2012-07-31 YLE: Urheilu ja ruoka auttavat turvapaikanhakijoita kulttuuriin

[Iloveallpeople]

Urheilu ja ruoka auttavat turvapaikanhakijoita suomalaiseen kulttuuriin

Vastaanottokeskus muutti keväällä Lappeenrannan Tiuruniemestä Konnunsuon entisen vankilan tiloihin. Nyt osa turvapaikanhakijoista ottaa osaa Kontufolk-festivaalin järjestelyihin.

Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden tilanne Konnunsuolla Lappeenrannassa on odottava. Vastaanottokeskuksen pakolaisohjaaja Jussi Härkösen mukaan nyt odotellaan päätöksiä siitä, ketkä jäävät oikeasti Suomeen ja ketkä lähtevät takaisin.

Pakolaisohjaaja Härkönen pystyy mainitsemaan muutamia asioita, jotka ovat auttaneet turvapaikanhakijoiden sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yksi iso asia on kieli.

- Meillä suomen kielen opetuksen taso on aivan huikean korkealla. Me pystymme Joutseno Opiston kanssa yhteistyössä opettamaan paljon ja siitä on tullut muualta Suomestakin palautetta, että miten hyvin me täällä voimme hoitaa tämän asian kuntoon, Härkönen kertoo.

Moninkertainen mestari valmentaa nyt junioreita

Urheilu on ihmeellinen asia. Se pitää kroppaa hyvässä kunnossa, mutta se myös yhdistää kieli- ja kulttuurimuureista huolimatta.

- Eteläkarjalaisten urheiluseurojen kanssa on tehty yhteistyötä ja etenkin jalkapallossa, joukkueet ovat saaneet vastaanottokeskuksesta pelaajia riveihinsä.

Härkösen mukaan turvapaikanhakijoilla on joskus iso kynnys omien osaamisten kehumiseen.

- Vastaanottokeskuksessa on ollut vapaaottelun kahdeksankertainen maansa mestari. Hänellä oli kaikki mitalitkin ja muut mukana, jotta uskottaisiin. Tällä hetkellä hänellä on Imatralla muutama nyrkkeilyvalmennettava, Härkönen kertoo.

Vastaanottokeskus ja Kontufolk yhteistyössä

Lappeenrannan Joutsenossa järjestetään Kontufolk-festivaali, missä myös vastaanottokeskus on näkyvästi esillä. Erilainen ruoka on mielenkiintoinen ja samalla yhdistävä tekijä.

- Olemme suunnitelleet Kontufolkin kanssa yhteistyötä ruuan suhteen. Teemme sinne etnisen keittiön, joten siellä voi maistaa todella aitoja erilaisia ruokia.

Myös musiikki auttaa sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Pakolaisohjaaja Härkösen mukaan sekin huomattiin, kun Kontufolkista alettiin puhua.

- Meiltä vastaanottokeskuksesta löytyi gospel-kuorokin, Härkönen hymyilee.

YLE Etelä-Karjala

[Uuno Nuivanen]

Siinä tapauksessa suosittelen murtomaahiihtoa ja läskisoosia.

[pakruti2c263]

Siinä tapauksessa suosittelen murtomaahiihtoa ja läskisoosia.

Jätit mainitsematta kusiaispesässä istumisen, suopotkupallon, hyttystentapon, löylynheiton MM:t ja eukonkannon.
Ja nuo välimeren ylittäneet jotka ovat meloneet kurpitsaveillään Lampedusan  saarelle. Sulkavan soutukisakin voisi "yhdistää" kulttuureita, - kuten grillimakkara ja läskisoosi islamuskoisia uusSuomalaisuuteen.
Potkintapallosta seuraa vain joukiotappeluita, jossa tuomarit ja toimitsijat ovat hengenvaarassa.

Plääh mitä ....aa! Tuo "uutinen."

Edit: Pientä viilausta lukihäikkään.

[Nuivake]

Jalkapalloa.
Aina vaan jalkapalloa.

[pakruti2c263]

Jalkapalloa.
Aina vaan jalkapalloa.

Maailmassa on Jalkapalloa sekä "jalakapalloa."
Toisekseen, tuo ruokakaan ei niin kiinnosta, koska käytän aterimeninani lusikkaa, veistä ja haarukkaa. Joskus puikkoja.
Oliko se oikea vai vasen jolla syödään?  Siellä kivikautisella aavikolla?
Taateli ei ole herkkuani.

[Faidros.]

Siinä tapauksessa suosittelen murtomaahiihtoa ja läskisoosia.

Hyvä pointti. Koska Suomalainen kulttuuri hyväksytään monikulttuurisuuteen?
Mustamakkara... mämmi voikossusilmällä!

[Blanc73]

Niin, ne kliseiset jalkapalloilevat nuoret^tm. Toki mielestäni se on fiksumpaa kuin ostarin seinien pystyssä pitäminen nojaamalla...

