Yhteinen turvapaikkajärjestelmä, sisäisen turvallisuuden strategia.

[Jari-Petri Heino]

Yhteinen turvapaikkajärjestelmä, sisäisen turvallisuuden strategia ja Eurojustin rooli EU-ministerikokouksen aiheina

Belgian puheenjohtajuuskauden epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous pidetään 15.-16. heinäkuuta Brysselissä. Suomea kokouksessa edustavat oikeusministeri Tuija Brax, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ja valtiosihteeri Antti Pelttari.

Sisäasiainministerit keskustelevat EU:n yhteisen sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamisesta ja rikollisuuden torjunnasta. Suomi kannattaa sisäisen turvallisuuden strategian nopeaa toimeenpanoa. Suomi korostaa strategian kokonaisturvallisuuden näkökulmaan. Kaikkien turvallisuusviranomaisten toimet tulee sovittaa yhteen turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi tulisi huomioida myös kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin rooli osana kokonaisuutta. Suomi pitää tärkeänä, että ennalta ehkäisevä ja kaikkien toimijoiden yhteistyön näkökulmat tuodaan esiin strategian toteutuksessa. Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tulee kehittää konkreettisten rikosilmiöiden kautta. Puheenjohtajamaa ehdottaa, että ensimmäiseksi toimenpiteitä pohdittaisiin aseiden salakuljetuksen ja rikollisliigojen osalta.

Maahanmuuttoministerit pohtivat yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Järjestelmän pitäisi olla valmiina vuonna 2012. Suomi pitää tärkeänä, ettei tavoiteaikataulusta luovuta, vaikka järjestelmän rakentamisessa osin on haasteita. Turvapaikkajärjestelmä koostuu vastuunmäärittämis- ja Eurodac-asetuksista sekä turvapaikkamenettely-, pakolaisen määritelmä-, ja turvapaikanhakijan vastaanottodirektiiveistä. Komissio on jo esittänyt uudistustarpeita kaikkiin näihin. Suomi katsoo, että paras tulos saavutettaisiin käsittelemällä uudistuksia samanaikaisesti. Puheenjohtajamaa tuo keskusteluun myös kysymyksen EU-maiden välisestä solidaarisuudesta ja sen määrittelemisestä tarkemmin vastuunmäärittämisasetuksen uudistamisen yhteydessä. Suomi katsoo, ettei Dublin-järjestelmä ole taakanjaon väline. Erityisten maahanmuuttopaineiden kohteina olevia maita tulisi tukea siten, että ne pystyvät hoitamaan EU-lainsäädännöstä johtuvat velvollisuutensa. Samalla EU:ssa tulisi keskustella ongelmista, jotka liittyvät Dublin-järjestelmän soveltamiseen nykytilanteessa, jossa suojelun taso ei ole kaikissa maissa yhdenmukainen.

Oikeusministerit keskustelevat kokouksessa EU-maiden tutkinta- ja syyttäjänviranomaisten yhteistyöelimen Eurojustin roolista. Haagissa sijaitseva EU:n erillisvirasto Eurojust on toiminut vuodesta 2002 ja sen tehtävänä on koordinoida EU:n jäsenvaltioiden rikosoikeudellista yhteistyötä ja rajat ylittävien rikosten tutkinta- ja syytetoimia. Joulukuussa 2008 neuvosto hyväksyi päätöksen Eurojustin vahvistamisesta. Suomi pitää tärkeänä tämän päätöksen täysimääräistä ja ajantasaista täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa. Näin voidaan entistä paremmin varmistaa rikosvastuun toteutuminen, nopeuttaa kansallisia rikosprosesseja ja helpottaa jäsenvaltioiden esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten yhteistyötä. Kokouksessa keskustellaan myös Lissabonin sopimuksen tarjoamista uusista mahdollisuuksista kehittää Eurojustia edelleen.

Kokouksen yhteydessä avataan ns. E-Justice-internetportaali, jonka tavoitteena on kehittää sähköistä asiointia kansalaisten, yritysten ja oikeuslaitosten kesken EU-jäsenmaissa. Portaali sisältää mm. tietoja, joilla helpotetaan videoneuvottelujen käyttöä oikeusviranomaisten välillä.

Tämä lause on minusta huomionarvoinen.

Suomi katsoo, ettei Dublin-järjestelmä ole taakanjaon väline. Erityisten maahanmuuttopaineiden kohteina olevia maita tulisi tukea siten, että ne pystyvät hoitamaan EU-lainsäädännöstä johtuvat velvollisuutensa.

Tarkoittaako se sitä, että meille vain ja Dublineja ei palauteta, koska muissa maissa on kovempi paine?

edit: Linkki http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=302543

[BeerBelly]

No ainakin dublinien osuus päätöksistä on laskenut selvästi (34,3% -> 22,5%), en sitten tiedä johtuuko se siitä ettei sitä noudateta vaiko siitä että tupahat jättävät ensimmäisen hakemuksensa vasta Suomessa eli ovat "viisastuneet". Tässä vähän vertailua dublineista:

1-6/2010

Afganistan 60 / osuus 23,4%
Irak 136 / 18,6%
Somalia 207 / 31%

1-12/2009

Afganistan 112 / 46,3%
Irak 380 / 37,1%
Somalia 629 / 50,7%