2010-06-09 Tal. Sanomat: Näin Suomi pysähtyisi ilman maahanmuuttajia

[Hannu Niemi]

Aamukahvi ilman päivän lehteä, työmatka jalkapatikassa, työpaikalla sotkuiset vessat. Soitto mummolta, ettei kodinhoitaja tänään tulekaan. Päivä saattaisi alkaa näin, mikäli ulkomaalaistaustaiset työntekijät ryhtyisivät yhtäkkiä lakkoon. Joillain työpaikoilla jo lähes puolet työntekijöistä on maahanmuuttajia.'

Monilla aloilla maahanmuuttajien osuus työntekijöistä on jo varsin suuri, vaikkakin alueiden välillä on eroja.

Pääkaupunkiseudulla linja-autonkuljettajista ja siivoojista iso osa on syntyperältään ulkomaalaisia. Myös kaupan myyjistä ja ravintola-alan työntekijöistä yhä useammat ovat muita kuin kantasuomalaisia.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL:ssä) on huomattu, että erityisen yleisiä ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat kuljetusalalla. JHL:n pääkaupunkiseudun aluetoimistosta kerrotaan, että alueen linja-autonkuljettajista noin 40 prosenttia on maahanmuuttajia.

– Kuskipuolella on ollut hirmuinen työvoimapula jo vuoden pari, aluetoimitsija Leena Peltoniemi JHL:stä kertoo.

Hoitoalalla tarve
kasvaa jatkuvasti

Julkisella sektorilla käytetään paljon ulkomaalaistaustaista työvoimaa myös kiinteistöpalveluissa eli siivouksessa. Peltoniemi uskoo, että myös hoitoalalla tarve kasvaa koko ajan. Lähi- ja kodinhoitajista jo varsin moni on maahanmuuttaja.

Elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka SAK:sta kertoo, että varsinkin rakennusalalla ulkomaisia työntekijöitä on runsaasti. Usein kyse on kuitenkin keikkatyöläisistä, jotka eivät asu vakituisesti Suomessa.

Myös Björkbackan mukaan kuljetus- ja siivousalat työllistävät paljon ulkomaalaistaustaisia. Björkbacka ei kuitenkaan usko, että alat täysin lamaantuisivat ilman maahanmuuttajia. Vaikeuksia epäilemättä tulisi.

Siivoojista ja keittäjistä
pulaa myös taantumassa

Elinkeinoelämän keskusliitossa on lähiaikoina valmistumassa tutkimus maahanmuuttajista eri aloilla. Asiantuntija Riitta Wärn pystyy kertomaan tässä vaiheessa vain siitä, mille aloille on jopa taantuman aikana ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä.

– Lähes jokainen kiinteistöpalvelualan yritys on kokenut vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisessa.

Pulaa on ollut myös esimerkiksi myyjistä, kokeista ja keittäjistä.

SAK:n Pia Björkbacka pitää ongelmana sitä, millaiset työehdot ja palkka tarjolla olevissa töissä ovat.

– Ammatti-ihmiselle saatetaan esimerkiksi tarjota minimipalkkaa. Se ei ole houkutteleva vaihtoehto, jos sillä ei elä.

Työvoimaa on ollut vielä melko hyvin tarjolla. Tilanne muuttuu EK:n jäsenyritysten mielestä nopeasti, kun noususuhdanne alkaa. Lähiaikoina työvoimapula uhkaa Wärnin mukaan terveydenhoitoalaa, tietotekniikkaa, vähittäiskauppaa, elintarviketeollisuutta, kuljetus- ja liikennealaa sekä varastointia.

Lääkärit työskentelevät
lähihoitajina

Yksi maahanmuuttajia runsaasti työllistävistä yrityksistä on Itella. Henkilöstökonsultti Wilberforce Essandor Itellasta kertoo, että maahanmuuttajia työskentelee paljon esimerkiksi jakelussa ja lajittelussa.

Esimerkiksi logistiikkakeskuksen lajittelutöissä ja varhaisjakelussa maahanmuuttajien osuus on Essandorin mukaan noin kolmekymmentä prosenttia.

Tunnetusti maahanmuuttajien on usein vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä. JHL:n Leena Peltoniemi tietää, että lähihoitajat voivat olla koulutukseltaan lääkäreitä, koulunkäyntiavustajat opettajia ja siivoojat insinöörejä. Hietaniemen hautausmaalla puutarhatöitä tekee meksikolainen eläinlääkäri.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/09/nain-suomi-pysahtyisi-ilman-maahanmuuttajia/20108080/12

[Veli Karimies]

Jos setä ois täti. Ei ongelma ole kuitenkaan työssä käyvät mamut vaan ne jotka ei käy.

[jopparai]

– Lähes jokainen kiinteistöpalvelualan yritys on kokenut vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisessa.

Tässä on se ongelma ydin. Tämä ei ratkea luku-, kirjoitus- ja kielitaidottomilla ihmisillä.
Myös siivojan halutaan oleva ammattitaitoinen.