[pakruti2c263]

Siinä tapauksessa suosittelen murtomaahiihtoa ja läskisoosia.

Hyvä pointti. Koska Suomalainen kulttuuri hyväksytään monikulttuurisuuteen?
Mustamakkara... mämmi voikossusilmällä!

Sitähän tässä ollen ihmetellyt monituiset vuodet.
Suomalaise kulttuuri ei olla olemasa. Siksi täytyi kulttuuri tuota afrikasta. Bongo bongo!

[Ernst]

Väsyttää tämä ihan koulutetun suomalaisen ajatusvääristymä turvapaikka-asemasta ja pakolaisstatuksesta.

Vastaanottokeskuksen pakolaisohjaaja Jussi Härkösen mukaan nyt odotellaan päätöksiä siitä, ketkä jäävät oikeasti Suomeen ja ketkä lähtevät takaisin.

Alkuperäinen Geneven pakolaissopimus, jonka Suomikin on ratifioinut, ei suinkaan lähtenyt siirtolaisuusajatuksesta (katso boldattu osa) eli maahan jäämisestä. Idea oli tarjota turva ja suoja, jos pakolainen ei voinut turvautua oman maansa hallituksen tarjoamaan suojaan perustelluista syistä, siksi ajaksi, että elämä omassa maassa taas käy mahdolliseksi.

Ei turvapaikka ja pakolaisuus ole mikään arpajainen tai lottoarvonta, kuten Härkönen tuntuu ajattelevan. Ei saa olla! Jos on oikea pakolainen, hän ei lähde takaisin vastaanottokeskuksesta. Härkönenkin taitaa tietää, että jääminen tai lähteminen on muusta kiinni kuin todistetusta suojan ja turvan tarpeesta. Hyvästä Pakolaisavun tarjoamasta lainopillisesta neuvonnasta tai siitä, että on onnistunut saamaan paremman tarinan ihmissalakuljettajan briiffauksessa kuin joku toinen.

Turvapaikka on (sen pitäisi olla, jos sopimusta oikein luetaan) siis aina tilapäinen järjestely. Koko ylväs idea on pilaantunut Afrikan ja Arabian liikaväestön jaloissa tunnistamattomaksi mossoksi.

[pakruti2c263]

Niin, ne kliseiset jalkapalloilevat nuoret^tm. Toki mielestäni se on fiksumpaa kuin ostarin seinien pystyssä pitäminen nojaamalla...

No, joo myönnän.
Parempi joukkiotappelu jalkalloilukentällä kuin vilkaassa ostarissa. Koska rajoituu asianomaisiin.
Turussa "potkintapalloilijaurheilijat" näyttivät parasta "osaamistaan." (Video löytyy tältä foorumilta jota nyt en jaksa kaivaa)
Tulista meininkiä. Tälläkertaa  kai kosovon albaanit tdulistuivat. Toimitsijakin taisi saada pataansa.
Jalkiopallo"ilu" myös aiheuttaa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,72832.0.html
Turun juttun videolinkki olisi mukava saada tähän jatkoksi. Koska "nuoriso™"urheilusta on on kaiketi tämäkin ketju

[Iloveallpeople]

...
Etnistä ruokaa vastaanottokeskuksesta

Kontufolk saa tänä vuonna järjestelyapua turvapaikanhakijoilta. Joutsenon vastaanottokeskuksessa asuvat turvapaikanhakijat osallistuvat tapahtumapaikan rakentamiseen ja valmistavat festivaalilla ruokaa.

Moilasen mukaan yhteistyötä oli tarkoitus tehdä vastaanottokeskuksen kanssa aiempinakin vuosina, mutta asia konkretisoitui vasta nyt keskuksen muutettua Konnunsuolle.

Järjestelyissä mukana oleminen auttaa turvapaikanhakijoita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Pakolaisohjaaja Juha Härkösen mukaan innostus on kovaa.

- Alkuun nimilistoissa oli joitakin nimiä. Nyt, kun jutun juoni on ruvennut kristallisoitumaan, innokkaita tulee päivittäin, Härkönen tuumaa.

YLE Etelä-Karjala

[Ernst]

...
Etnistä ruokaa vastaanottokeskuksesta

Kontufolk saa tänä vuonna järjestelyapua turvapaikanhakijoilta. Joutsenon vastaanottokeskuksessa asuvat turvapaikanhakijat osallistuvat tapahtumapaikan rakentamiseen ja valmistavat festivaalilla ruokaa.

Moilasen mukaan yhteistyötä oli tarkoitus tehdä vastaanottokeskuksen kanssa aiempinakin vuosina, mutta asia konkretisoitui vasta nyt keskuksen muutettua Konnunsuolle.

