2010-05-21 SDP: Työmarkkinoilla etusija Suomessa jo asuville työttömille

[skrabb]

Sdp asettaa työmarkkinoilla etusijalle Suomessa jo asuvat työttömät
Jos ulkomaista työvoimaa tarvitaan, paras lähde olisivat EU-maat, puolue linjaa.
Teija Sutinen

HELSINGIN SANOMAT

Kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan mukaan maahanmuuton volyymit ovat vielä niin vaatimattomat, että ongelmat olisivat nyt korjattavissa, jos hallitus niin haluaisi.

Sdp haluaa, että työperäisen maahanmuuton on jatkossakin perustuttava Suomen työtilanteeseen ja työvoiman tarpeeseen. Sdp ihmettelee, miksi työperäisen maahanmuuton linjaa muutetaan juuri nyt, kun Suomessa on ankara työttömyys.

Nykyisin työvoimaviranomaiset voivat estää EU:n ulkopuolisten työntekijöiden tulon Suomen työmarkkinoille, jos Suomessa on samalla alalla työtä vailla olevia.

"Nykyistä hallittua linjaa pitää jatkaa, mutta nyt hallitus on löysentämässä linjaa. Se on väärä johtopäätös tässä ajassa", sanoo kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, joka vetää Sdp:n maahanmuuttopoliittista työryhmää.

Työryhmä sai juuri valmiiksi väliraporttinsa, joka keskittyy työperäiseen maahanmuuttoon. Maahanmuuttopuheillaan hämmästystä herättänyt puolue yrittää nyt sanoa jäsentyneemmin sen, missä puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma veti mutkat suoraksi: Suomessa jo asuvien työllistyminen tulee ensin.

Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, mutta siinäkin luontevin kanava ovat EU:n sisäiset työmarkkinat, Feldt-Ranta sanoo.

Hallitus aikoo poistaa EU:n ulkopuolisiin työntekijöihin liittyvän työlupaharkinnan ja pidentää samalla työluvan pituuden vuodesta viiteen vuoteen. Sdp:n vastustama ehdotus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Feldt-Rannan mukaan raportin toinen iso poliittinen viesti on se, että Sdp haluaa estää kahden kerroksen työmarkkinoiden syntymisen Suomeen. Raportissa esitetään lukuisia toimia, joilla työmarkkinoita valvottaisiin tiukemmin juuri ulkomaisten työntekijöiden työehtojen osalta.

"Me emme ole niin sinisilmäisiä, että uskoisimme sen hoituvan pelkällä hyvällä tahdolla", Feldt-Ranta sanoo.

Sdp vaatii lisää resursseja keskusrikospoliisille, ulkomaalaistarkastajille ja verottajalle, jonka pitäisi perustaa erityinen harmaan talouden selvityskeskus. Lisäksi muun muassa ulkomaisen vuokratyövoiman käytöstä pitäisi tehdä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaisille.

Feldt-Ranta näkee selvän poliittisen eron Sdp:n ja päähallituspuolueiden välillä.

"Kokoomus ja keskusta sitä hiljaisesti myötäillen hyväksyvät työvoiman riiston, joka hyödyttää elinkeinoelämää ja yksittäisten yritysten voitontavoittelua. Suomeen saa syntyä villit vapaat työmarkkinat, joissa työntekijä on mahdollisimman halpa tuotannontekijä."

"Kaikki puhuvat siitä, että Suomi tarvitsee osaajia. EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kärkikymmenikössä on linja-autonkuljettajia, keittäjiä ja muita perinteisiä matalapalkka-aloja, joilla nyt on korkea työttömyys. On pakko kysyä, miksi on edullisempaa tuoda muualta työvoimaa kuin työllistää täällä olevia."

Feldt-Ranta ei suostu uskomaan, että taantuman aikana Suomeen syntyneessä työttömien joukossa kaikki olisivat sellaisia, että heistä ei enää olisi kotimaisille työmarkkinoille.

"Ihmetellään, kun suomalainen ammattimies ei suostu esimerkiksi ottamaan duunia, jossa 20 vuoden työkokemuksen jälkeen tarjotaan aloittelijan palkkaa ilman ylityö- ja lomakorvauksia. Kyse on siitä, että tarjolla on surkeita työsuhteita ja paljon väärinkäytöksiä. Toki on myös työnantajia, jotka hoitavat asiansa, mutta kumpaakaan ei pidä yleistää koko totuudeksi."

Ennen kesää Sdp julkistaa kotouttamiseen ja turvapaikkapolitiikkaan liittyvät linjauksensa. Maahanmuuttoraporttia ei käsitellä viikon päästä puoluekokouksessa, mutta aihe nousee takuuvarmasti kokouspuheisiin.

Lisää aiheesta:
Hallituspuolueetkin jarruttelevat työlupa-ajan pidentämistä

Sdp:n maahanmuuttokeskustelun neljä vaihetta

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Sdp+asettaa+ty%C3%B6markkinoilla+etusijalle+Suomessa+jo+asuvat+ty%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4t/1135256993144

Hallituspuolueetkin jarruttelevat työlupa-ajan pidentämistä
Viisi vuotta on liian pitkä keskustalle ja kokoomuksellekin.
Teija Sutinen

HELSINGIN SANOMAT

Hallituksen esitys ei miellytä kaikkia myöskään keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmissä. Erityisesti vastustusta nostaa hallituksen esitys siitä, että EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät saisivat jatkossa työlupansa viideksi vuodeksi kerrallaan.

Nykyisin luvan voi saada vain vuodeksi kerrallaan. Asiaan liittyvä lainmuutos on eduskunnassa hallintovaliokunnan käsittelyssä, eikä valiokunta ole innostunut työlupa-ajan pidentämisestä.

Ideana on lähinnä se, että kun työntekijä vuoden jälkeen menee hakemaan jatkoa työluvalleen, viranomaisilla on edes jonkinlainen mahdollisuus selvittää, onko hänen työpaikkansa asiallinen. Jos lupa-aika pitenee viiteen vuoteen, työehtojen rikkeisiin on mahdoton puuttua tehokkaasti.

Työluvan pysyminen vuoden pituisena on osavoitto Sdp:lle. Muuten työlupabyrokratiaa puretaan hallituksen esityksen mukaisesti, eli työvoimaviranomaiset eivät voi enää jatkossa estää työlupaa, vaikka Suomessa olisi samalla alalla työttömiä.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Hallituspuolueetkin+jarruttelevat+ty%C3%B6lupa-ajan+pident%C3%A4mist%C3%A4/1135256993149

Sdp:n maahanmuuttokeskustelun neljä vaihetta
Koonnut: Teija Sutinen HS

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoi Hufvudstadsbladetin haastattelussa huhtikuussa, että työperäistä maahanmuuttoa ei pidä lisätä. "Jos me otamme tänne ulkoa paljon ihmisiä samaan aikaan, kun työttömyys on huippukorkea, tarkoittaa se, että he vievät työt suomalaisilta, tekevät heistä työttömiä."

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) piti puheita vastenmielisinä. Sdp:n leirissä Heinäluomaa hämmästelivät muun muassa Liisa Jaakonsaari ja Tarja Filatov.

Maaliskuussa Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen tiivisti maahanmuuttopolitiikkalinjauksen iskulauseeseen "Maassa maan tavalla".

