Nuivien vasemmalle laidalle pohdittavaa

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jatkuvasti saa lukea jonkun hörhön (samaa luokkaa vihervasemmiston kanssa) mielipiteitä että rikkaat haluaa musulmaaneja halvaksi työvoimaksi. Miettikääs ny vielä hetki mitä höpisette. Jos jokin "kapitalisti" haluaisi halpaa työvoimaa niin miksei ennemmin kannattaisi siirtää tuotantoa Kiinaan tai Intiaan. Tällöin saisi oikesti halpaa ja ahkeraa työvoimaa.

Tästä päästään toiseen aiheeseen elikkä työvoimapulaan. Mitään työvoimapulaa ei tule jos Suomella on dynaaminen talous (hyvä esimerkki Japani). Voimme siirtää matalan työntuottavuuden hommia Venäjälle ja Aasiaan ja pitää firmojen markkinoinnin T&K:n ja omistuksen Suomessa. Jotta tulevaisuus olisi ruusuinen niin tarvitsisimme pääomaveroihin uudistuksia ja osakesäästämisen aseman pareantamista.

No miksi rikkaat "kapitalistit" ovat yleensä vähemmän nuivia. Olisiko syy siinä että nuivilla kommenteilla ei voita mitään. Rikkaan ei tarvitse asua mamu slummissa. Vastaavasti nuivilla kommenteilla joutuisi vihervasemmiston ja vihreiden terroristien hampaisiin tai hommaisi potkut. Jos esim Vesa Keskinen, Sukarin Topi esittäisi nuivia kommentteja niin global indifada voisi tuikata liikkeen tuleen, joten käytänössä katsoen osalla väestöä ei ole mahdollisuutta nuivailla julkisesti. Nuivan yrittäjän riski joutua terroristin maalitauluksi on samaa luokkaa turkistarhaajan kanssa elikkä isku tai sen yritys tulee 100% varmuudella ennemmin tai myöhemmin.

Joku gaussin käyrän oikean laidan tallaaja varmaan tajuaa että jotain olisi tehtävä nuivien asenteiden lisäksi ja se jotain on osakesäästämisen suosiminen.

[Saunatonttu]

Miten ulkoistat bussikuskit, remonttimiehet, tarjoilijat tai siivoojat Venäjälle tai Kiinaan?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ei kaikkea tarvitse ulkoistaa kiinaan ja osan noistakin hommista voi ulkoistaa
esim. Remonttia voi tehdä Pietarista/Tallinnasta tuleva firma. Nykyinen västö pystyy tuottamaan monin verroin isomman BKT:N kun ulkoistetaan elintarvike yms teollisuudesta matalan työntuottavuuden hommat pois. Kaupan ja palveluiden alalla on paljon tehostamisen varaa.

[Timo Hellman]

Itse olen vierastyöläiskysymyksessä ollut jo pitkään keikkatyön kannalla. http://www.vihrealanka.fi/forum/rasistileima-otsaan-kukkahattutatikortti-taskuun-ja-rikosilmoitus-poliisille#comment-3507

Että liittyykö siihen duunarien kusetusta ja harmaata taloutta?  Liittyy, mutta ylläri ylläri niin liittyy ihan vakinaiseksi tarkoitettuun maahanmuuttoonkin.
Ja sitä varten meillä on sellaisia taikasanoja kuin "työsuojelu" ja "saartotoimenpide"

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Savonlinnan+kiinalaisravintolan+omistaja+vangittiin+ty%C3%B6syrjinn%C3%A4st%C3%A4/1135221639326

[Mika Mäntylä]

Miksi sitten elinkeinoelämä haluaa maahan mahdollisimman paljon laadultaan valikoimattomia maahanmuuttajia?

[Jussi Halla-aho]

Jatkuvasti saa lukea jonkun hörhön (samaa luokkaa vihervasemmiston kanssa) mielipiteitä että rikkaat haluaa musulmaaneja halvaksi työvoimaksi.

Mielestäni logiikka on aivan selvä:

* Ylitarjonta työvoimasta pitää palkat alhaalla.

