2010-06-06 HS: Vaino ajaa vuosittain kymmeniä naisia salaiseen turvakotiin

[rähmis]

Suomessa kätketään vuosittain kymmeniä naisia salaiseen turvakotiin järjestelmällisen vainon vuoksi. Monen piinaaja on mustasukkainen ex-kumppani, mutta joukossa on myös ihmiskaupan uhreja ja pakkoavioliittoa pakoilevia maahanmuuttajia.

Vainotun henkilöllisyyden muuttaminen on ollut mahdollista maaliskuun alusta lähtien. Lakimuutos on tehty niin vaivihkaa, etteivät edes auttavat järjestöt ole olleet tietoisia siitä.

Henkeen ja terveyteen kohdistuva vaara on yksi uusista perusteista, joilla henkilötunnuksen voi muuttaa. Väestörekisterikeskuksen ylijohtajan Hannu Luntialan mukaan yhtään muutosta ei ole tehty tällä perusteella.

Naisia auttavan Monika-Naiset liiton mukaan tämän mahdollisuuden puuttuminen on vaikeuttanut vainottujen elämää Suomessa. Vainoaja on voinut päästä uhrinsa jäljille henkilötunnuksen avulla, vaikka uhrin nimi, osoite ja puhelinnumero muutettaisiin.

Hesari

[törö]

Poliisin ja oikeuslaitoksen mahdollisuuksia vaikeuttaa vainoajan elämää ei kuitenkaan ole viitsitty parantaa. Kertoo aika paljon siitä millaista sakkia lainsäätäjiksi valikoituu.

[Oluttikka]

Tuontiongelmia, sanon minä. Taitaa olla niin, että ilman hillitöntä maahanmuuttoa noistakin tapauksista suurin osa olisi jonkin muun maan tai kansan ongelma.

Siinä Monika-naisille ja mokunaisille miettimistä.

[kohmelo]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/94326-salattu-lakimuutos-julki-apua-ex-miesten-vainoamille

Salattu lakimuutos julki: Apua ex-miesten vainoamille

Suomessa kätketään vuosittain kymmeniä naisia salaiseen turvakotiin järjestelmällisen vainon vuoksi. Monen piinaaja on mustasukkainen ex-kumppani, mutta joukossa on myös ihmiskaupan uhreja ja pakkoavioliittoa pakoilevia maahanmuuttajia.

Vainotun henkilöllisyyden muuttaminen on ollut mahdollista maaliskuun alusta lähtien. Lakimuutos on tehty niin vaivihkaa, etteivät edes auttavat järjestöt ole olleet tietoisia siitä.

Henkeen ja terveyteen kohdistuva vaara on yksi uusista perusteista, joilla henkilötunnuksen voi muuttaa. Väestörekisterikeskuksen ylijohtajan Hannu Luntialan mukaan yhtään muutosta ei ole tehty tällä perusteella.

Naisia auttavan Monika-Naiset liiton mukaan tämän mahdollisuuden puuttuminen on vaikeuttanut vainottujen elämää Suomessa. Vainoaja on voinut päästä uhrinsa jäljille henkilötunnuksen avulla, vaikka uhrin nimi, osoite ja puhelinnumero muutettaisiin.

[Vihervasemmisto]

Tuontiongelmia, sanon minä. Taitaa olla niin, että ilman hillitöntä maahanmuuttoa noistakin tapauksista suurin osa olisi jonkin muun maan tai kansan ongelma.

Siinä Monika-naisille ja mokunaisille miettimistä.

Jep, Suomessa tuskin oli perheväkivaltaa ennen maahanmuutajien tuloa Suomeen. Siinäpä sitä miettimistä todellakin.

[suomelle]

Tuontiongelmia, sanon minä. Taitaa olla niin, että ilman hillitöntä maahanmuuttoa noistakin tapauksista suurin osa olisi jonkin muun maan tai kansan ongelma.