Urpilainen käytti lausetta puhuessaan siitä, että Suomessa on tehtävä työtä suomalaisilla työehdoilla.

Perussuomalaiset riemastuivat käyttäneensä samaa maan tapaan vetoamista jo paljon aikaisemmin.

Urpilaista muistutettiin, että lause jatkuu: "Maassa maan tavalla – tai maasta pois."

Tiukkaa maahanmuuttolinjaa eduskunnassa edustaa Sdp:n kansanedustaja, entinen sisäministeri Kari Rajamäki, joka on moittinut hallituksen maahanmuuttopolitiikan nykyistä "humaanin puolen korostamista ja linjattomuutta".

Vastapainoksi Sdp:n sisällä on paljon niitä, joiden mielestä sosialidemokratia on maailmanlaajuinen solidaarisuusliike, jonka on oltava köyhien ja sorrettujen puolella.

Työvoiman vapaata liikkuvuutta on vastustettu Sdp:lle läheisessä ammattiyhdistysliikkeessä. SAK kampanjoi Viron EU-jäsenyyden kynnyksellä 2004 voimakkaasti sen puolesta, että Suomi rajoittaisi uusien jäsenmaiden työntekijöiden tuloa Suomeen.

Lopputuloksena oli toivotun viiden vuoden siirtymäajan sijaan kahden vuoden siirtymäaika. Se ei estänyt palveluiden vapaata liikkumista, mikä johti vilkkaisiin vuokratyömarkkinoihin Virosta Suomeen.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Sdpn+maahanmuuttokeskustelun+nelj%C3%A4+vaihetta/1135256993164

[Roope]

Ulkomaalaisten viiden vuoden pituinen työlupa vastatuulessa

Teija Sutinen

HELSINGIN SANOMAT

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työluvat eivät ole pitenemässä viiteen vuoteen kerrallaan, vaikka hallitus on näin ehdottanut eduskunnan käsittelyssä olevassa lainmuutoksessa.

Eduskunnassa on halua pitää työluvan pituus valvontasyistä edelleen yhdessä vuodessa kerrallaan.

Muuten työlupakäytäntöön on tulossa isoja muutoksia 2011 loppupuolella. Silloin poistuu työlupien niin sanottu saatavuusharkinta, eli työvoimaviranomaiset eivät voi estää EU:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa tulemasta työmarkkinoille, vaikka Suomessa olisi samalla alalla työttömiä.

Saatavuusharkinnan poistaminen on vaikea pala erityisesti sosiaalidemokraateille, joiden työperäistä maahanmuuttoa koskeva linjapaperi valmistui tällä viikolla.

Sdp vastustaa työlupaharkinnan poistamista. Puolueen mielestä työperäisen maahanmuuton linjaa ei pidä muuttaa nyt, kun maassa on satoja tuhansia työttömiä, vaan Suomessa asuvat työttömät pitää työllistää ensin.

Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, mutta silloin luontevin kanava ovat EU:n sisäiset työmarkkinat, sanoo linjapaperin valmistelusta vastannut Sdp:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.

Sdp:n maahanmuuttopuheet ovat herättäneet hämmennystä. Feldt-Rannan mukaan Sdp:n päätavoite on estää kahden kerroksen työmarkkinoiden syntyminen, ja linjauksessa esitetäänkin lisää resursseja viranomaisille, jotta työehtojen valvonta tehostuisi.

Feldt-Rannan mielestä hallituspuolueet hyväksyvät nyt työvoiman riiston ja villien työmarkkinoiden syntymisen.

Sdp lisäisi työehtoja ja -oloja tarkastavien ulkomaalaistarkastajien määrää ja perustaisi erityisen harmaan talouden selvityskeskuksen verohallintoon. Sdp ehdottaa, että ulkomaisten työvoimanvuokrausyritysten pitäisi tehdä ennakkoilmoitus viranomaisille Suomeen lähettämistään työntekijöistä. Ulkomaisia työntekijöitä pitäisi verottaa Suomessa, oli heidän työnantajallaan täällä toimipaikka tai ei.

Sdp ehdottaa myös kanneoikeutta ammattiliitoille, jotta Suomeen töihin tulevan ei tarvitse itse olla aktiivinen, jos hänen työehtojaan poljetaan. Nykyisin ammattiliitto tarvitsee jokaiselta asianosaiselta valtakirjan, jotta se voisi nostaa kanteen oikeudessa.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Ulkomaalaisten+viiden+vuoden+pituinen+ty%C3%B6lupa+vastatuulessa/1135256988800

[EL SID]

Vaikka tässä määräaikaa nyt perutaan, pystytään jatkossa ottamaan ulkomaalaisia työttömiä alle vuoden ikäisiin työsuhteisiin ilman, että etsitään ensi eurooppalaista tai suomalaista työntekijää. Hallitus siis hyväksyy sen, että tänne voi tulla sata kiinalaista/pakistanilaista tienrakentajaa viemään työpaikat sadalta suomalaiselta tienrakennusalalla toimivalta työntekijältä.

[Adolf Stege]

Tai kymmenentuhatta.

[Lemmy]

Tuossa SDP:n ehdotuksessa on monta ihan järkevää kohtaa, mutta "huutava orjatyövoimapula" estää.

[Jouko]

Ikäänkuin tämä tuli uutena asiana SDP:lle. Uskoon ken haluaa että SDP muuttaisi yhtään mitään hallitusvastuuseen päästyään nykyisestä menosta.

[EL SID]

Ikäänkuin tämä tuli uutena asiana SDP:lle. Uskoon ken haluaa että SDP muuttaisi yhtään mitään hallitusvastuuseen päästyään nykyisestä menosta.

muistaakseni, en ole löytänyt dokumentteja, joten en ole huudellut, asia oli esillä jo silloin, kun Heinäluoma oli ministerinä. Kyse on siitä, haluaako uskoa vai ei. Eli ovatko Urpiainen/Heinäluoma samanlaisia takinkääntäjiä kuin Lipponen vai.... 

[skrabb]

Ikäänkuin tämä tuli uutena asiana SDP:lle. Uskoon ken haluaa että SDP muuttaisi yhtään mitään hallitusvastuuseen päästyään nykyisestä menosta.

Juuri niin!

Kuka ja ketkä ovat olleet primus motoreina nykyisellään tolkuttomaksi ja täysin hallitsemattomaksi paisuneessa maahanmuuttohölmöilyssä?
Demarithan sitä ovat harrastaneet alkaen jo 1980-luvulla, kun SAK:n Risto Laakkonen alkoi karmea-työvoimapula-uhkaa-potaskaa suoltaa.
http://mediaseuranta.blogspot.com/1990/12/hs-siirtolaisten-tulolle-ei-ole-enaa.html

Ketkäpäs niitä musliminaisten erillisiä uimavuoroja (mm.) ovat olleet vaatimassa?
Demarinaisethan ovat asialla olleet!

Lipposka (sd) on ollut julkisuudessa vinkumassa tuon tuosta milloin mamujen mielenterveyshoidon puutteesta milloin mokukouluista, kun on paheksunut vanhempien halua siirtää lapsensa vähemmän mokurikkaaseen kouluun.
Oma kersa on tietenkin ujutettu eliittikoulu SYK:uun.

Ja sitten arvon arvopersidenttimme.
"Koko maailma kylään" on ollut Haloskan aatos uskoaksen jotakuinkin aina ja olen satavarma, että hänellä on pahanpuoleisesti näppinsä pelissä nykyisen hallituksen mokutusmenossa.