[Oluttikka]

Kuskipuolella on ollut hirmuinen työvoimapula jo vuoden pari, aluetoimitsija Leena Peltoniemi JHL:stä kertoo.

Kun eilen kävin Itäkeskuksessa huomasin somalien nerokkuuden kuljetusalalla. Vanhoilla ja vähän nuoremmillakin kaapunaisilla oli lastenvaunut. Lapsia niissä ei tosin ollut, vaan vaunut olivat täynnä ostoksia.

Ehkä näistä vanhoista kaapunaisista saataisiin konsultteja kuljetusalalle ratkaisemaan logistisia ongelmia.

[Vetinari]

Jotenkin tuntuu, että tuo uutinen koskee enimmäkseen pk-seutua. Täällä ei kelpaa kiinteistöpalvelualalle edes korkeasti koulutettu työtön kantasuomalainen, jolla ei ole ongelmia kielen tms. kanssa. Bussikuskit, lähihoitajat ja siivoojatkin ovat kantiksia. Täällä mamujen tehtävä on vain rikastuttaa katukuvaa.

[Ernst]

Jotenkin tuntuu, että tuo uutinen koskee enimmäkseen pk-seutua. Täällä ei kelpaa kiinteistöpalvelualalle edes korkeasti koulutettu työtön kantasuomalainen, jolla ei ole ongelmia kielen tms. kanssa. Bussikuskit, lähihoitajat ja siivoojatkin ovat kantiksia. Täällä mamujen tehtävä on vain rikastuttaa katukuvaa.

Samoin täällä Kouvolassa. katukuvan rikastuttamisen ohessa he käyvät peruskoulua, aikuiset ihmiset siis.

[jolina]

Unohtivat listaltaan, että Helsingin aseman seinätkin kaatuisivat.

[Don Quijote]

Unohtivat listaltaan, että Helsingin aseman seinätkin kaatuisivat.

Joo naurettavaa propagandaa koko artikkeli. Nyt kantasuomalaisnuoriso on työttömänä ja tarvitsisi juuri noita perusduuneja. Lisäksi koulutuksellisesti on aiheutettu työvoimapula, kun turhan moni on yliopistossa tai ammattikorkeassa.

Kun mamuille on annettu 10% stadin asunnoista, niin sekin osaltaan aiheuttaa "työvoimapulaa" suoritustyöissä.

[Eino P. Keravalta]

Jos Suomeen ei alkujaan olisi otettu ensimmäistäkään maahanmuuttajaa, olisimme täyttäneen työpaikat omin voimin kannustimin ja kouluttamalla.

Kun yhteiskunta vähittäin rakentuu ja muodostuu, siitä tulee monimutkainen kokonaisuus, jossa on monia elementtejä. Minkä tahansa elementin poistaminen yhtäkkiä aiheuttaa ongelmia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tuo elementti sinänsä itsessään olisi korvaamaton tai välttämätön yhteiskunnalle - se voi olla jopa haitallinen. Esimerkki:

Kaikki Suomen juopot ja muut alkoholin suurkuluttajat lopettavat yhtäkkiä viinanjuonnin. Seuraukset: satoja Alkoja menee nurin, tuhansia ravintoloita konkurssiin. Monet taksiyrittäjät joutuvat lopettamaan, panimoiden toimintaa supistetaan, samoin kuljetusala kärsii. Suomeen tulisi useita kymmeniä tuhansia työttömiä kuin taikaiskusta, työttömyysmenot räjähtäisivät käsiin, valtion verotulot välittömästi ja välillisesti pienenisivät. Uudet työttömät eivät pystyisi maksamaan lainojaan, seuraisi asuntojen pakkohuutokauppoja, itsemurhia, perheitä joutuisi kadulle, kaupunkien asuntojonot paisuisivat, lasten mielenterveysongelmat lisääntyisivät suunnattomasti, bruttokansantuote romahtaisi. Itkua ja hammastenkiristystä.

Tarkoittaako tämä sitä, että Suomi ei selviäisi ilman juoppoja, että juopot ovat tärkeitä suomalaisen yhteiskunnan selviämiselle ja että Suomen on kiireesti haalittava ulkomailta lisää juoppoja Suomeen turvaamaan talouden kehityksen vakaus?

[Oluttikka]

Jotenkin tuntuu, että tuo uutinen koskee enimmäkseen pk-seutua. Täällä ei kelpaa kiinteistöpalvelualalle edes korkeasti koulutettu työtön kantasuomalainen, jolla ei ole ongelmia kielen tms. kanssa. Bussikuskit, lähihoitajat ja siivoojatkin ovat kantiksia. Täällä mamujen tehtävä on vain rikastuttaa katukuvaa.

Samoin täällä Kouvolassa. katukuvan rikastuttamisen ohessa he käyvät peruskoulua, aikuiset ihmiset siis.

