2009-10-30 HS: Ulkomaalaisten kansalaisuuteen vaadittava asumisaika lyhenemässä

[skrabb]

Kansalaisuusvaatimukset löystymässä Suomessa
Esitys: Ulkomaalaisille kansalaisuus nopeammin kuin monissa EU-maissa
Lasse Kerkelä

helsingin sanomat  

Suomi myöntää vuodesta 2011 lähtien ulkomaalaistaustaisille ihmisille kansalaisuuksia lyhyemmän maassa oleskelun perusteella kuin valtaosa muista EU-maista, jos sisäministeriön valmistelema lainmuutos toteutuu.

Näin arvioi sisäministeriön ylitarkastaja Sonja Hämäläinen, joka on osallistunut uuden kansalaisuuslain valmisteluun.

Ministeriö on lähettänyt lainmuutosesityksen lausuntokierrokselle.

Hallituspuolueet ovat hallitusohjelmassa sopineet helpottavansa kansalaisuuden saamista, jotta ulkomaalaistaustaiset ihmiset kotoutuisivat nykyistä helpommin Suomeen. Uudistuksella on tarkoitus houkutella myös ulkomaisia opiskelijoita jäämään tänne.

Kansalaisuuden saaminen on tähän asti edellyttänyt kuuden vuoden yhtäjaksoista asumista Suomessa, mutta nyt asumisaikavaatimus on lyhenemässä viiteen vuoteen.

Kansalaisuuden voisi saada tätäkin nopeammin eli neljän vuoden oleskelun jälkeen, jos henkilö on oppinut hyvin suomen tai ruotsin kielen.

Näin ulkomaalaisia pyrittäisiin kannustamaan kieliopintoihin.

Tilapäisellä oleskeluluvalla eli niin sanotulla B-luvalla oleskelu huomioitaisiin myös asumisajassa. Vuoden oleskelu B-luvalla laskettaisiin puoleksi vuodeksi asumisaikana.

Asumisaikavaatimus vaihtelee EU-maissa pääsääntöisesti viidestä kahdeksaan vuoteen. Ruotsissa se on sisäministeriön esityksen tapaan viisi vuotta, Norjassa seitsemän ja Tanskassa yhdeksän.

"Tanskassa on toisenlainen ajattelutapa kuin meillä. Siellä kansalaisuuden saa vasta, kun on kotoutunut maahan", Hämäläinen huomauttaa.

Myös kielitaitovaatimuksiin on tulossa lievennys tietyissä erikoistapauksissa. Ulkomaalaiselta ei vaadittaisi nykyisestä poiketen edes suullista kielitaitoa, jos hänellä on kielitaidottomuudelle "erityinen painava syy".

Käytännössä se voi tarkoittaa muun muassa todennettuja oppimisvaikeuksia tai puutteellisesta koulutuksesta johtuvaa heikkoa oppimiskykyä.

Nykyisin kansalaisuus voidaan myöntää täysin kielitaidottomalle vain, jos hän on yli 65-vuotias ja saanut oleskeluluvan pakolaisaseman tai muun suojelun tarpeen vuoksi.

Sisäministeriö kaavailee, että ulkomailla asuvat entiset Suomen kansalaiset saisivat taas kansalaisuutensa takaisin pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Kaksoiskansalaisuuden ottaminen oli heille mahdollista määräaikaisesti 2003–2008, mutta nyt tämä mahdollisuus on tarkoitus palauttaa pysyväksi.

Viranomaiset pitävät selvänä, että uudistukset lisäisivät kansalaisuushakemusten määrää.

Hallituksen on määrä antaa esityksensä uudeksi kansalaisuuslaiksi eduskunnalle alkuvuodesta 2010. Odotettavissa on, että esitys synnyttää erittäin vilkkaan keskustelun eduskunnassa.

Lisää aiheesta:
Kansalaisuus tuo uusia oikeuksia

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Kansalaisuusvaatimukset+l%C3%B6ystym%C3%A4ss%C3%A4+Suomessa/1135250486484

TIETOKULMA

Kansalaisuus tuo uusia oikeuksia

Oleskeluluvalla Suomessa asuva ulkomaalainen saa kansalaisuuden myötä uusia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Hän saa oikeuden äänestää vaaleissa sekä oikeuden tulla valituksi virkaan, joka edellyttää Suomen kansalaisuutta. Ne ovat lähinnä korkeita valtionhallinnon virkoja.

Lisäksi hän saa Euroopan unioniin liittyviä oikeuksia, jos hän on lähtöisin EU:n ulkopuolelta. Hän voi esimerkiksi liikkua vapaasti Schengen-alueen sisällä ja etsiä toisesta EU-maasta työtä kolmen kuukauden ajan.