Vanhanen on ollut täysi munaton nolla kyseisen riivinraudan kanssa (siinäkin asiassa) ja Haloska on taatusti sanellut möllimasalle Suomen mokutusprojektin vaihe vaiheelta.
Jos on vähänkin mediaa seurannut, näkee kyllä, kuinka kullekkin vuodelle on suunniteltu eri teemoja mamuilusta ja joita teemoja media on sitten kuuliaisesti toistanut aivopestäkseen kansan uskomaan, että mamut ovat ihqu ja erittäin tarpeellinen asia Suomelle riippumatta siitä, onko heistä mitään hyötyä esimerkiksi sille aina vaan piilossa olevalle karjuvalle työvoimapulalle.

[Iloveallpeople]

Ovet auki työpaikoille asti

Saako Suomi valita, millaisia ihmisiä maahan muuttaa? Pitääkö työllistää ensin maassa jo olevat ja pitää rajat kiinni, kunnes viimeinenkin suomalainen on löytänyt hommia?

Kovia kysymyksiä kovasta aiheesta. Maahanmuuttokeskustelu on jo nyt kiivasta ja ensi kevään eduskuntavaalien alla vielä kiivaampaa.

Sdp on suunsa jo avannut.

Demarit haluavat suitsia maahanmuuttoa ja työllistää ensin Suomessa asuvat työttömät. Perussuomalaisten imu ja työttömyyden kasvu ovat ajaneet palkansaajapuolueen ahtaaseen rakoon, jossa ruusunpunaiselle solidaarisuudelle ei enää ole tilaa.

Maahanmuutto on tyyppiesimerkki monimutkaisesta ongelmasta, johon kansa janoaa yksinkertaisia vastauksia silloinkin, kun niitä ei oikeasti ole tarjolla.


Kuka maksaa viulut?

Työperäistä maahanmuuttoa puoltaa suomalaisten harmaantuminen.

Työvoiman määrä Suomessa alkaa laskea tänä vuonna. Työvoiman määrä taas on yksi kansantalouden keskeisistä kasvutekijöistä, ja ilman talouskasvua nykyisen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta on tiensä päässä.

Vielä työvoiman määrä tärkeämpää on se, että Suomen elatussuhde heikkenee pelottavaa vauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä työssä käyvää suomalaista kohden on koko ajan enemmän niitä, jotka eivät työssä käy ja veroja maksa.

Useimmat kellottelevat toisten siivellä ihan hyvistä syistä. Selvää on, ettei lasten, pikkulapsia kotona hoitavien vanhempien, sairaiden tai vanhusten tarvitse töissä käydäkään.

Siipeilijöinä on silti niitäkin, jotka olisivat sekä työikäisiä että -kykyisiä. Joukossa on myös maahanmuuttajia.

Siksi on fiksua puhua myös siitä, ketä Suomeen tulee ja mitä he täällä tekevät. Maahanmuuttajien osaamisesta ja työllistymisestä huolehtiminen on Suomen tulevaisuudesta huolehtimista.


Hyvä työllisyys on parasta sosiaalipolitiikkaa

Maahanmuuttajien työttömyys on noin kolminkertainen kantasuomalaisiin verrattuna. Tämä on monen asian summa. Maahanmuuttajien kielitaito ontuu, koulutus on heikko, työkokemusta on vähän tai se ei ole Suomen oloissa arvokasta.

Mutta on suomalaisten asenteissakin paljon korjattavaa.

Kertomus toisensa perään vahvistaa, että pelkkä ajatus maahanmuuttajan työllistämisestä on monelle työnantajalle yhä liikaa. Tutkinto ei auta, jos työnhaku tyssää jo vierasperäiseen nimeen.

Maahanmuuttokriitikoiden vihamielisyys muualta tulevia kohtaan on suhteetonta ja kohtuutonta (Suomen vuotuinen pakolaiskiintiö on esimerkiksi vain 750 ihmistä), mutta keskustelun avaajina he tekevät palveluksen sekä Suomelle että maahanmuuttajille.

Hyvä työllisyys on parasta sosiaalipolitiikkaa. Tämä pätee sekä suomalaisiin että maahanmuuttajiin. Jos maahanmuuttajia Suomeen tulee, on selvää, että ovien on oltava heille auki työpaikoille asti.

Tämä tarkoittaa asennejumppaa koko Suomelle ja lisää satsauksia siihen, että kaikilla maahan saapuvilla on mahdollisuus kunnon starttiin. Kieli- ja kulttuurikoulutus maksaa, mutta vielä enemmän maksaa se, että maahan tulee lisää toimettomia.

Sitä ei vanheneva Suomi kestä.

Talouselämä

[Iloveallpeople]

Demarien mamu-cocktail

Oppositiopuolue SDP on kevään kuluessa tarjoillut äänestäjilleen poliittisen cocktailin, jossa sekoittuvat maahanmuutto- ja työvoimapolitiikka. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman mielestä työperäinen maahanmuutto vie suomalaisilta työpaikat ja lisää rasismia.

SDP ei päästä äänestäjäänsä helpolla. MTV3:n julkaisemassa kyselyssä vapun tienoilla kävi ilmi, että kolmesta suurimmasta puolueesta tyytyväisin Suomen maahanmuuttopolitiikkaan on SDP. Demarien juonessa taitaa olla Soinin mentävä reikä.

Puolueella on linja hukassa ja ryhmyrin muistikin tuntuu pätkivän. Istuva hallitus toteuttaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka tehtiin edellisellä hallituskaudella.

Työtä johti ministerityöryhmä, jonka puheenjohtaja oli silloinen työministeri Tarja Filatov (sd.). Ryhmässä oli kaksi muutakin demaria, sisäministeri Kari Rajamäki ja ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Ohjelmassa linjattiin selväsanaisesti, että Suomi sitoutuu edistämään työperäistä maahanmuuttoa. Perusteluna oli, että Suomessa työikäinen väestö vähenee nopeimmin Euroopassa.

Viime viikkoina demarit ovat moittineet hallituksen esittämiä muutoksia ulkomaalaislakiin. Hallitus haluaa poistaa laista niin sanotun saatavuusharkinnan ja keskittää EU:n ja ETA:n ulkopuolisten työnhakijoiden työ- ja oleskelulupa-asiat Maahanmuuttovirastoon. Te-toimistojen työlupayksiköt lakkautettaisiin.

SDP sanoo, että muutos vaarantaisi Suomen työmarkkinoita. Puolue asettaa vastakkain kotimaisen työvoiman ja maahanmuuttajat.

- Nykyisessä työttömyystilanteessa tämä (työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen) tarkoittaa sitä, että Suomeen tulee työntekijöitä sellaisiinkin työpaikkoihin, joihin sopivia työntekijöitä olisi löytynyt Suomesta, kirjoitti puheenjohtaja Jutta Urpilainen SDP:n verkkosivuilla 26.4.

Urpilaiselta unohtui, että enemmistö Suomen ulkomaisesta työvoimasta on EU-kansalaisia, jotka saavat tulla tänne töihin vapaasti.

Saatavuusharkinnan piirissä eivät siis ole esimerkiksi virolaiset tai romanialaiset rakennusmiehet.

