2010-07-23 KU: Maahanmuuttajat arvostelevat lastensuojeluviranomaisia

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajat arvostelevat lastensuojeluviranomaisia

Lastensuojeluviranomaiset kohtelevat maahanmuuttajia huonosti, eivätkä ymmärrä heidän kulttuuriaan, moittii maahanmuuttajia edustava tukijärjestö.

– Toisella tavalla kasvattaminen ei tarkoita, että se olisi automaattisesti väärin, arvostelee Maahanmuuttajavammaisten tukiyhdistyksen perhekoordinaattori Mia Pöllä.

Yhdistyksen jäseniä ja asiakkaita ovat pääasiassa venäjänkieliset, joille tarjotaan apua Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Pöllän mukaan väärinymmärryksiä koetaan kantasuomalaisia enemmän, koska venäläisillä lapsilla on perinteisesti tiukat rajat.

– Venäläisten äitien katsotaan kasvattavan lapsiaan väärin. Tiukka kasvatus ei kuitenkaan tarkoita väkivaltaa, Pöllä painottaa.

Ennakkoluulot myönnetään

– Maahanmuuttajien kokemat ongelmat ovat todellisia, kertoo valtiotieteen tohtori Merja Anis. Hän on tutkinut väitöskirjassaan maahanmuuttajia lastensuojelun asiakkaina.

Aniksen mukaan maahanmuuttajaperheiden ongelmien ajatellaan toisinaan liittyvän pelkästään kulttuuriin, eikä niihin uskalleta puuttua. Toisaalta erilaisuus ja erilaiset tavat tulkitaan ongelmiksi ilman, että ne ovat sitä.

Aniksen mukaan sosiaalityöntekijöiden asenteissa olisi monesti korjaamisen varaa.

– Osa sosiaalityöntekijöistä sanoi tutkimuksessa avoimesti, että heillä on ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan.

Aniksen mukaan vanhemmat voivat kokea lastensuojelun negatiiviseksi, olivatpa he sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia.

– Lastensuojelu on kovin haastavaa työtä, koska siinä puututaan vanhemmuuteen ja kasvatustapoihin. Maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä tarvittaisiin myös enemmän aikaa perehtyä asioihin.

Lastensuojelu mielletään rangaistukseksi

Maahanmuuttaja-asiakkaille koko lastensuojelun käsite on usein hämärä. Mia Pöllä kertoo, että monet venäläisäidit luulevat lastensuojelun auttavan esimerkiksi lapsen kieliongelmissa.

– Monesti merkitystä ei ymmärretä, koska lastensuojelua ei hoideta viranomaistyönä kovin monessa maassa. Se voi jo sanana saada erilaisia merkityksiä omalle kielelle käännettynä. Monet mieltävät sen rangaistukseksi, vaikka auttaminen ja tukeminen ovat pääasia, Merja Anis kertoo.

Väärinymmärrysten välttämiseksi Lastensuojelun keskusliitto on perustanut hankkeen, jonka tavoitteena on kertoa lastensuojelusta usealla eri kielellä.

Ongelmien taustalla kielimuuri

Maahanmuuttajalasten ongelmat huomataan usein koulussa. Lastensuojeluilmoituksia tehdään esimerkiksi häiritsevän käyttäytymisen tai oppimisvaikeuksien vuoksi.

– Tutkimuksessa kävi ilmi, että opettajat eivät pystyneet tai halunneet rakentaa kontaktia ensin vanhempiin, tai heidän viestinsä ei ollut mennyt ymmärrettävästi perille.

Aniksen mukaan maahanmuuttajaoppilaiden hankaluuksien taustalla on usein kielivaikeuksia. Jos lapsi ei kykene seuraamaan opetusta, hän voi käyttäytyä häiritsevästi. Toinen ongelma on rasistinen kiusaaminen, jolloin kiusatut monesti antavat takaisin samalla mitalla.

– Kaikkialla ei ole vielä herätty siihen, että kiusaamiseen pitää puuttua. Opettajat saattavat myös vähätellä asiaa.

Lääkkeeksi Anis tarjoaa monikulttuurisuutta korostavaa koulutusta.