Järjestelyissä mukana oleminen auttaa turvapaikanhakijoita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Pakolaisohjaaja Juha Härkösen mukaan innostus on kovaa.

- Alkuun nimilistoissa oli joitakin nimiä. Nyt, kun jutun juoni on ruvennut kristallisoitumaan, innokkaita tulee päivittäin, Härkönen tuumaa.

YLE Etelä-Karjala

Turvapaikanhakijat tekevät ja myyvät ruokaa. Mahtaako hygieniapassitkaan olla kunnossa? Ainakaan matkustusasiakirjat eivät ole kunnossa. Itse en söisi mitään, jonka tekijän oikeasta henkilöllisyydestä ja terveydentilasta saati ruoanlaiton ammattitaidosta ei ole mitään tietoa.

Rohkeita nuo monikultturistit! Hullunrohkeita!

[Malla]

Turvapaikanhakijat tekevät ja myyvät ruokaa. Mahtaako hygieniapassitkaan olla kunnossa?

Eikö niiden pidä olla kunnossa, jos julkisesti ruokaa kaupittelee -- vaikka ei edes valmistaisi sitä?

[Tabula Rasa]

Mitenkähän lie työnteko auttaisi kotoutumaan kulttuuriin, vai olisiko rasistista pistää koko klaani pohjoissavolaiselle pellolle kiviä viskomaan tai metsään risusavottaan.

[Ernst]

Turvapaikanhakijat tekevät ja myyvät ruokaa. Mahtaako hygieniapassitkaan olla kunnossa?

Eikö niiden pidä olla kunnossa, jos julkisesti ruokaa kaupittelee -- vaikka ei edes valmistaisi sitä?

Pitäisi olla. Ihmetyttää vaan, miten nuo kielitaidottomat/luku- ja kirjoitustaidottomat voivat suorittaa hygieniatutkintonsa.

[nuiv-or]

Turvapaikanhakijat tekevät ja myyvät ruokaa. Mahtaako hygieniapassitkaan olla kunnossa?

Eikö niiden pidä olla kunnossa, jos julkisesti ruokaa kaupittelee -- vaikka ei edes valmistaisi sitä?

Pitäisi olla. Ihmetyttää vaan, miten nuo kielitaidottomat/luku- ja kirjoitustaidottomat voivat suorittaa hygieniatutkintonsa.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/osaamistesti/

Normaali osaamistesti suoritetaan kirjallisesti joko suomen tai ruotsin kielellä. Osaamistestaajilla on mahdollisuus järjestää ns. erityistilannetestejä myös muilla kuin suomen- tai ruotsinkielellä. Erityistilannetestejä varten osaamistestaajien on tehtävä Eviraan ilmoitus vähintään 7 päivää ennen aiottua testiajankohtaa. Tyypillisiä erityistilannetestejä ovat esim. englanninkieliset kirjalliset testit (joita varten osaamistestaajat saavat Evirasta valmiiksi englanniksi käännetyt testiväittämät) tai osaamistestaajan itsensä jollekin muulle kielelle käännättämät testit (Viittomakieli, Thaikieli, Kiina, Venäjä, jne.). Testejä on suoritettu myös pistekirjoituksella.

Erityistilannetestien järjestämistä varten osaamistestaajan on selvitettävä ilmoituksessaan, kuinka hän huolehtii siitä, että testi suoritetaan ja arvioidaan Eviran kriteerien mukaan. Tarkemmat ohjeet erityistilannetestien järjestämiseen saa Osaamistestaajan oppaasta. Eri kielillä testejä järjestettäessä tulee testaajan erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että väittämien käännättäminen tapahtuu ammattitaitoisesti ja niin, että väittämien luonne ei muutu eikä kääntäminen vaikuta testin tulokseen. Tarvittaessa osaamistestaaja voi hankkia testitilaisuuteen myös tulkin, joka voi auttaa testaajaa testin ohjeiden tulkkaamisessa ja sen lisäksi lukea etukäteen kirjallisesti käännetyt väittämät ääneen. Tulkki ei kuitenkaan millään tavalla saa auttaa testin suorittajaa testin läpäisemisessä.

Vastausaikaa on normaalissa testissä 45 minuuttia, ja testitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan 20 minuutin jälkeen testin alkamisesta. Erityistilannetestissä ei ole aikarajaa.

28 a § (30.12.2008/1137) Osaamistesti
Osaamistesti on laadittava siten, että sen avulla voidaan luotettavasti arvioida siihen osallistuvan elintarvikehygieenistä osaamista. Testin kysymykset laatii Elintarviketurvallisuusvirasto. Elintarviketurvallisuusvirasto antaa tarkempia määräyksiä testin perusteista, laatimisesta ja järjestämisestä sekä testin hyväksyttävän suorittamisen arvioinnista.

