme?

[Valafar]

Muuten enimmäkseen hyvää settiä, mutta kiinnitin huomiota yhteen kohtaan.

 a. Luotava käsite "Suomalainen unelma" tyyliin "American dream", johon kuuluu olennaisena osana yrittäjyys

Yrittäjämyönteinen yhteiskunta olisi hyvä, mutta käsitteeseen "American dream" yhdistetään usein muutakin, kuten taloudellisen menestyksen ulkoiset tuntomerkit: "Hmm, Virtasilla on isompi talo ja uusi auto. Lisäksi Virtasen kersoilla on kaikilla omat mopot. Ja nyt ne vielä hankki muskeliveneen. Hankittaisko mekin vene? Tai vaikka matkailuauto?"

Amerikkalaiseen unelmaan kuuluu tervehenkinen oman edun tavoittelu vastakohtana sosialistiselle ajattelulle (naapurilla on isommat tulot => sitä pitää verottaa enemmän, jotta "tasa-arvo"). Minusta tuollaisen tervehenkinen oman edun tavoittelu on jokaisen kehittyneen yhteiskunnan peruslähtökohta.

Unelman vaara on siinä, että kansalaiset elävät unelmaansa todeksi hankkimalla velaksi kaikenlaista loistoa, jota he eivät niin välttämättä tarvitse. Velka kahlitsee heidät, pakottaa heidät tekemään ylitöitä ja kieltäytymään monesta todella hyvinvointia parantavasta asiasta (kuten terveellisestä ruoasta). Unelmallaan he rikastuttavat tietysti pankkiiria.

No nyky-Amerikassa tuo unelma onkin vääristynyt. Amerikkalaisella unelmalla ymmärtääkseni tarkoitettiin alunperin sitä, kuinka jokainen on oman onnensa seppä, eikä valtion tule liiaksi rajoittaa tätä yksilöiden oman onnen tavoittelua. Velaksi hankittu loisto on minusta enemmänkin pahaa unta, kuin todellista unelman toteuttamista.

[Valafar]

Pääsääntöisesti ihan hyviä asioita. Suurimpana ongelmana en näe, että kyseiset asiat olisivat mitenkään ylivoimaisia ihmisten ymmärtää, tai edes toteuttaa, vaan sen, ettei nykyisessä eturyhmäpolitiikkaa suosivassa järjestelmässä ole kannattavaa ajaa tällaisia yleisiä etuja palvelevia asioita. Vallitsevan järjestelmän on kannatttavaa tukea itseään tukevia koulutusta, mediaa ja lainsäädäntöä. Ei ministeriön ole järkevää laatia opetussuunnitelmaan kriittistä ajattelua itseään ja omia puoluekavereitaan kohtaan.

Monet esittämäni kohdat edellyttävät varsin suurien yhteiskunnallisten muutosten tekemistä, ja perustuslakikin joutuisi vääntämään uusiksi. En kuitenkaan usko, että noiden muutosten ajaminen olisi mahdotonta, ja uskon, että monet niistä on mahdollista toteuttaa siinä vaiheessa, kun Perussuomalaiset ovat suurin puolue.

Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys on myös kohta mistä olen samaa mieltä. Ongelma on, että yhteisöllisyydellä ihmiset yleisesti tarkoittavat sitä, että yksilöt sysäävät omat asiansa "yhteisön" hoidettavaksi, vaikka asiat pitäisi järjestää juuri toisin päin, eli ihmiset ottaisivat yksilöinä vastuuta itsestään ja toisistaan.

Totta. Minä syytän tästä pitkälti sosialistista ajattelutapaa, jossa valtion tehtävä on hyysätä jokaista kansalaistaan. Mielestäni valtion tulisi olla minimaalinen, ja enemmänkin asioiden mahdollistaja, kuin merkittävä palveluntarjoaja. Valtion tehtävä ei ole pitää huolta kansalaisistaan, vaan mahdollistaa kansalaisten huolehtiminen toisistaan.

[Valafar]

Olin aika monista asioista suhteellisen samaa mieltä. Tässä kuitenkin muutamia havaintoja mielestäni isoimmista erheistä.

Hyvä. Olisikin tylsää, jos oltaisiin kaikesta samaa mieltä

i. Terveydenhuollon osittainen tai täysi yksityistäminen

Voisin veikata ettei toimi Suomen väkiluvuilla. On ihan eriasia kilpailla miljoonista asiakkaista USA:ssa kuin sadoista Suomessa.

Tuskinpa yksittäinen sairaala tai terveyskeskus kilpailee miljoonista asiakkaista.