Oppivat varmasti nopeasti, sillä J. Suuripäisen mukaanhan mamu alkaa tuottamaan yhteiskunnalle jo parissa vuodessa.

saattaa kyllä olla opetushenkilöstölle haaste opettaa kielitaidoton aikuinen lukemaan ja kirjoittamaan, mutta on sitä selvitty pahemmastakin.

[RP]

Mainituissa työtehtävissä ei näytä olevan ainuttakaan poikkeuksellisia lahjoja vaativaa. Niistä kuvittelisi selviävän kohtuullisen koulutuksen jälkeen useimpien terveiden työikäisten ihmisten. Jos näihin ei löydy suomalaisia tekijöitä nykyisellä työttömyysasteella ilmeisesti joko palkka on liian pieni tai ilmaiseksi jaettu raha liian suuri (tai molemmat).

[skrabb]

MTV3:n tämän aamun uutisissa työvoimapulaa kommentoitiin.
Pizzeria/kebabilan etnisomistajakin oli päässyt valittamaan työvoimapulasta!
Viestinsä oli kuta kuinkin: porukka saa liikaa sosiaali- ja asumistukea ja istuu mieluummin kotona ja pitää hauskaa!

[Ari-Lee]

Pulaa on ollut myös esimerkiksi myyjistä, kokeista ja keittäjistä.

SAK:n Pia Björkbacka pitää ongelmana sitä, millaiset työehdot ja palkka tarjolla olevissa töissä ovat.

– Ammatti-ihmiselle saatetaan esimerkiksi tarjota minimipalkkaa. Se ei ole houkutteleva vaihtoehto, jos sillä ei elä.

Siinä olivat seuraukset ja syyt. Muu uutisesta on pelkkää puppugeneraattorin tuotetta.

Ei Eino ole harkinnut Sosiaali- ja terveysministerin töitä?

[Oluttikka]

No siinä voi työnantaja miettiä sitä työhalukkuutta:

1488eur/kk (9,36e/h)

Tarjoilija, kassa, myyjä, kokki, huolto- ja liikenneasematyöntekijä, keilahallityöntekijä, Siivooja, allasvalvoja, autolla tapahtuva tuotteiden kuljetus- ja jakelutyö, aulapalvelutyöntekijä, leirintäaluetyöntekijä
http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/212353/file/Mara_palkkataulukot_010510.pdf

pula ei työntekijöistä, vaan palkan maksajista.
Niin se on.

[Jari-Petri Heino]

Maikkarin aamun uutisissa todettiin ihan rehellisesti, että ulkomaalaiset tekevät halvemmalla hommat ja siksi heitä tarvitaan vuoteen 2030 mennessä kuulemma kolmisensataatuhatta? Jutussa haastateltiin pizzayrittäjää joka huonolla suomella totesi, että suomalaiset tykkää vaan olla kotona, eikä tulla työhön.

Muistaisin Thorsin todenneen samanlaisesti Turun Sanomissa jokin aika takaperin.

Työvoimapulaa on pizzapaistajista, siivoajista, kuljettajista ja rakennusmiehistä.

Nyt siis alkaa taas rummutus huutavasta työvoimapulasta.
Eikö kenenkään toimittajan tai vastaavan päähän mahdu, mitä ihmettä me tehdään sitten niillä suomalaisilla ihmisillä, keitä ei näille aloille saada työllistettyä, jos kerran työllistymisen este on paskat palkat, joilla ei yksinkertaisesti Suomessa tule toimeen?

Kyllä on itsekin tullut oltua esimerkiksi Norjassa töissä kirvesmiehenä, kun Suomessa oli paskemmat palkat. Mahtaisikohan olla aika koko maan uudistua verotuksellisesti, jotta työllä tulisi edes toimeen. Nyt töitä riittää vain turhille paperinpyörittelijöille ja byrokraateille enenevässä määrin ja se tie vie tuhoon.

[EL SID]

Talousanomat ovat EK:n vanavedessä aloittanut rummutuksen maahanmuuton puolesta. Propaganda on verrattavissa erilaisten uskonyhteisöjen vastaavaan.
Uskonlahko: maailmanloppu tulee ihan ihan pian, jo parissa vuodessa.
TS: työvoimapula tulee ihan pian, jo parissa vuodessa.
Jos maailmanloppu työvoimapula on jo oven takana, niin mikä estää odottamasta vielä sitä paria vuotta, ja katsoa sitten tilannetta. Miksi raahata tänne porukkaa etukäteen?

[EL SID]

Jotenkin tuntuu, että tuo uutinen koskee enimmäkseen pk-seutua. Täällä ei kelpaa kiinteistöpalvelualalle edes korkeasti koulutettu työtön kantasuomalainen, jolla ei ole ongelmia kielen tms. kanssa. Bussikuskit, lähihoitajat ja siivoojatkin ovat kantiksia. Täällä mamujen tehtävä on vain rikastuttaa katukuvaa.

sama koskee rannikkoseutua, vaikka täällä on suomen pienin työttömyys. PK-seudun "työvoimapula" helpottuisi kummasti, jos siellä asuminen olisi halvempaa.