Kansan Uutiset

Opettajat eivät arvota rasistista kiusaamista pahemmaksi kuin kiusaamista ulkonäön, köyhyyden tai erilaisten arvojen takia. Lääkkeeksi tähän tasa-arvoiseen ajatteluun tarjotaan monikulttuurisuutta korostavaa koulutusta. On tämä touhu kyllä uskomatonta pelleilyä.

[Kommeli]

Jaa'a. Eikös tämä ole ihan normaalia arkea mutta kohderyhmänä ovat maahanmuuttajien lapset.
ESIM1

Lastensuojeluviranomaiset kohtelevat maahanmuuttajia huonosti, eivätkä ymmärrä heidän kulttuuriaan, moittii maahanmuuttajia edustava tukijärjestö.

SUOM.Lastensuojeluviranomaiset kohtelevat perheitä huonosti, eivätkä ymmärrä perheiden sisäisiä jännitteitä oikein.
ESIM2

Maahanmuuttajien kokemat ongelmat ovat todellisia, kertoo valtiotieteen tohtori Merja Anis. Hän on tutkinut väitöskirjassaan maahanmuuttajia lastensuojelun asiakkaina.

SUOM.Perheiden kokemat ongelmat ovat todellisia, kertoo valtiotieteen tohtori Merja Anis.
ESIM3

Aniksen mukaan maahanmuuttajaperheiden ongelmien ajatellaan toisinaan liittyvän pelkästään kulttuuriin, eikä niihin uskalleta puuttua. Toisaalta erilaisuus ja erilaiset tavat tulkitaan ongelmiksi ilman, että ne ovat sitä.

SUOM.Perheiden ongelmien ajatellaan toisinaan liittyvän pelkästään tapakasvatuksesta, eikä niihin uskalleta puuttua. Toisaalta erilaiset tavaat tulkitaan ongelmiksi ilman, että ne ovat sitä.
ESIM4

Osa sosiaalityöntekijöistä sanoi tutkimuksessa avoimesti, että heillä on ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan.

SUOM.Osa sosiaalityöntekijöistä sanoi tutkimuksessa avoimesti, että heillä on ennakkoluuloja.
ESIM5

Aniksen mukaan vanhemmat voivat kokea lastensuojelun negatiiviseksi, olivatpa he sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia.

SUOM.Aniksen mukaan vanhemmat voivat kokea lastensuojelun negatiiviseksi, olivatpa he sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia.
ESIM6

Monesti merkitystä ei ymmärretä, koska lastensuojelua ei hoideta viranomaistyönä kovin monessa maassa. Se voi jo sanana saada erilaisia merkityksiä omalle kielelle käännettynä.

SUOM.Suomessa lastensuojelun merkitys ymmärrettiin vasta vuonna 1984, jolloin vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista.
ESIM7

Aniksen mukaan maahanmuuttajaoppilaiden hankaluuksien taustalla on usein kielivaikeuksia. Jos lapsi ei kykene seuraamaan opetusta, hän voi käyttäytyä häiritsevästi. Toinen ongelma on rasistinen kiusaaminen, jolloin kiusatut monesti antavat takaisin samalla mitalla.

SUOM.Aniksen mukaan oppilaiden hankaluuksien taustalla on usein keskittymisvaikeuksia. Jos lapsi ei kykene seuraamaan opetusta, hän voi käyttäytyä häiritsevästi. Toinen ongelma on koulukiusaus, jolloin kiusatut saattavat suuttuessaan antaa takaisin samalla mitalla.
SUOM.Kaikkialla ei ole vielä herätty siihen, että kiusaamiseen pitää puuttua. Opettajat saattavat myös vähätellä asiaa.

Ainoa mikä tässä pistää silmään on, että "Yhdistyksen jäseniä ja asiakkaita ovat pääasiassa venäjänkieliset, joille tarjotaan apua Raha-automaattiyhdistyksen tuella."
Tukeeko Raha-automaattiyhdistys koulukiusaamisen ehkäisemistä ja oppimisvaikeuksisia noin muuten vai onko kohderyhmänä nimenomaan maahanmuuttajat? RAY:n tuet menevät näköjään ihan muualle, kuin minne mainosten mukaan on luvattu.

[aprelina]

Ainoa mikä tässä pistää silmään on, että "Yhdistyksen jäseniä ja asiakkaita ovat pääasiassa venäjänkieliset, joille tarjotaan apua Raha-automaattiyhdistyksen tuella."
Tukeeko Raha-automaattiyhdistys koulukiusaamisen ehkäisemistä ja oppimisvaikeuksisia noin muuten vai onko kohderyhmänä nimenomaan maahanmuuttajat? RAY:n tuet menevät näköjään ihan muualle, kuin minne mainosten mukaan on luvattu.

