2010-05-10 HS: Somalikäsikirjoittaja Khadar Ahmed kirjoittaa elokuvia

[skrabb]

SOMALIT SUOMESSA 20 VUOTTA 5/6

Ensimmäiset somalipakolaiset tulivat Suomeen keväällä 1990. Sarjassa kerrotaan, mitä 20 vuodessa on tapahtunut.

Yksi tarvitsee autoa, toinen ei
Käsikirjoittaja Khadar Ahmed kirjoittaa elokuvia, joissa ihmiset edustavat itseään eivätkä rotuaan.
Olavi Koistinen

HELSINGIN SANOMAT

Elokuvia käsikirjoittavaa Khadar Ahmedia kiinnostavat hyvät tarinat, ei kulttuurien yhteentörmäyksen toistaminen. 

"Muutama vuosi sitten ystäväni kysyi minulta, mitä opiskelen", kertoo somalialaissyntyinen helsinkiläinen Khadar Ahmed.

"Vastasin, että elokuvakäsikirjoittamista. Hän kysyi, että häh, mitä se on?"

Suomeen synnyinmaastaan vuonna 1997 muuttanut Ahmed käsikirjoittaa elokuvia. Hän ei tunne muita Suomessa asuvia somaleita, jotka tekisivät samaa – tai olisivat ylipäätään kiinnostuneita elokuvien teosta yhtä vakavasti.

"Toivoisin, että löytäisin muitakin."

Harrastuksesta puhuminen olisi Ahmedin kohdalla vähättelyä, vaikkei hän vielä elokuvillaan elä. Ahmed käsikirjoittaa parhaillaan kahta elokuvaa, jotka valmistuttuaan päätyvät katsottavaksi teattereihin.

Toinen on nimeltään Kirjeitä Suomesta ja sen tuottaa Claes Olsson. Ahmed saa käsikirjoitustukea Suomen Elokuvasäätiöltä. Toisen, Kirottu-elokuvan tuottaa Aleksi Bardy.

Kirjoitustyö on alussa eikä Ahmed halua puhua vielä elokuvien sisällöstä. Sen hän paljastaa, että ne käsittelevät tavalla tai toisella somalien kulttuuria.

"Haluan kertoa siitä ihmisille. Suomalaiset eivät vieläkään tiedä siitä mitään, vaikka olemme asuneet täällä jo kaksikymmentä vuotta."

Ahmed on perisympaattinen ja hymyileväinen, vaatimattoman oloinen heppu. Hän puhuu hiljaisella äänellä, joka välillä hukkuu trendikkään Mbar-kahvilan taustakolkkeeseen.

Siirrymme tekemään haastattelua hiljaisempaan paikkaan, Bio Rex -elokuvateatterin autioon aulaan.

Ahmed on hieman alle kolmekymmentävuotias. Hänen läpimurtonsa käsikirjoittajaksi oli novellielokuva Kaupunkilaisia, joka esitettiin televisiossa Ylen Kotikatsomo-sarjassa vuonna 2008 ja toteutettiin Ylen ja Elokuvasäätiön yhteisessä novellielokuvahankkeessa.

Elokuva voitti palkintoja esimerkiksi Ranskassa, Sveitsissä ja Suomessa. "Siitä tuli minun käyntikorttini", Ahmed sanoo.

Juonessa voi nähdä Ahmedin taidekäsityksen kiteytettynä: hän ei aja asiaa, vaan kirjoittaa yksilöiden tarinoita.

"En halua kertoa kulttuurien törmäys -juttuja, ne on nähty miljoona kertaa."

Kaupunkilaisia-elokuvan päähenkilöt Marko ja Yasin ovat kumpikin muukalaisia Helsingissä. Toinen on kotoisin Afrikasta ja toinen muualta Suomesta. Toinen haluaa ostaa auton ja toinen myydä omansa.

Viestin voi lukea näin: Ihmiset ovat samanlaisia. He tarvitsevat autoa tai eivät tarvitse, olivatpa he mistä tahansa.

Ahmed toivoo, että hänen työnsä avaisi ovia muillekin somalialaisille taiteentekijöille Suomessa.

Somaliyhteisö on asunut Suomessa jo kaksikymmentä vuotta, mutta suomalaisessa kulttuurielämässä se on yhä melko näkymätön.

