News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

Kepa: 2 minuuttia kehitysavulle

Started by Kimble, 11.03.2009, 18:05:08

Previous topic - Next topic

Kimble



"Suomi on luvannut nostaa kehitysapunsa  0,7% BKT:sta. Onko meillä varaa pitää kiinni lupauksestamme? Tule sanomaan mitä ajattelet."


Bongasin päivän hyysäristä mainoksen ja löysinkin sitten tämän

http://www.kepa.fi/kalenteri/4025/

Keskustelu: 2 minuuttia kehitysavulle
Milloin           15.03.2009
Missä            Helsinki


Helsingin tuomiokirkossa sunnuntaina 15. maaliskuuta keskustellaan kehitysavusta. Keskustelun puheenjohtajana toimii päätoimittaja Tapani Ruokanen ja alustuspuheenvuorot pitävät tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä presidentti Martti Ahtisaari. Tilaisuudessa esiintyy Cantores Minores -kuoro.

2 minuutin puheenvuoroja pitävät:

    * Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.)
    * Puheenjohtaja Jutta Urpilainen (SDP)
    * Puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SAK)
    * Toimitusjohtaja Jussi Järventaus (Suomen yrittäjät)
    * Pääsihteeri Pentti Kotoaro (Unicef)
    * Toiminnanjohtaja Timo Lappalainen (Kepa)
    * Ohjausryhmän puheenjohtaja Satu Mehtälä (Naisten Pankki)
    * Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen (Kirkon Ulkomaanapu)
    * Hallituksen puheenjohtaja Markku Porvari (Kirkon Ulkomaanapu)
    * Toimitusjohtaja Marina Vahtola (Bauhaus)

Tilaisuuden osallistujilla on mahdollisuus käyttää 2 minuutin puheenvuoro puheenjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Aika: Sunnuntai 15. maaliskuuta, kello 13

Paikka: Helsingin tuomiokirkko



Kuulostaa ihanan värisevältä ja monikulttuurisen huojuvalta tilaisuudelta jossa arvojohtajan esimerkkiä noudattaen on mahdollisuus tilittää kyynel poskella kuinka maailma on paha ja meillä on varaa 11!

Joskohan homman riveistä löytyisi joku kilvoittelemaan omasta nuivasta kaksiminuuttisesta? Politiikkaa anyone?

mikkoR

Jättäs pari vuotta kehitysapua väliin niin ei tarvitsisi miettiä joutuuko kohta olemaan 70v vielä töissä.
Paras tapa päästä eroon laittomista aseista on toki luoda riittävä määrä väyliä laillisille aseille.

acc



Olisiko parasta lopettaa kehitysapu kokonaan.  Tätä vaihtoehtoa ei ole kokeiltu.

Kehitysapuvaihtoehto on johtanut vain kohdemaiden väestömäärien kasvuun ja lisääntyneisiin ongelmiin. Kannettu vesi ei pysy kaivossa.

Kauppaa voitaisiin käydä ja voitaisiin antaa rahjaa lainaksi jos vakuuksia löytyy ja takaisinmaksu on varmaa. Vastikkeeton kehitysapu johtaa vain kohdemaan yläluokan kähmintään ja ylelliseen elämään. Tietysti on idealisteja Suomessa, jotka haluavat auttaa. Sen he voisivat tehdä omista varoistaan.
2017 Personality 13: Existentialism via Solzhenitsyn and the Gulag
(Huomaa: käsittämätön feministin raivokohtaus, kohta 42:00 eteenpäin)
https://www.youtube.com/watch?v=w84uRYq0Uc8

Tobias

Kauanko ns. rikkaista maista on annettu rahallista kehitysapua esim. Afrikkaan? Paljonko on noin summa? Mitä järkevää sillä on saatu aikaiseksi?

"Sananvapauden pitää olla oikeutta esittää nimenomaan ikäviä ja kiusallisiksi koettuja asioita, sillä ongelmattomien asioiden esittämiseen ei tarvita mitään vapautta." Jukka Hankamäki

Esa N.