Samassa kirjoituksessa Urpilainen esitti oman tulkintansa maahanmuuttoa linjanneesta ohjelmasta:

- Työvoiman saatavuusharkintaa tukevaan linjaan oli sitoutunut myös koko edellinen hallitus maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan vuonna 2006.

Itse asiassa ohjelmassa sovittiin, että saatavuusharkinnasta luovutaan ja maahanmuuttoa koskevaa lupajärjestelmää yksinkertaistetaan. Kyse on sekavan byrokratian sujuvoittamisesta, kun samaan virastoon siirtyvät luvat, ennakkovalvonta ja ulkomaalaisrekisterin ylläpito.

Vastaavasta kahden konttorin menettelystä on jo luovuttu useissa EU-maissa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa maahanmuuttajien oleskelu- ja työlupa-asiat on keskitetty yhteen virastoon. Ainakin Ruotsissa uudistuksen on kerrottu lyhentäneen hakemusten käsittelyaikoja.

Suomessa hallitus esitti, että muutos astuisi voimaan vuoden 2011 lopulla. Tuolloin työvoiman tarve esimerkiksi rakennusteollisuudessa voi olla aivan toinen kuin nyt.

Eri kysymys on, miten kentällä riittää resursseja vierastyövoiman jälkivalvontaan. Valtion tuottavuusohjelma puree joka hallinnonalalla, myös työsuojelupiireissä, jotka tekevät ulkomaalaistarkastuksia. Työsuojelun rivit harvenevat, väki ukkoutuu ja alueet laajenevat.

SDP on huolissaan kaksien työmarkkinoiden syntymisestä. Huoli on oikea, mutta näkökulma väärä: syyllisiä ei pidä etsiä ulkomaalaisista työntekijöistä vaan suomalaisista työnantajista.

Kirjoittaja on Savon Sanomien KeskiSavon aluetoimituksen toimittaja.

Savon Sanomat

[Mika]

Ikäänkuin tämä tuli uutena asiana SDP:lle. Uskoon ken haluaa että SDP muuttaisi yhtään mitään hallitusvastuuseen päästyään nykyisestä menosta.

SDP muuttaa linjaansa aivan varmasti, jos äänestäjät muuten kaikkoavat. Puoluetoimistossa on varmasti huomattu, että monet perusduunarit ovat hylänneet/hylkäämässä puolueen juuri mokutuslinjan ja ylenmääräisen rasismihöpötyksen takia.

Jyrkkä ja äkillinen täyskäännös vaalien lähestyessä ei silti vaikuta kovin uskottavalta.

[Ari-Lee]

Sdp asettaa työmarkkinoilla etusijalle Suomessa jo asuvat työttömät
Jos ulkomaista työvoimaa tarvitaan, paras lähde olisivat EU-maat, puolue linjaa.

Hauki on kala, hauki on kala...

Onhan jo maailma varsin kummalliseksi mennyt kun pitää toistella itsestään selvyyksiä. Miksi on olemassa EU? Ihmisten ja tavaran vapaan liikkuvuuden vuoksi. Työvoima on ihmisiä. No jos työvoimaa otetaan Afrikasta ja Kiinasta niin miksi sitten on EU ja ihmisten vapaa liikkuvuus? Onko EU sittenkin turha ja ei pelkästään sitä vaan suorastaan haitallinen jos kerran otamme orjatyövoiman Kiinasta ja Afrikasta ja Irakista? Olisiko sittenkin parempi jos eroaisimme Schengen -sopimuksesta ja EU:sta ja tekisimme sopimuksia EU:n ulkopuolisten kanssa? Varmistaisimme näin maailman halvimman orjatyövoiman eikä tarvitsisi palkata meitä itsemme ulos hinnoitelleita massatyöttömiä.

[Roope]

SDP:n maahanmuuttoa käsittelevä väliraportti julkaistu

SDP:n maahanmuuttotyöryhmän väliraportti työperäisestä maahanmuutosta on julkaistu. Osaraportti käsittelee työperäistä maahanmuuttoa ja sosialidemokraattien työperäistä maahanmuuttoa ohjaavia periaatteita.

Raportissa tarkastellaan työperäisen maahanmuuton tarvetta ja perusteita pitkällä aikavälillä sekä kuluvalla ja tulevalla vaalikaudella. Raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Raportti on ensimmäinen osa myöhemmin valmistuvasta kokonaisuudesta, jossa tarkastellaan työperäisen maahanmuuton lisäksi myös kotouttamis-, turvapaikka- sekä pakolaispolitiikkaa.

Lataa Tavoitteena hallittu maahanmuutto -väliraportti tästä (.doc)

http://sdp.fi/node/1767

Tavoitteena hallittu maahanmuutto
SDP:n maahanmuuttotyöryhmän väliraportti työperäisestä maahanmuutosta

Johdanto

Tämä osaraportti käsittelee työperäistä maahanmuuttoa ja sosialidemokraattien työperäistä maahanmuuttoa ohjaavia periaatteita. Raportissa tarkastellaan työperäisen maahanmuuton tarvetta ja perusteita pitkällä aikavälillä sekä kuluvalla ja tulevalla vaalikaudella. Raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Raportti on ensimmäinen osa myöhemmin valmistuvasta kokonaisuudesta, jossa tarkastellaan työperäisen maahanmuuton lisäksi myös kotouttamis-, turvapaikka- sekä pakolaispolitiikkaa.

Raportin liitteenä on listaus maahaanmuuttoon liittyvistä termeistä.


Suomi kansainvälistyy

SDP on suvaitsevaisuuden ja vapauden liike. Olemme myös Suomen kansainvälisin puolue. On Suomen etu, että saamme uutta luovuutta ja asiantuntemusta suomalaiseen työelämään. Maahamme muuttaneet tuottavat palveluita ja luovat uutta yritystoimintaa. Maahanmuutto Suomeen ja Suomesta muihin maihin on osa kansainvälistymistä.

Olemme sitoutuneet Suomen EU-jäsenyyteen, johon liittyy työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n alueella - ETA-alue mukaan lukien. Tämä lisää myös suomalaisten vapautta ja valinnan mahdollisuuksia. Samaan aikaan Suomi on pitänyt kiinni työvoiman tarveharkinnasta, kun puhutaan työntekijöistä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.

Suomalaiset ovat itse perinteisesti olleet innokkaita lähtemään maailmalle paremman elämän ja elintason sekä työn perässä. Toista maailmansotaa edeltänyt maastamuutto suuntautui pääasiassa Pohjois-Amerikkaan. Sodan jälkeen lähteneistä 80 prosenttia on muuttanut Ruotsiin. Viimeisen sadan vuoden aikana yli miljoona suomalaista on muuttanut muihin maihin. Maastamuutto on suuntautunut maihin, joissa on ollut kasvava työvoiman tarve. Palanneita on 20-40 % riippuen ajankohdasta ja kohdemaasta. On arvioitu, että ilman Suomesta pois suuntautuvaa siirtolaisuutta maassamme olisi nykyään 6-7 miljoonaa asukasta.

Sdp näkee Suomeen suuntautuvassa maahan muutossa paljon myönteisiä mahdollisuuksia. Maahanmuutto rikastaa yhteiskuntaamme sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. SDP:n mielestä maahanmuuttajien syrjintää tai marginalisoimista ei voi hyväksyä missään oloissa. Syrjiminen vaikeuttaa kotoutumista ja myrkyttää yhteiskunnallisen ilmapiirin.

