2010-05-23 HS Mielipide: Helsinki tarvitsee luovaa asuntopolitiikkaa

[skrabb]

Helsinki tarvitsee luovaa asuntopolitiikkaa
"Kaupungin kannattaisi rakennuttaa sellaisia sekataloja, joissa osa asunnoista myydään vapailla markkinoilla markkinahintaan ja osa osoitetaan kaupungin vuokra-asunnoiksi."

Tuomas Rantanen

Helsingissä on huutava pula kohtuuhintaisesta asumisesta. Hitas-asuntojen suuri kysyntä selittyy sillä, että vapaarahoitteisten asuntojen hinnat ovat pitkään olleet sietämättömän korkealla Helsingissä. Asuntopula on kärjistynyt entisestään, kun yksityinen kovan rahan rakentaminen on ollut laman takia hiljaista. Hitasin kohdalla lisäongelma on ollut siinä, että moni aikaisemmin hitasia tehnyt rakennuttaja on siirtynyt tekemään itselleen kannattavampia asunnonhallintamuotoja.

Kaupungin omat, etenkin vuokra- ja hitas-tuotantoa painottavat tuotantotavoitteet ovat kunnianhimoiset. Painetta onkin siinä, kuinka tuotanto saataisiin pysymään niiden perässä. Tavoitteiden ja toteumien välinen kuilu on erityisen suurta kaupungin vuokra-asuntotuotannossa.

Toisin kuin usein näkee esitettävän, kaupungin oman asuntotuotannon ongelmana ei ole niinkään kaavoitettujen tonttien vajaus. Suurempi ongelma on, että tontinluovutuksessa on ollut vaikeuksia osoittaa kaupungin omalle tuotannolle riittävästi toteuttamiskelpoisia tontteja.

Säädellyn tuotannon asemaa tontinluovutuksessa vaikeuttaa se, että yhä useammin tonttien maanparannustyöt ja kaavavaatimukset nostavat tonttien toteutuskustannukset sellaisiksi, etteivät ne mahdu esimerkiksi arava-vuokratalojen tai hitasin tuotantorajoitusten sisään. Tätä voitaisi parantaa esimerkiksi varmistamalla kaavoituksen yhteydessä, että alueelle muodostuu tontteja, jotka vaatimustensa suhteen sopivat säädeltyyn tuotantoon.

Tilannetta helpottaisi myös, jos jo kaavoituksessa mietittäisiin nykyistä enemmän autottomien kohteiden mahdollisuuksia. Juuri parkkipaikkakustannukset nostavat asuntojen tuotantohintoja merkittävästi.

Kaupungin oman tuotannon pulmana on sekin, että valtuusto on asettanut kiinteistövirastolle varsin suuret tonttien myyntitavoitteet. Näin tontinjaossa säädellyn tuotannon pelivara jää liian pieneksi.

Vaikka hitas-tuotannolla olisi tietyillä sijaintipaikoilla varmasti kysyntää nykyistä hieman korkeammillakin hinnoilla, kaupunki ei voi tehdä ylimääräistä voittoa hitas-tuotannon kautta. Hitas-tuotanto on säänneltyä tuotantoa, jossa nimenomaan on määrätty rakennuttajapalkkio. Hitas-tuotannon myyntihinnoista voikin laskea, minkälaisia katteita kovan rahan tuotannossa tehdään.

Kaupunki voisi etsiä myös uusia keinoja oman asuntotuotantonsa alueella. Mielestäni kaupungin kannattaisi rakennuttaa itse sellaisia sekakortteleita ja sekataloja, joissa osa asunnoista myydään vapailla markkinoilla markkinahintaan ja osa osoitetaan kaupungin vuokra-asunnoiksi. Jos osa asunnoista myytäisiin käypään hintaan markkinoilla, niiden myyntivoitto voitaisiin käyttää kiinteistöjen kalliiden rakennuskustannusten kattamiseen. Niin samaan kiinteistöön olisi paljon nykyistä helpompaa tuottaa kohtuuhintaista asumista.