#4
Quote from: Tobias on 11.03.2009, 18:50:11
Kauanko ns. rikkaista maista on annettu rahallista kehitysapua esim. Afrikkaan? Paljonko on noin summa? Mitä järkevää sillä on saatu aikaiseksi?

QuoteVuosina 1990-2005 Afrikassa kului aseellisiin konfliktien rahaa noin 300 miljardia dollaria (noin 220 miljardia euroa) - eli saman verran kuin maanosa vastaanotti kehitysapua, todetaan tuoreessa "Africas´s missing billions" -tutkimuksessa.

....

"Kulut ovat järkyttäviä. Meidän arviomme ovat lähes varmasti alakanttiin, mutta niidenkin mukaan Afrikka menettää konfliktien takia vuosittain keskimäärin noin 18 miljardia dollaria. Tällä rahalla voitaisiin ratkoa hiv/aids-kriisiä, ehkäistä tuberkuloosia ja malariaa tai tarjota ihmisille puhdasta juomavettä, sanitaatiopalveluita sekä koulutusta."

Tutkimuksessa muistutetaan, että sotilasmenojen ja tuhotun infrastruktuurin ohella konflikteista aiheutuu myös epäsuoria tulonmenetyksiä esimerkiksi inflaation, velkaantumisen ja korkean työttömyyden muodossa. Sotien tiimellyksessä myös maiden luonnonvarat saattavat helposti päätyä hyödyttämään yksittäisiä ihmisiä sen sijaan, että niitä käytettäisiin koko kansakunnan hyväksi.


http://www.kepa.fi/uutiset/6023

Niin ja itse tutkimus:

Africa's missing billions:
http://www.oxfam.org.uk/resources/policy/conflict_disasters/bp107_africasmissingbillions.html
There's too many men, too many people making too many problems..

Jos Suomi nähdään maana, josta saa turvapaikan tai on helppo oleskella, se voidaan nähdä vetovoimatekijänä. - Astrid Thors 25.02.2009

Hauki

Huoh, ei kai "nuivuus" kehitysavussa tosiaan tarkoita lyhytnäköisyyttä? Jos ette ole kuulleet, niin Afrikassa väki lisääntyy melko nopeasti. Jos väestönkasvua ei auteta saamaan kuriin, niin se räjähtää käsiin. Kehitysyhteistyön hyötysuhde on monikymmenkertainen Suomessa käytettyyn rahaan verrattuna, parhaimmillaan monisatakertainen.

Mokutuksen yksi harvoista hyvistä puolista on juuri kehitysyhteistyön tukeminen. Toisaalta, juuri sen takia varmaan antimokuttajat vastustavat kehitysyhteistyötä ehdollistuneen reaktion kautta: mitä mokuttajat kannattavat, sitä vastustetaan, vaikka vastustuksessa ei olisikaan mitään järkeä.

En vieläkään ymmärrä, mihin pyritään sanomalla, että Afrikassa on sodittu sen edestä, mitä sitä on avustettu? Kuvitteletteko te tosiaan, että sotiminen on käyty kehitysrahoilla? Kuvitteletteko te kehitysyhteistyön lopettamisen ja Afrikan infernaalisen väestöräjähdyksen kovastikin hillitsevän sotia?

Myöntäisitte edes, että vaikuttiminanne on puhdas välinpitämättömyys, älkääkä toistako tuhannesti alasammuttua väitettä siitä, miten kehitysyhteistyö lisää syntyvyyttä. Se alkaa muistuttaa mokuttajien työvoimapula-argumenttia.

Esa N.

Quote from: Valtakunnan Vahtikoira on 11.03.2009, 20:04:41
Mokutuksen yksi harvoista hyvistä puolista on juuri kehitysyhteistyön tukeminen. Toisaalta, juuri sen takia varmaan antimokuttajat vastustavat kehitysyhteistyötä ehdollistuneen reaktion kautta: mitä mokuttajat kannattavat, sitä vastustetaan, vaikka vastustuksessa ei olisikaan mitään järkeä.