Maahanmuuttoon liittyy myös haasteita. Vain kiinnittämällä epäkohtiin huomiota ja keskustelemalla niistä, voidaan välttää ongelmien kärjistyminen ja maahanmuuttoon liittyvien ei-toivottujen lieveilmiöiden, kuten ennakkoluulojen lisääntyminen.

SDP haluaa edistää hallittua ja osallisuutta korostavaa maahanmuuttopolitiikkaa, jossa tunnustamme kansainväliset velvoitteemme ja jossa maahanmuuttajille tarjoutuu nopeasti mahdollisuus kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan kielen osaamisen, työnteon, opiskelun ja asumisen kautta. On muistettava, että kotoutuminen on vuorovaikutuksellinen prosessi, joka edellyttää myönteistä ja rakentavaa asennetta myös kantasuomalaisilta. Koulujen kansainvälisellä kasvatustyöllä on tässä yhteydessä tärkeä merkitys. Maahanmuuttajien palkka- ja työehtojen sekä sosiaalisten oikeuksien turvaaminen ovat onnistuneen maahanmuuttopolitiikan edellytyksiä.


Faktaruutu
Maahanmuuttajat Suomessa

Vuonna 2009 Suomeen muutti 26 699 henkilöä, joista 8 612 oli Suomen kansalaisia. Suomesta ulkomaille muutti 12 151 henkilöä. Maahanmuutto siis kasvatti Suomen väkilukua 14 548 henkilöllä. EU:n ulkopuolelta Suomeen työhön tulevien osuus oli alle 4000 henkilöä vuonna 2009. Vuonna 2008 työntekijän oleskelulupaa haki vajaa 7000 henkilöä.

Perhesiteet on viime vuosikymmeninä ollut suurin yksittäinen Suomeen tulon syy (60-65%). Muita tulosyitä ovat pakolaisuus, paluumuutto, opiskelu ja työ. Paluumuutto on 90-luvun jälkeen vähentynyt, opiskelun ja työn perässä tulleiden määrä kasvanut.  Maahanmuuttajat asuvat pääasiassa Etelä-Suomessa: 80 % maahanmuuttajista asuu Turku-Tampere akselin eteläpuolella. Vuosina 2005-2008 Helsingin seudun muuttovoitosta 90 prosenttia koostuu vieraskielisestä väestöstä. Heidän osuutensa koko seudun väestöstä oli 7,5 prosenttia vuodenvaihteessa 2008/2009. Vuonna 2025 Helsingin väestöstä 20-25 % arvioidaan olevan maahanmuuttajia.

Vuonna 2009 suurimmat työperäisten oleskelulupien hakijakansalaisuudet olivat Venäjä (1 096), Ukraina (438), Kiina (319), Turkki (237), Kroatia (220), Thaimaa (168) ja Filippiinit (150). Oleskelulupahakemusten "muu peruste" kategoriassa Venäjän ja Kiinan lisäksi kärkeen nousivat Intia (693) ja Yhdysvallat (286). "Muu peruste" koskee valtaosin työperäistä maahanmuuttoa; kyse on henkilöistä, jotka eivät tarvitse työntekijän oleskelulupaa, vaan voivat työskennellä Suomessa tavallisella oleskeluluvalla. Venäjää lukuun ottamatta Suomen lähialueen maat eivät näy näissä luvuissa EU:n vapaan liikkuvuuden vuoksi. SAK:n arvion mukaan EU/ETA maista Suomessa työskenteli määräaikaisesti 35 000-50 000 työntekijää vuonna 2009.

Maahanmuuttajia ovat kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset. Väestörekisterikeskuksen mukaan vuodenvaihteessa 2009-2010 Suomessa asui 155 705 ulkomaan kansalaista. Heidän osuutensa Suomen väestöstä on noin 3 prosenttia. Noin 1/3 Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista on venäläisiä ja virolaisia. Muut suuremmat ryhmät ovat ruotsalaisia, somalialaisia ja kiinalaisia.



Suurimmat ulkomaiset kieliryhmät 31.12.2009
   Suurimmat maahanmuuttajaryhmät syntymävaltion mukaan 31.12.2009:      
venäjä   51 683       Entinen Neuvostoliitto   47 307      
viro   25 096         Ruotsi   30 966         
englanti   12 063       Viro   21 761         
somali   11 681       Venäjä   7 339         
arabia   9 682       Somalia   7 110      
kurdi   7 135       Kiina   6 591      
kiina   7 078       Irak   6 180      
albania   6 737       Thaimaa   6 108        
                    Entinen Jugoslavia   6 074       
                    Saksa   5 770   



Heikkenevä huoltosuhde

Tulevina vuosina työelämästä poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee uusia. Huoltosuhteen korjaaminen ja julkisen talouden kestävyysvaje edellyttävät ripeitä toimia työllisyysasteen nostamiseksi kaikissa ikäryhmissä, työn tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä, sekä työperäistä maahanmuuttoa.

SDP:n tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Korkean työttömyyden takia Suomella on suuri työvoimavaranto (ml työttömät maahanmuuttajat), jota hyödyntämällä huoltosuhteen vinoutumistakin voidaan paikata. Myös alityöllistetyille ja pätkätyöntekijöille on tarjottava mahdollisuus lisätyöhön. Haluamme rakentaa siltoja työelämään aktiivisella työvoimapolitiikalla, joka myös sitouttaa oma-aloitteelliseen toimintaan. Tähän liittyvät myös olennaisesti panostukset maahanmuuttajien työllistämiseen. 

Työn tuottavuutta on jatkuvasti kohotettava osaamista ja ammattitaitoa kehittämällä, uutta teknologiaa hyödyntämällä ja panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kun työntekijöille annetaan mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, työn tuottavuuskin kasvaa.

Huoltosuhteen parantaminen edellyttää nykyistä aktiivisemman työllisyyspolitiikan lisäksi työurien pidentämistä alku- ja loppupäästä. Nuorten siirtymistä opiskelusta työelämään on nopeutettava mm. parantamalla opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Työelämän laatua on puolestaan parannettava helpottamalla työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja vahvistamalla esimiesosaamista. Työyhteisöjä on kehitettävä työssä jaksamisen lisäämiseksi, tarvittaessa ikääntyneillä työntekijöillä on oltava mahdollisuus kevennettyyn työpanokseen. 

Elinkeinoelämämme elinvoiman lisäämiseksi sekä alakohtaisesti ilmenevän työvoimapulan, huoltosuhteen vinouman ja sitä kautta julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiseksi tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta ja maahanmuuttajien osalta tavoitteena tulee olla mahdollisimman hyvä työllistyminen yleisin palkkaehdoin. Pelkkä maahanmuuton lisääminen ei ratkaise taloudellisia haasteitamme, vaan myös muuttajien työmarkkinaedellytyksiin on kiinnitettävä huomiota. Työperäisen maahanmuuton sääntelyssä on otettava huomioon alakohtainen suhdannetilanne.


SDP:n työperäistä maahanmuuttoa ohjaavat periaatteet

SDP:n mielestä työperäisen maahanmuuttopolitiikan on jatkossakin perustuttava aitoon työvoimatarpeeseen ja sen tulee olla hallittua. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa. Kansainvälisten yritysten henkilöstön sisäisen työkierron eri maissa sijaitsevien toimintayksikköjen välillä tulee kuitenkin olla mahdollista ilman ylimääräistä byrokratiaa.