* Työvoiman mukana tuleva joutoväki kaatuu yhteiskunnan, ei elinkeinoelämän, niskoille.

* Rikkaita getot eivät häiritse, koska he eivät joudu asumaan niissä.

* Elätettävien määrän jatkuva kasvu resurssien pysyessä muuttumattomina johtaa ennemmin tai myöhemmin tulonsiirtojärjestelmän romahtamiseen. Tämä lisää minkä tahansa työn kysyntää ja pitää edelleen palkat alhaalla.

[svobo]

No Kokoomus kai edustaa tässä maassa niitä raharikkaita, ja Jyrki Kataisen mielestä Suomi tarvitsee 1.8 miljoonaa maahanmuuttajaa (olikohan se nyt seuraavan 10 vuoden aikana, en vaivaudu tarkistamaan). Tämä näyttää minusta siltä, että kapitalistit ovan yksiä pahimmista monikultturistajista.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mikä sitten on matala palkka

Kiinalaisen/Indoneesialaisen /Intialaisen työläisen palka rinnalla meillä alhaisimmatkaan palkat ei ole mitään halpoja.
Monesti kehitysmaissa verotkin ovat pienempiä. Rikkaalle ei todellakaan ole mitään hyötyä siirtolaisvirroista. Tänä päivänä tuotannon voi siirtää halvalla minne hyvänsä.
Jos olet erimieltä niin miksi Japaniin ei haluta siirtolaisia. Olisikohan syy se että Japanilaisilla firmoilla on miljoonia työntekijöitä Kiinassa ja muualla Aasiassa.

Slummien mahtavista mamu määristä on hyötyä vain ja ainoastaan niille tahoille jotka saa leivän suoraan mamujen hyysäämisestä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

No Kokoomus kai edustaa tässä maassa niitä raharikkaita, ja Jyrki Kataisen mielestä Suomi tarvitsee 1.8 miljoonaa maahanmuuttajaa (olikohan se nyt seuraavan 10 vuoden aikana, en vaivaudu tarkistamaan). Tämä näyttää minusta siltä, että kapitalistit ovan yksiä pahimmista monikultturistajista.

Katainen on poliitikko eikä yrittäjä. Jos olet huomannut niin katainen laukoo paljon höpöjä miettimättä mitä sanoo. Eikös katainen kuiteskin ole perunut puheitansa.

Maat joiden teollisuudella pyyhkii pirun hyvin (Korea, Japani ja  Sveitsi)on aina ollut erittäin tiukka maahanmuuttopolitiikka. Tosin Sveitsissä on paljon siirtolaisia töissä

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Miksi sitten elinkeinoelämä haluaa maahan mahdollisimman paljon laadultaan valikoimattomia maahanmuuttajia?

Vai olisiko niin että poliitikot haluaa. Vai kuvitteletko että konservatiivit ovat työväen puolue.

[Alpo]

Kiinalaisen/Indoneesialaisen /Intialaisen työläisen palka rinnalla meillä alhaisimmatkaan palkat ei ole mitään halpoja.
Monesti kehitysmaissa verotkin ovat pienempiä. Rikkaalle ei todellakaan ole mitään hyötyä siirtolaisvirroista.

On aivan tyhjänpäiväistä vertailla muiden maiden palkkatasoa, kun esim. Aasian ja Afrikan maissa sosiaaliturva ja etenkin hintataso on myös alhaisempi - mainitsemastasi verotustasosta puhumattakaan. Monet suomalaiset menevät myös mielellään Norjaan töihin, kun siellä on korkeammat palkat, mutta onpa myös paljon korkeammat hinnat. Palkkatason arvioiminen riippuu kuitenkin kunkin maan taloustilanteesta itsestään. Euromaissa tilanne tasoittuu yhteisen valuutan ansiosta, mutta on ne erot silti suuria, jos ääripäitä vertaillaan.

Slummien mahtavista mamu määristä on hyötyä vain ja ainoastaan niille tahoille jotka saa leivän suoraan mamujen hyysäämisestä.

Jotka olivat myös keskeisessä roolissa uuden ulkomaalaislain valmistelussa.

