Pro gradu -työ: PS-kunnallisvaaliehdokkaiden tulkintoja maahanmuuttajista

[Roope]

Mannerström, Katja: Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaiden tulkintoja maahanmuuttajista ja suomalaisista maahanmuuttopoliittisissa blogikirjoituksissa

2010-04-01
Pro gradu
Sosiaalitieteiden laitos: Sosiaalipsykologia
Valtiotieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto

Tiivistelmä
Maahanmuutto muodostui Suomessa keskeiseksi vaaliaiheeksi vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Suomessa Perussuomalaiset ovat profiloitunut maahanmuuttoa vastustavaksi puolueeksi. Tässä pro gradu- tutkielmassa tutkitaan vuoden 2008 Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaiden maahanmuutton liittyviä poliittisia blogikirjoituksia ja niissä esiintyviä suomalaisuudesta ja maahanmuuttajuudesta luotuja kuvauksia sekä kirjoittajien subjektipositioita (Harré & Langenhove, 1999) suhteessa maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun. Blogeja tutkitaan diskurssianalyyttisestä näkökulmasta (Potter & Wetherell, 1987), jossa tarkastelun kohteena on se kielenkäyttö, jonka kautta sosiaalista todellisuutta jäsennetään ja rakennetaan.

Suomalaisuus ja maahanmuuttajuus ovat sosiaalisen konstruktionismin (Burr, 2003) näkökulmasta sosiaalisesti, kielellisesti ja vuorovaikutuksellisesti luotuja ja ylläpidettyjä kategorioita. Identiteettien, niin yksilö- kuin ryhmätasolla katsotaan rakentuvan kielellisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Diskurssit ja representaatiot luovat ja mahdollistavat subjekteille erilaisia positioita tässä vuorovaikutuksessa (Harré & van Langenhove, 1999). Kielenkäytössä sanojen merkitykset muotoutuvat niiden vastakohdista ja näin subjektinkin voidaan katsoa rakentuvan ja positioivan itsensä negaatioiden, eli toiseuden kautta (Hall, 1999). Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisista ja maahanmuuttajista luotuja konstruktioita tulkintarepertuaareina (Potter & Wetherell, 1987).

Analyysiprosessin tuloksena muodostin aineistosta kolme eri tulkintarepertuaaria, joissa konstruoidaan suomalaisuutta ja maahanmuuttajuutta. Ensimmäisessä tulkintarepertuaarissa suomalaisuus rakentuu kuvauksena luonnollisesta kansallisesta yhtenäisyydestä, joka on biologisesti determinoitunutta. Suomalaisuus kuvataan tässä tulkintarepertuaarissa verojen maksamisena, ahkeruutena, tuottavuutena ja rehellisyytenä. Maahanmuuttaja kuvataan näiden ominaisuuksien vastakohtana. Toisessa tulkintarepertuaarissa suomalainen kuvataan hyväntahtoisena junttina, jota niin "turvapaikkaturisti" kuin poliittinen ja taloudellinen eliitti alistaa ja hyväksikäyttää häikäilemättömistä. Suomi kuvataan epätasa-arvoisena luokkayhteiskuntana, jossa maahanmuuttajat, poliittinen eliitti ja varsinkin suomenruotsalaiset kuvataan haluavan tuhota suomalaisuuden. Kolmas tulkintarepertuaari luo kuvaa maahanmuuttajasta muslimina, joka uhkaa suomalaisuutta tietämättömyydellään ja aggressiivisuudellaan. Muslmimit seuraavat Koraanin oppeja kirjaimellisesti ja toimivat ilman kykyä refleksiiviseen tai itsenäiseen ajatteluun. Muslimimiehet ovat arvaamattomia raiskaajia ja terroristeja kun taas muslimi naiset ja lapset kuvataan uherina. Suomalaisuus näyttäytyy länsimaalaisuutena ja länsimaalaisina arvoina.