En vieläkään ymmärrä, mihin pyritään sanomalla, että Afrikassa on sodittu sen edestä, mitä sitä on avustettu? Kuvitteletteko te tosiaan, että sotiminen on käyty kehitysrahoilla? Kuvitteletteko te kehitysyhteistyön lopettamisen ja Afrikan infernaalisen väestöräjähdyksen kovastikin hillitsevän sotia?

Myöntäisitte edes, että vaikuttiminanne on puhdas välinpitämättömyys, älkääkä toistako tuhannesti alasammuttua väitettä siitä, miten kehitysyhteistyö lisää syntyvyyttä. Se alkaa muistuttaa mokuttajien työvoimapula-argumenttia.

Itse en ole tässä ketjussa, enkä tietääkseni muuallakaan sanonut kuin sen, että kehitysapu pitäisi kanavoida uudelleen ja konfliktit alueella saada jotenkin lopetettua, jotta apu saataisiin konkreettisemmin pelaamaan. Tästä on pidemmät sepustukset jo jossain. Mutta kyllä se ärsyttää, että infraa tuhotaan sitä mukaa kun sitä rakennetaan, koska ei ole penniäkään kiinni niillä, jotka sitä tuhoavat.

Lisäksi se, että jos Suomessa menee huonosti ja valtio velkaantuu, niin oman moraalikäsitykseni mukaan meillä ei ole silloin velvollisuutta auttaa muita, jos olemme itsekin kusessa. Autetaan sitten kun talous on kunnossa ja suunta ylöspäin. Nyt omat voimavarat tarvitaan oman talouden saamiseen hyvään tolaan. Sillon ei velkaa kannata syytää muille.
There's too many men, too many people making too many problems..

Jos Suomi nähdään maana, josta saa turvapaikan tai on helppo oleskella, se voidaan nähdä vetovoimatekijänä. - Astrid Thors 25.02.2009

Pöllämystynyt

Ei auta puheet, jos eivät osaa katsoa peiliin. Länsimaisen kehitysapu- ja ulkomaalaispolitiikan kokonaisuus on järjetön. Rahaa pumpataan oireiden (pakolaisuus) lievittämiseen paljon enemmän kuin itse sairauden (kriisit kehitysmaissa) ehkäisyyn.
Maailma ja kaikki sen kulttuurit on kuin maalauspaletti useine kauniine väreineen, joilla kaikilla on oma ainutlaatuinen sävynsä. Jos sekoitetaan ne kaikki, ei yhtään väriä jää jäljelle, eikä yhtäkään väriä voida enää erottaa aikaansaadusta sotkusta. -Mohammed Rasoel

Kazakstan

Quote from: Esa N. on 11.03.2009, 20:11:35
Quote from: Valtakunnan Vahtikoira on 11.03.2009, 20:04:41
Mokutuksen yksi harvoista hyvistä puolista on juuri kehitysyhteistyön tukeminen. Toisaalta, juuri sen takia varmaan antimokuttajat vastustavat kehitysyhteistyötä ehdollistuneen reaktion kautta: mitä mokuttajat kannattavat, sitä vastustetaan, vaikka vastustuksessa ei olisikaan mitään järkeä.

En vieläkään ymmärrä, mihin pyritään sanomalla, että Afrikassa on sodittu sen edestä, mitä sitä on avustettu? Kuvitteletteko te tosiaan, että sotiminen on käyty kehitysrahoilla? Kuvitteletteko te kehitysyhteistyön lopettamisen ja Afrikan infernaalisen väestöräjähdyksen kovastikin hillitsevän sotia?

Myöntäisitte edes, että vaikuttiminanne on puhdas välinpitämättömyys, älkääkä toistako tuhannesti alasammuttua väitettä siitä, miten kehitysyhteistyö lisää syntyvyyttä. Se alkaa muistuttaa mokuttajien työvoimapula-argumenttia.

Itse en ole tässä ketjussa, enkä tietääkseni muuallakaan sanonut kuin sen, että kehitysapu pitäisi kanavoida uudelleen ja konfliktit alueella saada jotenkin lopetettua, jotta apu saataisiin konkreettisemmin pelaamaan.