Ulkomaisen työvoiman tuleva tarve ja rekrytoinnin pelisääntöjä on jatkossa arvioitava ja kehitettävä toimialakohtaisesti valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Avoimet eurooppalaiset työmarkkinat ovat luontevin kanava tarvittavan ulkomaisen työvoiman rekrytointiin.

Ulkomailta Suomeen tulleilla työntekijöillä on oikeus samoihin palkka- ja työehtoihin kuin suomalaisilla ja heitä on informoitava oikeuksistaan. On myös muistettava, että Suomi ei ota vastaan vain työvoimaa, vaan monista kulttuureista tulevia ihmisiä ja perheitä, joita meidän tulee kohdella tasavertaisina yhteisön jäseninä.

Maahanmuuttajien osallistuminen ammattiyhdistystoimintaan lisää työntekijöiden välistä yhteenkuuluvuutta ja helpottaa puuttumista ongelmiin. Ammattiyhdistysliikkeen on panostettava enemmän maahanmuuttajien tavoittamiseen ja heidän etujensa valvomiseen.

Hallittuun työperäiseen maahanmuuttoon sisältyy se, että huolehditaan Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien kotoutumisesta sekä työllistymisestä. SDP:n tavoite on maahanmuuttajien korkean työttömyyden vähentäminen ja erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysasteen nostaminen. Työnantajien, työyhteisöjen ja työvoimaviranomaisten positiivisella asenteella on suuri merkitys maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. 

Palkkatyön ohella maahanmuuttajia on kannustettava ryhtymään yrittäjiksi. Suomessa on n. 6500 maahanmuuttajayritystä (2,6 prosenttia yrityskannasta), jotka työllistävät 20 500 henkilöä. Yli 60 prosenttia näistä yrityksistä on perustettu 2000-luvulla. Enemmistö maahanmuuttajayrityksistä keskittyy palvelualoille. Maahanmuuttajat tarvitsevat erityisesti apua yrityksen perustamisvaiheessa selviytyäkseen siihen liittyvästä paperityöstä. Apua ja neuvontaa tulee tarjota Ely-keskuksissa ja yrittäjäjärjestöissä.

Maahanmuuttajien työmarkkina-asema kohenee maassaolovuosien karttuessa, silloin kun kielitaito, ammattitaito, kulttuuriset taidot ja suhdeverkosto mukautuvat uuden yhteiskunnan olosuhteisiin. Maahanmuuton julkistaloudellista vaikutusta tulisikin tarkastella sukupolvien yli, sillä 2. sukupolven maahanmuuttajien oletetaan työllistyvän ja integroituvan paremmin kuin vanhempansa.

Maahanmuuttajien omat voimavarat on tunnistettava paremmin. Saapuessaan Suomeen maahanmuuttajilla on erilaista inhimillistä pääomaa: aikaisempaa työkokemusta, koulutusta, kielitaitoa sekä kulttuurien tuntemusta. Suomeen tulevat opiskelijat muodostavat myös varteenotettavan työvoimapotentiaalin.

Työn perässä muuttavat ihmiset eivät ole kasvottomia tuotannontekijöitä vaan ihmisiä. Heitä ei voi laittaa varastoon, silloin kun työnantaja ei heitä tarvitse. SDP:n mielestä työnantajan on osallistuttava rekrytoimansa ulkomaisen työntekijänsä kotouttamisesta sekä esimerkiksi kielikoulutuksesta ja tulkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin.


Valvontaa lisättävä

Ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien toteutumista ei pidä jättää heikon valvonnan ja hyvän tahdon varaan. Uhkana on, että Suomeen syntyy halpatyömarkkinat, joilla ulkomaalaisia työntekijöitä käytetään häikäilemättä hyväksi.

Tällaiset kahden kerroksen epäreilut työmarkkinat ovat jo todellisuutta esimerkiksi rakennusalalla. Aikaisemmin muilla rikollisuudenaloilla, kuten huumekaupassa toimineet järjestäytyneet rikollisryhmät, ovat viime vuosina laajentaneet toimintaansa rakennusalan harmaaseen talouteen. Tässä toiminnassa tuotot ovat erittäin hyvät, kiinnijäämisriski pieni ja mahdolliset tuomiot selvästi alhaisempia kuin huumerikoksissa.

Työntekijöiden hyväksikäytön ja ihmiskaupan estäminen on koko yhteiskunnan etu. Yritykset, jotka eivät maksa veroja ja sosiaaliturvamaksuja eivätkä työehtosopimuksen mukaista palkkaa työntekijöille, vaikeuttavat rehellisesti toimivien yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Toimenpiteitä harmaan talouden kitkemiseksi on vahvistettava, jotta voidaan lisätä kansalaisten luottamusta siihen, että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti. Samalla torjutaan vastakkainasettelua kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman välillä ja ehkäistään suomalaisten epäluuloja ulkomaalaisia kohtaan.

Työsuojeluviranomaisten, poliisin ja rajavartiolaitoksen valvontaresurssit ovat tällä hetkellä niin vähäisiä, että työvoiman hyväksikäytön osalta kiinnijäämisen riski Suomessa on pieni. Nykyinen hallitus on suhtautunut välinpitämättömästi harmaaseen talouteen. Tällä hallituskaudella harmaan talouden ehkäisemisen resursseja on supistettu mm. lakkauttamalla ulkomaalaisen työvoiman tutkintayksikkö PUT ja vähentämällä tuottavuusohjelman kautta työsuojeluviranomaisten valvontaresursseja. Keskusrikospoliisin henkilökunta harjoittaa nykyisin ulkomaalaisen työvoiman valvontaa muun toiminnan ohessa, mutta panostus ei ole enää entisellään, kun erillinen yksikkö lakkautettiin. Keskusrikospoliisin ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö onkin saatava uudelleen toimimaan riittävästi resursoituna.   

SDP pitää välttämättömänä, että valvovien viranomaisten, kuten keskusrikospoliisin, verohallinnon ja aluehallintoviraston työsuojelun resursseja vahvistetaan ja tuottavuusohjelman nimissä tapahtuvasta henkilöstövähennyksistä pidättäydytään. Ulkomaalaistarkastajien määrä pitäisi kaksinkertaistaa ja tilaajavastuutarkastajien työnkuvaa laajentaa niin, että he voisivat tarkastaa tilaajavastuulakipykälien lisäksi työehtosopimuksen ehtojen täyttymistä. Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tiedonsaantioikeuksia on lisättävä työpaikoilla, jotta on enemmän mahdollisuuksia valvoa työehtojen noudattamista työpaikoilla.

SDP vaatii lakia harmaan talouden selvityskeskuksesta. Viranomaisyhteistyö pitää uudelleen järjestää siten, että Verohallintoon perustetaan pysyvä harmaan talouden selvityskeskus.  Selvityskeskuksen tehtävä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnan keinoista. Selvityskeskukselle annetaan oma tiedonsaantioikeus ja oikeus yhdistellä eri rekistereistä saatuja tietoja. 


