Operaatio "köyhä ulkomaalainen"

[Jack]

Kun olin muutama päivä sitten ottamassa tunkkia autoni tavaratilasta, huomasin syrjäsilmällä, kuinka joku nainen saapui pihaamme. Luulin aluksi, että tulija on tuttu, mutta hän osoittautuikin ulkomaalaiseksi. Nainen tuli luokseni ja näytti minulle lappua, johon oli kirjoitettu suomeksi, että hän on puolalainen, ja hänen taloudellinen tilanteensa on huono. Teksti jatkui vielä, mutta enempää en lukenut. Mumisin jotain ja jatkoin tavaratilan penkomista. Nainen jatkoi matkaansa naapuriin ja sieltä edelleen seuraavaan taloon jne. Illalla nainen oli nähty päätien varressa bussipysäkillä.

Olisi tietysti pitänyt suhtautua naiseen myönteisemmin. Täytyyhän vaikeuksissa olevia auttaa. Jokin tuossa naisessa kuitenkin sai epäilykseni heräämään. Jos hän todella oli taloudellisessa ahdingossa oleva puolalainen, miten hänellä oli ollut varaa matkustaa suomalaiselle pikkupaikkakunnalle asiaansa edistämään? Jos olisin osannut puolaa, olisin kysynyt naiselta jotain. Jos hän ei olisi ymmärtänyt kysymystäni, olisin tehnyt siitä tiettyjä johtopäätöksiä.

Myöhemmin naisesta alkoi tulla lisää tietoja. Hän oli kiertänyt talosta taloon ja kaupitellut oviin kiinnitettäviä kylttejä ja muuta tämän tyyppistä. Mutta ei tässä kaikki. Samaan aikaan oli myös naapurikunnissa kierrellyt vastaavia pulassa olevia ulkomaalaisia samoissa merkeissä. Nämä ihmiset yhdisti se, että he olivat liikkeellä samalla isolla pakettiautolla, jossa oli perävaunu. Kyseessä oli siis organisoitu tapahtuma. Auto jätti yhden tai useampia henkilöitä eri paikkakunnille, jossa he kiersivät ovelta ovelle. Illalla auto ajoi saman lenkin toisin päin ja otti kaupustelijat kyytiin bussipysäkeiltä. Minun luonani kiertänyt nainen kuului myös tähän joukkoon. Hän ilmeisesti odotti ryhmänsä autoa bussipysäkillä. Seuraava aikataulunmukainen bussi kulki reitillä vasta seuraavana päivänä.

Näin se siis toimii. Kaikki on huolellisesti organisoitua. Ja koska ihmiset ovat taipuvaisia epäilemään kaikkea tavallisuudesta poikkeavaa, ulkomaalaisryhmän vierailun jälkeen yksi jos toinenkin katselee pihojaan ja miettii, onko siellä mitään varastamisen arvoista. Operaation kuluessahan on nimittäin kartoitettu monta eri kuntaa ja suuri määrä asuintaloja. Joku ehkä miettii huolestuneena, että ehkäpä peräkärryauto tekee uuden vierailun jonakin yönä. Ja silloin ei ole kyse minkään myymisestä.

Toivottavasti pelot ovat turhia. Ehkä mitään laitonta ei tapahdu, eikä ihmisten tarvitse olla huolissaan.

En ole seurannut Helsingissä kerjäävien Romanian mustalaisten taktiikkaa, mutta eräs toinen henkilö on jonkin verran tarkkaillut, miten kerjäysbisnestä harjoitetaan. Mustalaiset toimivat hänen kertomansa mukaan organisoidusti ryhmissä. Jokainen kerjääjä kiertää omaa lenkkiään ja pysäyttelee ihmisiä. Välillä lenkkejä vaihdetaan niin, ettei sama ihminen koko ajan ole samalla paikalla. Välillä joku ottaa kadullaistumisvuoron. Joku ilmeisesti toimii keskushenkilönä ja koordinoi toimintaa ja tallettaa kertyneet rahat. Suuren yleisön silmissä näyttää siltä kuin satunnainen köyhä mustalainen kerjäisi henkilökohtaiseen hätäänsä. Yleisö ei huomaa kokonaisuutta eli sitä, että kerjäämässä onkin useiden henkilöiden organisoitu ryhmä. Ehkä ryhmätkin ovat yhteistoiminnassa keskenään, ja jossakin asuntovaunussa odottaa iso pomo, joka johtaa koko hommaa. Tämä viimeinen olettamus on vain arvailua.