Vastaavasti voitaisiin tehdä sekataloja, joissa vaikkapa merinäköalan puoleisten asuntojen myyntivoitolla rahoitettaisiin tontin maanparannustöitä ja pihatöitä samalla, kun toisaalla kiinteistössä olisi laadun ja hinnan puolesta järjestelyistä hyötyviä kaupungin vuokra-asuntoja. Tällä tavoin kaupungin vuokra-asumista voitaisiin myös saada alueille, joissa sitä ei muuten ole tai hevin tulisi.

Harkinnan paikka olisi myös, että kaupunki suuntaisi oman hitas-tuotantonsa ohella omaa kovan rahan tuotantoa sellaisiin kaupunginosiin, joissa on ennestään suhteellisen paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Tällaisille alueille rakentamiseen yksityiset rakennuttajat eivät tunne mielenkiintoa. Asuntojakauman monipuolistaminen kuitenkin tukisi alueiden sosiaalista kehittämistä.

Näiden asuntojen myyntiä helpottaisi se, ettei kaupungin tarvitse pyrkiä myyntivoittoon. Rakennuttajalle omakatteisen, mutta asukkaille kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen kaikissa asuntohallintamuodoissa riittää kyllä kaupungin tavoitteeksi.

kaupunginvaltuutettu (vihr)
asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtaja
Helsinki

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Helsinki+tarvitsee+luovaa+asuntopolitiikkaa/1135257054036

"Kaupungin kannattaisi rakennuttaa sellaisia sekataloja, joissa osa asunnoista myydään vapailla markkinoilla markkinahintaan ja osa osoitetaan kaupungin vuokra-asunnoiksi."

Ja markkinahinnoilla myytävien kämppien ostajia moisista sekataloista olisi jonoksi asti?!
Missä maailmassa tämäkin tuomasvihreä elää ja on elänyt?
Ei ainakaan reaalitodellisuudessa.
Vihreät näyttäkööt esimerkkiä ja hankkikoot isolla rahalla asunnon moisesta sekatalosta ensimmäisinä!

[Eino P. Keravalta]

Kirjoittajalla on vallan vinksahtanut suhde reaalimaailmaan. Eikö hän ymmärrä, että omistusasuntoja on olemassa hyvin pitkälle siksi, että ihmiset ovat valmiita maksamaan, etteivät joudu "sosiaalisesti monimuotoiseen" ympäristöön? Väkihän ostaa oman asunnon usein päästäkseen pakoon näitä monikulttuurisia sekataloja. Kuka sijoittaa satoja tuhansia asuntoon, jos se ei tarjoa mitään lisäarvoa, kuten turvallisuutta lapsille tai rauhallista ympäristöä kaupungin kämppään verrattuna?

[BeerBelly]

Tuomas varmaankin ajattelee ettei omistusasuntojen ostajille tarvitse kertoa. Sitten kun on puolet luukuista kaupattu kovaan hintaan paljastetaan että loput kämpät ovatkin sitten kaupungin vuokra-asuntoja. Ja mitään ettei voi, lällällää!

[OTU]

Olisi mukava tietää miten ko. punavihreä puh. joht. itse asuu (Roihuvuoressa). Ja miten hän olisi omakohtaisesti valmis muuttamaan asumistaan tuohon suuntaan. Vai koskisiko tuo ehdotettu  järjestely vain kuolevaisia.

[Lauttasaaren Emiiri]

Tuomas varmaankin ajattelee ettei omistusasuntojen ostajille tarvitse kertoa. Sitten kun on puolet luukuista kaupattu kovaan hintaan paljastetaan että loput kämpät ovatkin sitten kaupungin vuokra-asuntoja. Ja mitään ettei voi, lällällää!

Eräs tuttuni osti Ruoholahdesta kovan rahan asunnon, maksaa siitä melkein puolet tuloistaan seuraavat 20 vuotta. Häneltä jäi ostohetkellä huomaamatta, että osa talon asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja. No, hänen naapureinaan on ollut melkoisen kirjavaa sakkia, juoppoja, sekakäyttäjiä, somaleita... Hän oli jo myymässä ja muuttamassa pois pitämästään asunnosta, kunnes naapuriin muutti valtaväestöön kuuluva yksinhuoltaja joka ei enään aiheuttanut infernaalista metakkaa.