[kalpea massa]

No siinä voi työnantaja miettiä sitä työhalukkuutta:

1488eur/kk (9,36e/h)

Tarjoilija, kassa, myyjä, kokki, huolto- ja liikenneasematyöntekijä, keilahallityöntekijä, Siivooja, allasvalvoja, autolla tapahtuva tuotteiden kuljetus- ja jakelutyö, aulapalvelutyöntekijä, leirintäaluetyöntekijä
http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/212353/file/Mara_palkkataulukot_010510.pdf

pula ei työntekijöistä, vaan palkan maksajista.
Niin se on.

Abdilla on parempi lähtökohta ottaa 1488 euron allasvalvojan virka. Molemmilla vaimoilla on asunto, jossa vierailla. Lisäksi lapset, sedät, enot, äidit..tuovat Kela-Platinalla pötyä pöytään.
Keijo Kuulapää joutuu kuljetus-ja jakelutyöllään itse kustantamaan esim 650 e:n yksiövuokransa.

[skrabb]

Talousanomat ovat aloittanee rummutuksen maahanmuuton puolesta. Propaganda on verrattavissa erilaisten uskonyhteisöjen vastaavaan.
Uskonlahko: maailmanloppu tulee ihan ihan pian, jo parissa vuodessa.
TS: työvoimapula tulee ihan pian, jo parissa vuodessa.
Jos maailmanloppu työvoimapula on jo oven takana, niin mikä estää odottamasta vielä sitä paria vuotta, ja katsoa sitten tilannetta. Miksi raahata tänne porukkaa etukäteen?

Sitä karjuvaa työvoimapulaa on odoteltu jo n. 20 vuotta!

HS - Sunnuntai - 16.12.1990 - 10125 merkkiä - 1. painos

Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa Sulkeutunut Suomi muuttuu 1990-luvulla maahanmuuttomaaksi. Ulkomaalaisia tarvitaan, jotta työt saadaan tehtyä eikä väestö kuihdu. Työvoima-asiantuntija ennustaa jopa 300000 siirtolaisen tulevan maahan.
Matti Klemola

Suomessa on valmistunut kymmenen vuoden sisällä kaksi laajaa mietintöä, joissa määritellään suomalaisen siirtolaispolitiikan periaatteet. Ne ovat kiinnostaneet poliitikkoja yhtä paljon kuin mehiläistenhoito-oppaat.

"Sekä vuonna 1980 että 1989 sanottiin, että kiva juttuhan tämä on, mutta harvat ovat olleet tosissaan kiinnostuneita. Jotkut jopa väittävät, ettei mitään mietintöjä ole tehtykään. He eivät muista", sanoo siirtolaisasian neuvottelukunnan pääsihteeri Risto Laakkonen.

Nyt on kuitenkin odotettavissa, että mietinnön lehdet suhisevat, kun päättäjät pääsevät lukemaan uutta kirjaa. Sen nimi on "Ihmisten liikkuvuus muuttuvassa Euroopassa". Mietintö luovutetaan hallitukselle joulun alla.

"Minun veikkaukseni on se, että Suomessa on jo parinkymmenen vuoden kuluttua noin 300000 muualta muuttanutta. Kehitys olisi suunnilleen samankaltainen kuin Norjassa", Laakkonen sanoo.

Se, mikä on ajatuksissa työnnetty taka-alalle ja unohdettu kuin paha uni, muuttuu pian todellisuudeksi. Siirtolaisuus, maahanmuutto, josta poliitikot eivät ole juuri uskaltaneet puhua kansan tuomiota pelätessään, on nyt pakko ottaa vakavasti.

Suomessa on torjuttu ajatuskin siirtolaisuudesta sen takia, että Suomi asutti karjalaiset sodan jälkeen: Suomi teki silloin velvollisuutensa.

Risto Laakkonen, työministeriön neuvotteleva virkamies, puhuu menneisyyden voittamisesta: "Historiaa, kuten esimerkiksi karjalaisten asuttamista, ei voi enää käyttää alibina."

"Yhtä turha on puhua Suomen karusta ilmastosta tai kielen vaikeudesta. Minä olen tavannut Sri Lankan tamileja Norjan Vuoreijassa ja Vesisaaressa. Eivät he sieltä helposti mihinkään lähde, vaan viihtyvät", Laakkonen sanoo.

Suomessa on vain 20000 ulkomaalaista

Suomi on pysynyt hämmästyttävän kauan liki täysin suomalaisena. Maassa asuu vain noin 20000 jonkin vieraan maan kansalaista. Heistäkin osa on juuriltaan suomalaisia paluumuttajia.

Ulkomaalaisia on vain 0,4 prosenttia koko väestöstä, kun Islannissakin ulkomaalaisia on kaksi prosenttia, Norjassa ja Tanskassa noin kolme.

Laakkonen sanoo, että Suomen teollisuus sai kauan työvoimaa maataloudesta, mutta se ei ole enää mahdollista. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun.