Ero on suuri, kun vertailukohtana on esimerkiksi venäläisvähemmistö, sanoo maahanmuuttajien integroitumista taide- ja kulttuurielämään tutkinut Cupore-säätiön erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Tämä on sääli, sillä taiteen kautta kulttuurit oppivat ymmärtämään toisiaan, Ahmed sanoo.

Ehkä näkyvimmin somalitaustaiset tekijät ja aiheet ovat olleet esillä teatterissa.

Vuonna 2004 Kassandra-taidekeskusta johtava Ritva Siikala ohjasi Aleksanterin Teatterissa esitetyn näytelmän Aina jonkun tytär, joka sai jotkut katsojista takajaloilleen.

Näytelmässä somalinäyttelijä Maryan Guuleedin esittämä 16-vuotias somalityttö tuli raskaaksi 18-vuotiaalle suomalaispojalle.

Teos herätti jyrkkämielisemmissä katsojissa pahennusta käsiohjelmaa myöten: voiko somalityttö esittää tällaista roolia? Jotkut kovistelivat tekijöitä siinä määrin, että Siikala ja Guuleed olivat yhteydessä poliisiinkin.

Ahmed muistaa kohun, muttei pidä sitä hälyttävänä. "Aina joku reagoi näin", hän sanoo ja muistelee, että näytelmä sai myös paljon kehuja. Ahmed sanoo, ettei halua suututtaa elokuvillaan ketään – eikä ainakaan vielä ole suututtanutkaan.

Elokuvien käsikirjoittamisesta Ahmed kiinnostui Suomessa, mutta elokuvista jo pikkupoikana Somaliassa. "Lintsasin aina koulusta ja menin katsomaan intialaisia Bollywood-elokuvia."

Somaliassa aasialaiset elokuvat ovat perinteisesti olleet suosittuja ja katsottuja. Elämänsä ensimmäisen Hollywood-elokuvan Ahmed näki vasta Suomessa.

Mitä ajattelit silloin? "Että mikseivät ne laula", sanoo Ahmed ja nauraa.

Lisää aiheesta:
Jumala, mikset lopeta Suomen itkua?

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Yksi+tarvitsee+autoa+toinen+ei/1135256725215

TAUSTA

Jumala, mikset lopeta Suomen itkua?
Olavi Koistinen

HELSINGIN SANOMAT

"Meillä on tosi hyviä tarinoita. Olemme tarinakansaa", sanoo Khadar Ahmed.

Hän muistelee setäänsä, erinomaista tarinaniskijää, jonka kertomuksia kuunteli lapsena Somaliassa.

"Tiedäthän Kauniit ja rohkeat, kuinka se loppuu aina jännään kohtaan. Setä osasi saman taidon. Tuskin maltoin odottaa koulupäivän päättymistä, että kuulisin tarinoille jatkoa."

Runot, tanssit ja teatteriesitykset ovatkin keskeinen osa somalialaista kulttuuria. Etenkin runous on arvostettua, kertoo tutkijatohtori Marja Tiilikainen Helsingin yliopistosta.

"Se on rikasta ja tyylejä on paljon, miehillä ja naisilla esimerkiksi omansa."

Paimentolainen elämänmuoto on vaikuttanut Somaliassa taiteeseen. Kun on jatkuvasti liikkeessä, ei voi haalia materiaa – mutta laulut, tanssit ja esitykset kulkevat kantamattakin mukana. Suomessa somalialaisia tansseja voi kuitenkin nähdä yleensä vain somalien omissa juhlissa, Tiilikainen sanoo.

Kirjoitettu somalin kieli syntyi virallisesti vasta vuonna 1972. Somalinkielistä kirjallisuutta tehdään Tiilikaisen mukaan vähän. Suomessa kuitenkin pidetään vuosittain somalikirjallisuuden messut.

Vuosituhannen alussa Kassandra 2000 -hankkeessa koottiin Suomessa asuvien somalinaisten runoja kirjaksi. Työstä vastasivat Tiilikainen, Amran Mohamed Ahmed ja Suzanne Lilius. Yhdeksän syyssadetta -teoksen runot nauhoitettiin, käännettiin somalista ruotsiksi ja sitten suomeksi.

Tekijöihin kuului luku- ja kirjoitustaidottomia naisia, jotka saivat kirjasta ilmaisukanavan suomalaiselle lukijakunnalle. Hiro Garaad Ibrahim esimerkiksi runoilee näin:

"Jumala, mikset lopeta Suomen itkua / He rakastavat lunta, anna sen tehdä heille hyvää / Anna heille se Talous, josta he niin kovasti puhuvat".