Kansalaisuuden saanutta ei voida estää saapumasta Suomeen, karkottaa maasta eikä luovuttaa tai siirtää vastoin tahtoaan toiseen maahan.

18 vuotta täyttäneille miehille kansalaisuus tuo yleisen maanpuolustusvelvollisuuden.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Kansalaisuus+tuo+uusia+oikeuksia/1135250486460

Mahtaa muut Schengen-alueen maat olla tyytyväisiä, kun Suomen rajat vuotavat kuin seula ja Suomi vielä löperöllä lainsäädännöllään helpottaa kansainvaellusta!

Haloskalla on helevetillinen kiire saada ajettua 2. kautensa mamutusprojekti läpi hinnalla millä hyvänsä ennen virkakautensa päättymistä.
Viis siitä, että maan talous rypee pohjamudissa, velalla eletään ja työttömiä tulee jok'ikinen päivä lisää.
YK:n virka pitää saada repimällä se oman maan kanslaisten selkänahasta.
Tana, että kyrsii niin Halonen, Thors, Holmlund, Brax, Virkkunen, Viljanen, Virtanen ja joukon jatkona ämmät Vanhanen, Katainen etc.

[Roope]

"Tanskassa on toisenlainen ajattelutapa kuin meillä. Siellä kansalaisuuden saa vasta, kun on kotoutunut maahan", Hämäläinen huomauttaa.

Missä ja milloin näin päätettiin? Suomen kansalaisuus kuuluu yhteisön suomalaisiksi hyväksymille, sitä tarkoittaa kotoutuminen.

Hyvä että Sonja Hämäläinen sanoo suoraan, miltä pohjalta lakiesitys on valmisteltu. Kun ei tarvitse väitellä esityksen motiiveista, niin voidaan siirtyä suoraan epäonnistuneiden kohtien poistamiseen. Niitä taas on niin paljon, että koko suunnittelu pitää ottaa uusiksi.

[Roope]

Kansalaisuuslaki on tulossa eduskunnalle aivan viime hetkillä ennen kesälomia. Kielitaitovaatimuksiin suunniteltuja lievennyksiä tai koko kielitaitovaatimuksen poistamista tietyiltä ryhmiltä ei mainita missään ministeriön tiedottamisessa, vaikka suunnitellut muutokset koskisivat suurinta osaa humanitaarisista maahanmuuttajista ja myös monia muita ryhmiä. Asiaa ei ole käsitelty myöskään tiedotusvälineissä, vaikka nimenomaan maahanmuuttajien kielitaidon merkitystä kotoutumisen onnistumisessa toistetaan muuten kaikkialla.

Lakia valmistelleen ylitarkastaja Sonja Hämäläisen mielestä kansalaisuus on vain askel, ja näköjään vieläpä kielitaitoa tärkeämpi askel kotoutumisessa. Yleensä peruskielitaitoa pidetään kotoutumisen tärkeimpänä edellytyksenä ja kansalaisuutta valtion myöntämänä tunnustuksena kotoutumisesta.

Kansalaisuuden myötä ihmisellä on kaikki samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kansalaisilla. Ei Suomen kansalaisuuden saanut maahanmuuttaja saisi enää olla jokapäiväisessä elämässään riippuvainen tulkeista tai kykenemätön seuraamaan suomalaisia tiedotusvälineitä. Nyt kielitaidottomuudesta ollaan tekemässä hyväksyttyä ja siitä saattaa hyvinkin tulla joidenkin ryhmien normaalina pidetty elinikäinen ominaisuus. Tämä taas tulee näkymään esimerkiksi työnantajien käsityksissä näiden ryhmien edustajista ja vaikuttaa sitä kautta työllistymiseen.

Kansalaisuuslaki muuttuu

Suomessa pitkään asuneet voivat jatkossa saada kansalaisuuden entistä joustavammin. Kansalaisuuslakia halutaan muuttaa erityisesti kansalaisuuteen vaadittavan asumisajan lyhentämiseksi.

Lakimuutoksella pyritään tarttumaan haasteeseen eli houkuttelemaan esimerkiksi Suomessa tutkinnon suorittaneita opiskelijoita jäämään tänne. Myös muille Suomessa vakinaisesti asuville halutaan antaa signaali siitä, että he ovat tervetulleita.

Kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa lyhennetään kuudesta vuodesta viiteen vuoteen. Toinen oleskeluun liittyvä muutos on tilapäisen oleskelun osittainen laskeminen kansalaisuusvaatimuksiin. Nykyisellään kansalaisuutta varten vaaditaan pysyvä oleskelulupa eli A-status.

– Jatkossa puolet asumisajasta voisi olla myös tilapäistä, B-luvanvaraista oleskelua. Ennen kansalaisuuden saamista oleskelu pitää kuitenkin muuttaa jatkuvaksi, kertoo lainvalmistelusta vastannut ylitarkastaja Sonja Hämäläinen.