Saatavuusharkinta säilytettävä

Voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan Suomessa olevilla työntekijöillä on etusija työpaikkoja täytettäessä. Hallitus esittää nyt lakimuutosta, jossa tästä periaatteesta luovutaan. Tähän ei korkean työttömyyden oloissa ole perusteita. SDP haluaa pitää kiinni nykyisestä työvoiman saatavuusharkinnasta, jossa työ- ja elinkeinotoimiston tulee selvittää, ettei työluvan myöntäminen kolmansista maista tulevalle henkilölle estä sopivan Suomessa asuvan henkilön työllistymistä. Lupajärjestelmään tehtiin jo poikkeuksia joidenkin alojen osalta SDP:n ollessa hallituksessa. SDP pitää kiinni periaatteesta, että kun avoimia työpaikkoja täytetään, Suomessa asuvien, olivat he sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajataustaisia, kuuluu olla etusijalla työvoimaa rekrytoitaessa. 

Työntekijöiden oleskelulupia koskevien Työ- ja elinkeinotoimistojen myönteisten päätösten määrä on laskenut viime vuosina, koska työvoimaa on työttömyyden takia löytynyt Suomestakin. Vuonna 2007 myönteisiä päätöksiä oli 90 prosenttia ja vuonna 2008 86 prosenttia. Vuonna 2009 työttömyys paheni ja työntekijöiden myönteisten oleskelulupapäätösten määrä laski 42,7 prosenttiin ja kielteisten päätösten määrä kasvoi vastaavasti 26,9 prosenttiin. Osittain myönteisiä päätöksiä oli vuonna 2009 29,1 prosenttia.

SDP pitää nykyistä työlupakäytäntöä EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osalta perusteltuna. Tällä hetkellä työntekijän oleskelulupa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja vain erityisen painavista syistä pidemmäksi ajaksi. Hallitus esittää nyt lakimuutosta, jossa luvat jatkossa myönnettäisiin jopa viideksi vuodeksi kerrallaan. Lakimuutos johtaisi siihen, ettei viranomaisilla ole luvan myöntämisen jälkeen mitään mahdollisuutta valvoa työehtojen noudattamista tai työsuhteen jatkumista. Myöntäessään jatkolupaa työlupayksikkö pystyy nykyisin selvittämään työehtojen noudattamista jälkikäteen. Tämä jälkivalvonta ehkäisee tehokkaasti työehtojen polkemista. Hallituksen esittämät muutokset ovat työntekijöiden kannalta heikennyksiä nykytilanteeseen; ne heikentävät työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja mahdollistavat työehtojen polkemisen.



Villi vuokratyö kuriin ja verot Suomeen

Vuokratyön käyttö on laajentunut tilapäisestä työvoiman käytöstä korvaamaan osittain vakituista ja omaa työvoimaa. Erityisiä ongelmia on liittynyt ulkomaisen vuokratyövoiman käyttöön, kuten alipalkkausta, työaikakirjanpidon puutteita ja ylityökorvausten maksamatta jättämistä. Tällainen kehitys vääristää työmarkkinoita ja luo epätervettä kilpailua työehtojen kustannuksella.

Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttöä on säädeltävä tiukemmin. SDP:n mielestä ulkomaisten yritysten on jatkossa tehtävä ennakkoilmoitus Suomeen lähettämistään työntekijöistä asianomaiselle työsuojeluviranomaisille. Suomessa toimivat ulkomaiset työnantajat tulee myös velvoittaa rekisteröitymään Suomeen. Tämä helpottaisi viranomaisten valvontatehtävää ja ennaltaehkäisisi ulkomaisen työvoiman väärinkäyttöä. Valvonnan kannalta on hyvin tärkeää, että maahanmuuttoviranomaiset saavat tiedon työsuhteessa tapahtuvista olennaisista muutoksista. Valvovalle viranomaiselle on myös jatkossa ilmoitettava työsuhteen päättymisen syy. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä seuraisi sanktio.

Oletus, että monesti kielitaidoton työntekijä oma-aloitteisesti ilmoittautuu verotoimistoon ja maksaa veronsa, ei toimi. Monen ulkomaalaisen työntekijän verot jäävät maksamatta. Kiireellisin uudistustarve liittyykin tällä hetkellä ns. lähetettyjen työntekijöiden verovastuun puuttumiseen. Ulkomainen työvoima tulee verotukseen liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden osalta asettaa samaan asemaan kuin kotimainen. Suomessa tulee jonkun tahon vastata ulkomaisten vuokratyöntekijöiden ja aliurakoitsijoiden työntekijöiden palkoista toimitettavista ennakkopidätyksistä tai lähdeveroista sekä sosiaaliturvamaksuista riippumatta siitä, onko heidän työnantajallaan täällä kiinteää toimipaikkaa. Vastuu velvoitteiden hoitamisesta tulee olla joko ulkomaisen työnantajan täällä olevalle edustajalla tai työn tilaajalla.

Tilaajavastuulaki velvoittaa alihankinta- tai vuokratyön tilaajan selvittämään sopimuskumppaninsa taustat ja valmiuden hoitaa lainmukaisia velvoitteitaan. Selvityksen pyytäminen on vakuutusturva työn tilaavalle työnantajalle ja takuu siitä, että yrityksessä toimitaan rehellisesti. Laki on tietyiltä osin jäänyt liian epämääräiseksi ja sitä tulisikin tiukentaa. Nykyisin selvityksen pyytämistä ei nimittäin edellytetä tilaavalta yritykseltä, jos alihankkijayrityksen toiminta on "vakiintunutta". Tilaavalla yrityksellä ja lakia tulkitsevilla viranomaisilla lain vakiintuneisuus -kohta on epäselvä ja vaikea tulkita, ja siksi se on poistettava. Tilaajavastuulain rikkomisesta on myös sakotettava ankarammin ja varmistettava, että poliisilla ja syyttäjällä on riittävät resurssit ja osaaminen käytössään.


Paluumuuttoa edistettävä

Suomen historiassa voidaan erottaa useita jaksoja, jolloin siirtolaisuudesta on tullut kansanvaellus. Merkittävin muuttoaalto alkoi 1860-luvulla ja jatkui 1930-luvulle. Tällöin suomalaiset muuttivat lähinnä Pohjois-Amerikkaan. Kaikkiaan Pohjois-Amerikkaan lasketaan ennen toista maailmansotaa menneen noin 370 000 suomalaista.

Seuraava vastaavan suuruinen aalto oli Ruotsiin muutto 1950-luvulta 1970-luvun puoleen väliin. Vuosina 1968-1970 muuttoaalto oli niin voimakas, n. 100 000 suomalaisen muuttaessa Ruotsiin, että Suomen väkiluku jopa pieneni. Ruotsiin muuton keskeinen taustatekijä oli Suomen elinkeinorakenteen nopea muutos ja sodanjälkeisten suurten ikäluokkien samanaikainen tulo työelämään, mikä johti vaikeaan työttömyystilanteeseen. Oma merkityksensä oli myös Suomessa vuonna 1967 toteutetulla devalvaatiolla, joka lisäsi huomattavasti maiden välisiä nimellispalkkaeroja. Kaiken kaikkiaan noin 535 000 suomalaista muutti Ruotsiin vuosina 1945-1999. 

Ulkosuomalaiset ja potentiaaliset paluumuuttajat muodostavat tärkeän työvoimapotentiaalin. Arviot ulkosuomalaisten määrästä vaihtelevat, mutta joidenkin arvioiden mukaan maailmalla on jopa miljoona työikäistä suomalaistaustaista ihmistä. Jo pelkästään pohjoismaista löytyy esimerkiksi tuhansia suomalaisia sairaanhoitajia.