Siinä Monika-naisille ja mokunaisille miettimistä.

Jep, Suomessa tuskin oli perheväkivaltaa ennen maahanmuutajien tuloa Suomeen. Siinäpä sitä miettimistä todellakin.

Katsoin kuka kumma tuollaisen heitti, mutta ok 'Vihervasemmisto' selittääkin kaiken.

"noistakin tapauksista suurin osa" - pitänee hyvinkin paikkaansa.
.

[kohmelo]

Enemmän kuin se kuka harjottaa sitä perheväkivaltaa mietityttää se kuka hyötyy laista josta kukaan ei ole tietoinen Kuinka esim. järjestöt voivat auttaa ihmisiä jos eivät ole tietoisia lainsäädännöstä.

[ElinaElina]

Löysin Finlexistä Henkilötietolaki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=henkil%C3%B6tietolaki

3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

1) henkilötiedolla kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;

2) henkilötietojen käsittelyllä henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;

13 §
Henkilötunnuksen käsittely
Henkilötunnusta saa käsitellä rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella tai, jos käsittelystä säädetään laissa. Lisäksi henkilötunnusta saa käsitellä, jos rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää:

1) laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi;

2) rekisteröidyn tai rekisterinpitäjän oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi; tai

3) historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten.

Henkilötunnusta saa käsitellä luotonannossa tai saatavan perimisessä, vakuutus-, luottolaitos-, maksupalvelu-, vuokraus- ja lainaustoiminnassa, luottotietotoiminnassa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja muun sosiaaliturvan toteuttamisessa tai virka-, työ- ja muita palvelussuhteita ja niihin liittyviä etuja koskevissa asioissa. (30.4.2010/294)

Suomeksi: Henkilötietojen käsittely voi siis olla sen muuttamista. Se voidaan siis muuttaa sosiaalihuollossa ja muun sosiaaliturvan (turvakoti?) toteuttamisessa.

Todella viekkaasti ujutettu tekstiin. Siinä on lueteltu muitakin paikkoja, joissa henkilötietoja voi käsitellä, kuten vakuutus- ja luottolaitos. Kai niistäkin nyt voi käydä hakemassa uuden sotun?

P.S. Tämän voisi joku laittaa Uuteen Suomeen, en pysty kirjoittamaan sinne tällä museo-tietokoneellani.

[törö]

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32250:vaaralliset-piinaajat-halutaan-seuloa-haeirikoeiden-massasta&catid=29:kotimaa&Itemid=4

Vaaralliset piinaajat halutaan seuloa häiriköiden massasta


Viranomaiset yrittävät löytää keinoja erottaa vaaralliset lähestymiskiellon rikkojat vähemmän uhkaavista tapauksista.

Parhaillaan on tekeillä lakihanke, jossa kehitetään riskitapausten tunnistamista. Se vaatii muun muassa viranomaisten yhteistyön parantamista.

- Sosiaalitoimella on jotain tietoja ihmisestä ja poliisilla toisia. On tärkeää pystyä yhdistämään nämä tiedot, sanoo päällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.

Esimerkiksi Sellon ampuja oltaisiin voitu Mankkisen mukaan tunnistaa korkean riskin tapaukseksi, jos järjestelmä olisi ollut käytössä. Tuolloin poliisi olisi voinut puuttua lähestymiskieltojen rikkomiseen tiukemmin.

Ampuja rikkoi entiseen naisystäväänsä kohdistuvaa lähestymiskieltoa useasti, mutta nainen ei pyynnöistään huolimatta saanut apua poliisilta ja hälytyskeskuksesta.

Mankkisen mukaan riskitapausten tunnistaminen on tärkeää, koska joka ikiseen lähestymiskiellon rikkomiseen ei ole mahdollista puuttua kovin ottein. Kieltoja määrätään ja rikotaan paljon, mutta useimmiten rikkominen on varsin vaaratonta, esimerkiksi yksittäisten tekstiviestien lähettelyä.

