2010-07-23 HS: Veijo Baltzar & Tuuni Partti: On etu kuulua vähemmistöön

[skrabb]

On etu kuulua vähemmistöön
Mustalaiskirjailija Veijo Baltzar ja saamelaismuusikko Tuuni Partti haluavat säilyttää juurensa myös työssään.

Anne Orjala

Veijo Baltzar ja Tuuni Partti ovat ylpeitä siitä, että ovat raivanneet tiensä Suomen tietoisuuteen maaseudulta ja tuoneet samalla esille omaa taustaansa.
Mustalaiskirjailija Veijo Baltzar ja saamelaismuusikko Tuuni Partti löytävät heti välilleen yhteyden. Helsingin Kaivopuistossa aurinko paistaa kuumasti ja polttaa ihoa, mutta kaksikko ei huomaa sitä. He uppoutuvat keskusteluun, vaikka ovat juuri tavanneet toisensa ensimmäistä kertaa.

"Kumpikin vähemmistö on kokenut historiassaan niin negatiivisia kuin positiivisia asioita", Baltzar pohtii.

"Niin, meille on yhteistä tietty henkinen kollektiivisuus. Me myös kannustamme toisiamme. Kun toiseen vähemmistöön kuuluva menestyy, nostamme peukut pystyyn", Partti sanoo.

Baltzar syntyi Suonenjoella Itä-Suomessa. Hän kuului kulkijamustalaisperheeseen, jonka reviiriä oli Kuopion seutu. Mustalaiskulttuuria vaalinut isä vei perhettään hevosella ja reellä paikasta toiseen. Baltzar haluaakin itseään kutsuttavan mustalaiseksi, ei romaniksi.

Partti varttui pienessä Angelin kylässä Inarissa. Hänen vanhempansa ja isovanhempansa puhuivat saamea ja mummo piti päässään lapinlakkia. Saamelaisuus ympäröi häntä kaikkialla.

Lapsuudessaan Partti puhui pääasiassa saamea ja Baltzar lähinnä romanikieltä.

Molemmat ovat päätyneet asumaan Etelä-Suomeen.

"Maalaisuus yhdistää meitä", Baltzar toteaa.

"Tietty varauksettomuus", Partti kiirehtii täydentämään.

Sekä Partti että Baltzar ovat tuoneet työssään voimakkaasti esille taustaansa.

Baltzar tunnetaan kirjailijana, joka on nostanut teoksissaan esiin romanikulttuuria 1968 julkaistusta esikoisromaanistaan Polttava tie lähtien.

Partti kuuluu saamelaismusiikkia esittävään Angelit-yhtyeeseen, jonka ensimmäinen levy Dolla ilmestyi 1992. Angelit ovat tuoneet taustaansa esille myös tuhannella koululaiskonsertilla.

Taiteilijat ovat samaa mieltä siitä, että vähemmistöt korostavat voimakkaasti kulttuuriaan.

"Kun monet muut haluavat sulautua valtaväestöön, vähemmistöt pitävät kulttuuriaan rikkautena", Partti pohtii.

"Vähemmistöt pitävät kiinni myyteistä ja riiteistä, kulttuurisista tavoista. Ihmisessä on hyvä olla tiettyä mystiikkaa, paljas ihminen ei ole mielenkiintoinen", Baltzar lisää.

He ovat samaa mieltä siitä, että vähemmistöön kuulumisesta on uralle pikemminkin hyötyä kuin haittaa.

"Tuskin minusta olisi mitään poppityttöä tullut", Partti sanoo.

"Kulttuuritaustasta saa voimavaroja, mutta menestyminen on kiinni yksilöstä. Taiteessa ihminen puhuu ihmiselle", Baltzar lisää.

Baltzar on toiminut romaniväestön ja valtaväestön siltana – ja "käynyt välillä rajan toisella puolella". Välillä hän on suuttunut valtaväestön lyhytnäköisyydestä sekä ahdasmielisyydestä ja välillä kritisoinut romanikulttuurin tapojen tulkitsemista yksilöä rajoittavasti.

Hän on kuitenkin vaalinut kansansa kulttuuria niin kirjoissa, runoissa kuin näytelmissäkin.

"En ole silti mikään oman kansan mannekiini, joka kehuu sitä kritiikittömästi. En muutenkaan pidä vastakkainasettelusta", Baltzar sanoo.

"Niin, sinä et ole valtaväestön tai mustalaisten puolella, vaan olet omalla puolellasi", Partti lisää.

"Juuri niin."