Ainakin eräs venäläisten kotouttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn orientoitunut maahanmuuttajajärjestö,jonka toimintaa tunnen, saa rahoituksensa raha-automaattiyhdistykseltä ja valtiolta erillisiin projekteihin, vuokriin,laitehankintoihin ym. Yhdistyksen työntekijöiden kiinteät palkat hoitaa TE-keskus työllistämistuella yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Minkä jälkeen tulee uusi maahanmuuttaja tilalle saamaan työkokemusta järjestö- ja toimistotyöstä. Sanalla sanoen kotouttamiseen tähtäävää työllistämistoimintaa.

Eristäminen suomalaisesta työkulttuurista on silmiinpistävä, sillä kyseisessä työyhteisössä (noin 10 henkeä) noudatetaan neuvostomallia, jossa oma-aloitteisuutta ei kannusteta, vaan pienetkin asiat pitää kysyä NL:ssa työkulttuurinsa omaksuneelta toiminnanjohtajalta.

   

[nimetönkeskustelija]

– Tutkimuksessa kävi ilmi, että opettajat eivät pystyneet tai halunneet rakentaa kontaktia ensin vanhempiin, tai heidän viestinsä ei ollut mennyt ymmärrettävästi perille.

Aniksen mukaan maahanmuuttajaoppilaiden hankaluuksien taustalla on usein kielivaikeuksia. Jos lapsi ei kykene seuraamaan opetusta, hän voi käyttäytyä häiritsevästi. Toinen ongelma on rasistinen kiusaaminen, jolloin kiusatut monesti antavat takaisin samalla mitalla.

– Kaikkialla ei ole vielä herätty siihen, että kiusaamiseen pitää puuttua. Opettajat saattavat myös vähätellä asiaa.

Lääkkeeksi Anis tarjoaa monikulttuurisuutta korostavaa koulutusta.

Minä taas tarjoan lääkkeeksi sitä, että KAIKKI tänne muuttaneet maahanmuuttajat opettelisivat suomea edes sen verran, että he voisivat kommunikoida lastensa opettajien kanssa. Kaikkihan tietävät sen, että maahanmuuttajalapsissa ei ole vika vaan heidän ennakkoluuloisissa vanhemmissaan.

Minä olen sataprosenttisen varma siitä, että Suomessa opettajat on niin tasokkaita, että he eivät ainakaan yleisesti syrji maahanmuuttajia. Suomessa kuten kaikkialla muuallakin perinne on ollut sellainen, että vanhemmat aina vastaavat loppupeleissä lapsensa käytöksestä. Näinollen opettajat ovat voineet ottaa kotiin yhteyttä ja sitä kautta ohjata lapsen käytöstä asiallisempaan suuntaan. Nythän monet mamuvanhemmat kokevat nämä yhteydenotot automaattisesti RASISMIKSI, jos heidän lapsensa on esim. vetäny luokkakaveria turpaan.

Täällä Hommassa on tiettyjä henkilöitä, jotka vastustavat suureen ääneen somalien muuttoa Suomeen, mutta jotka hyväksyvät samalla lähes varauksetta venäläisten maahanmuuton. Siitä voidaan tietysti vetää tiettyjä johtopäätöksiä ihonvärin merkityksestä. Minä olen nähnyt montakin tapausta, joissa yli kymmenen vuotta Suomessa asunut venäläinen ei osaa juurikaan Suomea. Että olis silläkin ryhmällä hieman parantamista ajatellen "maassa maan tavalla"-teemaa.

[Jäniksenkäpälä]

Täällä Hommassa on tiettyjä henkilöitä, jotka vastustavat suureen ääneen somalien muuttoa Suomeen, mutta jotka hyväksyvät samalla lähes varauksetta venäläisten maahanmuuton. Siitä voidaan tietysti vetää tiettyjä johtopäätöksiä ihonvärin merkityksestä. Minä olen nähnyt montakin tapausta, joissa yli kymmenen vuotta Suomessa asunut venäläinen ei osaa juurikaan Suomea. Että olis silläkin ryhmällä hieman parantamista ajatellen "maassa maan tavalla"-teemaa.

