2010-07-25 HS: "Euroopassa on helpompi saada tukea kuin töitä"

[juge]

MARKKU SAKSA

Washington. Amerikkalainen sosiologi ja tietokirjailija Joel Kotkin sanoo, että sen paremmin Eurooppa kuin Aasian nousutaloudet eivät voi kopioida amerikkalaista mallia.

"Euroopan ongelmana on se, että maahanmuuttajien on usein helpompi hakeutua hyvinvointivaltioiden tukien piiriin kuin hankkia työpaikka. Japani, Kiina ja Korea ovat puolestaan niin suljettuja ulkomaalaisille, että ihmiset menevät mieluummin töihin kainalosauvoilla ja pyörätuoleilla kuin ottavat maahanmuuttajia", huomauttaa Kotkin.

Kotkin kertoo havainneensa Tanskassa ja Hollannissa, että alueilla, joilla on paljon ulkomaalaisia, vallitsee myös korkea työttömyys.

"Hyvinvointivaltioiden ylläpito on kallista ja ne perustettiin luottamukselle, joka vallitsi homogeenisissä yhteiskunnissa. Tukijärjestelmiä ei tarkoitettu pysyväksi toimeentulon lähteeksi kenellekään vaan niiden tarkoituksena oli auttaa esimerkiksi tanskalaisia työttömiä huonojen aikojen yli."

Kotkinin mielestä suuri ero Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on se, että Eurooppaan maahanmuuttajat tulevat useimmiten muslimimaista, mutta Yhdysvaltoihin Meksikosta ja Aasian maista.

"Ei ehkä ole kovin huono idea, että meksikolaisilla on sama uskonto kuin valtaosalla amerikkalaisia. Minä voin sanoa tämän poliittisesti epäkorrektin asian, koska en ole itse kristitty vaan juutalainen", kertoo Kotkin. Hänen isovanhempansa lähtivät aikoinaan Venäjän vallankumousta karkuun.

Kotkin korostaa, että myös muslimiväestö on yleisesti pärjännyt paremmin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Yhdysvallat pyrkii valitsemaan siirtolaisiksi etupäässä koulutettuja ja ammattitaitoisia henkilöitä, joskin se vetää edelleen magneetin tavoin puoleensa myös köyhiä afrikkalaisia, aasialaisia ja eteläamerikkalaisia. Gambialaisille tai salvadorilaisille perheille amerikkalaiseksi unelmaksi riittää käytetty auto, asuntovaunu ja mahdollisuus panna lapset julkiseen kouluun.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Euroopassa+on+helpompi+saada+tukea+kuin+t%C3%B6it%C3%A4/HS20100725SI1KU043uo?free=hollannissa%20ja%20tanskassa&date=20100718&advancedSearch=&


Yhdysvallat on nuorten valtakunta

Yhdysvallat turvaa maailman herruutensa makuuhuoneissa eikä rahalla tai aseilla.

MARKKU SAKSA

Washington. Yhdysvallat voittaa Kiinan, Intian ja Euroopan tulevassa hegemoniakilpailussa, väittää amerikkalainen sosiologi ja tietokirjailija Joel Kotkin uudessa kirjassaan The Next Hundred Million America in 2050. Kotkin uskoo, että maailman herruutta ei ratkaista asevoimilla eikä pörssi- ja pankkisaleissa vaan makuuhuoneissa. Yhdysvallat käyttää demografista asetta ottamalla vastaan miljoonia maahanmuuttajia, jotka perustavat suurperheitä.

Kotkin väittää, että Yhdysvaltain hallituksen, kongressin ja liike-elämän pitkän aikavälin suunnittelu perustuu väestöpoliittiseen yliasemaan.

Lähes puolet eurooppalaisista ja kiinalaisista on kohta yli 60-vuotiaita, kun taas amerikkalaisten enemmistö on parhaassa työiässä, noin 40-vuotiaita.

"Yhdysvalloissa on kasvamassa valtava nuori väestö. Mitään vastaavaa ei ole Euroopassa, Kiinassa, Japanissa tai Koreassa. Niiltä puuttuvat vanhenevan väestön tilalle tulevat sukupolvet", Los Angelesissa asuva Kotkin sanoo puhelimessa.

Kotkin ei murehdi sitä, että valkoinen rotu menettää Yhdysvalloissa enemmistöasemansa jo vuoden 2042 paikkeilla, eikä sen jälkeen ole enää selkeää enemmistörotua. Yhdysvalloista tulee "vähemmistöenemmistöinen maa" kuten The Economist äskettäin kuvasi.