Identifioin aineistosta kolme eri subjektipositiota, joita kirjoittajat ottavat suhteessa maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun. Ensimmäisessä positiossa kirjoittaja positioi itsensä Järjen ääneksi, joka pyrkii loogisesti, tunteettomasti ja objektiivisesti tarkastelemaan maahanmuuttoa kriittisesti. Toisen subjektiposition olen nimennyt Isänmaan ystäväksi. Isänmaan ystävä taistelee katoavan suomalaisen kulttuurin puolesta ja kuvaa edustavansa oikeata suomalaisuutta ja kansaa. Samalla kirjoittaja positio itsensä median ja poliittisen eliitin ajojahdin ja salaliiton uhriksi. Kolmannessa positiossa, Länsimaisen moraalin edustajana kirjoittaja puhuu itsestään lähinnä länsimaalaisena ja eurooppalaisena. Länsimaisten arvojen ja moraalin puolustaminen muslimeilta on maahanmuuton vastustamisen syy. Samalla kirjoittaja kuvaa edustavansa yleismaailmallisia arvoja, kuten ihmisoikeuksia ja luonnonsuojelua.

Avainsanat
Perussuomalaiset
maahanmuuttopolitiikka
suomalaisuus
maahanmuuttajat
diskurssianalyysi

Tiivistelmä

[Teemu Lahtinen]

Hihi.. aprillipäivänä...

Mut pitää varmaan kaivaa esiin ja perehtyä.

[M.]

Mikäli diskurssianalyysin periaatteita on noudatettu johdonmukaisesti, aineisto valittu vähänkään järkevällä tavalla ja kirjoittaja on pitänyt tutkimuskohteeseen riittävää etäisyyttä, tämä voi olla ihan mielenkiintoinenkin gradu.

[Ano Nyymi]

Hihi.. aprillipäivänä...

Mut pitää varmaan kaivaa esiin ja perehtyä.

Turhaan luet, Te PerSut olette kuitenkin tutkimuksen mukaan ihan kamalia ihmisiä kun että ymmärrä kuinka ihanaa ja toiseuttavaa maahanmuutto on.
Niin ja voimavaraistavaa tietty myös.

[Emperor]

Tuohan vaikuttaa ihan kiinnostavalta. Mielestäni ei kannata lähteä tuomitsemaan näin etukäteen, sillä tuloksena voi olla myös maahanmuuttokriitikoita hyödyttävä tutkimus. Tämä siis edellyttää sen, että edes nimellinen objektiivisuus onnistutaan saavuttamaan. Toki rankan mokutuksenkin riski voi olla yllättävän suuri 

Hyödyllisenä näen sen ainakin siksi, että tällaisella tutkimuksella saadaan valotettua ns. "vastapuolen" ajatusmaailmaa ja sitä millaisena se näkee maahanmuuttokriitikot. Tämä taas voi olla hyödyksi esimerkiksi tulevissa vaaleissa ja muussakin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Onhan se huomattu, että maahanmuuttokriitikot ja mokuttajat lähestyvät asiaa selvästi eri diskursseista. Joskus voi olla vaikeaa ymmärtää toisen ajatuksenkulkua, mutta jospa siihenkin jotain tolkkua joskus saadaan.

[Roope]

Tulkki, Jaakko: Ruotsin populistipuolueiden maahanmuuttoretoriikka 1990-luvulla

2010-04-06
Pro gradu
Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos: Yhteiskuntahistoria: Poliittinen historia
Valtiotieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto

Tiivistelmä
Länsi-Eurooppa koki voimakkaan taloudellisen kasvun toisen maailmansodan jälkeen. Talouskasvun seurauksena Länsi-Eurooppa veti puoleensa maahanmuuttajia. Taloudellisesti heikot ajat ja etenkin ensimmäinen öljykriisi kuitenkin muuttivat tilannetta ja maahanmuuttoa alettiin rajoittaa Länsi-Euroopassa. 1980-luvulla turvapaikanhakijat muodostivat entistä suuremman osan maahanmuuttajista.

