2010-06-03 YLE: Suomalainen koulujärjestelmä avautuu maahanmuuttajille hitaasti

[matti]

Suomalainen koulujärjestelmä avautuu maahanmuuttajille hitaasti
julkaistu tänään klo 07:14, päivitetty tänään klo 07:55
Oppilaita ala-asteen luokkahuoneessa, kuvan etualalla karttapallo.

Kuva: YLE

Maahanmuuttajaperheiden ja koulun yhteistyötä halutaan tiivistää. Tärkeässä roolissa ovat lasten oman äidinkielen opettajat. Muun muassa Turussa ja Tampereella työskentelee konsultoivia opettajia, jotka toimivat oman työnsä ohella koulujen ja kotien välisinä viestien välittäjinä.

Juuri Suomeen muuttaneille ja huonosti kieltä osaaville maahanmuuttajavanhemmille suomalainen koulujärjestelmä on etäinen ja vieras. Konsultoivien opettajien tehtävänä on varmistaa, että maahanmuuttajaperheet tulevat kuulluiksi ja viestit kulkevat koulusta koteihin.

Turun Normaalikoulun uskonnon ja somalin kielen opettaja Ismail Abdisalam Abdi työskentelee työnsä ohella konsultoivana opettajana.

- Tämä on kulttuurin välinen ja koulun välinen yhteisymmärryksen tehtävä. Monet maahanmuuttajat eivät vielä ymmärrä tämän yhteiskunnan asioita ja he tarvitsevat jonkun, joka selittää heille, Abdi sanoo.

Ismail Abdisalam Abdin kaltaisia konsultoivia opettajia työskentelee tällä hetkellä Turun lisäksi Tampereella. Muissa kaupungeissa opettajien nimikkeet vaihtelevat kuten myös opetusvelvollisuudesta perheiden tukemiseen annettu aika.
Sama kulttuuritausta auttaa ymmärtämään koulumaailmaa

Tampereella konsultoivien opettajien kanssa työskentelevä kerhokoordinaattori Tuija Hauta-aho pitää järjestelmää tärkeänä juuri maahan saapuneille ja heikosti suomea osaaville maahanmuuttajille.

- Jos tulee ongelmakohtia, niin konsultoiva opettaja voi auttaa ja tulkata kulttuurisesti mistä on kyse. Esimerkiksi monissa maissa erityisopetus on niin kuin tuomio, johon joudutaan ja se on pysyvää. Suomessahan erityisopetus voi olla hyvinkin lyhytaikaista, sellaista pientä tukea, mistä sitten jatketaan eteenpäin, Hauta-aho kertoo.

Hauta-ahon mukaan konsultoivien opettajien työt Tampereella uhkaavat rahoituksen loppumisen vuoksi joutua jäihin joulukuun jälkeen. Opettajat ovat työskennelleet kahden vuoden ajan osana Opetushallituksen rahoittamaa projektia. Tällä hetkellä koulujen ja perheiden tukena on somalin, venäjän, persian, kurdin ja arabian kielen opettajia.

Somaliperheiden ja koulun välistä yhteistyötä Oulun yliopistossa tutkiva Saeed Warsame korostaa työn tärkeyttä.

- Ongelmana on vanhemmat, joilla ei ole osaamista tai he ovat kouluttamattomia. Heillä on tosi vaikeaa lähestyä koulua, koska kieli ei välttämättä riitä siihen, ja he kokevat, etteivät he saa välttämättä riittävästi tietoa koululta.

Warsamen mukaan vanhempien kielitaidottomuus hankaloittaa viestien välittämistä koulusta koteihin. Vastuu tiedonkulusta jää pahimmassa tapauksessa lasten harteille.

- Tässä on vaara, että lapsi pelaa kahta roolia, hän on oppilas ja myös kääntäjä. Silloin lapselle asetetaan rooli, joka ei kuulu hänelle.

YLE Uutiset / Mari Mäkinen

YLE

Varsinaiset maahanmuuttajat koulutiellä. Lisää resursseja, lisää opettajia, lisää rahaa.

[Uuno Nuivanen]

"- Ongelmana on vanhemmat, joilla ei ole osaamista tai he ovat kouluttamattomia."

Eikö näiden juurikin pitänyt olla niitä moni- ja huippuosaajia, joita illman Suomi ei selviä? 

[Jari-Petri Heino]

Minä en ymmärrä miksi Turun normaalikoulussa opetetaan somalia. Enkä myös sitä, että opetetaan myös uskontoa, joka tässä tapauksessa on islam, vai opettaako somaliopettaja muka muiden uskontojen historiaa..? Epäilen.

[Kelpo Hääppönen]

Somaliperheiden ja koulun välistä yhteistyötä Oulun yliopistossa tutkiva Saeed Warsame korostaa työn tärkeyttä.