[mikkoellila]

Jatkuvasti saa lukea jonkun hörhön (samaa luokkaa vihervasemmiston kanssa) mielipiteitä että rikkaat haluaa musulmaaneja halvaksi työvoimaksi.

Mielestäni logiikka on aivan selvä:

* Ylitarjonta työvoimasta pitää palkat alhaalla.

* Työvoiman mukana tuleva joutoväki kaatuu yhteiskunnan, ei elinkeinoelämän, niskoille.

Ikään kuin suurten sosiaalimenojen aiheuttamasta korkeasta verotuksesta ei olisi haittaa talouselämälle.

[Martel]

Jatkuvasti saa lukea jonkun hörhön (samaa luokkaa vihervasemmiston kanssa) mielipiteitä että rikkaat haluaa musulmaaneja halvaksi työvoimaksi. Miettikääs ny vielä hetki mitä höpisette.

Ei se ole höpinää. Itse kuulun lähes millä tahansa mittarilla nuivien oikeaan laitaan, etenkin talouspolitiikassa olen lähinnä libertaristeja ja nk. itävallan koulukuntaa. Halla-aho jo esitti sen täysin pätevän argumentin: ulkomailta tuotava halpatyövoima pitää palkkakustannukset (ja niiden nousun) kurissa, ja "ulkomaisten osaajien" työttömyyden kustannukset menevät veronmaksajien, ei yritysten huoleksi.

Lähes kaikkialla lännessä maahanmuuton primus motorina on ollut liike-elämä. Etelä-espanjan maatalous on hyötynyt rahallisesti laittomista maahantunkeutujista, kuten myös Yhdysvaltain. Juuri tänään oli uutisissa, että suomalainen siivousfirma SOL on osallisena kiinalaisten siivoojien maahantuontisotkuun. SIIVOOJIA KIINASTA? Haloo? Siivoojia saa Suomestakin, mutta heille pitäisi maksaa parempaa palkkaa.

[Alpo]

Jatkuvasti saa lukea jonkun hörhön (samaa luokkaa vihervasemmiston kanssa) mielipiteitä että rikkaat haluaa musulmaaneja halvaksi työvoimaksi.

Mielestäni logiikka on aivan selvä:

* Ylitarjonta työvoimasta pitää palkat alhaalla.

* Työvoiman mukana tuleva joutoväki kaatuu yhteiskunnan, ei elinkeinoelämän, niskoille.

* Rikkaita getot eivät häiritse, koska he eivät joudu asumaan niissä.

* Elätettävien määrän jatkuva kasvu resurssien pysyessä muuttumattomina johtaa ennemmin tai myöhemmin tulonsiirtojärjestelmän romahtamiseen. Tämä lisää minkä tahansa työn kysyntää ja pitää edelleen palkat alhaalla.

Korutonta, mutta pelottavan loogista.

[Martel]

Ikään kuin suurten sosiaalimenojen aiheuttamasta korkeasta verotuksesta ei olisi haittaa talouselämälle.

Totta kai on, mutta se kustannus jakautuu kaikkien kannettaviksi, kun taasen hyödyt matalalapalkka-työvoimasta päätyvät vain osalle yrityksistä. Nämä yritykset luonnollisesti kannattavat työvoiman tuontia ulkomailta.

Esimerkki: tuodaan maahan herra Keneeri Afrikasta. Hän ei työllisty. Työvoimatoimisto ehdottaa firmalle, että tämä ottaisi herra Keneerin töihin ja valtio tukee työllistämistä maksamalla vaikkapa puolet hänen palkastaan. Paljonko siinä tuntuu jonkun 'työnantajan sosiaaliturvamaksun' korottaminen prosentin kymmenyksillä?

[mikkoellila]

se kustannus jakautuu kaikkien kannettaviksi, kun taasen hyödyt matalalapalkka-työvoimasta päätyvät vain osalle yrityksistä. Nämä yritykset luonnollisesti kannattavat työvoiman tuontia ulkomailta.

Tämä ei mitenkään kumoa sitä, että ei ole talouselämän intressissä tuoda tänne valtavia määriä joutoväkeä. Talouselämän intressissä on saada tänne vierastyöläisiä, ei työttömiä.