Juurikin näin. Itse olen pähkäilyssäni päätynyt siihen (kuten toisessa ketjussa jo kirjoitin), että kehitysapu pitäisi kanavoida yksinomaan naisten koulutukseen, perhesuunnitteluun ja ympäristöprojekteihin. Toisaalta on melko selvää, ettei tällaisen(kaan) avun lähettäminen konfliktialueille ole järkevää, sillä tällöin apu tuskin menee perille. Kukaan tuskin sentään olettaa, että kehitysavulla itsellään voitaisi lopettaa konflikteja (pikemminkin se näyttäisi vaikuttavan tässä suhteessa päinvastaisesti).

Ensin alue vakaaksi (muilla keinoilla?), sitten edellämainitun kaltaista kehitysapua.

Siinä vaiheessa kun perhesuunnitteluun ja naisten koulutukseen ei enää tarvitse satsata, ei kohdemaa tuskin ole enää muunkaanlaisen kehitysavun tarpeessa. Siinä vaiheessa voidaan sanoa, että "tehtävä suoritettu".

Kehitysapukeskustelussa täytyy myös muistaa erottaa esimerkiksi pakolaisleireille kohdistuva hyväntekeväisyys, koska sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä kehitysavun kanssa. Tähän tarkoitukseen maailma on jo täynnä hyväntekeväisyysjärjestöjä, joille ihmiset voivat halutessaan itse kanavoida omia rahojaan.

Pöllämystynyt

Quote from: käänteismuslimi on 11.03.2009, 20:28:09
Ensin alue vakaaksi (muilla keinoilla?), sitten edellämainitun kaltaista kehitysapua.
Jotkut tuttuni ehdottavat, että kehitysmaita riivaaviin aseellisiin kriiseihin ja sortoon pitäisi puuttua ylikansallisilla sotilasoperaatioilla. Aluksi ajatus kuulostaa varmaan kauhealta, ja ainakin minun maailmankuvaani vastaan sotii ajatus, että asein mentäisiin pakottamaan muita. Tarkemmin mietittynä se voisi vaikuttaa pragmaattisesti hyvältäkin asialta. Sotilasoperaatio voisi julmasti laskelmoiden aiheuttaa vähemmän ruumiita ja muuta vahinkoa, jos se keskeyttäisi tai ennaltaehkäisisi verisen tai pitkäaikaisen kriisin.

Vielä pidemmälle ajateltuna tällaisesta toiminnasta voisi kuitenkin seurata suuria ongelmia. Muodostettaisiin ylikansallinen vallankäyttäjä, aseellinen valta, joka voisi väkivalloin pakottaa alueita haluamaansa tilaan. Kuten tiedetään, YK ei saa juuri mitään aikaan, joten sen pitäisi olla paljon YK:ta vahvempi.

Entä jos tämä järjestö riistäytyisikin hallinnasta? Jos se päättäisi vaikka pitää Islamin arvostelua sortona, kuten YK:ssa kaavaillaan? Siitä itsestään voisi tulla suurin sortaja.
Maailma ja kaikki sen kulttuurit on kuin maalauspaletti useine kauniine väreineen, joilla kaikilla on oma ainutlaatuinen sävynsä. Jos sekoitetaan ne kaikki, ei yhtään väriä jää jäljelle, eikä yhtäkään väriä voida enää erottaa aikaansaadusta sotkusta. -Mohammed Rasoel

Alkuasukas

Quote"Suomi on luvannut nostaa kehitysapunsa  0,7% BKT:sta. Onko meillä varaa pitää kiinni lupauksestamme?
Siis mitä? Suomi on luvannut jotain, ja meidän pitää maksaa? Voisikohan se "Suomi" lakata lupailemasta tuota neljää prosenttia budjetista minun puolestani. Voisin vaikka laskea omaa verotustani 4%. Kiitos.