Tämä on jo tapahtunut Kaliforniassa, Texasissa, Havaijilla ja New Mexicossa. Kun vuoden 2010 väestölaskenta valmistuu, valkoisten odotetaan menettäneen enemmistönsä 10 tai 11 osavaltiossa.

Muutos näkyy nopeasti kouluissa. Valkoisista lapsista tulee vähemmistö Yhdysvaltain esikouluissa jo vuonna 2021.

Kotkin sanoo, että Yhdysvallat muuttuu erilaisten rodullisten, etnisten ja uskonnollisten ryhmien muodostamaksi amalgaamiksi, jonka juuret eivät ole enää yhdessä maassa tai maanosassa vaan kaikkialla maailman kulttuureissa ja roduissa.

"Sen ansiosta Yhdysvallat säilyttää maailman voimakkaimman valtion aseman ja vahvistaa sitä. Ihmisten erilaiset taustat rikastuttavat maata ja syventävät amerikkalaista kulttuuria, taide-elämää ja politiikkaa niin kuin ne ovat tehneet koko maan historian ajan", sanoo Kotkin.

Suuri sulatusuuni toimii ja nyt lyödään lisää pökköä pesään.

Kotkinin mielestä Barack Obaman nousu presidentiksi kertoo, mihin suuntaan Yhdysvallat muuttuu.

Yhdysvaltojen tuleva voima perustuu teknologiseen ja kulttuuriseen edistykseen eikä asevoimiin.

Kotkinin mukaan Irak, Afganistan ja Vietnam ovat opettaneet Yhdysvalloille voiman käytön rajallisuuden.

"Ulkoa tuleva dynamiikka näkyy musiikissa, kirjallisuudessa, taiteessa ja jopa ruuassa, mutta eniten se vaikuttaa maan talouteen. Yhdysvaltoja odottaa valtava taloudellinen buumi, kun seuraavalle sadalle miljoonalle ihmiselle rakennetaan asunnot ja palvelut 40 vuodessa."

Kysymykseen, mistä kaikille uusille tulijoille löytyy työtä, Kotkin vastaa lainaamalla harvardilaista tutkijaa: "Ei ole suurta väliä, liikkuvatko ihmiset työpaikkojen perässä vai työpaikat ihmisten perässä, koska pitkällä tähtäimellä molemmat liikkuvat yhdessä".

Asuintilasta ei ole puutetta, koska koko keski-länsi, "ylilentomaa", on vielä melkein tyhjä. Silloinkin kun Yhdysvaltain väkiluku saavuttaa 400 miljoonan rajan, asukastiheys on vain yksi kuudesosa Saksan nykyisestä, kertoo Kotkin.

Maahanmuuttajat perustavat kaksi tai kolme kertaa enemmän uusia työpaikkoja kuin kantaväestö. Latinot, aasialaiset ja muut tulijat olivat vuosien 1990-2005 välillä perustamassa joka neljättä riskisijoittajien panostukseen perustunutta yritystä. Kulutuksesta lähes joka neljäs dollari tulee siirtolaisen lompakosta.

Ulkomailla syntyneiden johtajien osuus näkyy Yhdysvaltain liike-elämän huipulla yhä selvemmin. Fortune-lehden listaamissa 100 suurimmassa amerikkalaisessa yrityksessä huipulla on 14 ulkomailla syntynyttä johtajaa.

Maahanmuuttajat joutuvat tekemään töitä lähes nälkäpalkalla ja kilpailemaan keskenään, koska kaikki hyvinvointivaltion pehmusteet ja tuet puuttuvat.

Kotkinin mukaan uusien tulijoiden on ansaittava kovalla työllä ja kekseliäisyydellä paikkansa. Amerikkalaisen keskiluokan erinomaiset palvelut perustuvat maahanmuuttajiin, jotka tekevät vähän arvostettuja töitä.

He tulevat poimimaan hedelmiä, korjaamaan vihannessatoja, siivoamaan ja leikkaamaan kotinurmikoita. Heitä on pesuloissa, ravintoloissa ja tehtaissa. He ajavat taksia ja palvelevat asiakkaita supermarketeissa.

Palkkaero supistuu Kotkinin mukaan yliopiston tai korkeakoulun jälkeen niin pieneksi, että ulkomaalaisilla on vajaan prosentin pienempi palkka. Käytännössä samapalkkaisuus toteutuu koulutuksen myötä.

Maassa on ainakin 12 miljoonaa laitonta siirtolaista, mutta heidän laittomuutensa on häilyvä käsite. He maksavat veronsa, suorittavat ajokortin, ostavat asunnon, menevät naimisiin ja saavat amerikkalaisia lapsia. Heidät hyväksytään hiljaisesti, koska he tekevät halvalla töitä. Julkisuudessa on kova häly laittomasta maahanmuutosta, mutta arjen elämässä amerikkalainen on se, joka elättää itse itsensä.