[6] Nykyisen järjestelmän ongelma on, että julkisen sektorin palveluntarjoajalla ei useinkaan ole halua tarjota laadukasta palvelua, koska siihen ei ole pakottavaa tarvetta samalla tavalla, kuin yksityisomisteisilla palveluntarjoajilla. Eräs yksityistämisen tavoite on luoda tällainen kannustin laadukkaamman palvelun tarjoamiseksi.

Edelleenkään ei toimi Suomessa. Miten monta sairaalaa luulet perustettavan kiiminkiin kilpailun myötä?

Mikäli se on kannattavaa, sinne perustetaan. Tässä yhteydessä todettakoon, että en kannata koko maan asuttuna pitämistä, koska siinä ei yksinkertaisesti ole järkeä. Mielestäni kaupungistuminen on hyvä asia, koska se mahdollistaa palvelujen tehokkaamman tarjoamisen, ja vähentää infrastruktuurin kunnossapitämisen tarvetta jossain muutaman asukkaan peräkylillä.

Suomeen tulisi vapaan kilpailun kautta korkeintaan neljä terveydenhuollon yritystä ja he sopisivat kartellissa paikkakunnista ja määräisivät hinnat.

Vaikea sanoa. Terveyspalvelujen tuottaminen ei ole liukuhihnatyötä, joten suurilla yksiköillä ei välttämättä saavuteta suuria kustannusetuja, jolloin pienten terveysyrittäjien toiminta ei myöskään vaarannu.

EDIT: Itse ehkä ehdottaisin asiakaspalaute-järjestelmää tai jotain muuta mittaria, millä tyhjäkäynti saataisiin ainakin osittain terveydenhuollosta pois. Koulutus taitaa olla tässä isoin kysymys, pelkään.

Tämä voisi olla ensimmäinen keino. Ongelma kuitenkin on tuon palautteen perille meneminen. Kiinnostaako palveluntarjoajaa palautteen kuunteleminen, jos sillä ei ole hänen taloudellisen aseman kannalta mitään merkitystä?

e. Presidentin valtaoikeuksia lisättävä – presidentti on kansan valitsema valtionpäämies, ja eräiden poliitikkojen ajama presidentien valtaoikeuksien kaventaminen on siten kansan ja demokratian pilkkaamista

En oikein tiedä mitä tämä hyödyttäisi? Mieluummin poistetaan korruptiota mahdollisimman paljon ja valistetaan kansaa.

Puhdas demokratia edellyttää, että kansalla on täydellinen tietämys päätettävistä asioista. Nyky Suomessa tämä saattaa itseasiassa jo jossain määrin onnistua, ja siksi kannatankin nykyistä laajempaa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vaalimista. Mielesäni kansa kuitenkin tarvitsee johtajan jopa puhtaimmassa demokratiassa, sillä joka asiasta ei mitenkään ole mielekästä järjestää kansanäänestystä.

i. Harkittava myös valtionpäämiehen (presidentti) ja hallituksen päämiehen (pääministeri) virkojen yhdistämistä Yhdysvaltojen malliin

Edelleenkin, mikä on se hyöty? Teatteriahan tämä on USA:ssa.

Hyötynä on saavutettu hallinnollinen tehokkuus, kun ei ole kahta henkilöä tekemässä osittain samoja asioita, vaan yksi selkeästi asioista vastuussa oleva. Demokratian kannalta saavutettu hyöty taas on pääministeristä, eli siis vaaleilla valitsemattomasta valtion johtajasta, eroon pääseminen. Se, että valtiota johtaa vaaleilla valitsematon henkilö, vaikkakin kansanedustaja, ei ole demokratiaa vaan puoluepolitiikkaa.

Siviilipalvelusta on kehitettävä siten, että siviilipalveluksen suorittaneet voidaan kriisiaikana sijoittaa tärkeisiin ei-aseellisiin tehtäviin.

Eli pistetään kaikki sivarit samoihin duuneihin tai pikemminkin opetteleen samoja mahdollisia duuneja? Ei kovin kustannustehokasta.

Hmm, mitä tarkoitat?

[Valafar]

Hyvä paketti. Mutta mitenkäs tuo affenanmaan remilitarisointi? Joudummeko kuseen, jos sen teemme?

Tuskinpa ainakaan länsimaiden suhteen. Veikkaan, että ainoa merkittävä taho, joka siitä ei pidä, on Venäjä. Tämä siksi, koska Ahvenanmaan remilitarisoinnin ensisijainen tavoite on vaikeuttaa Venäjän Itämeren herruuden tavoittelua, ja siten vähentää Venäjän hyökkäyshaluja.