Mitä tälle asialle pitäisi tehdä, vai pitäisikö tehdä mitään? Vaikka kerjääminen on järjestetty liiketoiminnan tapaan, se vaikuttaa silti aika tehottomalta tavalta hankkia rahaa. Ei kai kerjääjille niin paljon anneta, että tulot vastaisivat esimerkiksi palkkatyötä. Ja työtähän kerjääminenkin on.

Etelä-Amerikassa suoraa kerjäämistä ei kuulemani mukaan paljon harjoiteta, mutta sen korvikkeena on pyytämättä tehty vähäpätöinen ja monesti täysin hyödytön työ, josta odotetaan maksettavan korvausta. Sen sijaan, että turisti saisi panna matkalaukkunsa itse linja-auton ruumaan tai ottaa sen sieltä, työn tekee joku kadun ihminen, jolle turistin on pakko maksaa. Tällaisia pieniä palveluja tuputetaan joka paikassa, ja turistilla on oltava koko ajan rahaa valmiina maksamiseen. Tällaisten palvelujen tarjoajiin kuuluvat myös auton ikkunoiden pesijät, jotka tulevat likaisine pesuvälineineen pesemään auton ikkunoita ja odottavat, että heille maksetaan siitä, että he tosiasiassa tekevät enemmän haittaa kuin hyötyä. Onko tämä parempi vaihtoehto? Vai onko kerjääminen sittenkin harmittomampaa? Etelä-Amerikan kulttuuriin kuuluu palvelujen pakkomyynnin lisäksi varastaminen, jonka määrä ja röyhkeys on aivan eri sfääreissä kuin mihin Euroopassa on totuttu. Kaikki viedään mikä voidaan. Avoimien varkauksien ja ryöstöjen lisäksi rikolliset ovat kehitelleet toinen toistaan nerokkaampia tapoja huijata ihmisiä.

On jossakin määrin masentavaa, että osa ihmiskunnasta on täysin arvotonta. Kukaan ei maksa senttiäkään mistään mitä jotkut ihmiset tekevät. Ainoa tapa saada toimeentulo on elää avustusten varassa tai kerjätä tai harjoittaa piilokerjäämistä eli tehdä näennäistyötä, josta joku pakotetaan maksamaan. Eikö järjestelmässäkin tällöin ole jotain vikaa?

Jos tuon viimeksi mainitun luokan käsitettä laajennetaan niihin ihmisiin, joiden palveluista ei kukaan yksityinen ihminen vapaaehtoisesti maksaisi mitään, ja tästä syystä maksaminen tapahtuu verovaroista, puhutaankin jo suuresta määrästä ihmisiä. Nämä ihmiset ovat aivan yhtä hyödyttömiä kuin köyhät autojen ikkunoiden pesijät. Heidän elättämisensä sen sijaan tulee tuottavaa työtä tekeville veronmaksajille huomattavasti kalliimmaksi.

[antero]

Eikö järjestelmässäkin tällöin ole jotain vikaa?

Oi kyllä, kyllä on. Nyt kun olet löytänyt realistiset seuraukset, niin etsippä niille realistiset syyt. Ja jos oikein guruksi alat, nii keksi vielä miten järjestelmä korjataan.

[RP]

Ei kai kerjääjille niin paljon anneta, että tulot vastaisivat esimerkiksi palkkatyötä. Ja työtähän kerjääminenkin on.

Muistelen lehdissä olleen toisenlaisiakin tietoja. Eiväthän nuo veroja maksa, ja siihen pohjalle voi kerätä toimeentulotuen. Vertailukohtana tietysti pitää olla huonosti palkattu palkkatyö - yleensä niihinkin vaaditaan enemmän, kuin mitä heillä olisi tarjota.