QuoteVuosina 1990-2005 Afrikassa kului aseellisiin konfliktien rahaa noin 300 miljardia dollaria (noin 220 miljardia euroa) - eli saman verran kuin maanosa vastaanotti kehitysapua
Haluammeko tosiaan tukea aseellisia konflikteja 0,7 prosentilla BKT:stamme?
"Monikulttuurisuus rikastuttaa odottamattomilla tavoilla."

Kaarina Ranne (vihr.)

urogallus

Quote from: Pöllämystynyt on 11.03.2009, 20:46:35
Quote from: käänteismuslimi on 11.03.2009, 20:28:09
Ensin alue vakaaksi (muilla keinoilla?), sitten edellämainitun kaltaista kehitysapua.
Jotkut tuttuni ehdottavat, että kehitysmaita riivaaviin aseellisiin kriiseihin ja sortoon pitäisi puuttua ylikansallisilla sotilasoperaatioilla.

Jenkit koitti tätä Somaliassa 90-luvun alussa. Ei mennyt putkeen.

Jos sotilaallista voimaa rupeaa käyttämään, niin sitä pitää käyttää kunnolla. Nykyisen tiedonvälityksen aikana ainakaan länsimaista ei ole moista suorittamaan. Oheisvahingot olisivat parhaissakin tapauksissa melkoiset, ja kaikki kuvamateriaali olisi samantien netissä koko maailman ihailtavana. Eipä silti, vain Jenkeillä olisi edes kykyä moiseen tällä hetkellä. Kiinan, Intian ja Venäjän kyvyt toimia kaukana oman valtapiirinsä ulkopuolella ovat ainakin toistaiseksi hyvin rajalliset, vaikka haluja varmaan onkin enemmän kuin Euroopalla.

Uskon, että laajamittaisia ulkopuolisia väliintuloja ilman pakottavia strategisia syitä ei enää tulla näkemään, ja parempi niin.

Esa N.

Quote from: urogallus on 11.03.2009, 20:57:00
Quote from: Pöllämystynyt on 11.03.2009, 20:46:35
Quote from: käänteismuslimi on 11.03.2009, 20:28:09
Ensin alue vakaaksi (muilla keinoilla?), sitten edellämainitun kaltaista kehitysapua.
Jotkut tuttuni ehdottavat, että kehitysmaita riivaaviin aseellisiin kriiseihin ja sortoon pitäisi puuttua ylikansallisilla sotilasoperaatioilla.

Jenkit koitti tätä Somaliassa 90-luvun alussa. Ei mennyt putkeen.

Jos sotilaallista voimaa rupeaa käyttämään, niin sitä pitää käyttää kunnolla. Nykyisen tiedonvälityksen aikana ainakaan länsimaista ei ole moista suorittamaan. Oheisvahingot olisivat parhaissakin tapauksissa melkoiset, ja kaikki kuvamateriaali olisi samantien netissä koko maailman ihailtavana. Eipä silti, vain Jenkeillä olisi edes kykyä moiseen tällä hetkellä. Kiinan, Intian ja Venäjän kyvyt toimia kaukana oman valtapiirinsä ulkopuolella ovat ainakin toistaiseksi hyvin rajalliset, vaikka haluja varmaan onkin enemmän kuin Euroopalla.

Uskon, että laajamittaisia ulkopuolisia väliintuloja ilman pakottavia strategisia syitä ei enää tulla näkemään, ja parempi niin.

Totta. Jenkeillä alkaa olla jo 10.000 miljardia dollaria valtion velkaa, joten taitavat lähiaikoina keskittyä enempi sen maksamiseen. Ainakin fiksu tekisi niin.

Somaliassa ongelmana on juuri ääri-islamilaiset ryhmät, klaanit, jotka koittavat saada koko maan hallintaansa. Tällaiset pitäisi tuhota tehokkailla sissioperaatioilla, jotta sivullisia uhreja tulisi mahdollisimman vähän. Ongelmana noiden islamistien kanssa on juuri se, että ne koittavat suojautua siviiliväestön keskuuteen, mikä on moraalisesti tietenkin väärin. Strategiasta on turha kuitenkaan spekuloida, koska siitä ei tule olemaan mitään hyötyä.