Toki korkeahko työttömyysaste saa ihmiset suostumaan melkein mihin tahansa paskaduuniin matalalla palkalla, mutta tietyn työttömyysprosentin yläpuolella tämä työttömyysuhan olemassaolosta työnantajille koituva hyöty on pienempi kuin työttömyyden aiheuttamista sosiaalimenoista verojen kautta koituva haitta talouselämälle.

Esimerkki: tuodaan maahan herra Keneeri Afrikasta. Hän ei työllisty. Työvoimatoimisto ehdottaa firmalle, että tämä ottaisi herra Keneerin töihin ja valtio tukee työllistämistä maksamalla vaikkapa puolet hänen palkastaan. Paljonko siinä tuntuu jonkun 'työnantajan sosiaaliturvamaksun' korottaminen prosentin kymmenyksillä?

Tämä on erityistapaus, joka ei ole relevantti talouselämän kannalta kokonaisuutena. Halla-aho väitti, että yritykset keskimäärin hyötyvät työkyvyttömän roskaväen maahantuonnista. Tämä on matemaattisesti mahdotonta, koska veroista koituu haittaa talouselämälle kokonaisuutena.

On aivan eri asia, että joku subventioita saava yritys voi olla nettomääräisesti saamapuolella. Tämä on yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Esimerkiksi korkean työntuottavuuden yrityksille ei ole mitään iloa halpatyövoimasta ja mamu lähiöistä. Suomessa juuri siivos on homma johon mamuja voisi käyttää, mutta mitään mamu tulvaakaan tämä ei tarvitse
Espanjan ongelma on juuri se että työn tuottavuutta ei ole mietitty Jos tomaatin kerääjille maksettaisiin 15€ tunti niin niitä ei ostaisi kukaan siihen hintaan millä niitä kannattaisi tuottaa.  Vaihtoehtoina olisi toiminnan siirto muualle ja tilalle paremman työn tuottavuuden töitä tai halppistyövoima. Meillä ei ole mitään sellaista alaa jossa isoista mamu laumoista olisi mitään hyötyä. Tai no palvelut siihen asti kun mamut rupeaa polkemaan hintoja.

Elikkä jos halutaan että tulevaisuudessa ei tarvita mamu lähiöitä niin vaihtoehtona työn tuottavuus ylös --------> Vaatii runsaasti pääomia teollisuuden käyttöön vertaa Japani, Korea ja Sveitsi. Puolesta Teollisuus ja liike elämä vastaan taas vasemmisto.

Tai vaihtoehto 2 Teollisuudelle ei luoda resursseja ja työpaikat matalan työntuottavuuden hommia. Virallisesti kukaan ei ole puolesta, mutta vasemmiston veropolitiikka johtaisi tähän. Jos Pääomia ei ohjata tehokkaammin teollisuuteen niin liike-elämän on pakko lobata maahanmuuton lisäämiseksi. Tämä malli on oikeasti teollisuusmiehille vastenmielinen vai mikisiköhän teollisuus on siirtänyt satoja tuhansia matalan työntuottavuuden työpaikkoja muualle.

[Martel]

Talouselämän intressissä on saada tänne vierastyöläisiä, ei työttömiä.

Nykyinen ajattelu ei tunnusta, että joistakin tietyistä ulkomaalaisryhmistä tulisi pysyväistyöttömiä. Toisaalta tuo "talouselämä" ei ole mikään monoblokki, vaan osa siitä hyötyy myös maahan tuoduista työttömistä: rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus, erilaiset yksityiset hyysäyspalvelut.

Halla-aho väitti, että yritykset keskimäärin hyötyvät työkyvyttömän roskaväen maahantuonnista. Tämä on matemaattisesti mahdotonta, koska veroista koituu haittaa talouselämälle kokonaisuutena.

Kun nyt lähdettiin teorian puolelle, on myös se mahdollisuus, että työkyvyttömän roskaväen maahantuonnin rajahyöty talouselämälle on suurempi kuin nousevien sosiaalikustannusten rajahaitta.