[Roope]

Kaupunki voisi etsiä myös uusia keinoja oman asuntotuotantonsa alueella. Mielestäni kaupungin kannattaisi rakennuttaa itse sellaisia sekakortteleita ja sekataloja, joissa osa asunnoista myydään vapailla markkinoilla markkinahintaan ja osa osoitetaan kaupungin vuokra-asunnoiksi. Jos osa asunnoista myytäisiin käypään hintaan markkinoilla, niiden myyntivoitto voitaisiin käyttää kiinteistöjen kalliiden rakennuskustannusten kattamiseen. Niin samaan kiinteistöön olisi paljon nykyistä helpompaa tuottaa kohtuuhintaista asumista.

Helsingin keskeinen kaupunkistrategia nojaa nimenomaan siitä, että Helsinki on arvioinut, että heille muuttaa seuraavan 20 vuoden aikana 130 000 ihmistä, joista 100 000 tulee olemaan maahanmuuttajia, ja rakentaa kaupungin kehittämisen hyvin paljon tällaiselle monikulttuuriselle kehittämiselle.

YLE 5.5.2010

[Tommi Korhonen]

Hetkos hetkos, ei tuo NIIN tyhmä idea ole siihen TARKOITUKSEEN mitä Tuomas Rantanen tuossa itse esittää: nimittäin tuolla kyllä pidettäisiin MYÖS omistusrahoitteisten asuntojen hinnat alhaisina. ==> Koska ylläolevat arviot (esimerkiksi Einon) pitävät paikkaansa, niin ei tuo kyseinen omistusasunto sitten inflatoituisi samaa tahtia kuin oikeat omituspohjaiset asunnot. Eli sekä vuokra- että omistushintataso tuolla pysyisi alempana.

Se tietysti että tuo tapahtuisi edelleen asunnon omistajan vitutuksen kautta eikä parantaisi kenenkään asumisviihtyvyyttä tai iloa omistusasunnostaa ei kai Tuomas Rantanen edes halunnut tuossa ajatella.

Mutta jos pidetään kuppikunnat kurjina niin eivät ne pääse hinnoillakaan brassailemaan. Totta kai se onkin.

[antero]

Helsingin luova asuntopolitiikka kaataa hyvät veronmaksajat suoraan Espoon, Kauniaisten, satelliittikuntien, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen ja jopa Tallinnan syliin. Helsinkiin jää sitten se mukava monimuotoinen ja -kulttuurinen asujaimisto, pari pörssivälittäjää, muutama arkkitehti ja joitain mainosmiehiä.

Ja maaseutukin kiittää.

Samoin turussa on maksajien muuttoliikenne turusta ulos.

[Eino P. Keravalta]

Helsingin luova asuntopolitiikka kaataa hyvät veronmaksajat suoraan Espoon, Kauniaisten, satelliittikuntien, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen ja jopa Tallinnan syliin. Helsinkiin jää sitten se mukava monimuotoinen ja -kulttuurinen asujaimisto, pari pörssivälittäjää, muutama arkkitehti ja joitain mainosmiehiä.

Ja maaseutukin kiittää.

Samoin turussa on maksajien muuttoliikenne turusta ulos.

Miten on mahdollista, etteivät kunnanisät ja muu vallankahvassa oleva väki ole tajunneet, että mokutus raunioittaa kunnan talouden monellakin tapaa? Mamut lisäävät menoja rankasti ja toisaalta maksajat pakkaavat tavaransa ja häipyvät yksikulttuuriseen ympäristöön. Vai onko kunnissa vielä niin kova mokukiima, etteivät järki ja realiteetit pääse esille? Vai eivätkö päättäjät näe paria vuotta pidemmälle asioita? Eivätkö he tutustu ulkomaisten kaupunkien kokemuksiin?

[Aapo]

Komppaan Tommia. Tuomas Rantasen ehdotuksessa on omat meriittinsä.

On hölmöä rakentaa asuntopolitiikkaa sen varaan, että kaupunkirakenteesta on saatava mahdollisimman monikulttuurinen, mutta on ihan yhtä hölmöä luottaa siihen, että varsinaisten maahanmuutto päättyy vuoden 2011 vaaleihin ja etninen värinä katoaa Suomesta siihen paikkaan.