"Meillä on aikaisemmin ajateltu, että vain maastamuutto on siirtolaisuutta. Tällä vuosikymmenellä Suomesta tulee kuitenkin myös maahanmuuttomaa. Jotta väestö uusiutuisi, suomalaisten maastamuutto korvautuisi ja kaikki ne tehtävät hoidettaisiin, joihin oma väki ei enää riitä, maahanmuuttoa tarvitaan."

Laakkonen tietää hyvin, mitä suomalaiset ihmettelevät: Miksi haalia tänne ulkomaalaisia, kun omaakin väkeä kulkee työttömänä?

"Ei pidä puhua työvoimapulasta, se on liian väljä käsite. Meitä koettelee todellisuudessa ammattitaitopula. Tiettyjen alojen osaamista ei ole siellä missä sitä tarvitaan, eikä työvoima liiku riittävästi. Hyvä esimerkki on hoito- ja hoivatyö. Meidän täytyy tottua siihen, että työttömyyden rinnalla on myös pulaa osaamisesta, etenkin suurissa keskuksissa."

Siirtolaisuudelle on muitakin perusteluja kuin välttää väestön hupeneminen ja sen myötä Suomea uhkaava kurjistuminen. Siirtolaiset tuovat tullessaan sellaista osaamista, mitä Suomessa ei ole tai sitä on hyvin vähän. Suomalaisten kielitaito on yhä huono, eräiden erikoisalojen ihmisiä on maassa tuskin lainkaan.

Tyypillinen harha on se, että Suomessa jo asuvat ulkomaalaiset ovat pelkästään siivoamassa tai tarjoilemassa. Ulkomaalaisista on kuitenkin noin puolet toimihenkilöitä ja lähes kymmenen prosenttia on yrittäjiä.

Aivovienti heikentää Suomen kilpailukykyä

Siirtolaisuus tulee olemaan Suomen suurin yhteiskunnallinen murros sitten sodan tuhojen korjaamisen tai maaltamuuton. Risto Laakkonen varoittaa silti näkemästä siirtolaisuutta taakkana, vaikka siirtolaisten tulo vaatiikin melkoisia ponnistuksia.

"Tänne muuttava 21-vuotias ulkomaalainen on 700000 markan 'arvoinen', koska hänellä on jo kasvatus- ja peruskoulutus. Sitä ei Suomen enää tarvitse maksaa. Jos tulija on insinööri, summa pitää kertoa kolmella. Siirtolaisuus merkitsee myös valtavaa voimavarojen saamista, kun me olemme yleensä vain menettäneet."

Ulkomailla asuu vähän yli miljoona suomalaista, jos mukaan luetaan myös jälkeläiset, joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa.

"Jos maa pelkästään luovuttaa kansalaisiaan, se on tuomittu tässä maailmassa miinuspuolelle. Jos se saa ulkomaalaisia, se myös pärjää", Laakkonen sanoo.

Siirtolaisuus ei ole monesta syystä Suomelle enää vapaan kansallisen valinnan kysymys, vaan edessä on pakkotilanne - ja sinänsä luonnollinen kehitysvaihe.

Suomesta on jo lähtenyt ja tulee lähtemään yhä enemmän koulutettuja ihmisiä maailmalle. Liian suuri aivovienti heikentää vakavasti Suomen kilpailukykyä, ellei myös Suomi pysty houkuttelemaan pitkälle koulutettuja ulkomaalaisia.

Suomi ei myöskään menetä kansallista riippumattomuuttaan muuttuessaan siirtolaismaaksi. Laakkonen sanoo, että Suomen riippumattomuus on jo kauan ollut myytti. Suomea sitoo Eurooppaan ja muuhun maailman tiheä sopimusten ja sitoumusten verkosto. Suomi on YK:n ja Eftan jäsen, se kuuluu tullisopimusjärjestö Gattiin, se on allekirjoittanut YK:n pakolaissopimuksen.

Nyt Suomi on "menossa" Eurooppaan. Siitä riippumatta syntyykö Euroopan talousalue ETA vai tuleeko Suomesta Euroopan yhteisön EY:n jäsen, Suomen on sopeuduttava myös työvoiman, perheenjäsenten, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden vapaampaan liikkumiseen. Kansallinen pelivara on todellisuudessa rajallinen.

Mistä Suomi saa siirtolaisensa?

Vaikka Euroopan murros on suuri eikä kehityksen suunta ole täysin selvillä, ei ole vaikea arvata, mistä siirtolaiset Suomeen tulevat.

Me tulemme saamaan siirtolaisia Karjalasta, Inkeristä, Virosta, luultavasti myös Suur-Leningradin alueelta ja Puolasta. Osa heistä ei kuitenkaan asetu Suomeen pysyvästi, kuten eivät tehneet kaikki Ruotsiin muuttaneet suomalaisetkaan.