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Jumala+mikset+lopeta+Suomen+itkua/1135256725156

[Jari-Petri Heino]

Siis millä perusteella kaveri väittää, ettemme tunne somalikulttuuria? Minä väitän, että tunnemme sitä paremmin, kuin somalit suomalaiskulttuuria, vaikka ovatkin täällä jo 20-vuotta olleet.

[Sami Aario]

Kirjoitustyö on alussa eikä Ahmed halua puhua vielä elokuvien sisällöstä. Sen hän paljastaa, että ne käsittelevät tavalla tai toisella somalien kulttuuria.

"Haluan kertoa siitä ihmisille. Suomalaiset eivät vieläkään tiedä siitä mitään, vaikka olemme asuneet täällä jo kaksikymmentä vuotta."

Montako ravintolaa ovat somalialaiset yrittäjät perustaneet Suomeen? Mikä niistä on suosituin tai tunnetuin?

Myönnän etten tiedä vastausta näihin kysymyksiin. Yritin lisäksi etsiä Googlen avulla, mutta Google oli yhtä tietämätön kuin minä.

[Eino P. Keravalta]

Väitän, että keskivertosuomalainen tuntee kohtalaisen hyvinkin somalikulttuuria, onhan TV uutisoinut Somaliasta jo vuosikymmenet. Monilla suomalaisilla on myös omakohtaista kokemusta somalikulttuurista. Minullakin on. Minä tosin pääsin juosten pakoon.

[Kari Kinnunen]

Väitän, että keskivertosuomalainen tuntee kohtalaisen hyvinkin somalikulttuuria, onhan TV uutisoinut Somaliasta jo vuosikymmenet. Monilla suomalaisilla on myös omakohtaista kokemusta somalikulttuurista. Minullakin on. Minä tosin pääsin juosten pakoon.

Minullakin on kokemusta somalikulttuurista takavuosilta yhden pöllityn läppärin verran. Luovutin suosiolla koska, en ole kovin kultturelli persoona, joten en halunnut tutustua kulttuuriin tarkemmin.

-juu, kiitos kysymästä. En saanut läppäriä takaisin.

[KJ]

"Meillä on tosi hyviä tarinoita. Olemme tarinakansaa", sanoo Khadar Ahmed.

Mogadishusta Suonenjoelle
Mahamed selvisi hengissä

Matkalla turvaan hän istui vankilassa Libyassa ja ylitti Välimeren avoveneellä.

Tulipa mieleeni vielä hiiret ja kurpitsa.

Yhtä kaikki, tosi hyviä tarinoita.

[Nauris]

Toinen on nimeltään Kirjeitä Suomesta ja sen tuottaa Claes Olsson.

Luultavasti kyse on tästä erittäin mielenkiintoisesta kirjeestä:

Suomisomalin kirje kotiin

[erilainen]

"Meillä on tosi hyviä tarinoita. Olemme tarinakansaa", sanoo Khadar Ahmed.

Muuta ei tarvita maahan pääsemiseen. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää.

[Kasvokeskeinen]

"Jumala, mikset lopeta Suomen itkua / He rakastavat lunta, anna sen tehdä heille hyvää / Anna heille se Talous, josta he niin kovasti puhuvat".

Somali, mikset lopeta itkuasi Suomesta? / Vihaat meitä, vaikka teemme sinulle hyvää / Ehkä puhumme Taloudestamme / mutta sinä elät siitä. /

[Maastamuuttaja]

"Jumala, mikset lopeta Suomen itkua / He rakastavat lunta, anna sen tehdä heille hyvää / Anna heille se Talous, josta he niin kovasti puhuvat".

Somali, mikset lopeta itkuasi Suomesta? / Vihaat meitä, vaikka teemme sinulle hyvää / Ehkä puhumme Taloudestamme / mutta sinä elät siitä. /

"Jumala" on tietysti tämä "Allah". Sieltähän se kaikki hyvä tulee, myös suomalaisille, tosin vain edelleen välitettäväksi Jumalan sotureille kunnes vääräuskoisten itku saadaan vaimennettua lopullisesti. Jossain vaiheessa hierotaan myös lunta naamaan, ilmeisesti runoilijan osoittamiin kohteisiin.

[Ano Nyymi]

"Meillä on tosi hyviä tarinoita. Olemme tarinakansaa", sanoo Khadar Ahmed.