Partti kokee, että Angelit ovat rikkoneet rajoja niin musiikillaan kuin pukeutumisellaan. Pahennusta aiheutti uran alussa jo se, että kolme ihmistä lauloi yhtä aikaa joikuja, sillä yleensä niitä lauletaan yksin.

"Meille sanottiin, että ihan kiva, mutta voisitteko lopettaa. Kirkko piti toimintaamme syntinäkin. Mutta meillä on aina ollut hyvä itsetunto. Olemme pistäneet lapinpuvut päälle ja menneet keikalle."

"Tytöt laulavat ja sillä selvä. Tärkeintä on pysyä omana itsenään", Baltzar kannustaa.

Molemmat kokevat, että palaute omalta kansalta on parantunut vuosien aikana. Polttava tie teki Baltzarista valtaväestön lemmikin, mutta osa romaniväestöstä yritti laittaa häntä ojennukseen.

"Nykyään olen vähän niin kuin mustalaisten symboli. Tuntuu, että minua kuunnellaan."

Partti nyökkäilee vieressä.

"Aikaisemmin meille Angeleille sanottiin, että hei hei, koettakaa pärjätä. Nykyään palaute on kannustavaa."

Kumpaakaan ei haittaa, että heidät leimataan työssäänkin vähemmistön edustajiksi, vaan päinvastoin.

"Kannamme ylpeydellä sen, mitä olemme", Partti tiivistää molempien tunnot.

"Kirjailija Arvo Turtiainen sanoi minulle aikoinaan, että kirjoita poika siitä, mistä osaat. Niin olen toiminut, mutta välillä vaihtanut näkökulmaa", Baltzar sanoo.

Baltzar uskaltautuu kuvailemaan kaksikon välistä yhteyttä sielunkumppanuudeksi.

"Meidät voitaisiin laittaa viikoksi autiolle saarelle."

"Minä voisin joikata lapinpuvussa ja sinä povata tulevaisuutta", Partti tokaisee.

Molemmat yltyvät vallattomaan nauruun.

Lisää aiheesta:
Tuuni Partti

Veijo Baltzar

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/On+etu+kuulua+v%C3%A4hemmist%C3%B6%C3%B6n/1135258771009

KUKA?

Tuuni Partti

Muusikko, joka kuuluu siskonsa Ursula Länsmanin kanssa saamelaismusiikkia esittävään Angelit-yhtyeeseen (aiemmin Angelin tytöt).

Taiteilijanimeltään Tuuni Länsman.

Koulutukseltaan merkonomi, aloittaa opiskelun lähihoitajaksi.

Syntynyt Angelin kylässä Inarissa vuonna 1975. Asuu Helsingissä aviomiehensä ja 5-vuotiaan poikansa kanssa.

Yhtyeeltä ovat ilmestyneet muun muassa albumit Dolla (1992), Mannú (1999) ja Reasons (2003).

Angelit ovat tuoneet tutuksi saamelaiskulttuuria muun muassa kouluesiintymisillä ja -konserteilla.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Tuuni+Partti/1135258770952

KUKA?

Veijo Baltzar

Kirjailija, joka on romaanien lisäksi kirjoittanut muun muassa näytelmiä, näyttämörunoelmia ja elokuvakäsikirjoituksia. Tekee myös kuvataidetta.

Syntynyt Suonenjoella vuonna 1942. Asuu Raaseporin Mustiolla. Kolme lasta.

Kirjoittanut muun muassa teokset Polttava tie (1968), jossa tuotiin esille romanien elämää, Käärmeenkäräjäkivi (1988) ja Sodassa ja rakkaudessa (2008).

Palkittu kansainvälisessä Amico Rom -mustalaistaiteen katselmuksessa 1999 ja Mikael Agricola -mitalilla 40-vuotisesta taiteilijaurasta 2008.

Elänyt tiiviisti valtaväestön yhteydessä työnsä ja ihmissuhteidensa kautta.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Veijo+Baltzar/1135258770941

[skrabb]

HS - Kotimaa - 22.1.2005 - 2572 merkkiä - 1. painos

Kirjailija Veija Baltzar tuomittiin törkeästä petoksen yrityksestä

KIMMO NOROKORPI

Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina romanikirjailija Veija Baltzarin, 62, yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeän petoksen yrityksestä. Oikeus hylkäsi Baltzaria ja tämän tuttavamiestä vastaan tuhopoltosta nostetut syytteet. Baltzar on kiistänyt kaikki syytteet.