Ainakin omalta osaltani saanen huomauttaa, että tuntemistani venäläisistä maahanmuuttajista vain harva ei osaa suomea hyvin - ja loputkin ovat korkeakoulutettua väkeä, jotka työkielenään käyttävät lähes yksinomaan englantia. Näinollen on vaikea suomea oppia - kun eräskin kaveri on ukrainalaisen kanssa naimisissa. Tosin kaikki pikkuhiljaa sitä myöskin opiskelevat.

En ole heissä huomannut mitään oireita "maassa maan tavalla"-teemaa vastaan, vaan ovat useimmat paljon itseäni nuivempia - ja en usko olevani mitenkään pehmohommalainen.

Joten näin...

[aprelina]

Täällä Hommassa on tiettyjä henkilöitä, jotka vastustavat suureen ääneen somalien muuttoa Suomeen, mutta jotka hyväksyvät samalla lähes varauksetta venäläisten maahanmuuton. Siitä voidaan tietysti vetää tiettyjä johtopäätöksiä ihonvärin merkityksestä. Minä olen nähnyt montakin tapausta, joissa yli kymmenen vuotta Suomessa asunut venäläinen ei osaa juurikaan Suomea. Että olis silläkin ryhmällä hieman parantamista ajatellen "maassa maan tavalla"-teemaa.

Ainakin omalta osaltani saanen huomauttaa, että tuntemistani venäläisistä maahanmuuttajista vain harva ei osaa suomea hyvin - ja loputkin ovat
korkeakoulutettua väkeä, jotka työkielenään käyttävät lähes yksinomaan englantia. Näinollen on vaikea suomea oppia - kun eräskin kaveri on ukrainalaisen kanssa naimisissa. Tosin kaikki pikkuhiljaa sitä myöskin opiskelevat.

En ole heissä huomannut mitään oireita "maassa maan tavalla"-teemaa vastaan, vaan ovat useimmat paljon itseäni nuivempia - ja en usko olevani mitenkään pehmohommalainen.

Joten näin...

Yhdyn Jäniksenkäpälän sanoihin yleisellä tasolla. Nuivia kaikki ovat ja arvostavat Suomen rauhaa. Löytyy toki prinsessoja á la B-luokan kansalainen Larisa. Löytyy huumekauppiaita ja rikollisia, myös työttömiä kotirouvia, joita yllä kuvailemani yhdistys auttaa työllistymään määräaikaisesti.   

[antero]

Minä taas tarjoan lääkkeeksi sitä, että KAIKKI tänne muuttaneet maahanmuuttajat opettelisivat suomea edes sen verran, että he voisivat kommunikoida lastensa opettajien kanssa. Kaikkihan tietävät sen, että maahanmuuttajalapsissa ei ole vika vaan heidän ennakkoluuloisissa vanhemmissaan.

Minä taas tarjoan lääkkeeksi sitä, että KAIKKI tänne muuttaneet maahanmuuttajat ikään katsomatta pakotettaisiin/ velvoitettaisiin opettelemaan peruskoulun oppimäärä. Ehkäpä vielä höystettynä äidinmaidon korvaavalla yhteiskuntakulttuuriopetuksella.

[Topi Junkkari]

Minä olen nähnyt montakin tapausta, joissa yli kymmenen vuotta Suomessa asunut venäläinen ei osaa juurikaan Suomea.

Mitä tarkoitat Suomen osaamisella? Sitäkö, että ymmärtää Kelan ja sossun välisen eron? Vai sitä, että tuntee Suomen maantiedon - "Alastarolla ja Ylistarossa"? Vai sitäkö, että osaa olla hiljaa ja välttää puuttumasta muiden asioihin, vaikka naapurissa vedettäisiin perheenjäseniä turpaan? Vai sitä, että hiljaa hyväksytään aggressiivisen naapurimaan pyrkimykset laajentaa aluettaan?

[saippuakauppias]

"– Tutkimuksessa kävi ilmi, että opettajat eivät pystyneet tai halunneet rakentaa kontaktia ensin vanhempiin, tai heidän viestinsä ei ollut mennyt ymmärrettävästi perille."

Tämä on aika ymmärrettävää, jos vastauksena vanhemmilta on rikosilmoitus tai ainakin haukut.