Euroopan hallitukset, parlamentit ja koko poliittinen järjestelmä natisee liitoksissaan maahanmuuttokysymyksen vuoksi, mutta raivokasta arvostelua esitetään myös Yhdysvalloissa. Erirotuisia ulkomaalaisia kohtaan esiintyy hylkimisen lisäksi myös todellista vainoa ja jopa vihamurhia. Tähän Kotkin toteaa, että uudet väestöryhmät ovat herättäneet vastustusta kautta maan historian.

"Brittitaustaiset amerikkalaiset paheksuivat 1800-luvun puolessa välissä maahan tulevia saksalaisia, italialaisia ja pohjoismaalaisia. Nyt pahiksien rooli on latinoilla ja aasialaisilla, mutta yhtäkaikki heistä tulee amerikkalaisia."

Vaikka yli puolet amerikkalaisista hyväksyy Arizonan tiukan siirtolaislain, Kotkin ei usko samanlaisten lakien leviävän muihin osavaltioihin tai ainakaan jäävän voimaan pitkiksi ajoiksi.

"Arizona on poikkeustapaus, koska valtaa pitää vanha valkoinen yläluokka. Aika hoitaa pian tämän ongelman, koska tilalle on tulossa uusi nuori latino- ja aasialaissiirtolaisiin perustuva väestö."

Puolet Yhdysvaltojen väestökasvusta vuoden 2000 jälkeen johtuu latinojen suuresta syntyvyydestä tai maahanmuutosta.

Siirtolaisten poliittinen voima kasvaa nopeasti. Esimerkiksi seuraavan kahden vuosikymmenen aikana uusia latinoäänestäjiä tulee joka vuosi puoli miljoonaa lisää. Obama saa kiittää presidentinvirastaan latinoja, joista 67 prosenttia antoi äänensä hänelle.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Yhdysvallat+on+nuorten+valtakunta/HS20100725SI1KU043uq

[juge]

Tämän säikeen voi poistaa. Skrabb oli (taas) nopeampi 

[aprelina]

Kotkinin mielestä suuri ero Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on se, että Eurooppaan maahanmuuttajat tulevat useimmiten muslimimaista, mutta Yhdysvaltoihin Meksikosta ja Aasian maista.

"Ei ehkä ole kovin huono idea, että meksikolaisilla on sama uskonto kuin valtaosalla amerikkalaisia. Minä voin sanoa tämän poliittisesti epäkorrektin asian, koska en ole itse kristitty vaan juutalainen", kertoo Kotkin. Hänen isovanhempansa lähtivät aikoinaan Venäjän vallankumousta karkuun.

Kotkin korostaa, että myös muslimiväestö on yleisesti pärjännyt paremmin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Yhdysvallat pyrkii valitsemaan siirtolaisiksi etupäässä koulutettuja ja ammattitaitoisia henkilöitä, joskin se vetää edelleen magneetin tavoin puoleensa myös köyhiä afrikkalaisia, aasialaisia ja eteläamerikkalaisia. Gambialaisille tai salvadorilaisille perheille amerikkalaiseksi unelmaksi riittää käytetty auto, asuntovaunu ja mahdollisuus panna lapset julkiseen kouluun.


Hyvä katsaus konaisuudessaan. Kursivoimani osuus on juuri se pointti, jota tuntemani "humaanikot" eivät millään halua ymmärtää, vaan vetoavat USA:aan malliesimerkkinä onnistuneesta monikulttuurisuudesta.

Tosin noin raju väestönkasvu huolettaa globaalilla tasolla, vaikka heillä on lääniä tarpeeksi. Ruoan ja juomaveden riittävyys, maapallon ekologinen sietokyky jne. joutuvat koetukselle jos maalilman talousblokit rupeavat kilpailemaan demografialla.

[M.]

Tosin noin raju väestönkasvu huolettaa globaalilla tasolla, vaikka heillä on lääniä tarpeeksi. Ruoan ja juomaveden riittävyys, maapallon ekologinen sietokyky jne. joutuvat koetukselle jos maalilman talousblokit rupeavat kilpailemaan demografialla.