Muiden Pohjoismaiden kansalaisia Suomi ei juuri kiinnosta, ja Manner-Euroopasta tulevat ovat arvattavasti lähinnä monikansallisten yritysten työntekijöitä ja avainhenkilöitä perheineen.

Laakkonen sanoo, että Suomi palaa - onnekseen - vuosisadan vaihteen tilanteeseen, aikaan, jolloin maa oli paljon kansainvälisempi kuin nyt. Silloin tänne tuli sekä ihmisiä että investointeja.

"Suomalaiset eivät huomaa, miten paljon tässä maassa on vieraita jalanjälkiä. Panimo- ja juustomestarit tulivat Saksasta, Fazer ei ollut suomalainen, englantilainen Crichton toi Suomeen taidon rakentaa metallirunkoisia laivoja. Suomalaisilla ei ollut omasta takaa juuri muuta kuin munalukko ja sekin oli jo keksitty muualla."

Kun maahanmuutto nyt taas alkaa, Suomella on monta mahdollisuutta hoitaa asiansa huonosti. Suurin virhe olisi se, ettei maassa kyetä päättämään siirtolaispolitiikasta.

Nyt on jo kova kiire, sillä Suomella ei ole selvää siirtolaispolitiikkaa. Vasta noin pari vuotta sitten keskeiset poliitikot, ammattiyhdistysjohtajat ja vuorineuvokset heräsivät huomaamaan, mihin suuntaan suomalainen yhteiskunta on muuttumassa.

Laakkonen, joka hoiti lähes koko 1970-luvun työvoima-asioita Suomen suurlähetystössä Tukholmassa, kertoo Ruotsin toimineen aikanaan tehokkaasti ja viisaasti.

"Kaikki puolueet hyväksyivät yksimielisesti kansallisen siirtolaispolitiikan periaatteet. Elinkeinoelämä, ammattiyhdistysliike ja monet muut organisaatiot tekivät tehokasta valistustyötä. Ruotsalaisille pystyttiin vakuuttamaan, että maahanmuuttajat ovat kansallinen rikkaus, jota ilman Ruotsi ei enää pärjää. Jos näin ei olisi tehty, Ruotsissa olisi nähty vaikka millaisia rettelöitä. Ulkomaalaisten määrä, kielten ja kulttuurien kirjo on todella suuri, sillä Ruotsin koko väestöstä kuusi prosenttia on jonkin ulkomaan kansalaisia."

Laakkosen mielestä Suomessa on toimittava Ruotsin tapaan. Vaikka monet suomalaiset eivät halua mistään hinnasta ulkomaalaisia, he todennäköisesti ymmärtävät maahanmuuton välttämättämyyden, jos heille kerrotaan muut vaihtoehdot: sairaanhoidon ja vanhustenhuollon taso romahtaa, eläkkeitä leikataan, sosiaaliturva heikkenee, väestö hupenee todennäköisesti yli miljoonalla ihmisellä vuoteen 2050 mennessä.

Jo kahdenkymmenen vuoden kuluttua suuret ikäluokat ovat eläkkeellä. Ilman maahanmuuttoa Suomelle jää yhdentyvässä Euroopassa pelkkä luu käteen. Kilpailukyky on mennyt, kansallisvarallisuus kuluu vanhenevan väestön perustarpeiden hoitamiseen.

Kiireellisin järjestykseen pantava asia on Suomen katastrofaalinen asuntopolitiikka.

"Kun Suomi nyt kansainvälistyy ja työvoima alkaa liikkua, asuntoasiat on pakko viimeinkin hoitaa. Asuntoja on oltava niin suomalaisille kuin maahanmuuttajille. Jos asuntopolitiikka ei toimi, saamme varautua myös rasismiin ja muukalaisvihaan", Laakkonen varoittaa.

Vaikka suomalaiset eivät varmasti hurraa sille, että ulkomaalaisille on järjestettävä myös tulkkipalvelut, sopeuttamiskursseja, lapsille kotikielen opetus, työpaikoilla omakieliset tiedotteet, radioon ja televisioon omia ohjelmia ja vielä suomen kielen opetus ainakin osittaisella palkalla, vaatimukset eivät voi olla kohtuuttomia: nyt on nieltävä omaa lääkeettä.

Suomalaiset vaativat ja saivat kaiken tämän, kun yli 400000 suomalaista oli muuttanut Ruotsiin.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/901216066?free=Risto%20Laakkonen%20työvoimapula&date=1990&advancedSearch=&

HS - Uutisetusivu - 16.12.1990 - 1272 merkkiä - 1. painos

Kolmas mietintö hallitukselle Satojatuhansia siirtolaisia ehkä Suomeen 90-luvulla
Suomalaisten on sopeuduttava siihen, että maassa on jo parinkymmenen vuoden kuluttua noin 300000 siirtolaista.