YK on nykyään niin "munaton", ettei siitä ole enää konfliktien lopettajaksi.
There's too many men, too many people making too many problems..

Jos Suomi nähdään maana, josta saa turvapaikan tai on helppo oleskella, se voidaan nähdä vetovoimatekijänä. - Astrid Thors 25.02.2009

Hauki

Quote from: Pöllämystynyt on 11.03.2009, 20:46:35
Jotkut tuttuni ehdottavat, että kehitysmaita riivaaviin aseellisiin kriiseihin ja sortoon pitäisi puuttua ylikansallisilla sotilasoperaatioilla. Aluksi ajatus kuulostaa varmaan kauhealta, ja ainakin minun maailmankuvaani vastaan sotii ajatus, että asein mentäisiin pakottamaan muita. Tarkemmin mietittynä se voisi vaikuttaa pragmaattisesti hyvältäkin asialta. Sotilasoperaatio voisi julmasti laskelmoiden aiheuttaa vähemmän ruumiita ja muuta vahinkoa, jos se keskeyttäisi tai ennaltaehkäisisi verisen tai pitkäaikaisen kriisin.
Mielestäni päinvastoin. Periaatteessa erittäin hyvä ideana, ainakin jos ei ole totalitaristi ja pitää ihmisen vapautta tärkeämpänä kuin maan tai kansan vapautta. Kansan vapaus kun on pelkkää sananhelinää, kansan konsensuksen vapaus olisi parempi ilmaisu. Ihmisen vapaus on aina tällaisen kollektiivisen vapauden yläpuolella.

Kuitenkin nimenomaan pragmaattisesti ajatus on ongelmallinen. Somalia, Afganistan ja Irak eivät ole Yhdysvaltain sotavoimilla rauhoittuneet. Toisaalta taas Balkanilla tilanne saatiin hallintaan, ymmärtääkseni myös Tsetsenia on miehityksen jälkeen rauhoittunut. Sanoisin kuitenkin, että länsimaalaiset ovat liian pehmeitä taistellakseen todella, ellei houkuttimena ole esim. öljyä.

Tällöinkin he voivat juosta itkien kotiin, kuten nyt Irakin kanssa. Saisivat olla siellä niin pitkään, kunnes Irakin armeija on tarpeeksi vahva estämään joukkomurhat. Länsimaalaisia sotilaitahan on tapettu siellä naurettavan vähän, alle viisi tuhatta. Se on kuitenkin se syy, miksi sieltä juostaan pois. Kyllä Obaman tulisi ottaa hieman vastuuta myös edeltäjänsä töppäyksistä.

Afrikan dekolonisaatio niin nopeasti oli suuri virhe, monikulttuuri on Afrikassa aiheuttanut valtavasti kuolemaa. Sieltä olisi pitänyt lähteä vasta silloin, kuin valtiot olisi muodostettu heimorajojen mukaan ja jonkinlainen demokraattisviritteinen tai muuta kautta vakaa hallinto istutettu. Kuitenkaan tätä suurta virhettä ei saa takaisin, Afrikka joutuu vain kärsimään monikulttuurista, kuten se kärsii HIV:stä. Onneksi molempien oireita voi hoitaa jonkin verran.

Saippuakupla

#14
Kehitysyhteistyön määrärahat ja niiden käyttö
Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen saavuttaa 0,51 prosentin minimitavoite vanhoille jäsenmaille vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä.

VUOSI 2009
    * 916 miljoonaa euroa (momentti varsinainen kehitysyhteistyö 24.30.66 ja muiden ministeriöiden hallinnonalat)
    * 0,46 % bruttokansantulosta (arvio v. 2008 lopussa)

Tähän päälle on käsittääkseni laskettava vielä kriisinhallintaan käytettävät määrärahat, jotta saadaan todellinen kokonaissumma!