[Jack]

Eikö järjestelmässäkin tällöin ole jotain vikaa?

Oi kyllä, kyllä on. Nyt kun olet löytänyt realistiset seuraukset, niin etsippä niille realistiset syyt. Ja jos oikein guruksi alat, nii keksi vielä miten järjestelmä korjataan.

Köyhyyteen ja syrjäytymiseen on tarjottu ratkaisuksi milloin kommunismia, milloin jonkin sortin populismia, milloin mitäkin. Kaikissa ratkaisuissa on ollut huonot puolensa. Ilmeisesti osan ihmisistä on oltava marginaalissa, jotta osa voisi elää sen ulkopuolella. Köyhyys ja rikkaus tarvitsevat toisensa.

Länsimaissa ongelma liittyy osittain siihen, että kysynnän ja tarjonnan laki ei toimi täysipainoisesti työmarkkinoilla. Järjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että työtä vailla oleva ihminen ei voi eikä hänen kannata tarjota palveluksiaan tiettyä minimihintaa halvemmalla. Ammattiliitot eivät salli kenellekään maksettavan liian pieniä palkkoja, eikä kenenkään kannata tehdä työtä liian pienellä palkalla, koska yhteiskunnan maksama tuki (siitä, että ei tee työtä) on suurempi. Osa ihmisistä pidetään siis työelämän ulkopuolella ja elätetään niiltä ihmisiltä kerättävillä verotuloilla, jotka ovat työelämässä. Onko tämä järkevää vai ei, siihen en ota kantaa.

Jos työmarkkinoilla vallitsi aito kilpailu, työtä vailla oleva voisi tehdä tarjouksen työn tekemisestä halvemmalla kuin mikä on vallitseva palkkataso. Tällöin työnantajan kannattaisi ehkä palkata hänet. Tällainen ei kuitenkaan missään tapauksessa käy. Järjestäytynyt työväki nostaa hirveän metelin siitä, että palkkoja poljetaan. Syynä ei ole huoli liian pientä palkkaa saavan toimentulosta vaan uhka siitä, että palkkataso voisi yleisestikin alentua. Ahtaajien lakon aika nähtiin käytännön esimerkki tästä. Satamiin kertyi "rikkurityövoimaa", joka oli valmis tekemään töitä halvemmalla. Ja sehän ei käynyt päinsä. Turvallisuuskin olisi vaarantunut.

Jotta korkeat palkat voidaan perustella, moniin ammatteihin on säädetty keinotekoisia rajoitteita, jotta estävät "epäpätevien ja alalle sopimattomien" työskentelemisen alalla. Vaatimuksia perustellaan turvallisuudella (mikä on kaikkiin asioihin sopiva yleisperustelu, koska suomalaiset on opetettu Pavlovin koiriksi, jotka sanan "turvallisuus" kuullessaan tottelevat ja vaikenevat), vaikka työ olisi kuinka helppoa tahansa ja kuka tahansa osaisi tehdä sitä turvallisesti. Esimerkiksi virolaisten rakennusmiesten käyttämistä suomalaisilla rakennustyömailla on vastustettu turvallisuuteen vedoten. Virolaiset menettivät jopa yhden rakennushankkeen, koska heitä koskeva turvallisuusselvitys (tässä tapauksessa oli kyse valtiollisesta turvallisuudesta) olisi kestänyt liian kauan.

Jos esimerkiksi minä (ja tai kuka tahansa yli miljoonasta suomalaisesta kohtalotoveristani) päättäisin hakea kesätöihin lipunmyyjäksi Pihlajasaaren vesibussiin, minua ei voitaisi turvallisuussyistä palkata. Kyseessä on nimittäin merityö, jota saavat tehdä vain henkilöt, joiden näkökyky ilman silmälaseja on vähintään 0,8/0,5.

http://www.kyamk.fi/folders/Files/Hakutoimisto/Hakeminen/meriterveys.pdf

Jos sen sijaan pyrkisin lipunmyyjäksi Englannissa liikennöivään vesibussiin, turvallisuusongelmaa ei olisi, sillä Englannissa hyväksytään se, että silmälaseja käyttäen näkee riittävän hyvin. Kelpaisin näköni puolesta vaikka Queen Mary II:n päälliköksi - mutta en Suomenlinnan lautan.