[Ari-Lee]

Tuontiongelmia, sanon minä. Taitaa olla niin, että ilman hillitöntä maahanmuuttoa noistakin tapauksista suurin osa olisi jonkin muun maan tai kansan ongelma.

Siinä Monika-naisille ja mokunaisille miettimistä.

Jep, Suomessa tuskin oli perheväkivaltaa ennen maahanmuutajien tuloa Suomeen. Siinäpä sitä miettimistä todellakin.

Mietin sitä että pitäisikö jättää mamujen ongelmat hoitamatta kokonaan koska ei ole osattu hoitaa omiakaan ongelmia. Tälläkin hetkellä tiedän ns. (alkuasukas)"miehiä" ketkä käyttävät parisuhteessa sekä psyykkistä että fyysistä väkivaltaa. Itseltäni ei sympatiaa heru jos ei nainen osaa itse poistua sellaisen lähipiiristä apua hakemaan.

[Tavis]

Monika-Naisia ei mollata. Tekevät hyvää työtä.

[rähmis]

Tietääkö joku, mistä löytyisi asiaa koskevaa tilastoa?

Tuskin mistään kovin helposti. Syy lienee tässä.

Esimerkiksi Pääkaupungin turvakodin asiakkaista vuonna 2005 maahanmuuttajataustaisia oli 39%.

Rikoksentorjunta

Vantaalla, kuten muissakin suurissa kaupungeissa, näkyvä muutos on maahanmuuttajataustaisten avunhakijoiden selvä kasvu.

"Maahanmuuttajataustaisia perheitä on ollut noin viidennes asiakkaista, mutta tänä vuonna heitä on tullut enemmän kuin koskaan aiemmin", Vantaan turvakodin johtaja Virve Hagelberg sanoo.

YLE (2009)

Maahanmuuttajanaisten kohtaama parisuhdeväkivalta

• Ei kattavaa tutkimustietoa: turvakotien tilastot, selvitykset, tutkimukset ja poliisilta saadut tiedot.
• Vuonna 2000 (Haarakangas ym.) valtakunnallinen selvitys: 14% turvakotien asiakkaista maahanmuuttajataustaisia vaikka osuus väestöstä alle 2%.
• Vuonna 2002 poliisin tietoon 360 maahanmuuttajanaiseen kohdistunutta väkivaltarikosta ja 53 seksuaalirikosta
• Tekijöistä 55% oli maahanmuuttajia ja 45% suomalaisia
• Vuonna 2003 (Pohjanpää ym.) maahanmuuttajien elinoloja kartoittavan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat ilmoittavat väkivallasta vain harvoin poliisille.

Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta (2005)

[SK]

Löysin Finlexistä Henkilötietolaki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=henkil%C3%B6tietolaki

[... snip ...]

Laki henkilötietolain 13 §:n muuttamisesta mainitaan muutossäädösten voimaantulemisesta, että viimeksi kyseiseen lakiin on tullut muutoksia 1.5.2010 ja siinä on viittaus HE 169/2009:en, joka käsittelee maksupalvelulain muutosta. Ja viitteenä on myös talousvaliokunnan mietintö. Uutisissa kerrottiin henkilötietojen muuttamisen olleen mahdollista jo maaliskuun alussa?

Yritän etsiä mikä muu se saattaisi olla, koska tuo ei minusta ole se oikea. Tosin, en näin äkkiseltään löydä kyllä muutakaan...

[SK]

Yritän etsiä mikä muu se saattaisi olla, koska tuo ei minusta ole se oikea. Tosin, en näin äkkiseltään löydä kyllä muutakaan...

Taisi löytyä:

Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista

8 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
79 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2010.

Tällä lailla kumotaan 11 päivänä kesäkuuta 1993 annettu väestötietolaki (507/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.