Ihminen ei ole puhtaan rationaalinen olento. Joskus konkurssikypsä kaupunki päättää ryhtyä rakentamaan 15 miljoonan euron uutta, tarpeetonta kaupungintaloa (http://www.salo.fi). Joskus hyttynen lentää kynttilän liekkiin.

Ja jos sittenkin oletamme ihmisten (ja yritysten) toimivan rationaalisesti, niin eikö se kerro jotain, että lukuisat firmat hehkuttavat kotisivuillaan moninaisuutta ja monikulttuuria, mutta kukaan ei ole ottanut kantaa sosiaalisin syin tapahtuvaa maahanmuuttoa ja kiintiöpakolaisjärjestelmää vastaan?

On aivan eri asia, että joku subventioita saava yritys voi olla nettomääräisesti saamapuolella. Tämä on yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.

Unohdat tuossa, että ajatus suurten ikäluokkien eläköitymisen tuomasta huutavasta työvoimapulasta on Suomen liike-elämän mainstreamia. Tästä näkökulmasta katsoen kaikki yritykset kuvittelevat olevansa saamapuolella kun maahan saapuu kuka tahansa, jonka voisi edes etäisesti kuvitella helpottavan tuota mustaan surmaan (sic!) verrattavissa olevaa katastrofia.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ikään kuin suurten sosiaalimenojen aiheuttamasta korkeasta verotuksesta ei olisi haittaa talouselämälle.

Totta kai on, mutta se kustannus jakautuu kaikkien kannettaviksi, kun taasen hyödyt matalalapalkka-työvoimasta päätyvät vain osalle yrityksistä. Nämä yritykset luonnollisesti kannattavat työvoiman tuontia ulkomailta.

Esimerkki: tuodaan maahan herra Keneeri Afrikasta. Hän ei työllisty. Työvoimatoimisto ehdottaa firmalle, että tämä ottaisi herra Keneerin töihin ja valtio tukee työllistämistä maksamalla vaikkapa puolet hänen palkastaan. Paljonko siinä tuntuu jonkun 'työnantajan sosiaaliturvamaksun' korottaminen prosentin kymmenyksillä?

Ei pirä paikkaansa yksikään korkean työntuottavuuden firma ei tarvitse afrikan moniosaajaa vaikka yhteiskunta maksaisi 100% palkasta. Ainoastaan imagon vuoksi voisi joku ottaa ja tässäkin tapauksessa kyseinen firma hankkiutuisi taakasta heti eroon, kun se olisi mahdollista.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Eläköityminen on vielä monin verroin suurempaa. Olisikohan syy se että siellä teollisuus saa valtaisat taloudelliset resurssit käyttöönsä ja työn tuottavuus voidaan pitää korkeana. Tästä johtuen taas kaikki matalan työntyottavuuden teollisuustyö on voitu ulkoistaa Kiinaan. Japanin teollisuus pamput myös tajuavat sen että ottamalla mamuja he eivät hyödy mitään.

Meillä taas ei keskustella olleskaan keinoista nostaa työn tuottavuutta tasolle jolla emme tarvitse mamuja. Teollisuus ja Kokomuus varmasti näyttäisi vihreää valoa, mutta SDP taas ei.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Talouselämän intressissä on saada tänne vierastyöläisiä, ei työttömiä.

Nykyinen ajattelu ei tunnusta, että joistakin tietyistä ulkomaalaisryhmistä tulisi pysyväistyöttömiä. Toisaalta tuo "talouselämä" ei ole mikään monoblokki, vaan osa siitä hyötyy myös maahan tuoduista työttömistä: rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus, erilaiset yksityiset hyysäyspalvelut.

Halla-aho väitti, että yritykset keskimäärin hyötyvät työkyvyttömän roskaväen maahantuonnista. Tämä on matemaattisesti mahdotonta, koska veroista koituu haittaa talouselämälle kokonaisuutena.

Kun nyt lähdettiin teorian puolelle, on myös se mahdollisuus, että työkyvyttömän roskaväen maahantuonnin rajahyöty talouselämälle on suurempi kuin nousevien sosiaalikustannusten rajahaitta.