Työministeriön neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen sanoo, että Suomesta tulee tällä vuosikymmenellä maahanmuutto- eli siirtolaismaa. Hän ennustaa kehityksen olevan samanlaista kuin Norjassa, ja silloin ulkomaalaisten määrä tulisi olemaan juuri noin 300000. Siirtolaisasian neuvottelukunta, jonka pääsihteeri Laakkonen on, jättää joulun alla kolmannen laajan mietintönsä hallitukselle.

Kaksi aikaisempaa mietintöä eivät ole juuri kiinnostaneet poliitikkoja. Siirtolaisuudesta puhumista on suorastaan pelätty. Nyt Suomea kuitenkin odottaa maahanmuutto sekä sisäisten että ulkoisten syiden vuoksi.

Kun Eurooppa yhdentyy, myös työvoima alkaa liikkua vapaasti. Samaan aikaan Suomessa työvoimapula vain pahenee monilla aloilla, koska väestö vanhenee ja väestönkasvu kääntyy lopulta laskuun.

Siirtolaisuuden kynnyksellä Suomen suurimmat ongelmat ovat asuntopolitiikka ja selkeän siirtolaispoliittisen linjan puuttuminen.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kolmas+mietint%C3%B6+hallitukselleSatojatuhansiasiirtolaisia+ehk%C3%A4Suomeen+90-luvulla/901216206?free=Risto%20Laakkonen%20työvoimapula&date=1990&advancedSearch=&

Demari Risto Laakkonen on ollut asialla!!!

[Titus]

Kas, joku toimittaja nähnyt elokuvan "A day without a Mexican"

http://en.wikipedia.org/wiki/A_Day_Without_a_Mexican

Haluaisiko toimittaja paneutua syihin, että esim miksi perushelsinkiläistyötöntä ei kiinnosta lähteä töihin ( tummien työttömien määrän ihmettelyhän tietenkin olisi sitä rasismia ) ja kuinka hän kokee asemansa kun mamukiintiöt vievät ohi oikealta ja vasemmalta ? Ai ei kiinnosta ? Eikö siitä saa pisteitä kaveripiirissä ?

[Oluttikka]

No siinä voi työnantaja miettiä sitä työhalukkuutta:

1488eur/kk (9,36e/h)

Tarjoilija, kassa, myyjä, kokki, huolto- ja liikenneasematyöntekijä, keilahallityöntekijä, Siivooja, allasvalvoja, autolla tapahtuva tuotteiden kuljetus- ja jakelutyö, aulapalvelutyöntekijä, leirintäaluetyöntekijä
http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/212353/file/Mara_palkkataulukot_010510.pdf

pula ei työntekijöistä, vaan palkan maksajista.
Niin se on.

Abdilla on parempi lähtökohta ottaa 1488 euron allasvalvojan virka. Molemmilla vaimoilla on asunto, jossa vierailla. Lisäksi lapset, sedät, enot, äidit..tuovat Kela-Platinalla pötyä pöytään.
Keijo Kuulapää joutuu kuljetus-ja jakelutyöllään itse kustantamaan esim 650 e:n yksiövuokransa.

Juuri noin. Abdin ei (taivaan tosi) kannata käydä töissä. Siinä menisi sohvat pienemmäksi ja joutuisi pois Meri-Rastilan 150 neliöisestä asunnosta.
Keijo katkeroituu ja muuttaa Ristijärvellä kossupullon kanssa.

[RP]

No siinä voi työnantaja miettiä sitä työhalukkuutta:

1488eur/kk (9,36e/h)

Tarjoilija, kassa, myyjä, kokki, huolto- ja liikenneasematyöntekijä, keilahallityöntekijä, Siivooja, allasvalvoja, autolla tapahtuva tuotteiden kuljetus- ja jakelutyö, aulapalvelutyöntekijä, leirintäaluetyöntekijä
http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/212353/file/Mara_palkkataulukot_010510.pdf

Ei ole tietysti kansantaloudellisesti järkeä tuottaa ulkomailta vastaavaa halpatyövoimaa ja pitää paikalliset kortistoon, mutta jos ei ole parempaa tarjolla, eikö tuonkin pitäisi kelvata suomalaiselle työttömälle. Jääkö tuosta verojen ja asumistuen jälkeen merkittävästi bruttoa vähemmän käteen, kun ei tuo summa (omia elinkustannuksiani vertailukohtana pitäen) tunnu kohtuuttoman alhaiselta yhdelle hengelle tai kahdella kerrottuna pienelle perheelle?

Jos kaikilla ei ole tasan sama palkka puolet saa pakostakin mediaania vähemmän rahaa. Eivät nuo nyt ole sen enempää haastavuuden, raskauden tai vastuun takia erityisemmin ihmeellisiä töitä.

[Erik Herrmann]

PK-seudun "työvoimapula" helpottuisi kummasti, jos siellä asuminen olisi halvempaa.

ja osasyynä asumisen kalleuteen on, että kaupungin vuokrakämpät on täynnä vars.mamuja ja että kaupunki muutenkin maksaa vars.mamujen vuokrat. olisiko edes pk-seudulla "työvoimapula" jos kohtuhintaisia asuntoja olisi tarjolla? eli jos kaupungin tukipolitiikka ei pitäisi hintoja niin korkealla?