2 luku
Väestötietojärjestelmän tietosisältö ja tietojen ylläpito

12 §
Henkilötunnuksen korjaaminen ja muuttaminen
Väestötietojärjestelmään talletettu henkilötunnus on korjattava, jos tunnus on teknisesti virheellinen tai tieto tunnukseen sisältyvästä syntymäajasta tai sukupuolesta on virheellinen. Korjaamisesta päättää se maistraatti, jonka toimialueella henkilö asuu. Maistraatin on varattava sille henkilölle, jota asia koskee, tai hänen lailliselle edustajalleen tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Korjaamisesta on ilmoitettava edellä mainitulle henkilölle.

Väestötietojärjestelmään talletettu henkilötunnus voidaan muuttaa, jos:

1) muuttaminen on ehdottoman välttämätöntä henkilön suojelemiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa hänen terveyteensä tai turvallisuuteensa kohdistuu ilmeinen ja pysyvä uhka;

[...]

11 §
Henkilötunnus ja sen antaminen
Kun henkilön tiedot talletetaan ensimmäisen kerran väestötietojärjestelmään, hänelle on annettava henkilötunnus. Henkilötunnus annetaan automaattisesti väestötietojärjestelmästä, ja sen antamisesta vastaa Väestörekisterikeskus. Korjattua tai muutettua henkilötunnusta ei saa antaa toiselle henkilölle.

[...]

HE 89/2008
Käsittelytiedot
Valiokuntakäsittelyn vaiheet
HaVM 4/2009 vp
PeVL 3/2009 vp
EV 50/2009 vp

Monika-Naisia ei mollata. Tekevät hyvää työtä.

Kyllä he tekevät hyvää työtä, mutta jos meillä ei olisi ollutkaan maahanmuutto-ongelmaa ja sitä ei tällä hetkellä moninkertaistettaisi, niin hekin voisivat auttaa tasaisesti koko väestöä tai siirtyä johonkin muuhun työhön. Mutta siitä olen samaa mieltä, että mitä he nyt tekevät, on tärkeää.

Niasten turvakotien työntekijöiden mukaan ulkomaalaisten ja varsinkin musliminaisten osuus talojen asiakkaina on kasvanut merkittävästi, ja näiden naisten kokema väkivalta on raaempaa ja rajumpaa kuin aikaisempina vuosina, jolloin asiakaskanta oli enempi suomalaispohjaista.

Tietääkö joku, mistä löytyisi asiaa koskevaa tilastoa?

Monika-naisista kun tuli puhe, niin tässä näitä linkkejä rapoihin, joiden tekoon hekin ovat osallistuneet:

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:

KUNNIA KONFLIKTINA: Amoral-hankkeen loppujulkaisu (Julkaisu kokonaisuudessaan, 15 linkkiä) Jos asia kiinnostaa, niin tätä suosittelen erityisesti! Laitan tähän vielä sisällysluettelon:

SISÄLTÖ:

OSA 1 TIETEELLISIÄ NÄKÖKULMIA / Toimittanut Tanja Tauro

Johdanto / Tanja Tauro

Suvi Keskinen: "Me" ja "muut"? Kunniaan liittyvä väkivalta median kuvauksissa.

Tuuli Tammisalo: Suojattu yhteisö – Kunniaväkivalta kollektiivisena ilmiönä Suomessa.

Gazale Giray ja Hanni-Mari Romppainen: "Minun kunniani ei ole sinun kunniasi". Kunniakäsitteen monet merkitykset.

Jessica Sundstöm: Kunnia suomalaisten miesten väkivallassa.

Senni Jyrkiäinen: Kontrolli ja kunnia ? Koulutetut naiset ja julkisen tilan haasteet Ylä-Egyptissä.

Anne Slåen: Lupa tappaa? Katsaus shari'an ja kunniamurhien väliseen yhteyteen.

Satu Lidman: Kunnia ja siveys. Yhteisöllisten konfliktien ja häpeän pelon historiallisuudesta.