Ihminen ei ole puhtaan rationaalinen olento. Joskus konkurssikypsä kaupunki päättää ryhtyä rakentamaan 15 miljoonan euron uutta, tarpeetonta kaupungintaloa (http://www.salo.fi). Joskus hyttynen lentää kynttilän liekkiin.

Ja jos sittenkin oletamme ihmisten (ja yritysten) toimivan rationaalisesti, niin eikö se kerro jotain, että lukuisat firmat hehkuttavat kotisivuillaan moninaisuutta ja monikulttuuria, mutta kukaan ei ole ottanut kantaa sosiaalisin syin tapahtuvaa maahanmuuttoa ja kiintiöpakolaisjärjestelmää vastaan?

On aivan eri asia, että joku subventioita saava yritys voi olla nettomääräisesti saamapuolella. Tämä on yksittäistapaus, jota ei voi yleistää.

Unohdat tuossa, että ajatus suurten ikäluokkien eläköitymisen tuomasta huutavasta työvoimapulasta on Suomen liike-elämän mainstreamia. Tästä näkökulmasta katsoen kaikki yritykset kuvittelevat olevansa saamapuolella kun maahan saapuu kuka tahansa, jonka voisi edes etäisesti kuvitella helpottavan tuota mustaan surmaan (sic!) verrattavissa olevaa katastrofia.

Tuosta listasta esim. Elintarviketeollisuus on tyypillinen matalan työntuottavuuden ala, joka tulisi heivata pois mahdollisimman äkkiä.
Rakennusteollisuus taas ei juurikaan hyödy mamuista sillä olen ite tehnyt raksahommia. Ulkkareita on paljon, mutta Somaleita ei ollenkaan. Somaleita ei näy raksoilla edes helsingissä saatikka sitten pohjoisempana.

[Nationalisti]

Kari Suomalainen kiteyttää asian näin:

(http://i42.tinypic.com/2cp7y9d.gif)

Oswald Mosley taas näin:

Löytyy Juutuubista otsikolla Prophetic Mosley, jos nyt jotakuta brittifasistien puheet kiinnostaa.

[Martel]

Ei pirä paikkaansa yksikään korkean työntuottavuuden firma ei tarvitse afrikan moniosaajaa vaikka yhteiskunta maksaisi 100% palkasta.

En esimerkissäni puhunut korkean tuottavuuden firmoista. Ja toisaalta; osalla korkean työn tuottavuuden firmoista (esim. Nokia) on myös puhtaan manuaalisia työtehtäviä, joihin myös herra Keneeri soveltuu.

Rakennusteollisuus taas ei juurikaan hyödy mamuista sillä olen ite tehnyt raksahommia.

Rakennusteollisuus hyötyy mamuista. Vai väitätkö, että maahan tänä vuonna saapuvat 4000-7000 turvapaikanhakijaa ja kiintiöpakolaista majoitetaan taivasalle?

[Octavius]

Hyvä keskustelu, josta puuttuu ehkä yksi näkökulma.

Halpatyövoiman tarvitsijat hyötyvät, mutta kaikki suomalaiset häviävät. Miksi ja kuka tekee sitten päätöksen ja mitä hän hyötyy? Miksi kansanedustajat ovat kusi sukassa tekemässä päätöstä, jota kansan enemmistö selvästi vastustaa?

Lukekaa se Vanhasen höperöinti siitä avoimesta ja rajattomasta monikulttuurisesta Euroopasta, jossa hän on PM vielä 10 vuoden kuluttua. Kyse on vallasta ja sen himosta. Kun kansan elintason hajottaa ja murskaa sen identiteetin, on sen hallitseminen helppoa, koska riittävää vastavoimaa ei nouse.

En itse ole parempaa selitystä eliitin  tahdolle hahmottanut.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ei pirä paikkaansa yksikään korkean työntuottavuuden firma ei tarvitse afrikan moniosaajaa vaikka yhteiskunta maksaisi 100% palkasta.

En esimerkissäni puhunut korkean tuottavuuden firmoista. Ja toisaalta; osalla korkean työn tuottavuuden firmoista (esim. Nokia) on myös puhtaan manuaalisia työtehtäviä, joihin myös herra Keneeri soveltuu.