Ulkoministeriön menoluokassa olevat varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat kohdennetaan yhdeksälle käyttösuunnitelmakohdalle:

   1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö
   2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö
   3. Euroopan kehitysrahasto
   4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö
   5. Humanitaarinen apu
   6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoimet sekä kehityspoliittinen tiedotus
   7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
   8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle
   9. Korkotuki

Kehitysyhteistyöksi laskettavia menoja on lisäksi muiden ministeriöiden menoluokissa.

Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä ohjaa vuoden 2007 kehityspoliittinen ohjelma. Sen mukaan kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2000 asetettujen vuosituhattavoitteiden mukaisesti.

    * Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon EU-maiden päätös (2005) ohjata vähintään puolet kehitysrahoituksen kasvusta Afrikkaan.
    * Kaikkein köyhimpien maiden osuutta Suomen avusta kasvatetaan.
    * Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä toteutetaan erityisesti pitkäaikaisissa yhteistyömaissa ja yhä vahvemmin väkivaltaisista kriiseistä toipuvissa maissa.
    * Avun lähtökohtana ovat kumppanimaiden kehityssuunnitelmat ja se täydentää  muiden avunantajien tukea.

todellisuus

Quote from: Valtakunnan Vahtikoira on 11.03.2009, 20:04:41
Jos väestönkasvua ei auteta saamaan kuriin, niin se räjähtää käsiin.
Mitä enemmän Afrikkaan kaadetaan rahaa, sitä isompi väestönkasvusta saadaan. Suhteellisen (väestönkasvu per capita verrattuna muuhun maailmaan) lisääntymisen korrelaatio on ollut selkeän positiivinen koko modernin "kehitysavun" historian eli viimeisen 50 vuoden aikana.
Oliko viestini huono? Lähetä palautetta yksityisviestillä, rakentava palaute kirjoitustyylistäni ja/tai huonosta ajattelumaailmastani otetaan ilolla vastaan.

Martel

#16
Quote from: Kimble on 11.03.2009, 18:05:08Keskustelu: 2 minuuttia kehitysavulle
...
Joskohan homman riveistä löytyisi joku kilvoittelemaan omasta nuivasta kaksiminuuttisesta? Politiikkaa anyone?

Miksi juuri kaksi minuuttia? George Orwellin kirjassa "Vuonna 1984" oli massojen hallinnassa käytössä "kahden minuutin viha". Nuiva kaksiminuuttinen on tästä näkökulmasta katsoen kuollut idea. Jos jotain kaksiminuuttista pitäisi saada aikaan, yrittäisin kannustaa hyysäreitä lanseeraamaan "2 minuuttia rasismia vastaan"-kampanjan, minkä jälkeen voidaan lyödä 1984-kortti pöytään.

Hauki

Quote from: todellisuus on 12.03.2009, 05:17:49
Quote from: Valtakunnan Vahtikoira on 11.03.2009, 20:04:41
Jos väestönkasvua ei auteta saamaan kuriin, niin se räjähtää käsiin.
Mitä enemmän Afrikkaan kaadetaan rahaa, sitä isompi väestönkasvusta saadaan. Suhteellisen (väestönkasvu per capita verrattuna muuhun maailmaan) lisääntymisen korrelaatio on ollut selkeän positiivinen koko modernin "kehitysavun" historian eli viimeisen 50 vuoden aikana.
Totta kai korrelaatiota on, sillä kehitysraha sijoitetaan nimenomaan sinne, missä väestönkasvu on räjähtämässä käsiin. Nykyinen kehitysyhteistyö ei todellakaan lisää väestönkasvua, vaikka sitä kuinka hokisi.

todellisuus

QuoteNykyinen kehitysyhteistyö ei todellakaan lisää väestönkasvua, vaikka sitä kuinka hokisi.
Jaa. Siis Afrikan ongelmat ratkaistaan rahalla.

Kuinka paljon rahaa on tarpeeksi?
Oliko viestini huono? Lähetä palautetta yksityisviestillä, rakentava palaute kirjoitustyylistäni ja/tai huonosta ajattelumaailmastani otetaan ilolla vastaan.