1970-luvulta lähtien eurooppalaiset maahanmuuttovastaiset puolueet onnistuivat keräämään merkittävää kannatusta. Ruotsissa maahanmuuttovastaiset puolueet eivät kuitenkaan onnistuneet keräämään merkittävää menestystä ennen vuotta 1991, kun Ny demokrati -puolue nousi Ruotsin valtiopäiville. Lisäksi 1990-luvulla Sverigedemokraterna -puolue onnistui kasvattamaan kannatustaan. Tutkielmassa tarkastellaan kyseisten puolueiden maahanmuuttoretoriikkaa 1990-luvulla ja sitä, miten kyseiset puolueet käyttivät maahanmuuttajia retoriikassaan ja politiikassaan. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, olivatko tutkitut puolueet ns. "yhden asian puolueita", eli keskittyivätkö puolueet ainoastaan maahanmuuton vastustamiseen. Tutkielmassa tarkastellaan puolueiden maahanmuuttoretoriikkaa suhteessa talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja kehitysapuun. Tutkielma on kvalitatiivinen ja pääasiallisena lähdeaineistoina on käytetty puolueiden puolueohjelmia. Lisäksi tutkielmaa varten on luettu kolmea sanomalehteä: Svenska Dagbladet, Sydsvenskan Dagbladet ja Dagens Nyheter.

Johtopäätöksenä todetaan, että tutkitut puolueet olivat omaksuneet etnonationalistisen ideologian, johon kuuluu ajatus yhtenäisestä "kansasta", joka on myös "etnisesti" yhteneväinen. Vuonna 1991 perustettu Ny demokrati ei ollut aluksi rasistinen puolue, vaan uusliberalistinen puolue, joka oli lähinnä keskittynyt talouspolitiikkaan. Sisäisten ristiriitojen ja huonon vaalimenestyksen seurauksena puolue päätyi kansallismielisten jäseniensä käsiin ja puolueen politiikka sekä retoriikka muuntuivat kansallismieliseksi. Hiljalleen puolueesta kehittyi rasistinen puolue. Sverigedemokraterna -puolue on ollut perustamisestaan asti kansallismielinen puolue, joka on suhtautunut avoimen vihamielisesti maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin. Sverigedemokraterna -puolue oli mm. halukas karkottamaan "etnisesti vieraat" ihmiset Ruotsista. Sverigedemokraterna -puolue on myös pyrkinyt esiintymään sosiaalidemokraattisen tradition jatkajana ja kansankodin puolustajana. Tutkittujen puolueiden näkemyksiä maahanmuutosta voidaan kuvailla kielteiseksi. Tutkitut puolueet esittivät maahanmuuttajat henkisesti epäkypsinä henkilöinä, jotka eivät pystyneet huolehtimaan taloudestaan. Maahanmuuttajien katsottiin olevan epäaktiivisia ihmisiä, jotka eivät olleet halukkaita oppimaan ruotsin kieltä. Tutkitut puolueet toivat retoriikassaan esille, että maahanmuuttajat ja heidän kulttuurinsa koettiin uhkana ruotsalaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle. Puolueiden mukaan oli vaara, että Ruotsissa syntyisi avoin konflikti maahanmuuton seurauksena.

Avainsanat
Ruotsi
populismi
maahanmuutto
retoriikka
maahanmuuttopolitiikka

Tiivistelmä

[IDA]

Mikäli diskurssianalyysin periaatteita on noudatettu johdonmukaisesti, aineisto valittu vähänkään järkevällä tavalla ja kirjoittaja on pitänyt tutkimuskohteeseen riittävää etäisyyttä, tämä voi olla ihan mielenkiintoinenkin gradu.

En haluaisi arvostella kenenkään gradua, mutta tuskin on. Tai mistä sen tietää, mutta ainakin nuo kolme löydettyä positiota vaikuttavat "löydetyiltä".

[Jiri Keronen]

En haluaisi arvostella kenenkään gradua, mutta tuskin on. Tai mistä sen tietää, mutta ainakin nuo kolme löydettyä positiota vaikuttavat "löydetyiltä".

Gradun arvostelu ennen sen lukemista on tietenkin vähän kyseenalaista, mutta eipä ole yhtään sen vähemmän kyseenalaista esimerkiksi tämä "positio":

Isänmaan ystävä taistelee katoavan suomalaisen kulttuurin puolesta ja kuvaa edustavansa oikeata suomalaisuutta ja kansaa. Samalla kirjoittaja positio itsensä median ja poliittisen eliitin ajojahdin ja salaliiton uhriksi.