Rakennusteollisuus taas ei juurikaan hyödy mamuista sillä olen ite tehnyt raksahommia.

Rakennusteollisuus hyötyy mamuista. Vai väitätkö, että maahan tänä vuonna saapuvat 4000-7000 turvapaikanhakijaa ja kiintiöpakolaista majoitetaan taivasalle?

Hyvin kyseenalaista hyötyykö. Samalla rahalla voitaisiin rempata teitä tai peruskorjata infraa, mitä menee pakolaistönöjen väsäämiseen.

[IDA]

Japanissa porvarikin arvostaa japanilaisuutta, omaa kulttuuria, kansaa, perinteitä, tapoja ja tottumuksia ja ennen kaikkea haluaa säilyttää japanilaisen yhteiskunnan toimivana ja turvallisena. Sikäläinen ajattelumalli on tietysti vieras ja käsittämätön itseinhossa rypevälle länsimaalaiselle ja erityisesti suomalaiselle.

Samaa mieltä tuosta. Väitän myös, että tuo oman kulttuurin, kansan, perinteiden, tapojen ja tottumusten arvostaminen on myös edellytys sille, että edes teknologista kehitystä pidemmällä tähtäimellä tapahtuu.

Tarja ja Erkki eivät pääsisi jenkkilässä edes vakoojina vankilaan, mutta Suomessa he voivat olla jotain. Tosin eivät kovin paljoa, koska eivät itse tätä ymmärrä.

[Karvajalka]

Kun puhutaan elinkeinoelämän myönteisestä suhtautumisesta maahanmuuttoon, tai spekuloidaan tuon suhtautumisen taustalla olevia motiiveja, voi saada käsityksen, että elinkeinoelämällä olisi jokin yhtenäinen visio asiasta, tai että siellä oikeasti jopa ymmärrettäisiin maahanmuuton elinkeinoelämälle tuomat kokonaishaitat ja -hyödyt. Minä luulen elinkeinoelämänkin puolelta löytyvän kosolti maahanmuuttoon epäilevästi suhtautuvia, ja että nekin jotka elinkeinoelämän puolella kannattavat laajamittaista maahanmuuttoa, osaavat ja viitsivät tulkita vain niitä tunnuslukuja mitä itse ymmärtävät luoden itselleen hyvin vajavaisen kuvan maahanmuuton todellisuudesta.

Asia mitä oikeasti ihmettelen, on yleinen käsitys siitä, että pelimerkkien loppuessa hyvinvointiyhteiskunta mukanaan julkinen sektori romahtaa, ja että elinkeinoelämä tulee ja korjaa potin. Kaikki tähän astiset merkit kuitenkin viittaavat siihen, että julkinen sektori ja julkinen hallinto eivät luovu asemistaan tai ideologioistaan vapaaehtoisesti edes järkisyiden edessä. Ensin romahtaa hyvinvointi ja sen jälkeen suomeen jumiutunut elinkeinoelämä, jota läski julkishallinto koittaa piiskata eteenpäin viimeiseen saakka. Anthony Beevorin Berlin teos kuvaa hyvin sitä hulluutta, mihin epäonnistuneen ideologian edustajat ovat valmiita muut sysäämään vain pitkittääkseen vääjäämätöntä tappiotaan. Jälki voi olla hyvin rumaa, eikä ketään säästetä. Varsinkaan elinkeinoelämää.

[M.E]

Jatkuvasti saa lukea jonkun hörhön (samaa luokkaa vihervasemmiston kanssa) mielipiteitä että rikkaat haluaa musulmaaneja halvaksi työvoimaksi.

Mielestäni logiikka on aivan selvä:

* Ylitarjonta työvoimasta pitää palkat alhaalla.

* Työvoiman mukana tuleva joutoväki kaatuu yhteiskunnan, ei elinkeinoelämän, niskoille.

* Rikkaita getot eivät häiritse, koska he eivät joudu asumaan niissä.

* Elätettävien määrän jatkuva kasvu resurssien pysyessä muuttumattomina johtaa ennemmin tai myöhemmin tulonsiirtojärjestelmän romahtamiseen. Tämä lisää minkä tahansa työn kysyntää ja pitää edelleen palkat alhaalla.