Muuta ei tarvita maahan pääsemiseen. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää.

Kun tarinakansan edustaja kohtaa viranomaisena toimivan hyväuskoisen suomalaishölmöläisen, niin eipä ihme että turvapaikka tai oleskelulupa irtoaa ja loppuelämä sujuukin sitten Suomen yhteiskunnan maksamana.

Joskus totuus tulee esille somalin kertomana 

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Vuonna 2004 Kassandra-taidekeskusta johtava Ritva Siikala ohjasi Aleksanterin Teatterissa esitetyn näytelmän Aina jonkun tytär, joka sai jotkut katsojista takajaloilleen.

Näytelmässä somalinäyttelijä Maryan Guuleedin esittämä 16-vuotias somalityttö tuli raskaaksi 18-vuotiaalle suomalaispojalle.

Teos herätti jyrkkämielisemmissä katsojissa pahennusta käsiohjelmaa myöten: voiko somalityttö esittää tällaista roolia? Jotkut kovistelivat tekijöitä siinä määrin, että Siikala ja Guuleed olivat yhteydessä poliisiinkin.

Ilman muuta on korrektimpaa kertoa että "jotkut" loukkaantuivat näytelmästä jossa 16-vuotias somalityttö tuli raskaaksi vääräuskoiselle kuin rehellisesti rasistisesti muistaa mainita että nämä "jyrkkämielisimmät katsojat" olivat somaleja.

[CaptainNuiva]

Elokuvasäätiö ja Bollywood mainittu kuten hiukan aavistelinkin.

Tuskin olen siinäkään pahasti väärässä jos arvaan että parasta aikaa muutamat kulttuuripersoonat selivättävät elokuvasäätiölle miten tämän projektin on aivan pakko saada tukea koska saavathan suomalaisetkin ja miten me rikastuaksemme tätä tarvitsemme.

Veikkaisin että muutamat A4-liuskat tulevat tuen muodossa maksamaan noin 68300 €, sen jäleen aloitetaan uusi ja parempi, entistäkin rikastavampi projekti jota ilman emme kerta kaikkiaan selviä tässä monikulttuurisessa maailmassa.

[mikkostadista]

Tarinakansa! Tää on hyvä!

[Aapo]

Tuskin olen siinäkään pahasti väärässä jos arvaan että parasta aikaa muutamat kulttuuripersoonat selivättävät elokuvasäätiölle miten tämän projektin on aivan pakko saada tukea koska saavathan suomalaisetkin ja miten me rikastuaksemme tätä tarvitsemme.

Elokuva on suomalaista tuotantoa, joten millä perusteella sen ei kuuluisi saada samanlaista tukea kuin muidenkin elokuvien?

Tietysti voidaan aina kysyä, onko viihteen rahoittaminen verovaroin ylipäänsä järkevää.

[Aapo]

Samoilla linjoilla kuin Ulkopuolinen.

Khadar Ahmedille on annettava tunnustus vielä siitäkin, että hän käsikirjoittajana uskaltaa rikkoa rajoja, kuten esim. tuo näytelmä 16-vuotiaan somalin ja 18-vuotiaan suomalaisen suhteesta.

[pamaus]

Montako ravintolaa ovat somalialaiset yrittäjät perustaneet Suomeen? Mikä niistä on suosituin tai tunnetuin?

Khat'n BAR jossain itäisen Helsingin Mogadishuavenuella, ehkä? Sen sijainti tosin vaihtuu lähes päivittäin.  Tässä osoitus liikkuvasta (mobiilista) ravintolatoimesta. Innovatiivisia nämä kultamunat, ehkä?

[Taustavaikuttaja]

niin, ketkäköhän siitä "Aina jonkun tytär"-näytelmästä nostivat metelin, suomalaisetko?

Somalikulttuuriin voi tutustua lukemalla esim. Ayaan Hirsi Alin mainion kirjan "pakomatkalla".

[Malla]

Samoilla linjoilla kuin Ulkopuolinen.

Khadar Ahmedille on annettava tunnustus vielä siitäkin, että hän käsikirjoittajana uskaltaa rikkoa rajoja, kuten esim. tuo näytelmä 16-vuotiaan somalin ja 18-vuotiaan suomalaisen suhteesta.

Häntä ei mainittu tekijöiden listassa. Käsikirjoitus Riikka Takalan. Aika kotimaista tuotantoa (lukuun ottamatta paria näyttelijää) näytti muutenkin olevan.