Kansalaisuus tukee kotoutumista

Kansalaisuus ei ole muusta maahanmuuttopolitiikasta irrallinen saareke. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Tämä tarkoittaa pääsyä työmarkkinoille, osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja ennen kaikkea tunneta siitä, että on suomalainen. Kansalaisuuden joustavampi saaminen tukee näin ollen kotoutumista.

Lakimuutos pyrkii saamaan Suomessa jo pysyvästi asuvat paremmin mukaan rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa. Myös esimerkiksi Ruotsissa ja Kanadassa maahanmuuttopolitiikka on samansuuntaista.

Toinen lähestymistapa on nähdä kansalaisuuden saaminen kotoutumisen päätepisteenä. Tätä ajatusmallia noudatetaan vaikkapa Tanskassa, jossa integroitumista testataan kansalaisuuskokeilla. Suomessa kotoutumisen tärkeä mittari on kielitaito. Kansalaisuuden saamiseksi edellytetään jatkossakin vahvaa näyttöä suomen tai ruotsin kielen hallinnasta ja nuhteettomuutta. Myös näiden vaatimusten osalta lakia selkeytetään.

Lakiesitys kesäkuussa

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston tehtävänä on kehittää ja suunnitella lainsäädäntöä hallituksen toiveiden ja EU-direktiivien mukaiseksi. Kansalaisuusasiat ovat harvoja politiikan alueita, jossa EU:lla ei ole toimivaltaa. Kansainvälisiä trendejä ja toimintatapoja kuitenkin seurataan Suomessakin.

– Lain muuttaminen on ollut pitkällinen prosessi ja siihen on liittynyt sekä viranomaisten että kansalaisten kuulemista. Lakimuutos on tarkoitus saada eduskunnalle kesäkuussa, Sonja Hämäläinen kertoo.  


Keskeiset muutokset:
   * Asumisaika kansalaisuuden saamiseksi lyhenee kuudesta vuodesta viiteen.
   * Asumisaikaan voi laskea myös lyhytaikaista asumista 2,5 vuotta.
   * Kielitaidon merkitys kasvaa, hyvällä Suomen tai Ruotsin osaamisella voi asumisaikavaatimus lyhentyä neljään vuoteen.
   * Entisten Suomen kansalaisten ilmoitusmenettely vakinaistuu. Samalla prosessi kaksoiskansalaisuuden hakemiseksi selkeytyy.

[Erik Herrmann]

Kansalaisuuden myötä ihmisellä on kaikki samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kansalaisilla. Ei Suomen kansalaisuuden saanut maahanmuuttaja saisi enää olla jokapäiväisessä elämässään riippuvainen tulkeista tai kykenemätön seuraamaan suomalaisia tiedotusvälineitä.

jo demokratian toimivuuden kannalta on tärkeä että puhuu maan kieltä. jos ei osaa seurata politiikkaa, niin ei pitäisi myöskään saada äänestää vaaleissa.

[Roope]

Kansalaisuus ei ole muusta maahanmuuttopolitiikasta irrallinen saareke. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Tämä tarkoittaa pääsyä työmarkkinoille, osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että on suomalainen. Kansalaisuuden joustavampi saaminen tukee näin ollen kotoutumista.

Monet työnantajat ovat arvostaneet maahanmuuttajien rekrytoinnissa Suomen kansalaisuutta, koska ovat pitäneet sitä osoituksena kielitaidosta ja sitoutumisesta Suomeen. Sonja Hämäläinen haluaa purkaa tämän yhteyden, jolloin kansalaisuus menettää työelämässä vähin erin entisen positiivisen merkityksensä. Silloin se myös lakkaa helpottamasta työmarkkinoille pääsyä.

Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuminen on jotain paljon enemmän kuin pelkkä äänioikeus. Miten kielitaidottoman voi olettaa hankkivan tietoa, osallistuvan keskusteluun ja muodostavan mielipiteensä, kun hän saa tietonsa ja käsityksensä lähinnä oman ryhmänsä kautta? Edes pelkkä ruotsin- tai englannin kielen taitokaan ei täällä riitä yhteiskunnan tapahtumien seuraamiseen kuin hyvin rajoitetusti.

Lopuksi Sonja Hämäläinen perustelee kansalaisuuden helpompaa myöntämistä "suomalaisuuden tunteella". Jos ainoa peruste kansalaisuuden saamiseen on se, että on asunut täällä muutaman vuoden, erivapautta hakevana todennäköisesti lähinnä oman kielensä ja kulttuurinsa piirissä, niin mitä syytä tällaisella ihmisellä on "tuntea olevansa suomalainen" ja mitä se hänelle edes tarkoittaa?