En ihmettelisi, jos tällainenkin tapaus löytyisi, mutta kuulostaa sen verran mental caselta, että kyse on parhaimmillaankin yksittäistapauksesta. Aika harvalla ihmisellä on ylipäätään pokkaa mennä väittämään edustavansa jotain "oikeata suomalaisuutta". Vastaavasti tuo salaliitto-oletus on melko omituinen. En ole vielä kertaakaan lukenut yhtään mistään muualta kuin erään Nälkäkorven blogista, että kukaan syyttäisi mediaa tai poliittista eliittiä salaliitosta, joka kohdistuisi joihinkin tiettyihin yksittäisiin ihmisiin.

[Emperor]

Mikäli diskurssianalyysin periaatteita on noudatettu johdonmukaisesti, aineisto valittu vähänkään järkevällä tavalla ja kirjoittaja on pitänyt tutkimuskohteeseen riittävää etäisyyttä, tämä voi olla ihan mielenkiintoinenkin gradu.

En haluaisi arvostella kenenkään gradua, mutta tuskin on. Tai mistä sen tietää, mutta ainakin nuo kolme löydettyä positiota vaikuttavat "löydetyiltä".

Öö, onkohan minussa jotain vikaa, kun minusta nuo vaikuttivat ihan päteviltä. Ainakin alkuvaikutelma lupaa hyvää. Nuo positiothan eivät ole mitään pysyviä ts. ei se niin mene, että vain yksi subjekti kykenee yhteen positioon. Uskoisin, että nämä kaikki positiot myös sekoittuvat tietyissä tilanteissa toisiinsa.

Minä en siis näe mitenkään negatiivisena tällaista analyysia. Voi olla, että tämä selventää ainakin joidenkin käsitystä yleisesti maahanmuuttokriitikoiden ajattelusta. En ymmärrä mitä negatiivista tässä on.

Gradun arvostelu ennen sen lukemista on tietenkin vähän kyseenalaista, mutta eipä ole yhtään sen vähemmän kyseenalaista esimerkiksi tämä "positio":

Isänmaan ystävä taistelee katoavan suomalaisen kulttuurin puolesta ja kuvaa edustavansa oikeata suomalaisuutta ja kansaa. Samalla kirjoittaja positio itsensä median ja poliittisen eliitin ajojahdin ja salaliiton uhriksi.

En ihmettelisi, jos tällainenkin tapaus löytyisi, mutta kuulostaa sen verran mental caselta, että kyse on parhaimmillaankin yksittäistapauksesta. Aika harvalla ihmisellä on ylipäätään pokkaa mennä väittämään edustavansa jotain "oikeata suomalaisuutta".

Kuten todettua, tuskin nämä positiot näyttäytyvät tällä tavalla puhtaasti ja tuossa kuvauksessa on käytetty vain retoriikkaa ja kärjistystä, jotta mielikuva kirjoittajasta syntyisi mahdollisimman vaivattomasti.

Vastaavasti tuo salaliitto-oletus on melko omituinen. En ole vielä kertaakaan lukenut yhtään mistään muualta kuin erään Nälkäkorven blogista, että kukaan syyttäisi mediaa tai poliittista eliittiä salaliitosta, joka kohdistuisi joihinkin tiettyihin yksittäisiin ihmisiin.

Onhan se hieman omituinen, mutta luulisin tässäkin olevan mukana kärjistystä. Jos joku esimerkki pitäisi mainita, niin eikö Halla-aho ainakin ole (muistaakseni jotenkin näin) maininnut, että hän on lehdistön ja median ajojahdin kohde. Itse kun asiaa ajattelen, niin kyllähän hän sai/saa melko paljon kestää tuota "salaliittoa. Vaikkakin kyse ei ollut mistään salaliitosta vaan pikemmin politisoituneesta mediasta. On varmaan turhaa mainita tässä Hesaria, Iltalehteä, Yleä...

Mutta kyllä, tuossa positiossa on myös omat ongelmansa.