En muuten ymmärrä tätä venäläisten ylistämistä. Itselläni on ollut kolme venäläistä tuttua/työtoveria. Kaksi oli varkaita ja valehtelijoita ja vain yksi rehellinen ja ahkera. Lisäksi täällä itärajan pinnassa näkee kymmenittäin venäläisiä joka päivä. Ei hääppöstä kerrottavaa; kadulla enemmistö kulkee täyttäen koko jalkakäytävän kuin muita ei olisikaan. Joko väistät ajoradalle tai törmäät. Vähemmistö venäläisistä väistää oikeaan laitaan. Ja esim kaupat; reilu enemmistö venäläisitä etuilee kauppajonossa, harvemmin näkee reilusti jonottavaa venäläistä.

Pakostakin tulee mieleen, että koko kansa on ylimielisiä persläpiä. Uskon kuitenkin, että varmasti on ystävällisiä ja hienoja venäläisiäkin. Niihin vaan törmää niin harvoin.

[Yrjöperskeles]

Tää asetelma venäläiset vs. lastensuojelu näyttää tulevan aina muutaman vuoden välein tapetille. Itse kun olen ollut lastensuojelutöissä jo kolmttakymmentä vuotta voisin todeta, että kyseessä on yleensä aina joku yksittäinen venäläinen, joka mussuttaa, ja saa tuekseen yli-innokkaan hyysäyskoneiston edustajan.

Samanlainen mussutus oli vuonna 2007, kommentoin siitä blogiini seuraavall tvalla, eikä kommenttia tarvitse nykypäivänkään kohdalla muuttaa:

***

Minulla oli tarkoitus kirjoittaa pikku juttu Helsingin Sanomista. Jutun piti käsitellä eri aihetta, kuin tämä kirjoitus. Mutta koska mainio blogikirjoittaja Reino pisti minulle linkin Hesarin keskiviikkona ilmestyneeseen juttuun "Maahanmuuttajat arvostelevat lastensuojelua liian kovista otteista", niin täytyyhän sitä vähän ruotia. Verkkoversio Hesarin jutusta löytyy tuosta osoitteesta:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135226472229

ja

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135226472260

Paperiversiossa on vielä enemmän tekstiä.

Juttu on hyvä esimerkki siitä, kuinka ns. laatulehti tarjoilee mielipidekirjoituksen faktana. Puretaanpas juttua hieman. Lehdethän pelaavat mielikuvilla. Ihmiset lukevat usein jutusta vain otsikon ja muutaman rivin sen jälkeen. Otsikkohan oli: "Maahanmuuttajat arvostelevat lastensuojelua liian kovista otteista". Tästähän saa helposti semmoisen mielikuvan, että laitoksissa pamppu roikaa ja leuat lohkeilee. Vaan eihän jutussa sellaisesta puhuta. Juttu kertoo siitä, kun yksi inkeriläisnainen on riitauttanut lapsensa huostaanoton. Luut eivät rutise. Oikea otsikko olisi siis ollut "Inkeriläisnainen riitautti lapsensa huostaanoton". Jutun paperiversion alaotsikossa lukee "Maistuu puulta, kun annetaan apua, joka tuntuu väkivallalta". Tarkoittaako tämä sitä, että suomalaisen lastensuojelun työvälineenä on henkinen väkivalta? Rankka väite, eikä "musta tuntuu"-jutut (tai siis yhden ihmisen sanoma juttu) vielä muuta sitä faktaksi.

Itse kyseisestä huostaanotosta: en pysty sanomaan siihen juuta enkä jaata. En ole ollut mukana tuossa huostaanotossa, enkä tunne näitä ihmisiä. Suomessa tapahtuu myös huonoin perustein tehtyjä huostaanottoja, sitä ei voi kieltää. Tämä voi olla yksi niistä. Niitä ei saisi tehdä ensimmäistäkään. Mutta tämänlaista voi sattua ihan hyvin myös suomalaiselle. Kyse ei ole mistään säännöllisestä ulkomaalaisten syrjinnästä, vaikka lehtikirjoitus niin antaa ymmärtää. Tässä lehtikirjoituksessa asian uskottavuutta heikentää se, että asianomistaja on samalla syyttäjänä, lautamiehistönä ja tuomarina. Vastapuolta ei kuulla. Mikä on luonnollista. Lastensuojelusta saa puhua kuka muu hyvänsä julkisesti, mutta ei lastensuojelun työntekijä. Heitä kun sitoo salassapitovelvollisuus.