Bussikuskiksi voisin sen sijaan päästä, jos minulla olisi rahaa suorittaa vaadittava ajokortti. Näkövaatimukset ovat samat 0,8/0,5 kuin kansihenkilökunnalla merellä, mutta silmälasien käyttäminen sallitaan. Vesibussin lipunmyyjä katsotaan kansihenkilökuntaan kuuluvaksi, koska hän irrottaa ja kiinnittää köydet. Silmälasien käyttäminen tässä tehtävässä vaarantaa turvallisuuden Suomessa mutta ei Englannissa eikä Kanadassa eikä Australiassa eikä Uudessa Seelannissa.

Nuo olivat vain satunnaisia esimerkkejä. Vastaavia määräyksiä on paljon muitakin. Määräysten tarkoituksena on luokitella ja hallita ihmisiä. Ihmiset lokeroidaan eri luokkiin; hyödyllisiksi ja vähemmän hyödyllisiksi, päteviksi ja vähemmän päteviksi. Näin heidät saadaan puolustamaan omia kuviteltuja etujaan ja toimimaan toinen toistaan vastaan. Toisiaan kateellisina kyttäävää ja keskenään riitelevää kansaa on helppo hallita.

[Mika Mäntylä]

Ei kai kerjääjille niin paljon anneta, että tulot vastaisivat esimerkiksi palkkatyötä. Ja työtähän kerjääminenkin on.

Jostain lehdestä muistan lukeneeni, että niissä hommissa pääsee yllättävänkin hyville palkoille. Ja siihen ei verottaja pääse väliin. Noin muutenhan ammatinharjoittajan tulosta verot ja lakisääteiset maksut leikkaavat noin puolet pois.

[Eino P. Keravalta]

Tulipa mieleeni, että puolalaisten (?) harjoittamaa organisoitua toimintaa on Suomessa ollut ainakin parisenkymmentä vuotta. Muistan itse 90-alussa, että ovikelloa saattoi soittaa nuori mies tai nainen, joka ei puhunut suomea, vaan esitti kyltin, jossa kertoi olevansa köyhä puolalainen opiskelija Suomessa ja joka lisäansioiden toivossa myi itsetekemiään tauluja. Sitten "opiskelija" esitteli maisema- ja eläinaiheisia lyijkynäpiirroksia, joista sai valita. Itsekin olen pariin, kolmeen kertaan ostanut jonkun sinänsä taitavan piirroksen tukeakseni opiskelijaa. Viimeksi tällaisen kaupustelijan kohtasin viitisen vuotta sitten Keravalla. Tuolloin tosin en ostanut mitään. Vähitellen epäilyt heräsivät toiminnan organisoidusta luonteesta. Joskus vuosia sittenhän ilmiö oli niin uusi ja kokematon Suomessa, että köyhän "opiskelijan" tarina meni varmasti täydestä, kuten minunkin kohdallani. Tämähän tietysti on eri asia kuin kerjääminen, mutta ajatus pihaan pyrkivistä kaupustelijoista on kieltämättä vastenmielinen.

[kolki]

Tuollainen organisoitu rahankeräyshän vaatisi luvat viranomaisilta. Eikö tällä perusteella voitaisiin puuttua asiaan?
Tai jos todisteita ei ole, mitä laki mahtaa sanoa kansalaisaktiivisuudesta, että yksityishenkilöt hankkisivat todisteet (valokuvia yms.)? Hyväksyttäisiinkö julkisella paikalla otetut valokuvat todisteiksi?

[Topelius]

Muistan itse 90-alussa, että ovikelloa saattoi soittaa nuori mies tai nainen, joka ei puhunut suomea, vaan esitti kyltin, jossa kertoi olevansa köyhä puolalainen opiskelija Suomessa ja joka lisäansioiden toivossa myi itsetekemiään tauluja. Sitten "opiskelija" esitteli maisema- ja eläinaiheisia lyijkynäpiirroksia, joista sai valita.