Ulkosuomalaisten kielitaito ja valmiit siteet Suomeen edesauttaisivat työllistymisessä ja kotoutumisessa. Tilanteessa, jossa työvoimatarve on tiedossa, tulisi pyrkiä rekrytoimaan työntekijöitä tästä ryhmästä. Työelämän laatua ja ammatillisia koulutusmahdollisuuksia on parannettava, jotta paluu Suomeen työskentelemään tuntuisi houkuttelevalta. Yhteiskunnan tulee lisäksi tukea työehtojen ja palkkojen sekä muun työelämän laadullista kehittymistä siten, että suomalainen työpaikka on jatkossa kilpailukykyinen. Erityisen tärkeää tämä on hoito- ja hoiva-aloilla, joilla työntekijöistä lähivuosikymmeninä tulee olemaan pulaa.


Työntekijöiden oikeuksia vahvistettava Euroopan unionissa

Globalisaation aikakaudella jäsenyys Euroopan unionissa antaa Suomelle ratkaisevan tärkeitä mahdollisuuksia ja keinoja omien tavoitteidensa edistämiseen. Sen avulla me olemme vahvempia ratkomaan maailmanlaajuisia ongelmia joiden vaikutukset ovat paikallisia. Euroopan unioni perustuu ihmisoikeuksille, syrjimättömyyden periaatteelle ja jokaisen ihmisen kunnioittamiselle. Yhteiskuntien monimuotoisuus, niin kulttuurinen, kielellinen kuin uskonnollinenkin, on yksi Euroopan suurimmista eduista, mutta myös suuri haaste.

Euroopan unionin jäsenenä Suomi on osa eurooppalaista sisämarkkina-aluetta. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus ohjaavat sisämarkkinoiden toimintaa. Suomalaisille yrityksille on tarjoutunut uusia mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa liiketoimintaansa, samalla kun ihmisten liikkuminen on helpottunut. EU:ssa tapahtuva ihmisten vapaa liikkuvuus on upea ihmisoikeusvoitto.

Yllä mainittujen myönteisten asioiden ohella EU:n sisäisellä työvoiman ja palveluiden vapaalla liikkuvuudella on ollut työmarkkinoiden kannalta kielteisiä vaikutuksia, kun valvonta ei ole pysynyt perässä nopeassa kehityksessä. Haasteisiin vastaaminen vaatii sekä yhteisiä että kansallisia ponnistuksia. Suomen tulee vaikuttaa EU:ssa siten, että yrityksille ei anneta lupaa toimia vastoin kunkin jäsenmaan työlainsäädäntöä ja sopimuksia. Epäselvästi laaditut direktiivit aiheuttavat sen, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin EYT saa tulkinnoillaan poliittista valtaa, joka kuuluisi poliittisille päättäjille.

EU on tärkeä ja vaikutusvaltainen toimija maailmanlaajuisessa yhteistyössä. EU:n tulee pyrkiä entistä tehokkaammin vaikuttamaan demokratian ja ay-oikeuksien edistämiseen kehittyvissä maissa sekä yhteisten työelämää koskevien pelisääntöjen luomiseen kansainvälisissä instituutioissa.

Liikkuvan työvoiman suojelemiseksi tarvitaan myös maailmanlaajuista säätelyä ja valvontaa. Oikeus järjestäytyä ja neuvotella on perusta, jolle kunnon työpaikkoja luodaan. Tämä oikeus puuttuu puolelta maailman työntekijöistä.


Ihmiskauppa pysäytettävä

Ihmiskauppa voi luonnehtia siirtolaisuuden "pimeäksi puoleksi", koska sen taustalla vaikuttavat usein samat syyt kuin vapaaehtoisessa tai hyväksyttävässä siirtolaisuudessa: halu etsiä parempaa elämää ja toimeentuloa.  Ihmiskauppaan liittyy kuitenkin ihmisten siirtymisen lisäksi eriasteinen pakko tai harhaanjohtaminen, oli kyse sitten seksuaalisesta tai muusta hyväksikäytöstä tai orjuuden kaltaisista olosuhteista.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että maailmassa on 2,5 miljoonaa ihmiskaupan uhria. Joidenkin arvioiden mukaan noin puolet ihmiskaupan uhreista päätyy työvoiman hyväksikäytön kohteeksi. Suomen on todettu olevan sekä ihmiskaupan kauttakulku- että kohdemaa. Suomen viranomaiset ovat havainneet viitteitä ihmiskaupasta prostituutiossa, rakennustyömailla ja ravintoloissa.

Suomella on vastuu torjua kansainvälistä ihmiskauppaa ja auttaa ihmiskaupan uhreja, jotka ovat päätyneet Suomeen. SDP vaatii lisää resursseja valvontaan, jotta ihmiskauppaa voidaan ennaltaehkäistä nykyistä paremmin. Poliisin, tullin ja rajavartioston saumaton yhteistyö on tässä ratkaisevan tärkeää.

Ihmiskauppaan syyllistyneitä on myös rangaistava nykyistä ankarammin. Ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistöä on tarkistettava siten, että haavoittuneessa tilanteessa olevan ihmisen hyväksikäyttöön työntekijänä voidaan tehokkaasti puuttua. Ranskassa on kiellettyä teettää palkatonta työtä tai työtä, josta saatu korvaus ei lainkaan vastaa työn laatua, käyttämällä hyväkseen toisen haavoittuvaa tai riippuvaa asemaa. Ihmisarvon vastaiset työ- ja elinolosuhteet voivat myös tuoda työn teettäjälle saman tuomion kuin työn teettäminen ilman palkkaa tai liian pientä korvausta vastaan. Pakkotyön teettämisestä seuraa kahden vuoden vankeusrangaistus ja 75 000 euron sakot.

Ammattiliitoilla on merkittävä rooli työrikosten torjumisessa sekä ihmiskaupan uhrien auttamisessa. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus, jotta Suomeen töihin tulevan ei tarvitse itse olla aktiivinen, mikäli väärinkäytöksiä ja työehtojen polkemista ilmenee. Tällä hetkellä ammattiliitto tarvitsee jokaiselta asianosaiselta valtakirjan kanteen nostamiseksi oikeudessa.

Euroopan unionin jäsenmaiden on yhteisillä toimilla pysäytettävä laiton siirtolaisuus ja taisteltava ihmiskauppaa vastaan. SDP kannattaa Euroopan unionin jäsenmaiden tiivistyvää yhteistyötä rajavalvonnassa, jossa toimitaan aktiivisesti ihmiskauppaa harjoittavia verkostoja vastaan ja solmitaan yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa.

[antero]

Hoho, ei *ittu mikä otsikko. Oikeesti! 

Vähä samaa tasoo kun yk:n viimesin keksintö.

[Ari-Lee]

KAHDEN RUUDUN SITAATTI POIS

Et saanut supistettua?: Rajat kiinni.

[nuiseva]

vaalivankkuri, vaalivankkuri eli kaikkien demari! Toivon, että kaikki muistavat kuka tätä rajojen aukaisu politiikkaa ajoi ja piirtävät sellaisen numeron äänestyslippuun. Turhanpäiväisiä uutisia nämä vaalimainokset.