- Ongelmana on vanhemmat, joilla ei ole osaamista tai he ovat kouluttamattomia. Heillä on tosi vaikeaa lähestyä koulua, koska kieli ei välttämättä riitä siihen, ja he kokevat, etteivät he saa välttämättä riittävästi tietoa koululta.

Warsame ei välttämättä ole miettinyt asiaa ja sitä kuinka sanoa sanottavansa ymmärrettävästi. Vanhemman on vaikeaa lähestyä koulua - koska oma kielitaito ei riitä - josta seuraa, että hän jää ilman tietoa.

Onkos tämä siis itsetutkiskelun ja aktivoitumisen paikka vanhemmalle vai koululle? No, Suomessa on mahdollista tutkia veronmaksajien rahoilla ja vaatia yhä edelleen lisää suomalaiselta järjestelmältä eli: he kokevat, etteivät he saa välttämättä riittävästi tietoa koululta. Puute koulun ja suomalaisten toiminnassa!

[Lasisti]

Hah hah, hyvinpä asia kääntyi taas yhteiskunnan viaksi. Todellisuudessa tietyillä etnisillä vähemmistöillä on suuria vaikeuksia integroitua/avautua yhteiskuntaan, eikä toisinpäin.. Sääli ettei tästä vedetä johtopäätöksiä.

[Simo Hankaniemi]

Lisää rahaa, lisää rahaa, lisää joustoa yhteiskunnalta. Lopputuloksena tullee olemaan, ettei sopeutuminen sittenkään onnistunut. Tällöin kierros alkaa taas uudelleen, eli lisää rahaa...

[Aallokko]

Ongelmien takana on ja pysyy se vastausta odottava peruskysymys: miksi ihmeessä Suomi ylipäätään ottaa tällaista väkeä, jonka kanssa kaikki on niin hankalaa ja joka on millä tahansa mittarilla selkeä rasite yhteiskunnalle?

[ihminen]

Maahanmuuttajien äidinkielen opetus koetaan tärkeäksi
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/maahanmuuttajien_aidinkielen_opetus_koetaan_tarkeaksi_1733378.html?origin=rss

Noinkohan on vai onko valikoitu?

[antero]

- Ongelmana on vanhemmat, joilla ei ole osaamista tai he ovat kouluttamattomia. Heillä on tosi vaikeaa lähestyä koulua, koska kieli ei välttämättä riitä siihen, ja he kokevat, etteivät he saa välttämättä riittävästi tietoa koululta.
Warsamen mukaan vanhempien kielitaidottomuus hankaloittaa viestien välittämistä koulusta koteihin. Vastuu tiedonkulusta jää pahimmassa tapauksessa lasten harteille.
- Tässä on vaara, että lapsi pelaa kahta roolia, hän on oppilas ja myös kääntäjä. Silloin lapselle asetetaan rooli, joka ei kuulu hänelle.

Edelleenkin:
"Peruskoulu" pakolliseksi kaikille maahanmuuttajille ikään katsomatta.

[Ano Nyymi]

Onneksi heille on sentään avautunut vallan vikkelään suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä.
Mistä lie johtuukaan että koulujärjestelmän kanssa tekee paljon tiukempaa?

[MW]

Onneksi heille on sentään avautunut vallan vikkelään suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä.
Mistä lie johtuukaan että koulujärjestelmän kanssa tekee paljon tiukempaa?

Jaa-a, ettei ne kuuluisat motiivit kummittelisi siellä taustalla? Kuten joku niin osuvasti laittoi, jos maahanmuuttopolitiikka olisi edes lähellä onnistunutta, siitä ei tarvitsisi keskustella, eikä päivystäviä dosentteja lemmikkeineen juhlia hesarissa.

[lapio]

- Ongelmana on vanhemmat, joilla ei ole osaamista tai he ovat kouluttamattomia. Heillä on tosi vaikeaa lähestyä koulua, koska kieli ei välttämättä riitä siihen, ja he kokevat, etteivät he saa välttämättä riittävästi tietoa koululta.

Nämäkö moniosaajat täyttävät, kun se kovasti mainostettu työvoimapula iskee.

Lisää rahaa konsultoivien opettajien palkkaamiseen. Näin se bisnes kehittyy.

Suomessahan erityisopetus voi olla hyvinkin lyhytaikaista, sellaista pientä tukea, mistä sitten jatketaan eteenpäin, Hauta-aho kertoo.

Ei taida Hauta-ahokaan seurannut oikeasti erityisopetusta. Usein erityisopetukseen päätyvät myös ne, joita koulunkäynti ei kiinnosta syystä tai toisesta. Onko tilanne muuttunut 1990-luvun alun jälkeen?

[Maastamuuttaja]

Monelle maahanmuuttajapojalle saattaa olla ongelmallista, että vääräuskoisten maassa joutuu samalle luokalle huivittomien tyttöjen kanssa. Siksi suomalainen koulujärjestelmä saattaa avautua hitaasti. Nopeammin se saattaisi avautua, jos paneutuisi opiskeluun näistä ideologisista haittatekijöistä huolimatta.