Oikeudenkäynti liittyi Balzarin pojan omistaman vanhan kansakoulun tulipaloon Karjaalla vuoden 2003 maaliskuussa. Asuinpinta-alaltaan yli 600 neliömetrin rakennuksessa toimi romanikulttuurille omistautunut kulttuuri- ja kurssikeskus. Romaanikirjailijana nimellä Veijo Baltzar tunnetuksi tullut Baltzar muutti talosta pari viikkoa ennen paloa. Rakennus tuhoutui maan tasalle.

Syyttäjän mukaan Baltzar yllytti tuttavansa sytyttämään palon. Syyttäjä esitti palon syttyneen voimakkaasta työmaalampusta, joka olisi sytyttänyt sen läheisyydessä olevan palonaran materiaalin. Kirjailijan tuttavamies myönsi sytyttäneensä tämän pyynnöstä taloon valot, mutta oikeuden mukaan näyttöä tahallisen tulipalon aiheuttamisesta ei ollut. Palonsyytutkimuksissa ei pystytty selvittämään varsinaista syttymissyytä.


Vaikka näyttö ei riittänyt tuomioon, oikeus katsoi että Baltzarilla oli vahva motiivi talon polttamiseen. Oikeuden mukaan kirjailijan tarkoituksena oli päästä eroon rakennuksesta, ja hän oli jo ostamassa uutta asuntoa Helsingistä. Baltzarin ja tämän pojan taloudellinen tilanne oli heikentymässä, ja taloa oli vaikea myydä. Kiinteistön ja sen irtaimiston vakuutusarvoa oli nostettu vain hieman ennen tulipaloa. Lisäksi erityisesti tunnearvopitoista omaisuutta oli viety kiinteistöstä hiljattain pois. Oikeus katsoi Baltzarin myös vaikeuttaneen palon syyn tutkintaa.

Kirjailija ja hänen poikansa laativat tapahtumasta vakuutusyhtiölleen yli miljoonan euron vahinkoilmoituksen. Baltzar vaati omistamastaan irtaimistosta lähes 450000 euron korvausta. Vakuutusyhtiön mukaan useiden esineiden arvoa oli liioiteltu huomattavasti ja palossa tuhoutuneeksi ilmoitettiin myös omaisuutta, jota ei löytynyt vain kahta kuukautta aiemmin vakuutusyhtiölle annetusta omaisuusluettelosta. Tuolloin hän ilmoitti vakuutetun irtaimistonsa arvoksi 240000 euroa. Lisäksi Baltzar vaati itselleen korvausta myös naisystävänsä omaisuudesta.

Baltzar selitti asiaa sillä, että hän oli sekoittanut eurot ja markat. Hän korjasi myöhemmin vahingon määräksi vajaat 160000 euroa. Oikeus katsoi, että kyse oli törkeästä petoksen yrityksestä.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kirjailija+Veija+Baltzar+tuomittiin+t%C3%B6rke%C3%A4st%C3%A4+petoksenyrityksest%C3%A4/HS20050122SI1YO0361p?free=Veijo Balzar&date=1990&advancedSearch=&

[valkobandiitti]

Onko tämä sama baltzar joka yritti saada p****a teinitytöiltä tarjoamalla jotain näyttelijän pestiä?

[Kommeli]

On etu kuulua vähemmistöön

Yritätsä niinku vi***illa?!?!

[valkobandiitti]

On etu kuulua vähemmistöön

Yritätsä niinku vi***illa?!?!

Eikös etukansalaisen status ollut varattu etniseltä taustaltaan ulkomaalaisille?

[KJ]

Onko tämä sama baltzar joka yritti saada p****a teinitytöiltä tarjoamalla jotain näyttelijän pestiä?

Veijo Baltzarille tuomio hovioikeudesta

Turun Sanomat 22.10.1999 0:36:57

TS-STT

Helsingin hovioikeus tuomitsi kirjailija Veijo Baltzarin ja Teatterikorkeakoulun entisen suunnittelijan virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakkoon. Helsingin käräjäoikeudessa miehet selvisivät tuomiotta.

Baltzar ja suunnittelija olivat syytteen mukaan käyttäneet virkamiesasemaansa väärin houkuttelemalla ympäripyöreillä lupauksilla kolme nuorta naista osallistumaan Tampereen teatterikesään suuntautuvalle matkalle.

Sama hemmo; pillua teki mieli.

[sa ole rasisti]

Tällaiste lehtijuttujen kirjoittajasta tulee mieleen ne naiset jotka ehdottelevat kirjeitse naimisiinmenoa murhista tuomituille venkuloille.