Maahanmuuttajien ghettoutuminen on estettävä, ja tämä ehdotus saattaisi olla siihen yksi toimiva ratkaisu. Ehtona pitää kuitenkin olla se, että se pannaan toimeen mahdollisimman avoimesti, ja että tällaisen asunnon ostaja tietää mitä tilaa.

[Jane Doe]

Tuosta mielipidekirjoituksesta tuli lähinnä mieleen harhaluulo, että kaikki asunnonomistajat (myös asuntovelalliset)olisivat jotenkin rahoissaan. Täyttä kus...sumutusta tuollainen, että omistusasujilla maksatettaisiin kaikki mahdollinen ja vuokralaiset saisivat hyödyt ilmaiseksi. En väitä, että on olemassa salaliitto omistuasujia kohtaan, mutta harhaluulo selittäisi aika paljon asuntopoliittisia töräyksiä etenkin vihreiltä.

Ei se mitään, penskana minäkin luulin että vain rikkaat asuvat omissa kämpissä. Muutama vuosi eteenpäin + asuntolaina, niin tulin järkiini. Ei tunnu olo rikkaalta, ei.

[M.E]

--
Ei se mitään, penskana minäkin luulin että vain rikkaat asuvat omissa kämpissä. Muutama vuosi eteenpäin + asuntolaina, niin tulin järkiini. Ei tunnu olo rikkaalta, ei.

OT: Jos asunotoa ajatellaan sijoituskohteena, ex-post optimaalinen strategia 1980-2000 on itseasiassa ollut asua vuokralla ja myydä kiinteistöjä lyhyeksi (eli siis hyödyt kiinteistöjen arvonlaskusta ja kärsit niiden arvonnoususta).

Tähän tulokseen vaikuttaa vahvasti tietysti 90-luvun lama, mutta tosiasia on, että asunnon ostaminen on hajautuken kannalta erittäin ongelmallinen sijoituskohde.

[antero]

Komppaan Tommia. Tuomas Rantasen ehdotuksessa on omat meriittinsä.

On hölmöä rakentaa asuntopolitiikkaa sen varaan, että kaupunkirakenteesta on saatava mahdollisimman monikulttuurinen, mutta on ihan yhtä hölmöä luottaa siihen, että varsinaisten maahanmuutto päättyy vuoden 2011 vaaleihin ja etninen värinä katoaa Suomesta siihen paikkaan.

Maahanmuuttajien ghettoutuminen on estettävä, ja tämä ehdotus saattaisi olla siihen yksi toimiva ratkaisu. Ehtona pitää kuitenkin olla se, että se pannaan toimeen mahdollisimman avoimesti, ja että tällaisen asunnon ostaja tietää mitä tilaa.

Veikkaisin että pakollisella kaikkia maahanmuuttajia koskevalla peruskoulun oppimäärällä olisi suurempi vaikutus.

Ja jo sitä ennen pitää vähentää suomen vetovoima sosiaaliturimikohdemaana nollaan, eli lopettaa täysin kaikenlainen sosiaalituristien hyysääminen, varsinkin rahallisesti.

Jo noilla kahdella toimenpiteellä vähennetään maahanmuuttajien ghettoutumista huomattavasti, verrattuna niihin toimenpiteisiin jotka kohdistuvat siihen itse seuraukseen eli ghettoutumiseen.

[kuhlmey]

Koska ylläolevat arviot (esimerkiksi Einon) pitävät paikkaansa, niin ei tuo kyseinen omistusasunto sitten inflatoituisi samaa tahtia kuin oikeat omituspohjaiset asunnot. Eli sekä vuokra- että omistushintataso tuolla pysyisi alempana.

Mutta jos pidetään kuppikunnat kurjina niin eivät ne pääse hinnoillakaan brassailemaan. Totta kai se onkin.

Onkos se nyt sitten hieno tavoite, että kuppikunnat eivät pääse hinnoillaan brassailemaan? Ruoholahden muuttuminen etnokaupunginosaksi lisää ei-etnokaupunginosien kysyntää ja siten nostaa niissä hintoja. 

[Roope2]

Ja jo sitä ennen pitää vähentää suomen vetovoima sosiaaliturimikohdemaana nollaan, eli lopettaa täysin kaikenlainen sosiaalituristien hyysääminen, varsinkin rahallisesti.

Ja kun tuo toimenpitde ei maksa mitään.