Seuraava kohta: jälleen otsikko "Maahanmuuttajat arvostelevat". Tässä on kyseessä yhden maahanmuuttajan yksi tapaus jota kommentoi yksi maahanmuuttaja ja paperiversio mukaan luettuna kolme suomalaista. Silloin kun ulkomaalainen tekee väkivaltarikoksia suomalaisia kohtaan, kiljutaan kurkku suorana että "älkää yleistäkö". No ei yleistetä sitten niin. Toisinkaan puolin.

Varatuomari Leeni Ikonen kommentoi lehden kirjoituksessa: "Ääritapauksissa käytöshäiriöinen nuori voidaan toimittaa pakkohoitoon, kun pitäisi paneutua esimerkiksi kouluopetuksen järjestelyihin." Ikonen vaan ei kerro, mitä nämä kouluopetuksen järjestelyt ovat. Ja millä rahalla niitä hankitaan. Tuo ns. yläkerta elää aika usein omassa akateemisessa virtuaalikuplassaan ja vaatii tehtäväksi sitä tätä ja tuota. Ja unohtaa samalla resurssoinnin. Tällä alalla resurssointi tarkoittaa lisää ihmisiä. Lisää ihmisiä tarkoittaa lisää maksettavaa palkkaa. Meidän alankin ihmisten pääelinkeino on syöminen. Se raha pitäis jostain saada, ja mistä se otetaan? Tässä lehtijutussa ulkomaalaiset nostetaan ylivertaiseen asemaan. Meidän tulisi opiskella toistasataa eri kulttuuria. Ja siihen pitäisi raha repäistä jostain puun oksalta. Eikö olisi kaikille helpompaa, että tänne tulleet opiskelisivat suomalaisen kulttuurin.

Jatketaan. Varatuomari Leeni Ikonen kommentoi huolissaan, että: "Lastensuojelussa on pohjatonta tietämättömyyttä ja asennevammaisuutta maahanmuuttajia kohtaan. Koko järjestelmän asennekulttuuri on huolestuttava". Mia Pöllä vaatii lastensuojeluun pikaisesti lisää erilaista kulttuuria ja mentaliteettia ymmärtäviä työntekijöitä. Komeita, komeita lauseita. Vaan mitä he niillä tarkoittavat? Jotain muutostahan he ehdottomasti ovat vailla.

Mietitäänpä nyt sitten, että mitä näitten "erilaista kulttuuria ja mentaliteettiä ymmärtävien työntekijöitten" kuuluisi sitten itseasiassa tehdä? Lastensuojelun sosiaalityöntekijä ei tee huostaanottopäätöstä venäläisestä, somalialaisesta tai suomalaisesta nuoresta kulttuurin, kielen tai uskonnon perusteella tälläkään hetkellä. Huostaanotot tehdään pääosin seuraavista syistä:

1. Pitkään jatkuva koulunkäymättömyys. Suomessa on oppivelvollisuus.

2. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kodin olosuhteet vaarantavat lapsen terveyden ja kehityksen. Yleensä tämä tarkoittaa ajelehtimista ja rajojen puutetta.

3. Jos lapsi vaarantaa terveytensä ja kehityksensä käyttämällä päihteitä.

4. Jos lapsi vaarantaa terveytensä ja kehityksensä tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon.

Näistä syistä tehdään valtaosa huostaanotoista. Elleivät avohuollon tukitoimet riitä. Ja ne eivät yleensä valitettavasti riitä. Hesarin jutussa puhutaan yhdestä tapauksesta ja tehdään siitä koko alaa koskevat johtopäätökset.

Ja nyt sitten kysymys: huostaanotot tehdään noilla perusteilla. Jos sosiaalityöntekijä onkin sitten koulutettu "erilaista kulttuuria ja mentaliteettia ymmärtäväksi työntekijäksi", niin mitä kohtia hän tuosta listasta jatkossa katsoo sormien läpi? Ja millä perusteella?