Osaamistesti suoritetaan testiin osallistuvan valinnan mukaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Osaamistesti voidaan kuitenkin suorittaa muulla kielellä, jos testiin osallistuva ei hallitse riittävästi suomen tai ruotsin kieltä. Elintarviketurvallisuusvirasto antaa määräyksiä siitä, millä muilla kielillä osaamistesti voidaan suorittaa.

27 §
Osaamistodistusta ei kuitenkaan tarvitse olla henkilöllä, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa pelkästään:

1) kassatehtävissä;

2) valmiiden annosten tarjoilijana;

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060023

[Nuutti Hyttinen]

Pakolaisohjaaja Härkönen pystyy mainitsemaan muutamia asioita, jotka ovat auttaneet turvapaikanhakijoiden sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yksi iso asia on kieli.

- Meillä suomen kielen opetuksen taso on aivan huikean korkealla. Me pystymme Joutseno Opiston kanssa yhteistyössä opettamaan paljon ja siitä on tullut muualta Suomestakin palautetta, että miten hyvin me täällä voimme hoitaa tämän asian kuntoon, Härkönen kertoo.

Hyvä, että asia on oivallettu nyt, mutta iso kysymys on, miksi sitä ei ole oivallettu jo aikaisemmin? Koekaniineita on kuitenkin virrannut maahan jo 1990-luvun alusta lähtien. Miten on mahdollista, että jomman kumman kansalliskielen (=suomi tai ruotsi) osaamista sillä tasolla, että selviää asioinnista viranomaisten kanssa ilman tulkin käyttöä, ei edellytetä sosiaalietuuksien tai vähintään kansalaisuuden saamisen ehtona?

Ottamatta kantaa oleskeluluvan saamisen kriteereihin yleisemmällä tasolla pitäisi olla itsestäänselvyys, että tapauksessa, jossa maahanmuuttajalla ei ole valmiiksi tiedossa työpaikkaa Suomessa, ensimmäinen kotouttamistoimenpide olisi opettaa sellainen kielitaito, että sillä tulee toimeen jokapäiväisessä elämässä, ja toisaalta myös edellyttää kielen aktiivista käyttöä integroitumisen edistämiseksi. Jos vuoden tai pitempään maassa asunut henkilö ei selviä ilman tulkkia edes perusasioissa, voitaneen päätellä, että hän on väärässä maassa.

Moninkertainen mestari valmentaa nyt junioreita
...
Härkösen mukaan turvapaikanhakijoilla on joskus iso kynnys omien osaamisten kehumiseen.

- Vastaanottokeskuksessa on ollut vapaaottelun kahdeksankertainen maansa mestari. Hänellä oli kaikki mitalitkin ja muut mukana, jotta uskottaisiin. Tällä hetkellä hänellä on Imatralla muutama nyrkkeilyvalmennettava, Härkönen kertoo.

Toinen "no shit, Sherlock" -tason asia lienee se, että oleskeluluvan käsittelyn yhteydessä ja erityisesti oleskeluluvan saaneiden osalta tulisi selvittää, mitä he osaavat, mistä he ovat kiinnostuneita (jos listaa tässä yhteydessä sosiaalitukien noston, ryöstelyn, huumeiden käytön tai raiskaamisen, oleskelulupaa ei pidä myöntää) ja mihin toimiin tältä pohjalta voitaisiin ryhtyä, jotta maahanmuuttaja työllistyisi. Nykykäytäntö tuntuu olevan, että Varsinaisille Maahanmuuttajille opetetaan lähinnä, kuinka sosiaalietuuksia haetaan.

Jos kyseessä on tämän esimerkin tavoin mestaruustason urheilija, hänellä on erinomaiset edellytykset työllistyä ja elättää itse itsensä esimerkiksi valmentajana, liikunnanohjaajana tai vaikka kuntosaliyrittäjänä, jos häntä kannustetaan opettelemaan kieli ja muut työssä tarvittavat taidot. Nimenomaan tällaisia maahanmuuttajia voitaisiin käyttää kannustavina esimerkkeinä muille maahanmuuttajille, ei kulttuuri- ym. huuhaa-aloille tukityöllistettyjä tapauksia. Suomalainen "hyvinvointivaltio" kuitenkaan ei kannusta riittävästi tähän, vaan olettaa, että Varsinainen Maahanmuuttaja heittäytyy elämään sosiaalitukien varassa.

[Leso]

Mitenkähän lie työnteko auttaisi kotoutumaan kulttuuriin, vai olisiko rasistista pistää koko klaani pohjoissavolaiselle pellolle kiviä viskomaan tai metsään risusavottaan.

U whipwish.  Minä hlö.koht inhoan herneitä, varsinkin niitä tuoreita, joita lapsosena poimin ja myin... 

Nyt kun oikein mietin, niin siitä stana vaan. Nähhäämpä, mihin kolleista oikeesti on.