[Aldaron]

Ruotsalaisille pystyttiin vakuuttamaan, että maahanmuuttajat ovat kansallinen rikkaus, jota ilman Ruotsi ei enää pärjää. Jos näin ei olisi tehty, Ruotsissa olisi nähty vaikka millaisia rettelöitä.

Näin siis vuonna 1990. Ja nyt? Maahanmuuttajien määrä Ruotsissa on radikaalisti lisääntynyt. Suuri osa maahanmuuttajista on syrjäytynyt yhteiskunnasta. Etnogetot ja niitä ravistelevat etnomellakat ovat Ruotsissa jo pitkään olleet arkipäivää ja pahenevat vuosi vuodelta.

"Vaikka millaisia rettelöitä? Niinpä.

[Eino P. Keravalta]

Pulaa on ollut myös esimerkiksi myyjistä, kokeista ja keittäjistä.

SAK:n Pia Björkbacka pitää ongelmana sitä, millaiset työehdot ja palkka tarjolla olevissa töissä ovat.

– Ammatti-ihmiselle saatetaan esimerkiksi tarjota minimipalkkaa. Se ei ole houkutteleva vaihtoehto, jos sillä ei elä.

Siinä olivat seuraukset ja syyt. Muu uutisesta on pelkkää puppugeneraattorin tuotetta.

Ei Eino ole harkinnut Sosiaali- ja terveysministerin töitä?

Suuruudenhullussa nuoruudessani harkitsin vakavissani Globaalin Diktaattorin jaloa tehtävää ohjenuoranani Platonin ajatelma, jonka mukaan joko filosofien on tultava hallitsijoiksi tai sitten hallitsijoiden on tultava filosofeiksi, mutta näin vanhemmalla iällä olisin tyytyväinen jo johonkin ministerinvirkaan Suomessa.

[Oluttikka]

No siinä voi työnantaja miettiä sitä työhalukkuutta:

1488eur/kk (9,36e/h)

Tarjoilija, kassa, myyjä, kokki, huolto- ja liikenneasematyöntekijä, keilahallityöntekijä, Siivooja, allasvalvoja, autolla tapahtuva tuotteiden kuljetus- ja jakelutyö, aulapalvelutyöntekijä, leirintäaluetyöntekijä
http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/212353/file/Mara_palkkataulukot_010510.pdf

Ei ole tietysti kansantaloudellisesti järkeä tuottaa ulkomailta vastaavaa halpatyövoimaa ja pitää paikalliset kortistoon, mutta jos ei ole parempaa tarjolla, eikö tuonkin pitäisi kelvata suomalaiselle työttömälle. Jääkö tuosta verojen ja asumistuen jälkeen merkittävästi bruttoa vähemmän käteen, kun ei tuo summa (omia elinkustannuksiani vertailukohtana pitäen) tunnu kohtuuttoman alhaiselta yhdelle hengelle tai kahdella kerrottuna pienelle perheelle?

Jos kaikilla ei ole tasan sama palkka puolet saa pakostakin mediaania vähemmän rahaa. Eivät nuo nyt ole sen enempää haastavuuden, raskauden tai vastuun takia erityisemmin ihmeellisiä töitä.

Mitenkäs järjestät asumisen jos työ on Helsingissä. Asumiseen menee äkkiä 600 euroa kuussa. Siinä jäisi noin 500 euroa verojen jälkeen kuussa käteen. Ja samaan aikaan muualla on ne syyrialaiset sohvat.

[Lemmy]

"Tänne muuttava 21-vuotias ulkomaalainen on 700000 markan 'arvoinen', koska hänellä on jo kasvatus- ja peruskoulutus.

Ai tästäkö se on peräisin?  

[Mika.H]

Hieno uutinen. Nyt toivon sarjalle jatkoa, esimerkiksi voidaan aloittaa näillä ...

Helsinki/Suomi ilman somaleita.

Helsingin asuntotilanne ilman maahanmuuttajia.

Valtion talous ilman humanitääristä maahanmuuttoa.

jne jne... hienoa, että asioista puhutaan, asiallisesti. eikös juu?

[Larva]

Tuostako vuoden 1990 uutisesta ne kaikki samperin kliseet on peräisin? Fazer, Finlayson, moniosaajat... mutta miksi niitä moniosaajia pitää haalia Lähi-Idästä? 

[Eino P. Keravalta]

Tuostako vuoden 1990 uutisesta ne kaikki samperin kliseet on peräisin? Fazer, Finlayson, moniosaajat... mutta miksi niitä moniosaajia pitää haalia Lähi-Idästä? 

Koska vasemmistolaiset oppineemme ja toimittajamme ovat Lähi-Itää tarkkailtuaan tulleet siihen tulokseen, että siellä asiat hoidetaan parhaiten - tai ainakin vasemmistolaisia miellyttävällä tavalla.