Mennäänpä sitten organisaatiossa alemmaksi ja koulutetaan meidät ohjaajat "erilaista kulttuuria ja mentaliteettia ymmärtäviksi työntekijöiksi" Lastensuojelulaitoksiin sijoitetuille nuorille tarjotaan, ja heiltä vaaditaan paikasta riippumatta seuraavanlaista perussettiä:

1. Pidä yllä säännöllinen vuorokausirytmi. Mene ajoissa maate, että jaksat herätä ajoissa. Syö säännöllisesti ja terveellisesti. Hoida hygieniasi ja pidä muutenkin huoli itsestäsi.

2. Käy säännöllisesti koulua.

3. Älä käytä päihteitä.

4. Opettele käytöstavat ja suhtaudu kunnioittavasti muihin ihmisiin. Älä haistattele, älä huorittele.

5. Älä käytä väkivaltaa ongelmien ratkaisemiseksi.

Mitä noista viidestä kohdasta voi "erilaista kulttuuria ja mentaliteettia ymmärtävä" ohjaaja katsoa sormien läpi? Ja millä perusteella?

Noin tuo työ vaan menee. Ei tuota pysty muuttamaan, vaikka ymmärtäisi kuinka paljon. Miksi siis tuollainen lehtikirjoitus? Tossahan kirjoitetaan jostain (sitä kuuluisaa) rakenteellista väkivaltaa käyttävästä fasismiin päin kallellaan olevasta organisaatiosta. En minä ainakaan ole semmosessa töissä. Oliko kyse vaan siitä, että joku halusi, ja sai bongattua itselleen tolkuttoman määrän niitä moraalisäteilypisteitä?

PS. Vielä raha-asiaa. Huostaanotetun nuoren hoito maksaa lastensuojelulaitoksissa tommoset 150 - 300 euroa per vuorokausi. Siis per vuorokausi. Eli vuodessa noin semmoset 55.000 - 110.000 euroa. Erityisosastoissa ja hyvin hankaliin nuoriin keskittyneissä paikoissa hinta on vielä korkeampi.Rahaa on sosiaalihuollollakin rajoitetusti, joten ei niitä sijoituksia ihan piruuttaan tehdä. Ennemmin ne jää rahan takia tekemättä. Ja kun tuota rasistikorttiakin sopivasti heilutellaan, niin nimenomaan ulkomaalaisten kohdalla niitä jää tekemättä. Seurauksia voi jokainen katsella esim Helsingin keskustassa.

[Roope]

Samanlainen mussutus oli vuonna 2007, kommentoin siitä blogiini seuraavalla tavalla, eikä kommenttia tarvitse nykypäivänkään kohdalla muuttaa:

Ei tarvitse, ei.

Uudenmaan lastensuojeluviranomaiset eivät ymmärrä maahanmuuttajien kulttuuria ja kohtelevat heitä liian kovin ottein, maahanmuuttajien edusmiehet arvostelevat.

"Valitettavan usein pelkkä maahanmuuttajuus riittää viranomaiselle syyksi lapsen huonoon vointiin ja vanhemmista tehdään syntipukkeja", Maahanmuuttajavammaisten tukiyhdistyksen perhekoordinaattori Mia Pöllä sanoo. 

Lastensuojeluviranomaiset kohtelevat maahanmuuttajia huonosti, eivätkä ymmärrä heidän kulttuuriaan, moittii maahanmuuttajia edustava tukijärjestö.

– Toisella tavalla kasvattaminen ei tarkoita, että se olisi automaattisesti väärin, arvostelee Maahanmuuttajavammaisten tukiyhdistyksen perhekoordinaattori Mia Pöllä.

[Yrjöperskeles]

Samanlainen mussutus oli vuonna 2007, kommentoin siitä blogiini seuraavalla tavalla, eikä kommenttia tarvitse nykypäivänkään kohdalla muuttaa:

Ei tarvitse, ei.

Uudenmaan lastensuojeluviranomaiset eivät ymmärrä maahanmuuttajien kulttuuria ja kohtelevat heitä liian kovin ottein, maahanmuuttajien edusmiehet arvostelevat.

"Valitettavan usein pelkkä maahanmuuttajuus riittää viranomaiselle syyksi lapsen huonoon vointiin ja vanhemmista tehdään syntipukkeja", Maahanmuuttajavammaisten tukiyhdistyksen perhekoordinaattori Mia Pöllä sanoo. 

Lastensuojeluviranomaiset kohtelevat maahanmuuttajia huonosti, eivätkä ymmärrä heidän kulttuuriaan, moittii maahanmuuttajia edustava tukijärjestö.

