2010-05-10 SuomiTV: Tutkimus: Työmarkkinoille uhkaa muodostua etninen kahtiajako

[Iloveallpeople]

Tutkimus: Työmarkkinoille uhkaa muodostua etninen kahtiajako

Suomeen uhkaa muodostua etninen jako kantaväestön töihin ja maahanmuuttajatöihin, selviää Työsuojelurahaston tutkimuksesta.–Kilpailukyvyn nimissä työmarkkinoille on tehty joustavuutta. Työehdot ovat heikentyneet. Maahanmuuttajat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sanoo tutkimusprojektin johtaja Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta.

Monen työpaikan arkipäivää ovat pätkätyöt, huono perehdytys ja työntekijän epätietoisuus oikeuksistaan. Maahanmuuttajat kohtaavat epävarmuuden kaikkein intensiivisemmin, arvioi Helsingin kaupungin asiantuntija. –Henkilö on valmis tekemään mitä vain, jotta ei menettäisi työtään. Joskus koko suvun hyvinvointi on hänen varassaan, sanoo maahanmuutto-osaston suunnittelija Olga Silfver.

Pääkaupunkiseudulla siivoojat ja ravintoloiden keittiöapulaiset ovat yhä useammin maahanmuuttajataustaisia. Moni heistä on turvapaikanhakija. –Tämä ei sinänsä ole ongelma, itsekin maahanmuuttajataustainen Silfver sanoo. –Keskeistä on, onko työntekijällä mahdollisuus edetä työelämässä ja saako hän samaa palkkaa työstään kuin suomalainen.

Työsuojelun pitäisi olla aktiivisempaa ja työehtoja valvoa nykyistä paremmin, raportista selviää. Kun maahanmuuttajan oleskelupa riippuu työsuhteesta, työnantajasta tulee käytännössä oleskeluluvan antaja. Työpaikan toimintatapoja ei uskalleta kyseenalaistaa, Wrede huomauttaa. –Työsuojelupiirit ovat tärkeitä toimijoita. Työsuojeluvaltuutettujen tulisi selvittää työntekijöille tarkasti työehtoihin ja työn tekemiseen liittyvät ehdot, hän sanoo.

Raportti ei ota kantaa siihen, pitäisikö Suomeen tuoda maahanmuuttajia paikkaamaan työvoimapulaa. Tutkimusryhmä kulkee nykyistä poliittista keskustelua edellä. –Suomalainen työelämä on jo muuttunut, Wrede sanoo. –On ymmärrettävä, millainen maahanmuuttajien tilanne työelämässä nyt on.

Maahanmuuttajien tarpeet kehittää työelämää ovat usein samanlaiset kuin kenellä tahansa työmarkkinoille tulevalla.–Keskustelu hyödyttää myös suomalaista, esimerkiksi nuorta työntekijää. Kommunikoinnin lisääminen ja perehdytyksen kehittäminen ovat kaikkien intressi suomalaisessa työelämässä.

SuomiTV

[Iloveallpeople]

Tutkijat: Työelämän tuntemusta lisättävä maahanmuuttajakoulutuksessa

Globaalistuvien työmarkkinoiden lieveilmiö on työelämän eriarvoisuuden etnistyminen. Siksi maahanmuuttajakoulutuksessa on vahvistettava työelämätuntemusta — ja työnantajia on koulittava maahanmuuttajien rekrytoimiseen.


Oikeudenmukaisuus on kriittinen kysymys

Hallituksen linjana on lisätä hallittua maahanmuuttoa, koska tulevaisuuden Suomi tarvitsee työvoimaa. Linjaus kuitenkin tuo omat ongelmansa:

— Suomessa työelämän eriarvoisuus on etnistymässä ja syvenemässä, toteaa sosiologi Sirpa Wrede, vastikään ilmestynee Vieraita työssä -kirjan toimittaja.

Tutkijat näyttävät teoksessa työelämän epäkohtia maahanmuuttajien silmin, jotta ratkaisuja ryhdyttäisin hakemaan niin politiikan keinoilla kuin rakenteita muuttamalla.

— Kun Suomeen tarvitaan yhä lisää työntekijöitä ulkomailta, työelämän oikeudenmukaisuus on kriittinen kysymys, tutkijat esittävät.