Rohkenen olla eri mieltä. Matti Vanhasta mukaillen, "Anteeksi".

Pahoin pelkään, että teet pari yksinkertaistavaa oletusta, jotka muuttavat päätelmän lopputulosta. Yritän alle rakentaa yksinkertaisen mallin, miksi ei ole keskimäärin työnantajien etu hankkia moniosaajia Afrikasta.

Oletukset:
- työnantaja ei ole kiinnostunut päätöksiä tehdessään niiden makrovaikutuksista (eli ts. miten se vaikuttaa yhteiskuntaan yleisesti)
- yritykset eivät riko lakia merkittävässä määrin
- yritykset pyrkivät maksimoimaan osakkeenomistajien varallisuutta
- työvoima on jakautunut 4 eri työntekijä luokkaan:
--- 1) Korkeasti koulutetut (pääsääntöisesti yliopisto tai ammattikorkeakoulututkinto)
--- 2) Keskitason koulutetut (ammatillinen tutkinto tai lukio ja yliopisto opintoja tai ammattikorkeakoulututkinto)
--- 3) Matalasti koulutetut (korkeitaan peruskoulun päättötodistusta vastaava tutkinto ja jotakin työkokemusta)
--- 4) Erittäin matalasti koulutetut (korkeintaan alakoulun alimpia luokkia vastaavat perustaidot, puutteellinen suomi)
- jokaiselle koulutustasolle on omat työmarkkinansa
- liikkumista koulutusluokissa ylöspäin ei pääsääntöisesti tapahdu ja kukaan ei voi työllistyä omaa koulutustasoaan korkeampaan työhön.
- työmarkkinat ovat osittain avoimet kansainväliselle kilpailulle

Koska ei ole yhtenäisiä työmarkkinoita, vaan neljä erillistä työmarkkinaa, riittää, että tarkastelemme niitä markkinoita, joille maahanmuuttajilla on edellytykset työllistyä eli kaksi alinta luokkaa, jonne enemmistö "huippuosaajista" kuuluu.

Luokan 3. työnantajiin kuuluvat mm. matalan teknologian kokoonpanolinjat (esim. ruokatehtaat), jätehuoltoala, kiinteistöhuolto, kaupanala ja rakennusliikkeet. Luokka 4. on erittäin haasteellinen työllistettävä ja yksityiseltä sektorilta lähinnä siivousliikkeet voivat työllistää heitä.

Sosiaaliturvan luomat kannustinloukut estävät matalasti koulutettuja suomalaisia työllistymästä näille aloille. Näillä yrityksillä on motiivi palkata ulkomaista työvoimaa paikkaamaan "työvoimapulaa", joka siis johtuu liian hyvästä sosiaaliturvasta ja yhtiöiden haluttomuudesta nostaa palkkoja.

Käytännössä yritykset hankkivat "helpoimpia" mahdollisia työntekijöitä, jotka löytyvät pääasiassa (Itä-)Aasiasta, kuten tuon SOL:n siivoaja jutussa. Toki myös muiden luokkien työnantajat hakevat työvoimaa ulkomailta, jos mahdollista, mutta tälläistä työvoimaa ei pääsääntöisesti saa Afrikasta, vaan esimerkiksi IT-insinöörejä Intiasta tai sairaanhoitajia Filippiineiltä.

Vaikka nämä yhtiöt hakisivatkin työntekijöitä Afganistanista tai Somaliasta, niin ei voida sanoa, että yleisesti työnantajat haluaisivat maahanmuuttajia kolmannesta maailmasta. Yli puolet työpaikoista löytyy nimittäin luokan 1 ja 2 työmarkkinoilta.

Jos Elinkeinoelämän keskusliitto tms. mellastaa monikulttuurin perässä, niin epäilen vahvasti, että motiivina on ihan vaan poliittinen korrektius ja halu työllistyä kaiken maailman työryhmiin. Kuinka moni Elinkeinoelämän keskusliiton työntekijöistä on yksityisellä sektorilla töissä tai työskennellyt siellä aiemmin?