– Toisella tavalla kasvattaminen ei tarkoita, että se olisi automaattisesti väärin, arvostelee Maahanmuuttajavammaisten tukiyhdistyksen perhekoordinaattori Mia Pöllä.

Jep. Toi Mia Pöllä on ahkera vaatimaan. Vuodesta toiseen. Niin tässä asiassa kuin monessa muussakin voi todeta, että on perin helppoa sanoa "mitä". Kysymystä "miten" ei sitten oikein jakseta pohtia. Ihan sivuraiteelle tuppaa sitten vielä jäämään viisas kysymys "miksi".

[retired]

Opettajan arkipäivää 2010 suomessa, samoin tulevat tarvitsemaan sosiaalipuolen työntekijät muutaman vuoden sisällä.
http://www.ess.fi/?article=290719

[nimetönkeskustelija]

Täällä Hommassa on tiettyjä henkilöitä, jotka vastustavat suureen ääneen somalien muuttoa Suomeen, mutta jotka hyväksyvät samalla lähes varauksetta venäläisten maahanmuuton. Siitä voidaan tietysti vetää tiettyjä johtopäätöksiä ihonvärin merkityksestä. Minä olen nähnyt montakin tapausta, joissa yli kymmenen vuotta Suomessa asunut venäläinen ei osaa juurikaan Suomea. Että olis silläkin ryhmällä hieman parantamista ajatellen "maassa maan tavalla"-teemaa.

Ainakin omalta osaltani saanen huomauttaa, että tuntemistani venäläisistä maahanmuuttajista vain harva ei osaa suomea hyvin - ja loputkin ovat korkeakoulutettua väkeä, jotka työkielenään käyttävät lähes yksinomaan englantia. Näinollen on vaikea suomea oppia - kun eräskin kaveri on ukrainalaisen kanssa naimisissa. Tosin kaikki pikkuhiljaa sitä myöskin opiskelevat.

En ole heissä huomannut mitään oireita "maassa maan tavalla"-teemaa vastaan, vaan ovat useimmat paljon itseäni nuivempia - ja en usko olevani mitenkään pehmohommalainen.

Joten näin...

Eikös maan tapa ole se, että opetellaan maan kieli? Minulle se on ainakin itsestäänselvyys. Omasta työympäristöstäni olen tehnyt sen johtopäätöksen, että yleensä länsieuroopasta ja myös entisistä neuvostomaista tänne muuttaneet ovat opetelleet kaikki vähintään sujuvasti suomea (useimmat hyvää). Venäläisperäisistä tuttavistani vain yksi osaa suomea ja hänelläkin se todennäköisesti perustuu siihen, että hän muutti tänne niin nuorena, että oppi suomen koulussa. Jokainen näistä ihmisistä on akateemisesti koulutettuja ja kunnioitan heitä sekä ihmisinä että ammatillisesti. Minusta on vaan todella sääli, että he eivät viitsi opetella maan kieltä.

Yhtä lailla hekin menettävät yhtä ja toista kun eivät osaa suomea. Ja tällöin on ihan turha lässyttää syrjinnästä, jos vaikkapa korkeat virkamiespaikat menevät "epäpätevämmälle" suomalaiselle. En usko että itsekään pääsisin venäjällä kovin korkeaan asemaan, koska en osaa maan maan kieltä, kulttuuria ja tapoja.

Tietysti venäläisten massiiviseen maahanmuuttoon liittyy runsaasti turvallisuusuhkia. Maata ostellaan sotilaskohteiden läheltä ja sotilasstrategisesti tärkeiltä alueilta. Suuri venäläisvähemmistö puolestaan antaa Venäjälle loistavan työkalun osallistua Suomen sisäpolitiikkaan (lapsikaappaukset, käännytettävät mummot jne.).

[jahve]

Opettajan arkipäivää 2010 suomessa, samoin tulevat tarvitsemaan sosiaalipuolen työntekijät muutaman vuoden sisällä.
http://www.ess.fi/?article=290719

Vanha juttu vaan edelleen ajankohtainen:
Monikulttuurisessa koulussa opettaja ei voi opettaa tiedettä
YLE Radio 1, 27.8.2008
http://www.youtube.com/watch?v=NaYMNMema-s&playnext=1&videos=-hK_xLgxX3U