Vuoden 2009 lopulla Suomessa asui lähes 156 000 ulkomaan kansalaista. Suurin osa maassa pysyvästi asuvista ulkomaalaisista on tullut perheen tai työn vuoksi.


Kielitaidon puute on veruke

Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet ovat kehnommat kuin kantaväestön. Usein työpaikka evätään puutteelliseen kielitaitoon vedoten. Kielitaito on kuitenkin veruke, väittää työmarkkinoiden sosiokulttuurista sidonnaisuutta tutkinut Akhlaq Ahmad.

— Maahanmuuttajien heikon työmarkkina-aseman tärkeimpänä selittäjänä voi olla puutteellinen inhimillinen pääoma vain, jos sivuutetaan heidän työllistymismahdollisuuksiinsa vaikuttavat sosiaaliset ja institutionaaliset tekijät.

Ahmad muistuttaa, että onnistunut integraatio on kaksisuuntainen prosessi. Maahanmuuttajat sopeutuvat vastaanottavaan yhteiskuntaan ja vastaanottava yhteiskunta avautuu maahanmuuttajien kulttuurille.

— Jos halutaan parantaa maahanmuuttajien työllistymistä, on kiinnitettävä huomiota työpaikkojen täyttämisestä päättävien asenteisiin ja käytänteisiin.

Vieraita työssä on loppuraportti Työsuojelurahaston hankkeesta, jossa tutkittiin maahanmuuttajien kokemuksia suomalaisesta työelämästä.

Sivistys.net

[Roope]

— Maahanmuuttajien heikon työmarkkina-aseman tärkeimpänä selittäjänä voi olla puutteellinen inhimillinen pääoma vain, jos sivuutetaan heidän työllistymismahdollisuuksiinsa vaikuttavat sosiaaliset ja institutionaaliset tekijät.

Tulkinta liturgiasta: maahanmuuttajien keskimääräistä heikompi koulutus, vajavainen kielitaito, työkokemuksen puute ja suppea suhdeverkosto eivät selitä eroa työttömyysasteessa, vaan tärkeämpää on alempi sosioekonominen asema ja rakenteellinen syrjintä. Jos tämä tosiaan on Ahmadin väite, niin se ei pidä suomalaisten tutkimusten valossa paikkaansa, eikä ole muutenkaan kovin mielekäs asetelma. Ahmad halunnee oikeastaan sanoa, että ei ole maahanmuuttajan oma vika, että hänen inhimillinen pääomansa on puutteellinen.

[Sami Aario]

Toivottavasti kukaan holtiton rasisti ei sentään esitä ääneen niin vastuutonta ajatusta, että ihmiset saattaisivat oikeasti työllistyä aika pitkälle sen perusteella minkä verran heistä on hyötyä tai haittaa työnantajalle ja että moinen voisi jotenkin heijastua myös tilastoihin.

Niinkuin esimerkiksi näihin tilastoihin:

(http://yle.fi/ecepic/archive/00307/7_5_unemploymnent_n_307699b.jpg)

Onko uskottavaa, että suomalaisilla työmarkkinoilla esiintyväksi oletettu etninen syrjintä kohdistuu näin eri tavalla kahdesta naapurimaasta (Kenia ja Somalia) kotoisin oleviin maahanmuuttajaryhmiin?

[JM-K]

Ahmad muistuttaa, että onnistunut integraatio on kaksisuuntainen prosessi. Maahanmuuttajat sopeutuvat vastaanottavaan yhteiskuntaan ja vastaanottava yhteiskunta avautuu maahanmuuttajien kulttuurille.

Ei minulla ainakaan ole pienintäkään halua, tarvetta eikä aikomusta "avautua" maahanmuuttajien kulttuureille. Jos jää integraatio tästä kiinni, niin jääkööt. Paluulippuja lienee myynnissä.

[Juuso]

Aika räikeä ristiriita tämänkaltaisissa kirjoituksissa. Ensin muistutetaan, että Suomessa on (tai tulee pian olemaan) tarve ulkomaalaiselle työvoimalle. Samaan aikaan ihmetellään, miksi maahanmuuttajat eivät saa töitä.

Verratkaa:
Leivälle on näinä aikoina kova kysyntä! Miksi kukaan ei osta leipää?