Kyllä, ja tämä tekee Kotkinin väitteistä vahingollisia, jos ne nielaistaan samalla hartaudella kuten höpinät "luovasta luokasta" ym. Maailmassa on monia maita, joilla on nuori väestö, mutta ne eivät ole siitä huolimatta rikkaita: Iran ja Brasilia tulevat nyt ensimmäisenä mieleen. Vaikka maahan olisikin sijoitettu paljon pääomaa, se ei paljoa lohduta, jos se jakautuu epätasaisesti massiivisen väestön keskuudessa. (Esim. Suomen BKT 2008 n. 272 miljardia dollaria, Brasilian 1595 miljardia, suhteuttakaa se väestöön.) Epäilemättä se on jonkun ideologin silmissä suurta rikkautta, että ihmisellä on varaa ostaa kaikenlaisia teknologisia vempaimia ja ehkä käydä matkoilla ulkomailla muttei varaa esimerkiksi käydä suihkussa kuin joka toinen päivä, koska veden hinta on hieman väestön myötä noussut.

[Vera]

MARKKU SAKSA
 
Lähes puolet eurooppalaisista ja kiinalaisista on kohta yli 60-vuotiaita, kun taas amerikkalaisten enemmistö on parhaassa työiässä, noin 40-vuotiaita.

"Yhdysvalloissa on kasvamassa valtava nuori väestö. Mitään vastaavaa ei ole Euroopassa, Kiinassa, Japanissa tai Koreassa. Niiltä puuttuvat vanhenevan väestön tilalle tulevat sukupolvet", Los Angelesissa asuva Kotkin sanoo puhelimessa.
   
http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Yhdysvallat+on+nuorten+valtakunta/HS20100725SI1KU043uq

Nopealla googlaamisella USA:n mediaani-ikä on 36.8, EU:n vaihtelee 35.3 (Irlanti) - 44.3 (Saksa) ja on luultavasti keskimäärin jotain 40-41, Kiinan 35.2, Etelä-Korean 37.2 ja Japanin 44.6. Eivät ne erot niin suuria ole eivätkä välttämättä edes ole Kotkinin mainitsemaan suuntaan.

[Vera]

Vera tarkoittanee keskiarvoa iästä, ei mediaania.

Tarkoitan toki mediaania, ja sitä googlasinkin.

[Tomreal]

Kotkin ei murehdi sitä, että valkoinen rotu menettää Yhdysvalloissa enemmistöasemansa jo vuoden 2042 paikkeilla, eikä sen jälkeen ole enää selkeää enemmistörotua. Yhdysvalloista tulee "vähemmistöenemmistöinen maa" kuten The Economist äskettäin kuvasi.

Mitä sitä turhaan murehtia kun juutalaiset ovat aina olleet vähemmistönä jenkkilässä.

[Fincum]

Kotkin:

Maahanmuuttajat joutuvat tekemään töitä lähes nälkäpalkalla ja kilpailemaan keskenään, koska kaikki hyvinvointivaltion pehmusteet ja tuet puuttuvat

Toimii Jenkkilässä, mutta ei Suomessa.
Jenkkejä ei hävetä ottaa voimavaraa käyttöön markkinahintaan. Ihme olisi, jos tuolla reseptillä ei saada talouteen vauhtia.

[citizen]

Kotkin:

Maahanmuuttajat joutuvat tekemään töitä lähes nälkäpalkalla ja kilpailemaan keskenään, koska kaikki hyvinvointivaltion pehmusteet ja tuet puuttuvat

Toimii Jenkkilässä, mutta ei Suomessa.
Jenkkejä ei hävetä ottaa voimavaraa käyttöön markkinahintaan. Ihme olisi, jos tuolla reseptillä ei saada talouteen vauhtia.

Obama on kyllä viemässä USA:ta ihan eri suuntaan kuin mitä artikkeli antaa ymmärtää. Siellä ollaan rakentamassa eurooppalaista sosiaalivaltiota. Kanada, USA ja Meksiko muodostavat pian Pohjois-Amerikan Unionin.

Yhteiskuntasuunnittelijoiden pitäisi tajuta, että maahanmuutossakin tärkeintä on laatu, eikä määrä. Jatkossa Aasian maat saattavat Yhdysvaltojen sijasta houkutella ne maailmantalouden "aivot", jotka parhaiten luovat hyvinvointia.

[Lemmy]

En nyt sanois noinkaan.

"Grillattua rottaa ja käsidesiä"
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2010/08/13/lehti-tyottomat-puolalaiset-elavat-grillatuilla-rotilla/201011212/12?offset=10#comments

Briteissä uusista EU-maista tulijoiden on työskenneltävä vähintään vuosi täyspäiväisesti ennen kuin he ovat oikeutettuja sosiaalitukiin.

http://www.guardian.co.uk/uk/2010/aug/12/homeless-poles-rough-sleepers