Joo, näitä on kyllä näkynyt jo parikymmentä vuotta. Itsekin olen kerran ostanut jonkinmoisen piirroksen.

[Sinna]

Täällä täysin samanlainen tapaus, kesällä 2009 ja tänä kesänä. Erona vain se, että kauppitelijana oli ulkomaalainen mies. Pahvilapulle kirjoitettu jotakin söperrystä suomeksi, itse tyyppi ei osannut suomea lainkaan. Syntyperää en muista, mahdollisesti puolalainen tai joku muu.

Kieltämättä säikähdin ekalla kerralla perkuleesti, kun poppisuojaimet korvilla heiluin trimmerin kanssa ja yllättäin selän takana seisoi tää hyyppäri.
Onneksi sisällä on koirat, jotka useimmiten ilmoittaa ulkopuolisten tulosta piha-alueelle hyvissä ajoin.

[Tommi Korhonen]

Tuollaisen taidekaupustelijan muista itsekin nuoruudestani Savossa.
Teokset olivat itse asiassa aika hyviä, ja joku mielikuva on että perheeseen sellainen olisi ostettu. Tosin silloin jo huomasimme että ne eivät olleet alkuperäisteoksia vaan vedoksia. Siihen aikaan kuitenkin Suomessa oltiin vielä sinisilmäisempiä - enkä usko että suuren suurta rahanpesurikosta siinä tapahtui.

Mitä tulee tuohon Jackin esittämään turvallisuusnäkökohtaan: minustakin Suomessa on ihan liian paljon byrokraattista hyysäämistä. Ja uskon myös että se juontaa samasta yhteiskunnallisesta meemipohjasta kuin varsinaisten maahanmuuttajien hyysääminen: jotenkin halutaan kontrolloida yhteiskuntaa ja sitä kautta aiheuttaa "turvallisuutta" vaikka oikeasti vain tuotetaan yhteiskunnan byrokratiaa. Jostain ihmeen syystä sitä valtaan pääsevät haluavat aina holhota muuta kansaa, liekö jopa joku biologinen reaktio pienlauma-taustasta johtuen? Nykyään tarvitaan hygieniapassi jo jätskikioskin tytöillekin. Ja en korkeastikoulutettuna uskaltaisi edes hakea siivoojaksi kun ei minulle ole jotain lupia x, y, z...

En usko että kyse on oikeasti Jackin esittämistä asioista talouspolitiikassa, vaikka nekin varmasti vaikuttavat. Itse uskon että kyseessä on tämä holhouspolitiikka jossa katsotaan ettei tavallinen kansalainen voi osata elää oikein jos sitä ei ylhäältä ohjeisteta.

[antero]

Eikö järjestelmässäkin tällöin ole jotain vikaa?

Oi kyllä, kyllä on. Nyt kun olet löytänyt realistiset seuraukset, niin etsippä niille realistiset syyt. Ja jos oikein guruksi alat, nii keksi vielä miten järjestelmä korjataan.

Köyhyyteen ja syrjäytymiseen...

...

...

Nuo olivat vain satunnaisia esimerkkejä. Vastaavia määräyksiä on paljon muitakin. Määräysten tarkoituksena on luokitella ja hallita ihmisiä. Ihmiset lokeroidaan eri luokkiin; hyödyllisiksi ja vähemmän hyödyllisiksi, päteviksi ja vähemmän päteviksi. Näin heidät saadaan puolustamaan omia kuviteltuja etujaan ja toimimaan toinen toistaan vastaan. Toisiaan kateellisina kyttäävää ja keskenään riitelevää kansaa on helppo hallita.

Oi kyllä. Siinä oli ihan relevantteja syitä. Nyt vielä se gurutus-osuus; eli miten korjaisit järjestelmän?

[Sinna]

Eilen taas kävi kaupittelija ovella. Äitini oli ovella, joku lappu sillä hyyssärillä oli kourassa.
Tahti näköjään kiihtyy, tarttisko tehrä jotain?