Pia Holm: Kunniaväkivallasta oikeudellisesta näkökulmasta.



OSA 2 KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA / Toimittanut Marjo van Dijken

Johdanto / Marjo van Dijken

Lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen / Hanna Holm, Rebwar Karimi, Eeva Suomenaro, Marjo van Dijken
Sisältö: Kunniaan liittyvä väkivalta ja ilmenemismuodot (Määrittely ja tunnistaminen, Kunniakonfliktien yhteisöllinen pohja, Kunniakonfliktit ja sukupuoli, Kunniakonfliktit ja elämänkaari, Pakkoavioliitot, Amoral-hankkeen konsultaatiotapaukset tyypillisimmillään) sekä Kunniaan liittyvä väkivalta yhteisön näkökulmasta (Finkurd-järjestö, Suomen Islamilainen Neuvosto, Afgaanitaustainen nainen, Kurditaustainen nainen, Somalialaistaustainen mies)

Avaimia työskentelyyn / Hanna Holm, Terhi Hildén, Rebwar Karimi, Eeva Suomenaro, Marjo van Dijken, Laura Vänttinen
Sisältö: Puuttumisen vaiheet (Riskisignaalien ja taustatekijöiden tunnistaminen, Toimijat ja tilannekartoitus, Keskusteluyhteydestä yhteisymmärrykseen, Konfliktien osapuoliin kohdistuva neuvottelutyö), sekä Työskentelyn erityispiirteet (Nuoruus ja kunnia, Kansainvälinen yhteistyö, Kunniaan liittyvän väkivaltatyön haasteita, Kunniaan liittyvä väkivalta viranomaisen silmin sekä Mukana muutoksessa – työntekijän näkökulma)
Kaavio: Mitä sitten tapahtuu?

Keinoja ennaltaehkäisyyn / Hanna Holm, Terhi Hildén, Rebwar Karimi, Nasima Razmyar, Eeva Suomenaro, Marjo van Dijken
Sisältö: Tiedotustyön rooli (Omakielinen tiedonvälitys),Vertaisryhmätoiminta (Kulttuurikäännös -työpajatoiminta, Miesryhmätoiminta, Afgaanityttöjen ryhmä, Turkinkielisten tyttöjen ryhmä, Kansainvälinen musliminaisten ryhmä, Nuorten tyttöjen käsityöryhmä, Ohjeita vertaisryhmän ohjaajalle),Yhteistyö moskeijan kanssa, Kansalaisjärjestöt kunniakonfliktien ennaltaehkäisyssä – esimerkkinä MLL sekä Esimerkkejä ennaltaehkäisevästä työstä (Hyviä kuntatason käytäntöjä Suomessa, Katsaus Pohjoismaiden hyviin käytäntöihin, Ennaltaehkäisy Turkissa, Ennaltaehkäisy Pohjois-Irakin Kurdistanissa, Ennaltaehkäisy Jordaniassa)

Lähteet

Lausuntoja, kannaottoja, lehtiartikkeleita
(kolme rapoa ja 15 artikkelia)

Tutkimuksia, toimijoita, kirjallisuutta (15 järjestön sivua, kymmenen rapoa på svenska ja in english ja kolmisenkymmentä tutkimusta ja kirjaa joista osa saatavilla pdf:nä)

Joku kuvitettu esitelmä

Sosiaali- ja terveysministeriö:
Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta - Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön

[Oluttikka]

Tuontiongelmia, sanon minä. Taitaa olla niin, että ilman hillitöntä maahanmuuttoa noistakin tapauksista suurin osa olisi jonkin muun maan tai kansan ongelma.

Siinä Monika-naisille ja mokunaisille miettimistä.

Jep, Suomessa tuskin oli perheväkivaltaa ennen maahanmuutajien tuloa Suomeen. Siinäpä sitä miettimistä todellakin.

Mamujen väkivaltaongelma on tasan satavarmasti tuontiongelma.